HANNU LAUERMA JA NG:N HYPNOOSIKOE
===========================
Hannu Lauerma on viime aikojen tunnetuimpia hypnoosin asiantuntijoita. Vaikuttaa siltä, että hän kyllä uskoo Professori Stenbäckin hypnoosikokeen onnistumiseen, vaikka epäilee vahvasti NG:n hypnoosissa kertomaa tarinaa "valemuistoiksi" (Huom! ei kuitenkaan valehtelemiseksi) eikä pidä sitä luotettavana. Hän epäilee NG:n muistamattomuuden syyksi voimakasta psyykkistä traumaa. Tässä ote Turun Sanomista:
---------------------------------------------------------------------------------
Trauma voi estää muistamasta
Erittäin voimakas psyykkinen trauma voi ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan estää Nils Gustafssonia muistamasta Bodomin surmaan liittyviä tapahtumia. Gustafssonin hypnoosissa vuonna 1960 antamaa kertomusta Lauerma pitää kokonaisuudessaan epäluotettavana.
Lauerman mielestä kyseessä on jälkikäteen syntynyt mielikuvien kavalkadi. Siihen saattoi vaikuttaa se, että hypnoosin tehnyt professori Asser Stenbäck todennäköisesti varoitti Gustafssonia hypnoosin merkillisyyksistä, jotka eivät välttämättä perustu tositapahtumiin.
- Hypnoosikertomus on muistisaarekkeeton looginen kertomus siitä, kuinka Gustafsson havahtuu teltassa hyökkäykseen. Hän muistaa silmän lähelle kohdistuneen iskun ja muistaa yksityiskohtaisia tietoja hyökkääjästä, kuten paidan napit ja leuan. Se ei tunnu uskottavalta, koska se on liian aukoton, Lauerma totesi Espoon käräjäoikeudessa.
- Elimellinen, iskusta johtunut muistinmenetys ei olisi pyyhkinyt pois aivan viime hetken tapahtumia.
Ns. psykogeeninen muistinmenetys liittyy sietämättömään tilanteeseen, kuten hallitsemattoman raivon käsittelyyn. Ihminen suojautuu hänelle epämiellyttäviltä muistikuvilta unohtamalla ne aktiivisesti. Psyykkisen trauman voi aiheuttaa esimerkiksi suuri vaara tai häpeän tunne.
Lauerman mukaan yleensä suuressa vaarassa ollut ihminen muistaa sen tilanteen juuri järkyttävyyden takia.
Asianajaja Heikki Lampela uteli Lauermalta, voiko neljän vuorokauden muistikatkosta teeskennellä. "Kyllä voi".
Lauerman mukaan hypnoosi on huono menetelmä tutkittaessa rikoksesta epäiltyjä. Esitutkinnassa se kuitenkin voi auttaa muistamaan jonkin yksityiskohdan ja löytämään johtolankoja. Ongelmana on se, että ihminen luo muistiaukkoihin valemuistoja, joihin itsekin alkaa uskoa.
Julkaistu 30.8.2005 4:01:31
---------------------------------------------------------------------------------
Tätäkin kirjoitusta pitää lukea kriittisesti, vaikka mielipiteiden takana on tunnettu spesialisti. Totuus voi olla silti vielä toisenlainen. Tämä on yksi näkemys.
Gustafssonin vammat
Sinä Sariola et ole tarpeeksi pätevä arviomaan minun luetun ymmärtämääni, koska et sitä tiedä, mikä oikeastaan on se viimeinen mielipiteeni.
Mistä sinä voit yleensäkään tietää, mitä toisen ajatuksissa kulkee, vai oletko joku meedio, joka ilmiömäisellä lahjakkuudellaan pystyy siirtämään ajatuksensa tähän huoneeseen, jossa työskentelen ja tunkseudut aivojeni salaisimpiin sopukoihin, paljastaen sieltä sen ainoan totuuden, joka mielestäsi on se, etten ymmärrä yksinkertaista kirjoitettua tekstiä.
Olet sinä melkoinen veikko, Sariola.
Loppujen lopuksi on aivan yks ja hailee, mitä mieltä sinä minusta olet.
Kuten Pasi viisaasti kirjoitti, taidat asetella ihmisiä jollain tavoin ryhmiin, aina sen mukaan, miten joku kirjoittaa vastoin omia typeriä väittämiäsi.
Kieltämättä, pidän Pasia fiksuna tyyppinä, jolla saattaa olla korkeampaa koulutusta, tai ainakin paljon korkeampaa, kuin allekirjottaneella, kuten uskoisin, niin myöskin korkeampi, kuin Sariolalla.
Mitä hypnoosiin tulee, niin kirjoitin ensimmäisenä siitä Nilsgussen hypnotisoinnista ja tuomitsin sen huuhaaksi jo yli vuosi sitten.
En itse hypnotisointia ja aitoa hynopnoosia, vaan sen, kuinka se Nissegussen tehtiin ja siihen, kuinka ihmistä ei voi väkisin hänen sitä itse tahtomattaan hypnotisoida.
Arvostelin myös Asser Stenbäcin kokemattomuutta hypnotologina, koska hän oli käynyt kuuntelemassa pari luentoa Itä-Saksassa, ennen kuin meni ja hypnotisoi Nilsgusssen.
Kysymyksiäkin Nissgusseelle, taisin pitää niin silloin, kuin nykyäänkin, erittäin lapsellisina ja johdattelevina.
Luonnollisesti sain vastaani Urhon, sekä konstan ja taisi olla siinä mukana Sariolakin, jotka haukkuivat minua taas kerran siinäkin asiassa valehtelijaksi ja huijariksi.
Kuitenkin olin tutustunut hypnoosiin jo vuosia sitten syvemmältikin lukemalla alan teoksia ja itselläni oli ollut suggestisia kokemuksia, jotka myös ovat antaneet oivan astinlaudan omille päätelmilleni.
Kun awa uskalsi olla samaa mieltä kanssani, niin hänkin sai samat "paskat" niskaansa, kuin minäkin ja sen jälkeen jokainen, joka on ottanut järkevän kannan hypnoosiin ja ennen kaikkea Nilsgussen hypnotisointiin.
Jos voisit Sariola kertoa, kuinka pitkälle kunnianarvoisa professori Sykerö, "korrjjaan", professori Asser Stenbäck lopulta hypnosiassaan pääsi, niin olisin mielenkiinnolla "vastaaottamassa" sitä tietoa?
Mistä sinä voit yleensäkään tietää, mitä toisen ajatuksissa kulkee, vai oletko joku meedio, joka ilmiömäisellä lahjakkuudellaan pystyy siirtämään ajatuksensa tähän huoneeseen, jossa työskentelen ja tunkseudut aivojeni salaisimpiin sopukoihin, paljastaen sieltä sen ainoan totuuden, joka mielestäsi on se, etten ymmärrä yksinkertaista kirjoitettua tekstiä.
Olet sinä melkoinen veikko, Sariola.
Loppujen lopuksi on aivan yks ja hailee, mitä mieltä sinä minusta olet.
Kuten Pasi viisaasti kirjoitti, taidat asetella ihmisiä jollain tavoin ryhmiin, aina sen mukaan, miten joku kirjoittaa vastoin omia typeriä väittämiäsi.
Kieltämättä, pidän Pasia fiksuna tyyppinä, jolla saattaa olla korkeampaa koulutusta, tai ainakin paljon korkeampaa, kuin allekirjottaneella, kuten uskoisin, niin myöskin korkeampi, kuin Sariolalla.
Mitä hypnoosiin tulee, niin kirjoitin ensimmäisenä siitä Nilsgussen hypnotisoinnista ja tuomitsin sen huuhaaksi jo yli vuosi sitten.
En itse hypnotisointia ja aitoa hynopnoosia, vaan sen, kuinka se Nissegussen tehtiin ja siihen, kuinka ihmistä ei voi väkisin hänen sitä itse tahtomattaan hypnotisoida.
Arvostelin myös Asser Stenbäcin kokemattomuutta hypnotologina, koska hän oli käynyt kuuntelemassa pari luentoa Itä-Saksassa, ennen kuin meni ja hypnotisoi Nilsgusssen.
Kysymyksiäkin Nissgusseelle, taisin pitää niin silloin, kuin nykyäänkin, erittäin lapsellisina ja johdattelevina.
Luonnollisesti sain vastaani Urhon, sekä konstan ja taisi olla siinä mukana Sariolakin, jotka haukkuivat minua taas kerran siinäkin asiassa valehtelijaksi ja huijariksi.
Kuitenkin olin tutustunut hypnoosiin jo vuosia sitten syvemmältikin lukemalla alan teoksia ja itselläni oli ollut suggestisia kokemuksia, jotka myös ovat antaneet oivan astinlaudan omille päätelmilleni.
Kun awa uskalsi olla samaa mieltä kanssani, niin hänkin sai samat "paskat" niskaansa, kuin minäkin ja sen jälkeen jokainen, joka on ottanut järkevän kannan hypnoosiin ja ennen kaikkea Nilsgussen hypnotisointiin.
Jos voisit Sariola kertoa, kuinka pitkälle kunnianarvoisa professori Sykerö, "korrjjaan", professori Asser Stenbäck lopulta hypnosiassaan pääsi, niin olisin mielenkiinnolla "vastaaottamassa" sitä tietoa?
---------------------------------------------------------------------------------Hessu52 kirjoitti:....... .......
Jos voisit Sariola kertoa, kuinka pitkälle kunnianarvoisa professori Sykerö, "korrjjaan", professori Asser Stenbäck lopulta hypnosiassaan pääsi, niin olisin mielenkiinnolla "vastaaottamassa" sitä tietoa? ....... .......
HANNU LAUERMAN MIELIPITEITÄ
Mitään henkilötason marginalisoitumista lääketieteellisen hypnoosin alueella ei ole esiintynyt: tunnetuimpia hypnoosin opettajista ovat olleet ylilääkäri Claës Cedercreutz, professorit Sven Donner, Asser Stenbäck, Kalle Achté ja Ranan Rimon, ja seuran aiempi puheenjohtaja, psykologian tohtori Martti Tenkku. Tieteellinen Hypnoosi ry:n nykyisen hallituksen seitsemästä jäsenestä neljällä on alaan nivoutuva tohtorintutkinto, puheenjohtajalla myös dosentuuri. Hypnoosin asema Suomessa on muodostunut kuitenkin ongelmalliseksi, osin liittyen siihen, ettei sen hoidollista käyttöä toistaiseksi ole rajoitettu terveydenhuollon ammattilaisille, kuten mm. Ruotsissa ja Norjassa. Yleisön keskuudessa hypnoosi kuvitellaan joskus ns. ”vaihtoehtohoidoksi”, vaikka sillä oli jo varhain mm. oma toimenpidenumeronsa lääkärien toimenpideluokituksessa, ja vaikka 1976 tehdyn tutkimuksen mukaan vähintään joka viides mielenterveystoimiston lääkäri oli ainakin kokeillut hypnoosia työssään.
-------------------------
Siinäpä vastausta.
-
peltirumpu
- Adrian Monk
- Viestit: 2876
- Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 10:04 am
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3630
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 11:12 am
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
peltirumpu, olet lainannut sariolan kirjoittamana tuon yhden sanan ja paljon pisteitä.peltirumpu kirjoitti:Höpötä mitä höpötät. Totuus on kuitenkin se, että Nissukka puhui ns. pelkkää paskaa hypnoosissaan - jos sellaisessa edes oli.Sariola kirjoitti: .....diibadaaba....
En nyt löytänyt mihinkä sariolan kirjoitukseen tuo sisältyy.
Kertoistiko missä kohtaa sariola noin kirjoittaa? Kiitos etukäteen.
Esim. hypnoosin asiantuntija Hannu Lauerma ei ollut samaa mieltä kanssasi. Hän kyllä epäili, että hypnoosikertomus oli ehkä ns. "valemuistoja", alitajunnan kehittämiä korvaavia tapahtumia, se ei ole p----- , eikä valeita. Lauerma arveli psyykisen trauman estäneen muistamisen. Lisäksi Lauerma on maininnut myös sen vaihtoehdon, että NG puhui totta, mutta ei pitänyt sitä todennäköisenä. Lauerman arviokin oli vain mielipide. Varmaa tietoa ei ole. Tämä "peltirummun" vaihtoehto ei ole saanut kannatusta asiantuntijoiden keskuudessa. ..... diibadaaba ..... Molemmat osapuolet tiesivät, että hypnoositiedoilla ei ole todistusarvoa, mutta vihjeitä siitä voi ottaa tutkimukseen.peltirumpu kirjoitti:Höpötä mitä höpötät. Totuus on kuitenkin se, että Nissukka puhui ns. pelkkää paskaa hypnoosissaan - jos sellaisessa edes oli.Sariola kirjoitti: .....diibadaaba....
Kyllä minulla sittenkin täytyy olla lukemisen ymmärtämisen ongelma, kun ei mennyt selvään kysymykseeni Sariolan antama vastaus kohdallani perille.
Siis mikä onkaan kunnianarvoisan professori Asser Stenbäckin korkein saavutus hypnoosin alalla.
Mikään ry:n jäsenyys ei ole korkea saavutettu taso, elleivät Nobelistit ole ry:tä perustaneet, jota epäilen.
Myöskään Nissegussen hypnotisaatiota (naurua) ei oteta lukuun.
Olen tutkinut myös akupunkiota kirjoista ja tiedän siitäkin hieman, mutta se ei ole verrattavissa hypnoosiin, sillä akupunktiossa ihmisen keho kehittää morfiinin johdannaisainetta, jonka vaikutus sitten on rauhoittava ja "parantava" .
Omaan migreeniini, akupunktio toimi hienosti.
Kun mennään noihin suggroiviin parantajiin, niin muutama vuosikymmen sitten, esimerkiksi Suomesta matkusti ihmisiä Filippiineille ihmeparantajien luo parantumaan sairauksistaan.
Nämä parantajat muka ilman mitään leikkaustyökaluja poistivat ihmisen vatsasta muka syöpäkasvaimia ja muuta sellaista.
He olivat työntävinään kätensä hoidettavan vatsaan ja kas, kohta kasvain jo roikkui verisenä hänen kädessään.
Tarkemmissa tutkimuksissa, kun noita leikkausjäänteitä joku pääsi kaikesta salailusta huolimatta tarkastelemaan, niin todettiin "kasvaimien" olleen eläimistä peräisin, yleensä kanan sisälmyksiä, koska kana on itämaissa yleisin teuraseläin.
Nuo keinot olivat erittäin vaarallisia oikeasti sairaille, joille hoitotapa saattoi jotaa ennenaikaiseen kuolemaan.
Tällaista se taisi olla 50-60 luvunkin hypnotismi,
näiden "hypnomaakareiden" kanssa.
Tuossa edellisessä en viittaa mitenkään Asser Stenbäciin, sillä hän varmaan uskoi oikeasti, kuten Jorma Palokin asiaansa.
Siis mikä onkaan kunnianarvoisan professori Asser Stenbäckin korkein saavutus hypnoosin alalla.
Mikään ry:n jäsenyys ei ole korkea saavutettu taso, elleivät Nobelistit ole ry:tä perustaneet, jota epäilen.
Myöskään Nissegussen hypnotisaatiota (naurua) ei oteta lukuun.
Olen tutkinut myös akupunkiota kirjoista ja tiedän siitäkin hieman, mutta se ei ole verrattavissa hypnoosiin, sillä akupunktiossa ihmisen keho kehittää morfiinin johdannaisainetta, jonka vaikutus sitten on rauhoittava ja "parantava" .
Omaan migreeniini, akupunktio toimi hienosti.
Kun mennään noihin suggroiviin parantajiin, niin muutama vuosikymmen sitten, esimerkiksi Suomesta matkusti ihmisiä Filippiineille ihmeparantajien luo parantumaan sairauksistaan.
Nämä parantajat muka ilman mitään leikkaustyökaluja poistivat ihmisen vatsasta muka syöpäkasvaimia ja muuta sellaista.
He olivat työntävinään kätensä hoidettavan vatsaan ja kas, kohta kasvain jo roikkui verisenä hänen kädessään.
Tarkemmissa tutkimuksissa, kun noita leikkausjäänteitä joku pääsi kaikesta salailusta huolimatta tarkastelemaan, niin todettiin "kasvaimien" olleen eläimistä peräisin, yleensä kanan sisälmyksiä, koska kana on itämaissa yleisin teuraseläin.
Nuo keinot olivat erittäin vaarallisia oikeasti sairaille, joille hoitotapa saattoi jotaa ennenaikaiseen kuolemaan.
Tällaista se taisi olla 50-60 luvunkin hypnotismi,
näiden "hypnomaakareiden" kanssa.
Tuossa edellisessä en viittaa mitenkään Asser Stenbäciin, sillä hän varmaan uskoi oikeasti, kuten Jorma Palokin asiaansa.
-
peltirumpu
- Adrian Monk
- Viestit: 2876
- Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 10:04 am
Vihjeitä tutkimukseen? Vaikka jokainen myöntää Nissukan jutustelut pelkäksi skeidaksi. Sulla kyllä suttaa ja pahastiSariola kirjoitti:mutta vihjeitä siitä voi ottaa tutkimukseen.peltirumpu kirjoitti:Höpötä mitä höpötät. Totuus on kuitenkin se, että Nissukka puhui ns. pelkkää paskaa hypnoosissaan - jos sellaisessa edes oli.Sariola kirjoitti: .....diibadaaba....
Sariola, oikein tosissani pyydän, että anataisit periksi tässä hypnoosiasiassa, ennen kuin menet lopullisesti sekaisin ja sinulle tulee Palo syndrooma.
Et näemmä osaa enää ajatella jutun ympäriltä muuta, kuin hypnoosin ja hypnoosin, josta itsekin olet sanonut, ettei se mitään ratkaissut.
Ole mies ja tunnusta, että et tiedä hypnoosista sen enempää, kuin me muutkaan, sillä eihän tuo nyt ole elämän ja kuoleman asia tunnustaa tietämättömyyttään.
Keskustelu uppoaa liiaksi suohon, kun jatkuvasti toitotat samaa mantraa, ja luulet, että me toiset emme ymmärrä hypnoosista tai muistiaukoista mitään.
Oikeasti, kyllä me ymmärrämme, mutta vain kiusallamme emme anna sinun sitä ymmärtää, olisiko näin parempi?
Et näemmä osaa enää ajatella jutun ympäriltä muuta, kuin hypnoosin ja hypnoosin, josta itsekin olet sanonut, ettei se mitään ratkaissut.
Ole mies ja tunnusta, että et tiedä hypnoosista sen enempää, kuin me muutkaan, sillä eihän tuo nyt ole elämän ja kuoleman asia tunnustaa tietämättömyyttään.
Keskustelu uppoaa liiaksi suohon, kun jatkuvasti toitotat samaa mantraa, ja luulet, että me toiset emme ymmärrä hypnoosista tai muistiaukoista mitään.
Oikeasti, kyllä me ymmärrämme, mutta vain kiusallamme emme anna sinun sitä ymmärtää, olisiko näin parempi?
Viimeksi muokannut Hessu52, Pe Kesä 20, 2008 2:48 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ei arvellut, vaan Lauerma ei pitänyt sitä täysin mahdottomana.Sariola kirjoitti:Lauerma arveli psyykisen trauman estäneen muistamisen.
Nyt kun minulla on Lauerman kirja Usko, toivo ja huijaus käsissäni, voin siteerata hänen itsensä kirjoittamaa tekstiä tarkasti (ss. 83 - 84):
"Dokumenttien läpikäymisellä oli nähtävissä, että Gustafssonin hypnoosissa antama erittäin pikkutarkka kuvaus oli korkeintaan erittäin pienellä todennäköisyydellä autenttinen kuvaus tapahtumista. Se päättyi kuin veitsellä leikaten siihen, että murhamiehen isku osui kertojan päähän. Sen täydeksi todeksi hyväksyminen olisi edellyttänyt sitä, että Gustafsson olisi kokenut kaksi aivan erilaista muistinmenetystä samalla kertaa. Hän olisi ensinnäkin kokenut varsin harvinaisen, häpeään tai kauhuun pohjanneen ja sittemmin hypnoosissa väistyneen psykogeenisen muistinmenetyksen. Tämän lisäksi hän olisi saanut useiden vuorokausien tajuttomuuteen johtaneen aivovamman, joka kuitenkaan ei olisi pyyhkäissyt iskua edeltäviä hetkiä pois muistijäljistä, kuten usein tapahtuu."
Lauerma siis näyttää pitävän psykogeenista muistinmenetystä epätodennäköisenä ainakin kahdesta syystä:
- psykogeeninen muistinmenetys on hyvin harvinainen
- tässä tapauksessa psykogeeninen muistinmenetys olisi pyyhkinyt pois muistikuvat hengenvaarallisesta tilanteesta, jonka muistaminen olisi edullista lajin säilymisen kannalta.
Tuollaista vaihtoehtoa Lauerma ei kirjassaan mainitse. Voit varmaankin kertoa lähteen tälle tiedolle?Sariola kirjoitti: Lisäksi Lauerma on maininnut myös sen vaihtoehdon, että NG puhui totta, mutta ei pitänyt sitä todennäköisenä.
TÄMÄ ON LAUERMAN OMAA TEKSTIÄ TURUN SANOMISSA:pasi kirjoitti:Ei arvellut, vaan Lauerma ei pitänyt sitä täysin mahdottomana.Sariola kirjoitti: 1)Lauerma arveli psyykisen trauman estäneen muistamisen.
Nyt kun minulla on Lauerman kirja Usko, toivo ja huijaus käsissäni, voin siteerata hänen itsensä kirjoittamaa tekstiä tarkasti (ss. 83 - 84):
"Dokumenttien läpikäymisellä oli nähtävissä, että Gustafssonin hypnoosissa antama erittäin pikkutarkka kuvaus oli korkeintaan erittäin pienellä todennäköisyydellä autenttinen kuvaus tapahtumista. Se päättyi kuin veitsellä leikaten siihen, että murhamiehen isku osui kertojan päähän. Sen täydeksi todeksi hyväksyminen olisi edellyttänyt sitä, että Gustafsson olisi kokenut kaksi aivan erilaista muistinmenetystä samalla kertaa. Hän olisi ensinnäkin kokenut varsin harvinaisen, häpeään tai kauhuun pohjanneen ja sittemmin hypnoosissa väistyneen psykogeenisen muistinmenetyksen. Tämän lisäksi hän olisi saanut useiden vuorokausien tajuttomuuteen johtaneen aivovamman, joka kuitenkaan ei olisi pyyhkäissyt iskua edeltäviä hetkiä pois muistijäljistä, kuten usein tapahtuu."
Lauerma siis näyttää pitävän psykogeenista muistinmenetystä epätodennäköisenä ainakin kahdesta syystä:
- psykogeeninen muistinmenetys on hyvin harvinainen
- tässä tapauksessa psykogeeninen muistinmenetys olisi pyyhkinyt pois muistikuvat hengenvaarallisesta tilanteesta, jonka muistaminen olisi edullista lajin säilymisen kannalta.
Tuollaista vaihtoehtoa Lauerma ei kirjassaan mainitse. Voit varmaankin kertoa lähteen tälle tiedolle?Sariola kirjoitti: 2)Lisäksi Lauerma on maininnut myös sen vaihtoehdon, että NG puhui totta, mutta ei pitänyt sitä todennäköisenä.
1)Erittäin voimakas psyykkinen trauma voi ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan estää Nils Gustafssonia muistamasta Bodomin surmaan liittyviä tapahtumia.
TÄMÄN VAIHTOEHDON LAUERMA ON MAININNUT KÄRÄJÄOIKEUDESSA:
2)Lisäksi Lauerma on maininnut myös sen vaihtoehdon, että NG:n hypnoosikertomus on todenmukainen, mutta ei pitänyt sitä todennäköisenä.
Lauerman omat lausunnot vaihtelevat jonkin verran sen mukaan onko ne annettu käräjäoikeudessa, Turun Sanomissa vai hänen kirjoittamassaan kirjassa. Näyttää siltä, että hän on kyllä pohtinut tuota asiaa pitempäänkin. Mielipide on hieman "elänyt" ajankohdan ja julkaisupaikan mukaan. Erittäin voimakkaasta psyykkisestä traumasta Lauerma on tosiaan kirjoittanut Turun Sanomissa.
Joku kaipasi lähteitä, olikohan Mariacka? Tässä muutama:
MUISTIAUKKO ERI LÄHTEISSÄ:
==========================
Katkelma käräjäoikeuden tuomiosta:
Lausunnon vuonna 2003 antaneen ja todistajana kuullun psykiatrian professori Hannu Lauerman mukaan harvinaiseen orgaanisesta traumasta riippumattomaan psyykkiseen traumaan perustuvan psykogeenisen muistinmenetyksen olemassaolo Gustafssonilla on epätodennäköinen, mutta ei mahdoton.
Katkelma esitutkintapöytäkirjasta:
Loppupäätelmässä todetaan: "Nils Gustafssonin kuulustelussa ilmenee piirteitä, jotka viittaavat siihen, että hänen hypnoosissa tuottamansa kertomus surmayöltä on todennäköisemmin jälkikäteen syntynyt kehitelmä kuin kuvaus tapahtumien todellisesta kulusta. Varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, että hänen kuvauksensa olisi pelkästään jälkikäteen syntynyt tarina. Tällaisen kuvauksen voi antaa niin surmatyöhön itse syyllinen kuin siihen viatonkin henkilö. ....."
Espoon käräjäoikeuden istunnosta MTV3:n mukaan:
Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä: psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa.
Lauerman mukaan Gustafssonilla pitäisi siis olla - jos hypnoosi on totta - nämä molemmat muistikatkokset. Elimellinen katkos olisi syntynyt päähän kohdistuneesta iskusta teltassa, mutta hyvin harvinainen psykogeeninen ulottuisi jo aikaan ennen sitä.
- Syynä voisi olla se, että hän olisi kokenut sietämätöntä häpeää alakynnessä olemisesta. Yleensä uhri kuitenkin muistaa hengenvaaralliset tilanteet, koska niistä voi oppia varomaan.
Lauerma piti hyvin epätodennäköisenä sitä, että Gustafssonilla olisi ollut molemmat muistikatkokset, etenkin kun elimellinen katkos on ollut poikkeuksellisen pitkä. Lauerman mukaan myös traumaattisen tilanteen torjuminen voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen.
----------------------------------------------------------------------------------
Edelleen huomautan, että myös Lauerman ajatukset ovat vain yhden henkilön mielipiteitä. Tosin hän on alan ekspertti.
MUISTIAUKKO ERI LÄHTEISSÄ:
==========================
Katkelma käräjäoikeuden tuomiosta:
Lausunnon vuonna 2003 antaneen ja todistajana kuullun psykiatrian professori Hannu Lauerman mukaan harvinaiseen orgaanisesta traumasta riippumattomaan psyykkiseen traumaan perustuvan psykogeenisen muistinmenetyksen olemassaolo Gustafssonilla on epätodennäköinen, mutta ei mahdoton.
Katkelma esitutkintapöytäkirjasta:
Loppupäätelmässä todetaan: "Nils Gustafssonin kuulustelussa ilmenee piirteitä, jotka viittaavat siihen, että hänen hypnoosissa tuottamansa kertomus surmayöltä on todennäköisemmin jälkikäteen syntynyt kehitelmä kuin kuvaus tapahtumien todellisesta kulusta. Varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, että hänen kuvauksensa olisi pelkästään jälkikäteen syntynyt tarina. Tällaisen kuvauksen voi antaa niin surmatyöhön itse syyllinen kuin siihen viatonkin henkilö. ....."
Espoon käräjäoikeuden istunnosta MTV3:n mukaan:
Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä: psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa.
Lauerman mukaan Gustafssonilla pitäisi siis olla - jos hypnoosi on totta - nämä molemmat muistikatkokset. Elimellinen katkos olisi syntynyt päähän kohdistuneesta iskusta teltassa, mutta hyvin harvinainen psykogeeninen ulottuisi jo aikaan ennen sitä.
- Syynä voisi olla se, että hän olisi kokenut sietämätöntä häpeää alakynnessä olemisesta. Yleensä uhri kuitenkin muistaa hengenvaaralliset tilanteet, koska niistä voi oppia varomaan.
Lauerma piti hyvin epätodennäköisenä sitä, että Gustafssonilla olisi ollut molemmat muistikatkokset, etenkin kun elimellinen katkos on ollut poikkeuksellisen pitkä. Lauerman mukaan myös traumaattisen tilanteen torjuminen voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen.
----------------------------------------------------------------------------------
Edelleen huomautan, että myös Lauerman ajatukset ovat vain yhden henkilön mielipiteitä. Tosin hän on alan ekspertti.
[quote
Nyt kun minulla on Lauerman kirja Usko, toivo ja huijaus käsissäni, voin siteerata hänen itsensä kirjoittamaa tekstiä tarkasti (ss. 83 - 84):
"Dokumenttien läpikäymisellä oli nähtävissä, että Gustafssonin hypnoosissa antama erittäin pikkutarkka kuvaus oli korkeintaan erittäin pienellä todennäköisyydellä autenttinen kuvaus tapahtumista. Se päättyi kuin veitsellä leikaten siihen, että murhamiehen isku osui kertojan päähän. Sen täydeksi todeksi hyväksyminen olisi edellyttänyt sitä, että Gustafsson olisi kokenut kaksi aivan erilaista muistinmenetystä samalla kertaa. Hän olisi ensinnäkin kokenut varsin harvinaisen, häpeään tai kauhuun pohjanneen ja sittemmin hypnoosissa väistyneen psykogeenisen muistinmenetyksen. Tämän lisäksi hän olisi saanut useiden vuorokausien tajuttomuuteen johtaneen aivovamman, joka kuitenkaan ei olisi pyyhkäissyt iskua edeltäviä hetkiä pois muistijäljistä, kuten usein tapahtuu."
[/quote]
N.G- hypnoosikertomukseen ja hänen omiin käsityksiinsä muistiaukon alkamisesta sekä useamman päivien tajuttomuudesta uskominen johtaa todella ristiriitaisuuksiin ja umpikujaan.
Lauerman (tahaton?) silmänkääntötemppu avautuu ja muistinmenetys muuttuu ymmärrettävämmäksi mielestäni siten, että hypnoosikertomus tulkitaan koostuvan valemuistoista ja fyysisten iskujen aiheuttaman muistinmenetyksen katsotaan ulottuvan-N.G.-omista kuvitteluista riippumatta- iskuja edeltävään aikaan. "Useamman vuorokauden tajuttomuus" on keskusteluissa todettukin virheelliseksi.
Nyt kun minulla on Lauerman kirja Usko, toivo ja huijaus käsissäni, voin siteerata hänen itsensä kirjoittamaa tekstiä tarkasti (ss. 83 - 84):
"Dokumenttien läpikäymisellä oli nähtävissä, että Gustafssonin hypnoosissa antama erittäin pikkutarkka kuvaus oli korkeintaan erittäin pienellä todennäköisyydellä autenttinen kuvaus tapahtumista. Se päättyi kuin veitsellä leikaten siihen, että murhamiehen isku osui kertojan päähän. Sen täydeksi todeksi hyväksyminen olisi edellyttänyt sitä, että Gustafsson olisi kokenut kaksi aivan erilaista muistinmenetystä samalla kertaa. Hän olisi ensinnäkin kokenut varsin harvinaisen, häpeään tai kauhuun pohjanneen ja sittemmin hypnoosissa väistyneen psykogeenisen muistinmenetyksen. Tämän lisäksi hän olisi saanut useiden vuorokausien tajuttomuuteen johtaneen aivovamman, joka kuitenkaan ei olisi pyyhkäissyt iskua edeltäviä hetkiä pois muistijäljistä, kuten usein tapahtuu."
[/quote]
N.G- hypnoosikertomukseen ja hänen omiin käsityksiinsä muistiaukon alkamisesta sekä useamman päivien tajuttomuudesta uskominen johtaa todella ristiriitaisuuksiin ja umpikujaan.
Lauerman (tahaton?) silmänkääntötemppu avautuu ja muistinmenetys muuttuu ymmärrettävämmäksi mielestäni siten, että hypnoosikertomus tulkitaan koostuvan valemuistoista ja fyysisten iskujen aiheuttaman muistinmenetyksen katsotaan ulottuvan-N.G.-omista kuvitteluista riippumatta- iskuja edeltävään aikaan. "Useamman vuorokauden tajuttomuus" on keskusteluissa todettukin virheelliseksi.
Artikkelin sanamuoto ei viittaa siihen, että Lauerma olisi sen kirjoittanut, vaan tekstin on kirjoittanut joku toimittaja.Sariola kirjoitti: TÄMÄ ON LAUERMAN OMAA TEKSTIÄ TURUN SANOMISSA:
1)Erittäin voimakas psyykkinen trauma voi ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan estää Nils Gustafssonia muistamasta Bodomin surmaan liittyviä tapahtumia.
...
Erittäin voimakkaasta psyykkisestä traumasta Lauerma on tosiaan kirjoittanut Turun Sanomissa.
Oikea ilmaus olisi tietysti: "Lauerman omia mielipiteitä".pasi kirjoitti:Artikkelin sanamuoto ei viittaa siihen, että Lauerma olisi sen kirjoittanut, vaan tekstin on kirjoittanut joku toimittaja.Sariola kirjoitti: TÄMÄ ON LAUERMAN OMAA TEKSTIÄ TURUN SANOMISSA:
1)Erittäin voimakas psyykkinen trauma voi ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan estää Nils Gustafssonia muistamasta Bodomin surmaan liittyviä tapahtumia.
Tuo on julkaistu TURUN SANOMISSA 30.8.2005 osastossa "Kotimaa, Etusivu". Allekirjoitusta ei tekstissä ole. Mahdollisesti on kysymyksessä haastattelu. Voi olettaa, että kirjoittaja on (verkkolehden) päätoimittaja, koska allekirjoitus puuttuu.