Hovioikeuden päätös oli mielestäni oikea:
Ylen tiedot: Hovioikeus vapautti Jari Aarnion murhasyytteestä
Helsingin hovioikeus on antanut ratkaisunsa Jari Aarniota koskevassa murhaoikeudenkäynnissä. Aiemmin käräjäoikeus oli tuominnut Aarnion 18 vuotta sitten tapahtuneesta murhasta elinkautiseen.
Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio ja entinen rikollispomo Keijo Vilhunen olivat syytettyinä vuonna 2003 tapahtuneesta Vuosaaren palkkamurhasta. Murhasta on jo aiemmin tuomittu neljä miestä.
Syyttäjä vaati molemmille elinkautista vankeusrangaistusta. Hovioikeus vapautti myös Vilhusen murhasyytteestä.
Joulukuussa 2020 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi elinkautiseen Aarnion, mutta ei Vilhusta.
Käräjäoikeus katsoi, että Aarnio syyllistyi ruotsalaisrikollisen Volkan Ünsalin murhaan niin sanottuna epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena eli ei estänyt tekoa, vaikka tiesi murhasuunnitelmasta etukäteen.
Epävarsinaista laiminlyöntirikosta ei ole koskaan aiemmin Suomessa yhdistetty murhasyytteeseen, joten kyseessä on ennakkotapaus.
Syyttäjän mukaan Vilhunen puolestaan oli mukana suunnittelemassa murhaa.
Aarnio ja Vilhunen ovat kiistäneet syyllisyytensä.
Hovioikeus päätti viime joulukuussa vapauttaa Aarnion tutkintavankeudesta. Hovioikeus katsoi silloin, ettei häntä ole enää edellytyksiä pitää vangittuna asian vuoksi.
YLE
4.2.2022 09:34, päivitetty 4.2. 10:01
---------------------------------------------------------------------
Jari Aarnion historiallinen murhatuomio kumottiin hovioikeudessa – sai tiedon murhajuonesta etukäteen, mutta hänellä ei ollut velvollisuutta estää sitä
Hovioikeuden mukaan Aarniolla ei kuitenkaan ollut tietoa, että uhri olisi välittömässä hengenvaarassa. Aarnion ei näytetty tienneen, missä ja milloin tai millä tavoin Volkan Ünsal oli suunniteltu tappaa.
HELSINGIN hovioikeus on kumonnut Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion elinkautistuomion murhasta.
Hovioikeuden mukaan Aarniolla ei ollut erityistä velvollisuutta estää murhaa, eikä hänen näytetty edistäneen henkirikosta. Siten oikeus hylkäsi myös syyttäjän toissijaisen vaatimuksen, että Aarnio tuomittaisiin avunannosta murhaan.
Entisen rikollispomon Keijo Vilhusen murhasyytteen hylkääminen pysyi voimassa.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Aarnion joulukuussa 2020 elinkautiseen vankeuteen murhasta. Oikeuden mukaan hän ei ollut poliisina estänyt vuonna 2003 palkkamurhaa, vaikka tiesi hankkeesta etukäteen.
Sen sijaan Vilhusen syyte hylättiin. Syyttäjät olivat vaatineet myös Vilhuselle murhatuomiota, koska heidän mukaansa mies oli ollut mukana hankkeessa.
Viitteitä hovioikeuden tulevasta ratkaisusta saatiin joulukuussa, kun se vapautti Aarnion murhajuttuun liittyvästä tutkintavankeudesta.
Aarnio suorittaa yhä 13 vuoden tuomiotaan muun muassa törkeistä huumerikoksista.
MURHASYYTE on monella tapaa poikkeuksellinen. Edes syyttäjä ei väitä, että sen enempää Aarnio kuin Vilhunenkaan olisivat olleet paikalla, kun alamaailman kaverinsa pettänyt ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal murhattiin lokakuussa 2003 Helsingin Vuosaaressa.
Aikoinaan teosta tuomittiin elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä miestä.
Keskusrikospoliisi avasi tutkinnan uudelleen vuonna 2016, kun tuli viitteitä siitä, että alkuperäinen tutkinta oli puutteellinen.
Sekä Aarnio että Vilhunen kiistivät syytteen. Heidän kertomuksensa kuitenkin menivät pahasti ristiin.
Vilhunen sanoi tienneensä suunnitelmasta mutta toimineensa poliisin tietolähteenä. Hän kertoi, että hän oli välittänyt kaikki tiedot murhasuunnitelmasta Aarniolle ja uskonut, että poliisi estää murhan.
Aarnio taas kiisti saaneensa Vilhuselta tietoa murhasuunnitelmista. Hänellä oli kertomansa mukaan hankkeesta korkeintaan huhutasoista tietoa.
HOVIOIKEUDEN mukaan Aarnio on vastoin kiistämistään saanut Vilhusen kautta tietää murhahankkeesta etukäteen.
Ensimmäisen kerran hän kuuli siitä jo useita kuukausia aiemmin eli alkukesästä 2003. Vilhunen oli tällöin kertonut myös yhden murhaajan nimen.
Myös myöhemmin Aarnio sai Vilhuselta tietoa, ja sen perusteella hän muun muassa järjesti alaisensa tarkkailemaan Lahden lähellä Herralassa sijaitsevaa omakotitaloa. Sen sijaan ei ollut ei näyttöä siitä, että Aarnio olisi järjestänyt Karhuryhmän jatkamaan tarkkailua.
Poliisi otti kolme murhajuonittelijaa kuunteluun törkeän huumerikoksen perusteella. Hovioikeuden mukaan ei ollut näyttöä siitä, että Aarnio olisi järjestänyt kuulustelun.
Viimeistään viikkoa ennen murhaa Aarnio tietää Vilhuselta, että Ünsalin murha on siirretty ruotsalaisilta alamaailman miehiltä suomalaisten hoidettavaksi.
Hovioikeuden mukaan Aarniolla ei kuitenkaan ollut tietoa, että uhri olisi välittömässä hengenvaarassa. Aarnion ei näytetty tienneen, missä ja milloin tai millä tavoin Ünsal oli suunniteltu tappaa.
Vastoin kiistämistään Aarniolla oli murha-asunnon avain hallussaan tapahtumien aikaan, sillä hän tunsi asunnon varsinaisen vuokralaisen, Saara-nimellä tunnetun naisen. Sen sijaan näyttämättä jäi, että hän oli käskenyt Saaraa häätämään asunnosta yhden murhaajista.
Hovioikeuden mukaan Aarniolla ei ollut erityistä oikeudellista velvollisuutta estä Ünsaliin kohdistunutta henkirikosta. Tällaista velvollisuutta ei voida perustaa lakiin, Aarnion virkaan, toimeen tai asemaan.
Poliisilain mukaan yksittäisellä poliisilla on ilman eri määräystä velvollisuus toimia myös vapaa-aikanaan tilanteessa, jossa kiireelliset toimet ovat välttämättömiä vakavan rikoksen estämiseksi. Tällaisesta tilanteesta ei nyt ollut kyse.
Hovioikeus ei myöskään vakuuttunut siitä, että henkirikos olisi voitu estää, vaikka Aarnio olisi erikseen varoittanut Ünsalia henkirikosuhasta. Ruotsin poliisi oli jo aiemmin varoittanut miestä, eikä Aarniolla ole hovioikeuden mukaan näytetty olleen parempaa tietoa kuin Ünsalilla itsellään hankkeen yksityiskohdista.
Hovioikeus piti mahdollisena, että Ünsal olisi joka tapauksessa murhattu, vaikka Aarnio olisi tehnyt mitä.
OIKEUS katsoi myös näytetyksi, että Vilhunen oli saanut tiedon murhajuonesta viimeistään alkukesästä 2003. Oikeus katsoi, että kyse oli tuolloin murhasta myöhemmin tuomitun Janne Ranisen ja murhan ruotsalaisen tilaajan Leo Gonzalez Carmonan suunnitelmista.
"Kysymys on tuossa vaiheessa ollut Ranisen ja Gonzalez Carmonan suunnitelmasta houkutella Ünsal Suomeen Ruotsista saapuvien henkirikoksen suorittajien toimesta surmattavaksi", oikeus päätteli.
Oikeus katsoi jääneen näyttämättä, että murhaan osallistunut Raimo Andersson olisi lähtenyt siihen Vilhusen aloitteesta. Niin ikään näyttämättä jäi oikeuden mukaan, että Vilhunen olisi sopinut murhaan liittyvistä toimista tai osallistunut sen suunnitteluun tai järjestämiseen.
Ruotsalaisrikollisten piti ensin itse hoitaa teko, mutta sitten suunnitelma muuttui.
"Vilhunen on saanut tietää murhasuunnitelman muuttumisesta lokakuussa 2003, jolloin suunnitelman mukaan henkirikoksen suorittivat suomalaiset Ruotsista saatavaa palkkiota vastaan", oikeus katsoi.
Oikeus totesi myös Vilhusen tietolähdesuhteen takia mahdolliseksi hänen oikeudelle esittämänsä version, että hän pelkästään piti yhteyttä murhaajiin ja välitti ajantasaisesti tietoa Aarniolle.
OSA murhasta tuomituista kertoi, että Vilhusella olisi ollut rooli teon kulisseissa.
Hovioikeus kuitenkin totesi, että jutun henkilötodisteluun liittyi jo ajan kulumisen takia luotettavuutta heikentäviä seikkoja. Vilhuselta puuttui myös mahdollisuus vastakuulustella oikeudessa edesmennyttä Raimo Anderssonin ja murhan tilaajana tuomittua Leo Gonzalez Carmonaa, joka ei suostunut kuultavaksi oikeudessa.
Lisäksi oikeus totesi, että syyttäjän käyttämä puhelinkuunteluaineisto ei ollut kattavaa.
Murhasta tuomittu Janne Raninen kertoi, että Vilhunen ei liittynyt tekoon. Toisaalta Raimo Anderssonin ja Jani Leinosen kertomuksiin saattoi liittyä kostomotiivi Aarnion ja Vilhusen tietolähdesuhteen paljastumisesta, oikeus katsoi.
Tuomituilla ei ole oikeudessa myöskään samanlaista velvollisuutta pysyä totuudessa kuin todistajalla.
"Yleisen rikosoikeudellisen periaatteen mukaan näytöllisesti epäselvissä tapauksissa asia on ratkaistava vastaajan eduksi", oikeus lausui.
Enemmän täällä:
Helsingin Sanomat
3.2.2022 17:52, päivitetty 4.2.2022 10:29