Miten tai miksi ihmisestä tulee murhaaja/ elämän riistäjä?

[merzi]

Miksi?

[Bombay]

Tarpeeksi "hyvä" motiivi; Raha, seksi, mustasukkaisuus, viha jne. En usko, että suurin osa murhaajista on syntyneitä tappajia vaan ovat vaan ajautuneet tilanteeseen ja toimineet hätiköiden.

[joey]

Tarpeeksi "hyvä" motiivi; Raha, seksi, mustasukkaisuus, viha jne. En usko, että suurin osa murhaajista on syntyneitä tappajia vaan ovat vaan ajautuneet tilanteeseen ja toimineet hätiköiden.

Totta. Mutta toisaalta, suurin osa ihmisistä läpikäy hyvin hankaliakin tilanteita elämänsä aikana, mutta vain murto-osa tappaa. Osa on varmasti selitettävissä äärimmäisellä impulsiivisuudella, mutta haluan silti uskoa (ja olen ominpäin myös yrittänyt tutkia asiaa jo vuositolkulla), että näiden hetken mielijohteesta tappavistakin on löydettävissä jokin yhdistävä tekijä.

[Maybrick]

...

että näiden hetken mielijohteesta tappavistakin on löydettävissä jokin yhdistävä tekijä.

Selosta! Kinostaa!

[loneliness]

yksi tekijä on varmaan se, että kokee, että jotain on tehtävä, eikä ole mitään menetettävää. Osalla se sitten on tapahtumien summa, joka lopulta saattaa olla aivan pikkujuttu, joka laukaisee tapahtumat.

[merzi]

Niin Pennut ovat (koirat,varsat, ihmiset) , tai tulevat miksi niitä kouluttaa/ opastaa ... rakastaa, välittää. ( jaksaa kouluttaa). Välittämisen puute tekee ihmisen väkivaltaiseksi.

[albaanisissi]

n'in omasta kokemuksesta voin sanoo ku kahesti yritäny toista tappaa ni kännipäis ainaki meinasin sada pataan ja pahasti ni sain lyötyä vastapuolta niin et kaatu ni sen perään potkin/hypin sen pän päällä niin kauan et mut revittiin pois siitä ja sen jälkenki koitin päästä sen niskaan mut oli niin monta henkee päällä eten voinu ylivoimalla mitään, muuten olis kuollu, oli skuulemma sen näköstä touhua. toisen kerran olin selvinpäin ja kaveri teki vittumaiset, osa palstalaisista tietääki ku chatisssä' olin sillon ni oli vaan niin vitun moinen raivo päällä. ajelin kylällä ettien yhtä jannua viidakkoveittenaks 3-4 tuntia mut ei onneks löytyny. en muista mitään et oon autoon meny saati käyny sen äidiltä kysymäs missä se on ja olin ihan selvinpäin, olin vaan niin raivon vallas etä maailma pimeni. silleen mitä ite oon miettiny tota ni yleensäkki tapelus moni jättää siihe ku se toinen putoo tai luovuttaa ja loput on niitä mitkä jatkaa nin kauan ku toinen on hengis/revitään pois niskasta. kai se jotenki on luonteesta kii tms en tiiä. ihmisiä on kolmenlaisia niitä jotka ei tappele/(luovuttaa)=fixuja, niitä jotka tappelee mutta ymmärtää antaa olla ku toiselle käy pahoin ja niitä jotka ei lopeta ennenku on henki pis tai ei pääse jatkaan.


kännis, jos on virheitä ni älkää huoliko.

[rapier]

Kuule albaanisissi, et kai sä oo enää ihan teini? Meinaan kannattais alkaa jo ottaan asioita huomioon! Ei tarvi olla aina se kovin jätkä.

[VoDKa]

Miksikö?

Siksi, kun töissä on saatanan kuuma, mikään ei onnistu, ylityötunteja pitää tehdä, ruoka on pahaa, työkaverit tyhmiä ja työssäsi käytät pistintä. Siksi.


Tietynlainen raivon tunne kyllä välillä ylittyy aika reilusti, semmoinen kun ei oikeasti enää tiedä iskisikö itseään kaulaan puukolla vai heittäisikö jotakuta toista päähän kapulalla. Ne on jotain ihan uskomattomia hetkiä, sellaisia kun ei oikeasti hallitse enää itseään ja millään ei tunnu olevan ei niin mitään väliä enää. Uskon että jotkut on vain herkempiä päästämään irti siinä vaiheessa ja tekemään tekosensa.

[Mariella]

Itse uskon, että murhaajat saattavat ajautua tilanteeseen juuri täällä mainituissa tilanteissa: epätoivo, viha, ei mitään menetettävää.. yleensä höystettynä mielenterveyden hairahtelevalla tasolla.

Tappaminen saattaa olla monesti paljon muista syistä kiinni, ja itse uskon ainakin yhden tekijän olevan ihmisen hallitsemattomuus suuttuessaan. On monia ihmisiä, joilla ns. napsahtaa päässä kun ne suuttuvat silmittömästi jostain eivätkä hallitse itseään. Eivät välttämättä edes muista mitä suuttuessaan tekevät. Joillain se rajoittuu tavaroiden heittelemiseen tai auton paskaksi potkimiseen, jotkut kohdistavat vihansa siihen elävään ihmiseen. Se on tavallaan vaihde joka menee päälle, ja jota ei pysty hallitsemaan. Yleensä nämä ihmiset katuvat järkyttävästi tekoaan jälkeenpäin.

[Rattus]

No jokainenhan on luonnostaan tappaja. Olisipa vaan mielenkiintoista tietää, missä menee terveen raja?
Tuo Mariellan mainitsema vihan hallinta on hyvä, varmasti tosi yleinen tapoissa, miksei murhissakin.

[joey]

...

että näiden hetken mielijohteesta tappavistakin on löydettävissä jokin yhdistävä tekijä.

Selosta! Kinostaa!

En ole vielä saanut oikein muuta selville, kuin että tappajiksi ajautuvia yhdistää nimenomaan tuo äärimmäinen impulsiivisuus. Sinänsä ihan ymmärrettävää - vihaisena on vaikea olla lyömättä ja potkimatta kun käsien ja jalkojen verenkierto kiihtyy ja itsepuolustusvaisto iskee päälle. Mutta suurin osa kuitenkin osaa vastustaa tuota alkukantaista reaktiota. Moni tappaja myös mainitsee jälkeenpäin, että tiesi tasan tarkkaan, mitä teki. Tietysti on paljon näitä albiinosissin tapaisia impulsiivitoimijoita, joiden silmissä "musteni", "kaikki meni punaiseksi", "kaikki sumeni" ja niin edelleen. Mutta minä uskon, että lopullinen yhdistävä tekijä tulee löytymään tekijöiden moraalikäsityksistä. Ainoa yhdistävä tekijä kun tuntuu olevan, että kenenkään omatunto ei ole kieltänyt tekoa, ei ole syyllistänyt mielen perukoilla kuiskaillen. On valtava klisee, kuinka tappajat (sekä nämä impulsiivisesti toimivat että suunnitelmallisesti surmaavat) kokevat itsensä yli-ihmisiksi tai jumaliksi, mutta minä itseasiassa uskon että tuossa teoriassa on vinha perä. Jonkinnäköinen ylivertaisuuskokemus ajaa uskomaan, että säännöt eivät koskekaan juuri itseä.

[chiller]

Suurin osa tappajista/murhaajista on lähinnä säälittäviä tapauksia. Henki riistetään viinapullon/huumesatsin/velkojen/mustasukkaisuuden/lompakon/ym. takia. Yleensä henkirikoksen tehneellä on jo rikostausta, minkä lisäksi porukkaan mahtuu paljon päihdeongelmaisia, surkean lapsuuden läpikäyneitä ja muuta hilpeää seurakuntaa. Epätoivo, tyhmyys ja välinpitämättömyys, ne nimeäisin suurimmaksi aiheuttajiksi.

Toiseksi suurin, mutta huomattavasti ensimmäistä pienempi ryhmä lienee juuri näitä kuumakalleja jotka tarvitsisivat säännöllisiä vierailuja vihanhallintakursseille. Elämä potkii päähän tarpeeksi kauan, ja sitten kun pomo antaa potkut, mennään työpaikalle haulikon kanssa. Tai hakataan puoliso kun saadaan selville, että tämä petti. Tai puukotetaan koulukiusaajaa ja kun ei jaksa enää pelätä. Joskus siis syyt ovat tavallaan ihan ymmärrettäviä, mutta reaktio liioiteltu. Nämä ovat monesti ihan "normaaleja" kavereita, jotka eivät vain osaa/pysty purkamaan ahdistustaan muuta kautta tai hakemaan apua.

Puhutuin ryhmä lienee sitten erilaiset mielenvikaiset/psykopaattiset/uskonnolliset/ym. tappajat joilla ei ole päällisin puolin yhdistäviä piirteitä. Kuitenkin useimpien taustalta heiltäkin löytyy esimerkiksi surkeita muistoja lapsuudesta, henkisiä ongelmia, fyysisiä poikkeavuuksia, päihdeongelmia, rikoshistoriaa...

Summa summarum:

Jokaisella on syynsä, ja monen tarinat ovat hämmästyttävän samankaltaisia. Mitään "natural born killereitä" en usko olevan olemassakaan. Ihminen omaa toki taidon tappamiseen, mutta potentiaali ei itsessään riitä. Olisi minustakin voinut tulla vaikka matemaatikko, mutta loppupeleissä elämä vei aivan toiseen suuntaan. Meidän yhteiskuntamme on hyvin jyrkästi ihmisen tappamista vastaan ja vaatiikin jonkinlaisen särön, jonkinlaisen epänormaaliuden ihmisen elämässä, että tästä tulee lopulta tappaja. Ihminen on mukautumis- sekä mielyttämishaluinen olento, jolle on äärimmäisen tärkeää mitä muut hänestä ajattelevat. Toisaalta, kultuuritkin eroavat, ja jossain toisessa paikassa tappaminenkin on sallitumpaa.

[Mike Manner]

Niin Pennut ovat (koirat,varsat, ihmiset) , tai tulevat miksi niitä kouluttaa/ opastaa ... rakastaa, välittää. ( jaksaa kouluttaa). Välittämisen puute tekee ihmisen väkivaltaiseksi.

Ja jotku vaan on enemmän psykopaatteja kuin toiset jo syntyessään...
Jos ihmisellä on erittäin alentunut empatian jne. kyky, niin lopputulos ei voi olla hyvä kun elämä alkaa kohdella kaltoin ja hermot palaa.

[chiller]

Ja jotku vaan on enemmän psykopaatteja kuin toiset jo syntyessään...
Jos ihmisellä on erittäin alentunut empatian jne. kyky, niin lopputulos ei voi olla hyvä kun elämä alkaa kohdella kaltoin ja hermot palaa.

Vaikeaa sanoa. Psykopatia on kiistelty aihe. Itse uskon, että psykopaatiksi voi syntyä vain jos on oikeasti aivoissa jotain vikaa. tak

Monesti jo aikaisessa lapsuudessa ilmenevää psykopaattista käyttäytymistä (yleinen määritelmä) selitetään myös huonolla kontaktilla lapsen ja vanhempien (etenkin äidin) välillä. On huomattu, että lapsen kehityksen kannalta on hyvin ratkaisevaa saako lapsi tarpeeksi läheisyyttä vanhemmiltaan. Kontakti äitiin on vahvin ja ensimmäinen. Lapsi opettelee tunteiden perusteet äidin kasvoilta. Äiti on myös ensimmäinen tunnistettava inhimillinen olento lapsen maailmassa. Merkityksen voi uskoa olevan valtava. Tietenkin äidin voi korvata, isä tai hoitaja tai kuka vain ihminen, kunhan lapsella on jokin vahva kontakti muihin ihmisiin jo varhaisessa vaiheessa.