Energian tuontikielto testaa EU:n yhtenäisyyden – Huippukokouksella on vain vaikeita vaihtoehtoja: ”Me rahoitamme tällä hetkellä Putinin sotaa”
BRYSSEL-Euroopan unionin johtajat kokoontuvat torstaina ja perjantaina Brysseliin keskustelemaan energiasta, puolustuksesta ja Ukrainan tilanteesta.
Kokouksen asialistalla ei ole uutta EU:n elpymispakettia. Komissio ei ole antanut sellaisesta esitystä. Esitys kuitenkin tullee pöydälle myöhemmin keväällä.
Huippukokouksessa on tarkoitus antaa viimeinen sinetti niin sanotulle strategiselle kompassille. Se on EU:n vuoteen 2030 ulottuva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintasuunnitelma.
Kompassin mukaan EU:n on muun muassa kehitettävä erityyppisiä kriisejä varten 5 000 sotilaasta koostuvat nopean toiminnan joukot.
Unioni aikoo myös perustaa nopean toiminnan ryhmät hybridiuhkien havaitsemiseksi ja kehittää torjuntavälineistöä ulkomaisen manipuloinnin ja häirinnän estämiseen.
Suomi on tukenut strategista kompassia. Suomelle erityisen tärkeitä asioita ovat sotilaallinen huoltovarmuus ja liikkuvuus sekä kyber- ja hybridiuhkiin varautuminen.
Kokouksessa nimitetään Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Tehtävässä jatkanee Belgian entinen pääministeri Charles Michel, jolle ei ole toistaiseksi tullut vastaehdokkaita.
Torstaina kokoukseen osallistuu Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. Hän osallistuu Brysselissä myös Nato-huippukokoukseen
EU:n johtajien kanssa Bidenin odotetaan keskustelevan siitä, miten Yhdysvallat ja EU voivat auttaa ukrainalaisia humanitaarisesti. Myös yhteisen pakotepolitiikan koordinaatio on pöydällä.
Perjantaina edessä vaikea keskustelu energiasta
Perjantaista voi tulla pitkä kokouspäivä, sillä EU:n päämiehet käsittelevät keinoja vähentää riippuvuutta Venäjältä tuotavasta kaasusta, öljystä ja hiilestä.
Samoista aiheista keskusteltiin toissa viikolla Ranskan Versailles’ssa pidetyssä ylimääräisessä huippukokouksessa. Nyt päätöksiin halutaan enemmän konkretiaa.
Italian, Espanjan, Portugalin ja Kreikan pääministerit pitivät viime perjantaina kokouksen, jossa he vaativat koko Euroopan kattavaa kaasun hintakattoa.
Suomen kanta on, että mihinkään sellaisiin toimiin ei pitäisi ryhtyä, jotka aiheuttaisivat häiriöitä päästökauppajärjestelmään tai sähkömarkkinoille.
Euroopan komissio esitteli keskiviikkona joukon ideoita siitä, miten EU voisi ratkaista "kaasu- ja sähkömarkkinoiden ongelmien perimmäisiä syitä" ja huolehtia ensi talven toimitusvarmuudesta.
Komissio teki lainsäädäntöehdotuksen, jossa jäsenmaille tulee velvoite varastoida kaasua. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella sijaitsevat maanalaiset kaasuvarastot täytetään vähintään 80 prosenttiin niiden maksimikapasiteetista marraskuun alkuun mennessä.
Komissio teki arvioita myös keinoista puuttua sähkön kallistuneeseen hintaan. Se tutki kotitalouksien tukemisen, hintakattojen, verokantojen alentamisen, valtiontukisääntöjen löysäämisen, tukkukaupan toiminnan ja regulaatiomuutosten seurauksia.
Komission mukaan mikään ratkaisuista ei ole helppo, ja kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy merkittäviä haittoja. EU-maiden päämiesten on tarkoitus keskustella näistä vaihtoehdoista huippukokouksessa.
Kysymys energian tuontikiellosta jakaa jäsenmaiden mielipiteet
EU valmistelee viidettä Venäjän-vastaista pakotepakettiaan. Pakotteet vaativat aina jäsenmaiden yksimielisyyden. Yksikin vastustava jäsenvaltio voi estää ratkaisun.
Viidennestä paketista tulee entistä vaikeampi, sillä nyt pöydällä on energia. Kysymys venäläisenergian tuontikiellosta jakaa jäsenmaita. Tärkein vastustaja on ollut Saksa.
Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin mukaan venäläinen energia on erittäin tärkeää julkisten palvelujen ja kansalaisten jokapäiväisen elämän kannalta.
”Tällä hetkellä Euroopan lämmön- ja sähköntuotantoa, liikennettä ja teollisuuden toimintaa ei voida turvata millään muulla tavalla”, Scholz on todennut.
Brysseliläisen ajatuspajan Bruegelin laskelmien mukaan EU-maat ostavat joka päivä yli 600 miljoonan euron edestä maakaasua Venäjältä.
”Me rahoitamme tällä hetkellä Putinin sotaa, kun me ostamme Venäjältä energiaa”, Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) totesi Versailles’n huippukokouksessa.
Pakotteiden asettaminen on monimutkainen prosessi
EU:n huippukokous ei varsinaisesti päätä uusista pakotteista. Päämiehet antavat aiheesta kuitenkin poliittista ohjausta.
Varsinaisen esityksen tekee unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell. Itse päätöksen tekee Euroopan unionin neuvosto.
Neuvoston päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Uutistoimisto Bloomberg kertoi keskiviikkona, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on vaatimassa vihamielisiltä valtioilta maksun kaasusta ruplina.
Vihamielisiksi maiksi Venäjä on nimennyt maalle talouspakotteita asettaneet maat, kuten Yhdysvallat, Britannian ja EU:n maat. Putinin tarkoitus lienee pönkittää ruplan kurssia.
Heh,Ukrainan ilmoittamat tappiot siisMaailma tarvitsee supersankareita, vaikka ei taida olla "Ghost of Kyiv" yksittäisenä henkilönä kaiken takana.
Alla listattuna 20.3. mennessä dokumentoidut ryssän ilmahärvelitappiot.