Asiantuntijat Ylellä: Venäjä voi käyttää sotilaallista voimaa, jos Suomi päättää hakea Natoon
Ylen A-talkissa vierailleet asiantuntijat arvioivat, että Venäjä voi käyttää sotilaallista voimaa, jos Suomi päättää hakea Natoon.
Tänään klo 22:55
Ylen A-talkissa vierailleiden asiantuntijoiden mukaan Venäjä voi käyttää jonkinlaista sotilaallista voimaa, jos Suomi päättäisi liittyä Natoon.
– Kyllä se on täysin mahdollista. Viime viikkojen tapahtumat Ukrainassa osoittavat, sotarikokset, siviilien murhat, että Venäjä ei enää välitä. Jos Venäjä uskoo, että sotilaallisen voimankäytöllä naapuria kohtaan saavutetaan jotain, sitten se käyttää sitä, Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri sanoo.
Vaikka Venäjän maavoimat ovat kiinni Ukrainassa, Venäjä voisi käyttää meri- tai ilmavoimia Suomea vastaan, jos se haluaisi yrittää estää sotilaallisesti Suomen Nato-hakemuksen.
– Silloin voidaan häiritä meidän meriliikennettä länteen, mistä olemme hyvin riippuvaisia tai käyttää ilmavoimia rajoitettuihin iskuihin.
Käytännössä kaikkeen on nyt kuitenkin varauduttava.
– Mikä se Venäjän kyky on, mikä on Venäjän sisäpoliittinen tilanne ja kuinka paljon sillä on sidottuna sotilaallista voimaa esimerkiksi Ukrainassa? Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith luetteli mahdollisia kysymyksiä.
Skaala ”kaikenlaiselle ilkeydelle” on laaja. Aiemmin esiin nostettu muun muassa laaja hybdridivaikuttaminen ja esimerkiksi turvapaikanhakijoiden tuominen itärajalle.
– Mutta yksikin pommi on liikaa. Se on sitä ääripäätä. Toinen on sitä, että puhutaan voimalla, koetetaan pelotella. Erityisesti käytetään hyväksi sitä, että Suomesta tehdään vihollinen, Smith pohti.
Kesäkuuhun mennessä
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola muistutti A-talkissa, että Venäjän uhittelulla on todennäköisesti päinvastainen vaikutus Suomen Nato-haluihin– Ei Venäjä kykene estämään, jos Suomella on tällainen tahtotila.
Iltalehden lähteet arvioivat aiemmin torstaina, että ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (TP-Utva) tehdään päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mukaan Suomen ei tässä tilanteessa kannata jäädä Naton ulkopuolelle. Vaihtoehdot ovat paljon huonompia.
Asiantuntijat uskovat, että jos Suomi hakee Natoon, se tapahtuu viimeistään Naton Madridin huippukokoukseen mennessä.
– Tyypillisesti Nato on kutsunut uusia jäseniään näissä Nato-huippukokouksissa. Siinä mielessä tämä Madridin kesäkuun lopun huippukokous olisi aika oivallinen ajankohta. Toki se voi tapahtua kokouksen ulkopuolella, Helsingin yliopiston valtiotieteiden tohtori, Nato-asiantuntija Iro Särkkä sanoi lähetyksessä.
Nelikon mukaan Suomi olisi Naton jäsen loppuvuodesta tai viimeistään vuodenvaihteessa, jos Suomi päättäisi hakea puolustusliittoon.
Kaksikko kelpaisi
Jos päätös jäsenyydestä tehdään, on hyvin todennäköistä, että Suomi ja Ruotsi kelpaisivat jäseneksi.
– Ensinnäkin Suomea ja Ruotsia on haluttu Nato-jäseneksi pitkään. Olisi aikamoinen arvovaltatappio, jos tässä tilanteessa lähdettäisiin torppaamaan, Smith arvioi.
Smith kuitenkin muistutti, että on mahdollisuus siihen, että Venäjä pystyisi vaikuttamaan johonkin Nato-maahan ja estämään Suomen ja Ruotsin haaveet liittoutumisesta.
Toisaalta Aaltola arvioi, että puolustusliitolla ei ole enää varaa siihen, että esimerkiksi Suomen ja Ruotsin mahdollinen hakemuskäsittely epäonnistuisi. Niin on jo käynyt Georgian ja Ukrainan Nato-haaveille.
– Tällaisia epäonnistumisia Natolla ei ole enää varaa tuottaa.
Hyökkäys Natoon?
Yksi mielenkiintoinen kysymys on myös se, miten Naton viides artikla käytännössä toimisi. Perussopimuksen viides artikla määrittelee sen, että jäsenmailla on velvollisuus puolustaa toisiaan.
Viidenteen artiklaan liittyy kaksi oleellista kymystä: Uskaltaisiko Venäjä hyökätä johonkin Nato-maahan ja suojelisivatko kaikki jäsenmaat toisiaan?
Aloitetaan ensimmäisestä. Venäjän puolustusbudjetti on Toverin mukaan noin viisi prosenttia Naton puolustusbudjetista.
– Ei Venäjällä olisi mitään mahdollisuuksia selvitä yhteenotosta Naton kanssa.
Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith muistutti, että Venäjän toimia ei kannata arvioida numeroilla. Vaikka ajatus on epätodennäköinen, Venäjä on pohtinut myös epätodennäköisissä skenaarioissa Naton haastamista.
Juuri kukaan länsimaissa ei pidä myöskään Ukrainaan hyökkäämistä järkevänä.
– Ihan selkeästi siinä strategisessa ajattelussa mietitään esimerkiksi sitä, että lähetetään pommi yhteen Nato-maahan ja sitten sanotaankin, että ai, anteeksi, se olikin vahinko, Smith sanoi.
Apua Suomellekin
Entä sitten Suomi? Jäisikö Suomi yksin vai tulisivatko jäsenmaat oikeasti Suomen tueksi?
Käytännössä se riippuu tilanteesta. Jos maailma on sekaisin, Natokin saattaa olla sekaisin.
– Se on melkein miljardin ihmisen ihmisen sotilaallinen liitto, joka lakkaa toimimasta sinä päivänä, kun yhden sen jäsenen kimppuun hyökätään, ja muut toteaa, ettei tämä koske meitä, Toveri muistutti.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitkäksi aikaa.
Intressi sotilasliiton pystyssä pitämiseen on niin iso, että apua on käytännössä tultava muille.
– Nato-mailla on niin mittavat asevoimat, että se on niin merkittävä apu, että sillä pystytään Suomen puolustusta vahventamaan erittäin paljon, Toveri sanoi.
Aaltola muistutti lähetyksessä myös, että ruusutarhoja ei ole. Nato-pelote on toiminut – ja vaihtoehdot ovat tässä tilanteessa aivan toisenlaiset sotilaalliseen liittoutumattomuuteen verrattuna.
– Voidaan ajatella näitä kolmea maata, jotka ovat Venäjän läntisellä rajalla: Ukraina, Valko-Venäjä ja Suomi. Voitte kuvitella sen riskin, mitä se tuottaa, jos jäämme Naton ulkopuolelle tässä tilanteessa, kun Venäjä on tavallaan ottanut kummatkin maat käsittelyynsä. Siitä se kello lähtee tikittämään, Aaltola pohti.
