Hannu Rajala - Shock Tilt

[Matula]

Tämä tekijä oli todellakin sairas. Tutustuttuani tarinaan en voi kuin ihmetellä ihmisluonteen kieroutumista.
Bändi tosin on aktivoitunut...

"Band has reunited in 2006", kertoo http://www.metal-archives.com/band.php?id=47514

bändin sivut

www.shocktilt.com


nyt tuota dokumenttia katsomaan....

[Agathon]

Mistäs kaivoit dokumentin?

[John Doe]

Mielenkiintoisia linkkejä tähän tapaukseen liittyen:
http://www.svenskamord.se/index.php?topic=84.0
http://www.naud.se/
http://www.shocktilt.com/hannu.htmhttp: ... Idtih9e1bw
http://www.shocktilt.net/

Törmäsin tuohon Carlssoniin muutaman kerran työpaikkani "ansiosta" Tukholmassa asuessani. Äijä pidettiin ulkoillessakin joko raudoissa tai pakkopaidassa, vaikka olikin sairaalasta kysymys ja äijä siis "hoidokki".

[Salander]

Onko kenelläkään mitään uutta tietoa tuosta dokkarista? Itse en ainakaan pikaisesti googlaamalla löytänyt mitään..

[Doctor Lecter]

Rajala Hannu oikeutta.jpg (161.11 KiB) Katsottu 1471 kertaa

Uusimaa 17.5.1988
Outoa, ettei tämä surma ole herättänyt kovinkaan kummoista huomiota minfossa - lukijamääristä päätellen. Tapaus oli perin raaka ja uhri kuitenkin muusikko, eikä mikään tavis.
-Ainakin keskustelu erään kitaristin luonnollisesta kuolemasta sai minfon serverin aikoinaan liki nurin, joten siihen nähden tämä tapaus on jäänyt lapsipuolen asemaan.

Kuva oli pudonnut. Palautettu
-NILS-

[Bell]

Ohhoh, tämä oli mulle aivan uusi juttu, ja eksyin tänne ihan toisen keskustelun kautta!
Julma ja hyytävä rikos. Kivan paljon on jotkut käyttäjät jaksaneet kaivella infoa tapauksesta, valitettavasti moni linkki on kuitenkin jo vanhentunut, joten esimerkiksi alibin juttua kuvineen ei päässyt lukemaan.

[Salander]

Tässä on pari juttua Alibeista:

http://www.aijaa.com/albums.php?album&a=45996

Rajala Alibi 89.jpg (164.87 KiB) Katsottu 1470 kertaa

http://www.aijaa.com/albums.php?album&a=45997

Rajala Alibi 88.jpg (120.96 KiB) Katsottu 1470 kertaa

Laadultaan ovat aika huonoja mutta kai noita pystyy lukemaan...

Kuvakoosteet tuotu esiin. Kuvat aukeavat suuremmaksi aijaan kautta
-NILS-

[Rusty]

Hannu Rajalan kohtalo on todella järkyttävä. Itse muistan 80-luvulla kun Iltapäivälehdet julkaisi tietoja tästä paloittelumurhasta. Shock Tiltin jäsenet itse arvostivat Hannua taitavaksi kitaristiksi. Tämän puolesta puhuu se, että heidän sanojen mukaan Hannun kaltaisia kitaravirtuooseja ei helposti löydy, kun heidän piti löytää uutta kitaristia pikaisesti tilalle. Minulle, kuten todennäköisesti muillekin Hannu jäi hieman tuntemattomaksi muusikoksi, lähinnä sen takia, ettei hän ehtinyt luoda vielä merkittävää uraa. Hannusta olisi aivan hyvin voinut tulla kansainvälisen luokan kitaristi, kuten myös lehdetkin tuohon aikaan kirjoitti. Hannun kohtaloksi tuli kuitenkin joutua sairaan paloittelumurhaajan uhriksi ja joutua jätesäkeissä Gysingeniin Dalälvenin jokeen.

[Kat_Revolver]

Itsekin täytyy kummastella, etten ole ikinä tästä tapauksesta kuullut (tokikaan en ollut syntynyt tapahtumahetkellä, mutta luulisi jossain törmänneen) ja täällä Minfossakin kauhean vähälle huomiolle jäänyt topic. Olisiko isompi juttu jos olisi tapahtunut Suomessa?

Tuossa dokkarin trailerissa (dokumenttia ei ilmeisesti ikinä tehty?) mainittiin, että penistä ei ikinä löydetty ja uumoiltiin murhaajan syöneen sen, mutta alibissa taas kerrotaan seuraavaa:

Penis oli leikattu poikki keskeltä ja kivespussit halkaistu. Kivekset puuttuvat.

Itse tätä lausetta mietiskelin ja aluksi käsitin sen niin, että penis olisi halkaistu, mutta kuitenkin tallella. Tarkoitetaanko tällä kuitenkin, että penis on "katkaistu" ja peniksen pää olisi tosiaan jäänyt kateisiin. Mene ja tiedä, ehkä sen nyt ei niin väliäkään ole. Kunhan pohdin.

[Destiny]

Mielestäni penis kyllä löytyi. Mieleeni on jäänyt, tuolta ajalta, jonkun rikoslehden kuva, jossa oli sammakkomies avannossa tms. nostamassa jotain ylös.

Muistelen myös, että tämä manageri oli pyytänyt itse kemiallista kastraatiota. Saiko sillä sitten jotain vapauksia vai oliko helpompi istua tuomiota ilman, että sairaat himot jylläävät koko ajan, en tiedä. Joskus näin dokkarin näistä kemialliesti kastroiduista seksirikollisista, siitä on vuosia, mutta ainakaan siiloin, toimenpide ei ollu pysyvä. Olikohan noin puolen vuoden välein haettava uusintapiikki, että hormonitoiminta pysyy aisoissa. Joka tapauksessa se ei ole mikään takuuhoito seksuaalirikollisille juuri siksi, että siihen pitää olla hekilön oma sitoutuminen, koska toimenpide on uusittava tasaisin väliajoin.

[Sterling]

Shock Tilt koonnut rivinsä. Pohjalaisessa ja Ilkassa juttua otsikon mukaan tästä tragediasta.

[Schnabel Von Rom]

Tämä on nyt Iltalehdessä nostettu taas esiin, harmi vaan kun on maksumuurin takana.

[mikko1979]

Tämä on nyt Iltalehdessä nostettu taas esiin, harmi vaan kun on maksumuurin takana.

”Liian kova pala”
Murha, jollainen tapahtuu vain elokuvissa – ja jota tuomittu ei koskaan tunnustanut. Sellainen oli kansainvälisen läpimurron partaalla olleen vaasalaisen Shock Tilt -yhtyeen 23-vuotiaan kitaristin kuolema, joka kummittelee edelleen bändin perustajajäsenen mielessä.

Ulkoilijat tekivät kammottavan löydön Daljoen jäätyneeltä rannalta Keski-Ruotsissa. Kolme muovisäkkiä oli täynnä paloitellun ihmisen ruumiinosia.

Ruumiinosat kuuluivat vain 23-vuotiaalle huippukitaristi Hannu Rajalalle. Rajalan oli paloitellut yhtyeen manageri, ruotsalainen Anders Carlsson.

Mutta miksi?

Heavyrock-yhtye Shock Tiltin taival 1980-luvun puolivälissä oli kuin elokuvasta, joka sai karmean, traagisen päätöksen. Nyt, pian 35 vuotta Rajalan kuoleman jälkeen Shock Tiltin perustajajäsen Rolf Häggblom kertoo, mitä kaikkea Rajalan kuolemaan liittyi ja kuinka kylmäverisesti manageri toimi.

– Ei sitä voinut uskoa. Se oli liian kova pala, Häggblom sanoo ja huokaisee.

Motörheadin lämppäri
Rolf Häggblom ja hänen veljensä Per perustivat Shock Tiltin vuonna 1984. Pian bändiin liittyi muun muassa kitaristi Hannu Rajala. Vuoden kuluttua bändi lämppäsi megasuosittua, Lemmy Kilmisterin tähdittämää Motörheadia sen Suomen-keikalla.

Shock Tilt hamusi kansainvälistä läpimurtoa ja muutti Tukholmaan vuonna 1986. Lehti-ilmoituksen kautta yhtye tutustui heavyrock-bändien manageriksi itseään mainostavaan mieheen, Anders Carlssoniin. Jakobsbergissä, parinkymmenen kilometrin päässä Tukholman keskustasta asunut Carlsson ryhtyi bändin manageriksi.

– Carlsson oli ollut managerina muillekin bändeille. Hän oli taiteilijapersoona ja maalasi tauluja omakotitalonsa alakerrassa, Häggblom kertoo.

Managerilla oli kykyjä, sillä hänen kauttaan Shock Tilt pääsi lämmittelemään Motörheadia myös Ruotsissa. Manageri hankki bändille studion, jossa yhtye purkitti muutamia demokappaleita. Suunnitelmana oli, että kappaleet soitettaisiin saksalaiselle hevimusiikkiin keskittyneelle Noise Records -levy-yhtiölle. Manageri päätti, että hän ottaisi Berliiniin reissukumppanikseen Rajalan, joka oli hänen mielestään yhtyeen edustavimman näköinen jäsen.

– Jotain tähän tyyliin se oli. Meille muille oli tärkeintä, että joku lähtee mukaan, Häggblom muistelee.

Myös Rajalalle järjestely passasi – eritoten siksi, että manageri oli luvannut ostaa hänelle reissulla uuden Gibsonin kitaran.

Shock Tiltin muut jäsenet heittivät Carlssonille ja Rajalalle moikat marraskuun 26. päivän aamuna 1987 Upplands Väsbyn kunnan musiikkistudiolla.

Se oli viimeinen kerta, kun he näkivät Rajalan.

Valheita
Muutama päivä matkaan lähdön jälkeen manageri soitti. Hän sanoi olevansa Kööpenhaminassa ja että Rajala olisi unohtanut passinsa Tukholmaan. Häggblomin mukaan manageri kertoi antaneensa Rajalalle muutaman tonnin rahaa, jotta Rajala hakisi passin Tukholmasta ja tulisi sitten perässä Saksaan. Manageri odottelisi Rajalaa Hampurissa.

Näin ollen reissu viivästyi, ja nelihenkinen bändi veti yhden keikan triona ilman Rajalaa.

Parin päivän kuluttua manageri soitti jälleen ja kertoi, että Rajala ei ollut saapunut Hampuriin.

– Silloin rupesimme miettimään, että mitä tämä nyt oikein on, Häggblom kertoo.

Häggblom ja muun bändin jäsenet soittelivat Rajalan tuttuja läpi, mutta kukaan ei ollut kuullut hänestä hetkeen. Manageri pirautteli vähän väliä ja kertoi, että on yrittänyt etsiä Rajalaa Kööpenhaminasta, mutta turhaan.

Todellisuudessa manageri Carlsson ei ollut Kööpenhaminassa väittämäänsä aikaan.

Häggblom kertoo, että poliisi ei ottanut yhtyettä tosissaan, kun se kävi tekemässä Rajalasta katoamisilmoituksen.

– He sanoivat vain, että joo joo, Suomi-poika, Koskenkorva. Tuntui siltä, ettei kukaan ollut kiinnostunut.

He sanoivat vain, että joo joo, Suomi-poika, Koskenkorva.

Carlsson oli yhteensä noin kuukauden verran poissa ennen kuin palasi takaisin Tukholmaan. Manageri pyysi bändin luokseen, sillä hän oli löytänyt toimistostaan Rajalan passin: Rajala ei siis ollut edes tullut hakemaan sitä Tukholmasta.

Bändi piti tilannetta kummallisena. Miksi Rajala itse ei ilmoittanut bändikavereilleen, että on tulossa hakemaan unohtuneen passin?

Managerin mukaan siksi, että Rajala olisi pelännyt bändin reaktiota. Rajala oli mukana yhtyeen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeällä reissulla, mutta unohti passinsa.

Tästä huolimatta bändistä tuntui, että jotain outoa on ollut pakko tapahtua.

Tässä he olivat täysin oikeassa.

Mitä Rajalalle tapahtui?
Rajalan silloinen kihlattu Marjo kertoi vuonna 1988 Iltalehdelle pitäneensä manageria kummallisena. Hän oli vaistonnut, että jotain oli pielessä. Kihlattu oli myös kieltänyt Rajalaa lähtemästä Carlssonin mukana Berliiniin.

– Minä kysyin Hannulta, mitä tämä voisi tehdä, jos mies hotellihuoneessa yrittäisi jotakin, kihlattu kertoi tuolloin.

Marjo ihmetteli myös sitä, miksi Carlsson halusi mukaan juuri Rajalan. Rajala oli bändin kokemattomin jäsen, eikä hän puhunut ruotsia. Manageri ei taas puhunut suomea.

Sen jälkeen, kun bändi saatteli Carlssonin ja Rajalan matkaan, kaksikko ei suunnannutkaan kohti Saksaa. Asko Solen Tutkinnassa rikos -kirjassa kerrotaan, kuinka manageri oli pyytänyt Rajalaa lähtemään asunnolleen, jossa hän esittelisi Rajalle tulevia kiertuemahdollisuuksia ja sopimusehdotuksia. Kun kaksikko saapui Carlssonin asunnolle Melongatanille, Carlsson tainnutti Rajalan eetterillä. Eetterit ovat narkoottisia aineita, joita käytettiin menneisyydessä nukutusaineina.

Tainnutuksen jälkeen manageri raiskasi Rajalan. Seuraavaksi hän kuristi nuoren miehen kuoliaaksi.

Carlsson paloitteli Rajalan ruumiin kylpyammeessa ja pakkasi ruumiinosat kolmeen jätesäkkiin. Carlsson kantoi säkit autoonsa ja ajoi Gysingeen, jossa hän upotti jätesäkit Daljokeen.

Managerin käytös ei ollut antanut mitään viitteitä siitä, että hän olisi syyllistynyt karmeaan tekoon. Managerista alkoi kuitenkin paljastua erikoisia piirteitä.

Reissuun murhaajan kanssa
Shock Tilt oli epämiellyttävässä tilanteessa. Rajalasta ei ollut kuulunut mitään, ja huoli oli kova. Oli kuitenkin taottava kuumana olevaa rautaa. Bändi tarvitsisi uuden kitaristin siksi aikaa, että Rajala löytyy.

Oli myös päästävä Berliiniin, jotta levytyssopimus saataisiin solmittua.

Tammikuussa 1988 matkalle kohti Saksaa lähtivät manageri Anders Carlsson, Rolf Häggblom sekä bändin rumpali Hans Montin. Häggblom kertoo, kuinka poliisi pysäytti kolmikon auton Jönköpingissä.

– Poliisi sanoi, että autossa on väärät rekkarit, Häggblom kertoo.

Kolmikko ei saanut lupaa jatkaa matkaa kyseisellä autolla. Oli yö, ja miehet majoittuivat poliisiaseman matkaselliin.

Aamulla eräs poliisi kysyi Häggblomilta ja Montinilta, tietävätkö he, mikä Anders Carlsson on miehiään.

– Vastasimme, että tiedetään, hän on managerimme.

Poliisi kuulusteli Carlssonia parhaillaan. Komisario sanoi Häggblomille ja Montinille, että kuulustelut ovat tunnin päästä ohi, mutta “tietäisittepä vain millainen tyyppi tämä on”. Häggblomin mukaan poliisi ei kuitenkaan voinut sanoa tämän enempää.

Voi olla, että poliisi viittasi Carlssonin menneisyyteen. Carlsson oli aiemmin tuomittu sekä murhayrityksestä että lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi hän oli ryöstänyt pankin, mutta hänet oli jätetty syyntakeettomana tuomitsematta. Sen sijaan hänet oli passitettu määräajaksi oikeuspsykiatriseen hoitoon.

Kun manageri pääsi kuulusteluista, hän sanoi Häggblomille ja Montinille, että joku oli ilmeisesti vaihtanut auton rekisterikilvet, että onpa outo juttu.

Poliisi takavarikoi auton, joten manageri vuokrasi uuden kulkupelin. Matka jatkui.

Häggblom muistaa, kuinka manageri oli heittänyt Kööpenhaminassa huulen siitä, että pitääpä katsoa, makaako Rajala täällä puiston penkin alla viinapullo kädessä.

– Ihmettelin, että miksi hänen piti niin sanoa.

Seuraava kummallisuus odotti Itä-Saksan rajalla. Vuonna 1988 Berliinin muuri oli vielä pystyssä ja Saksa jakautunut. Itä-Saksan rajalla matkalla kohti Berliiniä matkustajien passit tarkastettiin. Kävi ilmi, että managerilla oli kaksi passia: saksalainen ja ruotsalainen.

– Tällaisia ihme juttuja tuli esille, Häggblom kertoo, mutta sanoo tuumineensa, että kenties manageri oli kaksoiskansalainen.

Tapaaminen levy-yhtiön kanssa meni mukavasti. Viesti oli, että yhtiön tallissa on tilaa suomalaispoppoolle.

Tavallaan kaikki oli hyvin, mutta Rajalan kohtalo ihmetytti.

Vino sormi paljasti
Häggblom ja Montin palasivat Tukholmaan. Manageri puuhasi bändille keikkaa isolle areenalle, suuriin valoihin.

Samoihin aikoihin Häggblom oli lukenut lehdestä, että Gysingenin kunnasta oli löytynyt ihmisen ruumiinosia. Tutkijat olivat aluksi siinä käsityksessä, että ruumiinosat kuuluivat kadonneelle norjalaiselle urheilijalle.

Muutaman päivän kuluttua Häggblom sai puhelun Sandvikenin poliisilta ruumiinosiin liittyen. Poliisi kyseli lisätietoja Rajalasta ja hänen katoamisestaan. Lopulta olennaisimmaksi osoittautui kysymys Rajalan vasemman käden pikkusormesta. Uhrin pikkurilli oli kääntynyt sisäänpäin. Oliko Rajalalla tällainen sormi?

Häggblom ei osannut sanoa, mutta otti asian esille illalla bändin treenikämpällä. Montin muisti, että kyllä, Rajalallahan oli vino sormi. Se näkyi selvästi Rajalasta otetuista kuvista.

Ei hemmetti. Paloiteltu ihminen saattaisi sittenkin olla Rajala.

Paloiteltu ihminen saattaisi sittenkin olla Rajala.

Häggblom soitti poliisille, joka tuli ottamaan sormenjälkiä bändin treenikämpältä.

– Ne saivat sormenjäljet otettua. Niistä paljastui, että ruumis oli Hannu, Häggblom sanoo ja hänen äänensä vaimenee.

Ainoa epäilty oli manageri Anders Carlsson. Hänen alibinsa oli pettänyt. Samaan aikaan, kun Carlsson väitti olleensa Kööpenhaminassa, hän oli allekirjoittanut pankkikuitteja Ruotsissa. Carlssonin asunto ja auto oltiin tutkittu. Poliisi oli löytänyt hiuksia, joiden uskottiin kuuluvan Rajalalle. Lisäksi Rajalan verestä oli löydetty eetteriä, jota Carlsson oli käyttänyt myös aiemman murhayrityksensä uhrin huumaamiseksi.

Häggblom oli poliisiasemalla ja kuuli radioyhteyden välityksellä, kuinka poliisit ottivat Carlssonin kiinni hänen kotoaan.

– Oli se aikamoinen juttu Ei sitä oikein osannut uskoa, että näin oli käynyt. Vaikka kyllä me ihmeteltiin sen managerin passijuttuja sun muita.

Carlsson vangittiin 29. tammikuuta 1988 todennäköisin syin epäiltynä Hannu Rajalan murhasta.

Häggblom kertoo hänen ja Montinin tuumineen, mitä olisi voinut tapahtua. Hehän nukkuivat Berliinin reissulla samassa hotellihuoneessa murhaajan kanssa.

– Tällaisten tosiasioiden vuoksi tätä oli niin vaikeaa uskoa todeksi.

Tuomio ei pysäyttänyt
Oikeudenkäynti Tukholman käräjäoikeudessa alkoi 9. toukokuuta ja kesti noin kuukauden verran. Carlsson tuomittiin murhasta, raiskauksesta, petoksesta ja perättömästä lausumasta. Käräjäoikeus määräsi, että Carlsson tulee lähettää oikeuspsykiatriseen mielentilatutkimukseen. Sen mukaan Carlsson oli ollut rikokset tehdessään – ja oli edelleen – psykiatrisen pakkohoidon tarpeessa. Hovioikeus vahvisti 27. joulukuuta käräjäoikeuden tuomion.

Häggblomin muistikuvan mukaan Carlsson valitti tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. Lisäksi Carlsson syytti Häggblomia Rajalan kuolemasta. Häggblom pystyi helposti näyttämään, että oli ollut töissä siihen aikaan, kun Rajalan kuolema oli tapahtunut.

– Syyttäjä sanoi jo etukäteen, että he kyllä tietävät, mitä tässä on oikeasti käynyt, Häggblom sanoo.

– Se oli viimeinen kerta, kun näin Carlssonin.

Vankimielisairaalasta Carlsson kirjoitti kirjeitä useille nuorille miehille ympäri Eurooppaa. Hän oli saanut heihin yhteyden kontakti-ilmoituksilla. Vuonna 1990 Iltalehti kertoi poliisin varottaneen 25-vuotiasta itävaltalaismiestä, jolle Carlsson oli esittäytynyt rockmanagerina. Itävaltalaisella ei ollut ollut aavistustakaan Carlssonin menneisyydestä.

Vankimielisairaalasta Carlsson kirjoitti kirjeitä useille nuorille miehille ympäri Eurooppaa.

Carlsson karkasi vankimielisairaalasta lomalla ollessaan kahteen otteeseen. Vuonna 1990 Carlsson saatiin kiinni Hampurista kuukausi karkaamisensa jälkeen. Hampurissa hän toimi jo rockbändin agenttina. Asko Salon Tutkinnassa Rikos -kirjan mukaan Carlsson oli tutustunut tukholmalaisen Reptile Smile -heviyhtyeen kitaristiin. Carlsson huijasi edustavansa Stand’n Deliver Productionia, joka oli yksi Los Angelesin menestyneimmistä tuotantoyhtiöistä.

Vuonna 1993 Carlsson karkasi jälleen. Tällä kertaa hänet otettiin kiinni Oslosta jo parin päivän kuluttua.

Carlsson kuoli sairaalassa vuonna 2007. Hän ei tunnustanut syyllisyyttään Hannu Rajalan Murhaan.

Kuinka Shock Tiltin kävi?
Managerin syyllisyys kitaristin murhaan oli shokki Shock Tiltille. Häggblom kuvailee aikaa raskaaksi. Media ja ihmiset yleensä kyselivät yhtyeen jäseniltä Rajalan ja managerin tapauksesta. Bändillä ei ollut mahdollisuutta käsitellä asiaa rauhassa.

– Se oli vähän liikaa, Häggblom sanoo.

Osa bändin jäsenistä muutti takaisin Suomeen. Häggblomin veljekset Rolf ja Per jatkoivat kuitenkin soittamista erilaisilla kokoonpanoilla. Yhtyeeseen liittyi muun muassa rumpali Hempo Hilden, jolla oli yhteyksiä musiikkipiireihin ympäri maailmaa. Hildenin kautta Motörheadin Lemmy Kilmister lähetti Los Angelesista saakka yhtyeelle terveiset ja mainitsi, että I heard about the accident eli hän oli kuullut Rajalan murhasta.

Häggblom itse kävi tapausta läpi Europen basisti John Levénin kanssa.

– Hän sanoi, että Los Angelesissa puhutaan aika paljon tästä jutusta. Näköjään tällaiset ihmehommat leviävät.

Maailmanvalloituksessa Shock Tilt ei onnistunut, mutta bändillä on tietty kulttiasema rock-fanien keskuudessa. Vuosien aikana Shock Tilt on tehnyt musiikkia muun muassa useisiin dokumentteihin. Ennen koronaa yhtye veti Suomessa muutamia keikkoja. Tarkoitus on jatkaa samaa rataa koronan hellitettyä.

Rofl Häggblom kertoo, että Rajalan kohtalo kummittelee edelleen mielessä silloin tällöin.

– Niin, eihän tuollaista haluaisi uskoa, hän sanoo.

– Mutta totta se on.
https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/174 ... a77ae3a8e7