Olen todella pahoillani, että perhe, sukulaiset ja ystävät joutuvat tällaisen tapauksen käymään läpi.
Tässä sekalaisia mietteitäni.
UUSIOPERHEEN LAPSET
ovat nyt avainasemassa avaamassa perheen dynamiikka ja potentiaalisia ongelmia, koska muitakaan todistajia ei näytä löytyvän. Uhrin lapset kokevat suuren trauman, mutta tekijän lapset kokevat trauman lisäksi voimakasta häpeää ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja tapahtuma saattaa vaikuttaa jopa identiteettiin. Lisäksi tämä on jälleen yksi suuri muutos lasten elämässä, ensin avioero, sitten uusi perhe ja lisää sisaruksia, sitten äidin tai äitipuolen tappo/murha ja kaikki perhesiteet taas uusiksi. Toivottavasti saavat kaiken tarvitsemansa avun.
VIIME KESÄN TAPAHTUMA
on kerrassaan outo.
Maikkarin uutisissa luki, että ilman sivullisten (3 kpl) ripeää toimintaa tilanne saattaisi olla hyvin erilainen.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/aut ... #gs.lguyt4
Miten perheessä käsiteltiin tuo tilanne, erityisten lasten osalta? Auto vajoaa nopeasti, turvavyö saattaa hirttää kiinni jos paniikissa riuhtoo. Joku postasi kuvan penkin asennosta, joka viittasi mieskuskiin. Minustakin näin. En usko, että noissa muutamissa sekunneissa, mitä tuossa on aikaa ottaa happea ja miettiä exitiä ja lasten ja lemmikin pelastumista, kukaan ehtisi siirrellä mitään penkkejä. Miten se edes onnistuu, kun auto on vedessä vajoamassa eikä maalla, ja auto ei vedessä paina samaa mitä kadulla eikä penkki siten siirry samalla tavalla, jos siis mekanismi manuaalinen. Jos penkeissä sähköt, ne ovat nopeasti kaput eikä penkki liiku mihinkään.
Tuo tilanne itsestään on aiheuttanut jo jonkinasteisen trauman kaikille osapuolille. Miten se on käsitelty? Mitä sellaista on saatettu sanoa tai tehdä, että se on ollut hyvä idea jatkaa yhteiseloa? Vai oliko tilanne kenties se, että mies uhkaa ajaa kallionseinämään/vesialtaaseen, jos ei saa tahtoaan läpi? Onko ollut muuta henkistä tai fyysistä väkivaltaa? Miten V on jäänyt suhteeseen tuon vesiepisodein jälkeen, varsinkin, kun oli itse varakas eikä ollut yhteisiä lapsia?