No pitipä sitten kokeilla tuota ikävakiointia noille Suomen ja Ruotsin kuolleisuusluvuille.
- SCB: Folkmängden: https://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/en/ssd/START__BE__BE0101__BE0101A/BefolkManad/
SCB: Antal rapporterade dödsfall : https://www.scb.se/en/finding-statistics/statistics-by-subject-area/population/population-composition/population-statistics/
Tilastokeskus: 11s1 -- Keskiväkiluku: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s1.px/
Tilastokeskus: 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/
Tilastokeskus: 12ng -- Kuolleet viikoittain (Pikaennakko): https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kokeelliset_tilastot/Kokeelliset_tilastot__vamuu_koke/koeti_vamuu_pxt_12ng.px/ - Ikävakioitu kuolleisuusluku Suomessa ja Ruotsissa 2020-2021.jpg (68.78 KiB) Katsottu 992 kertaa
Suomen ikävakioidut kuolleisuusluvut laskin kahdella eri kaavalla, ja sain samat lopputulokset molemmilla tavoilla. Lyhyesti ensimmäisessä tavassa ensin selvitin Suomen ikäryhmäkohtaisen kuolleisuuden (age specific death rate, ASDR) viikoittain ajanjaksolla 2015-2021 iän viisivuotisluokitusta käyttäen. Sitten laskin, että mitä Eurostatin vakioväestölle (ESP2012) kävisi, jos se kuolisi Suomen ASDR:n mukaisesti, eli laskuissa kukin ESP2012:n ikäryhmä kuolee Suomen ASDR:n tahdilla, ja laskuissa säilytetään ESP2012:n (vakioväestön) ikäjakauma. SDR on nähdäkseni noiden edellisellä tavoilla saatujen kaikkien ikäryhmien kuolleisuuslukujen summa, ja tuossa SDR:ssä (ikävakioidussa kuolleisuusluvussa) tapahtuneita muutoksia em. kaaviossa esitetään.
Eli itsessään ikävakioitu kuolleisuusluku (SDR) on nähdäkseni täysin hypoteettinen ja laskennallinen vertailuluku, joka ei sinällään kuvaa suoraan mitään reaalimaailman ilmiötä (maailmassa ei ole ESP2012:n mukaista väestöä). SDR:n kätevyys kuitenkin liittyy siihen, että käyttämällä tuollaista hypoteettista vakioväestöä, johon projisoidaan lähtömaiden erilaisia tilanteita, eri maiden kuolleisuuslukuja voidaan mielekkäästi vertailla keskenään, koska seuraamalla ESP2012-vakioväestössä tapahtuvia muutoksia vertailtavien maiden erilaiset väestörakenteet saadaan eliminoitua pois yhtälöistä. Niinpä SDR:ssä ilmenevät kuolleisuudessa tapahtuvat muutosprosentit ovat "kovia" tai "puhtaita" - jos siis laskut on suoritettu oikein.
Verrattuna
aiemmin esittämiini raakalukuihin, niin Suomessa nollataso nousi selvästi ylöspäin, ja lisäksi vuoden 2021 raakaluvut kääntyivät hivenen alaspäin (vrt. Suomi: raakaluvut 6 %-yks. vähennyksellä). Loppuvuonna 2021 näyttäisi Suomessa ikävakioitu kuolleisuus olleen hivenen kohollaan, ja toivottavasti syitä tälle havaitulle lievälle ylikuolleisuudelle (joka ei siis johdu em. kuviossa ikääntymisestä) tiedeyhteisössä pian löydetään.
Saamiini Ruotsin käppyröihin sen sijaan tulisi kuitenkin suhtautua suolahippusen kera, sillä löytämäni Ruotsin lähtödata oli selkeästi puutteellisempaa kuin mitä Suomen data oli. Esimerkiksi Ruotsin Statistiska centralbyrån ei tiedä, minä päivänä 2,7 % vuosina 2015-2021 Ruotsissa tapahtuneista kuolemista tapahtui, vaan julkaisee noiden kuolemien osalta ainoastaan kuolinvuoden. Niinpä oletin laskuissani, että nuo tuntemattoman kuolinpäivän kuolintapaukset olisivat jakautuneet tasaisesti vuoden eri viikoille. Lisäksi löytämäni Ruotsin kuolleisuuslukujen ikäjakauma (0-64 år, 65-79 år, 80-89 år, 90+ år) oli paljon karkeampi kuin Suomessa (jossa viiden vuoden ikävälit oli saatavilla). Ikävakioinnissa oletin, että Ruotsin laajoissa ikäryhmissä (esim. 0-64 vuotta) kuolleita olisi ollut kussakin viisivuotisikäryhmässä kyseisen vuoden ikäjakauman osoittama määrä.
Edellisistä kompromisseista huolimatta ja hivenen ontuvan ikävakioinnin jälkeen Ruotsin kuolleisuusluvuissa näkyy kuitenkin kaksi selkeää piikkiä, joita on seurannut Tegnellin povaama vähäisempien kuolemien vaihe. Tosin Ruotsi näyttää maksaneen nykyisistä rauhallisista ikävakioiduista kuolleisuusluvuista melko kalliin hinnan.
