Matti Saarelainen ei reagoinut lahjusepäilyyn uvin johtajana – Palasi Supo-pomoksi ilman turvallisuusselvitystä
Ulkomaalaisviraston ylijohtaja Matti Saarelainen oli saanut vihjeitä lahjuksia ottaneen virolaisnaisen epäilyttävästä toiminnasta. Nainen sai kuitenkin jatkaa tehtävässään ja liikkua viikonloppuisin vapaasti yksin viraston tiloissa.
Ulkomaalaisviraston ylijohtaja Matti Saarelainen vuonna 2003. Saarelainen oli saanut tietää virastossa toimineen virolaisnaisen lainanneen rahaa mieheltä, jonka vaimon lupa-asiaa hän oli käsitellyt. Tieto ei johtanut toimenpiteisiin. Myöhemmin nainen tuomittiin laajamittaisesta lahjusten otosta. Taustalla oleva nainen ei liity tapaukseen. MAURI RATILAINEN
Jarno Liski
Eilen klo 19:31
Matti Saarelainen oli ulkomaalaisviraston (uvi) johtajana saanut 2000-luvun alussa ainakin kahteen otteeseen tietoa alaisenaan työskennelleen virolaisnaisen epäilyttävästä toiminnasta. Tiedot eivät kuitenkaan johtaneet tutkintapyyntöön tai nähtävästi muihinkaan toimenpiteisiin.
Poliisi alkoi tutkia rikosta ulkopuolisen vihjeen perusteella loppukesästä 2003. Tutkinta johti naisen tuomitsemiseen lahjusten otosta oleskelulupa- ja muihin päätöksiin vaikuttamista vastaan.
Silloinen sisäministeri
Kari Rajamäki (sd) kertoi tammikuussa 2023 käskeneensä Matti Saarelaisen eroamaan tapauksen vuoksi. Myöhemmin naisen veli jäi Virossa kiinni vakoilusta Venäjän tiedustelun hyväksi.
Saarelainen siirtyi uvista takaisin suojelupoliisiin (supo), missä hän oli tehnyt käytännössä koko työuransa. Saarelainen nimitettiin eteläisen alueen päälliköksi ja lain vaatima turvallisuusselvitys jätettiin tekemättä. Supo ei ole kyennyt selittämään, miksi.
Naisella vapaa pääsy tiloihin
Iltalehden saamasta lahjusjutun esitutkintapöytäkirjasta käy ilmi, että osastosihteerinä työskennellyt nainen vietti virastossa paljon aikaa yksin viikonloppuisin. Hänellä oli vapaa pääsy tiloihin.
Nainen toimi entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden hakemusten käsittelijänä.
– Hän on toiminut käsittelijänä, jonka tehtävänä on päivittää ulkomaalaisrekisteriä ja hankkia päätöksissä tarvittavia lisäselvityksiä, naisen esimies kertoi poliisille.
Kun naisen kotona tehtiin lahjusepäilyn vuoksi kotietsintä, hänen hallustaan löytyi runsaasti uvin asiakirjoja mukaan lukien erään turkkilaisen maahanmuuttajan valvontatietokysely. Naisella oli työssään pääsy myös poliisiasiain tietojärjestelmään.
Kuulusteluissa naisen työkaveri kertoi, että naisella oli paljon poissaoloja, joita hän paikkasi tekemällä töitään viikonloppuisin tai iltaisin.
– Työpaikalla oli mahdollisuus liikkua myös iltaisin ja viikonloppuisin, koska hälytyslaitteen voi itse asentaa pois päältä, kertoi naisen esimies poliisille.
Uvin aiemmissa toimitiloissa työhuoneiden ovet olivat naisen työkaverin kertoman mukaan yleensä avoinna, uudemmissa tiloissa ovet sai helposti auki.
– Jokaisessa kerroksessa säilytetään kerrosyleisavaimia ja niillä pääsee jokaiseen kyseisen kerroksen huoneeseen. Käsittääkseni avain on vapaassa käytössä eikä siinä ole mitään valvontajärjestelmää, kertoi vahtimestari poliisille.
Virolaisnaisen esimies kertoi kertoneensa Saarelaiselle tietoonsa tulleista epäkohdista vuoden 2002 alkupuolella. Poliisitutkinta käynnistyi elokuussa 2003 ulkopuolisesta vihjeestä. JARNO LISKI
Epäilyksistä kerrottiin
Poliisikuulustelussa eräs todistajista – venäläissyntyinen, Suomen kansalaisuuden saanut lääkäri – kertoi toimineensa maanmiehensä tulkkina viranomaisten kanssa asioitaessa. Tätä kautta hän oli saanut tietää väärinkäytöksistä.
– [Tuttava] kertoi, että tämä virolainen nainen kaivaa tietoja ja tekee, mitä pyydetään maksua vastaan, lääkäri kertoi poliisille.
Lääkäri ei kertomansa mukaan saanut tietää virolaisnaisen nimeä, ainoastaan sen, että tämä työskenteli oleskelulupaosastolla.
– Kuten aiemmin kerroin niin nainen oli töissä ulkomaalaisvirastossa ja tunsi sen toiminnan oikein hyvin. Nainen tiesi ja tunsi viraston muut virkailijat erittäin hyvin. Hän tiesi, kuka on ahkera ja tekee työt nopeasti, mutta ei tarkasta mitään asiakirjoja. Hän tiesi kaikkien työtovereidensa vahvat puolet ja heikkoudet, lääkäri kertoi.
Lääkäri kertoi tuttavansa kertoneen, että naiselle piti maksaa tiedoista 1000 markkaa.
– [Tuttavan] mukaan tällä virolaisella naisella on myös Virossa tosi kovat yhteydet ja oma bisnes siellä. [Tuttavan] mukaan nainen myi tietoja kenelle vaan ja hänen tietonsa olivat kullan arvoisia, lääkäri kertoi.
Lääkäri kertoi myös kertoneensa tiedoistaan ensin ulkomaalaisviraston ylitarkastajalle, joka lupasi välittää tiedot eteenpäin. Tämän jälkeen talvella tai keväällä 2000–2001 hän oli soittanut suoraan ylijohtaja Matti Saarelaiselle. Lääkärin mukaan mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
Esimiespalaveri
Poliisi kuulusteli myös naisen esimiehen. Tämä kertoi havainneensa epäasianmukaisuuksia vähitellen. Ensimmäinen kerta oli esimiehen mukaan vuonna 2000 tai 2001, kun Kemin poliisilaitokselta oli ilmoitettu uvin osastosihteerin puuttuvan heidän asioihinsa erään venäläisen liikemiehen oleskeluluvan jatkohakemukseen liittyen.
Seuraavan kerran syksyllä 2001 Helsingin poliisilaitokselta oli ilmoitettu, että heidän tietojensa mukaan virolaisnainen oli lainannut rahaa turkkilaiselta maahanmuuttajalta, jolla oli vaikeuksia saada perittyä lainaa takaisin. Esimies oli tutkinut asiaa ja todennut virolaisnaisen käsitelleen turkkilaismiehen venäläisen vaimon lupahakemuksen.
Puhutteluista huolimatta nainen jatkoi puuttumistaan asioiden käsittelyyn vastoin hänelle määrättyä tehtäväjakoa. Tietoa uusista tapauksista tihkui edelleen.
Esimies kertoi ilmoittaneensa epäkohdista omalle esimiehelleen sitä mukaa, kun niitä tuli ilmi. Esimies kertoi yhdessä maahanmuuttolinjan johtajan kanssa ilmoittaneensa vuoden 2002 alkupuolella tapauksista sekä ”laina-asiaa koskevista ylilyönneistä” ylijohtaja Saarelaiselle sekä uvin hallintojohtajalle.
– Tällöin asiaan ei vielä katsottu olevan aihetta sen enempää puuttua, esimies kertoi poliisille.
Matti Saarelainen näyttää olleen suojelupoliisin erityissuojeluksessa. Supon valvonnasta vastaavan sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikköä johtaa Petri Knape (vasemmalla), joka on tehtävässä virkavapaalla supon apulaispäällikön tehtävästä. Supon päällikkö Antti Pelttari yritti pimittää julkisuudelta Saarelaisen toiminnasta kertoneet muistiot. MAURI RATILAINEN
Nainen oli Venäjän tiedustelulle tuttu
Lahjusjutun tutkinnan aikaan 2003–2004 Suomen viranomaiset eivät voineet tietää mitään siitä, mikä paljastui vuonna 2008. Lahjusten ottamisesta tuomitun virolaisnaisen velipuoli, virolainen poliisijohtaja ja puolustusministeriön korkea virkamies
Herman Simm oli ainakin vuodesta 1995 lähtien toiminut Venäjän ulkomaantiedustelun vakoojana.
Nainen oli työskennellyt ulkomaalaisvirastossa ja sitä edeltäneellä sisäministeriön ulkomaalaisosastolla vuodesta 1992 lähtien. Hän oli saanut Suomen kansalaisuuden vuonna 1997. Venäjän tiedustelu on suurella todennäköisyydellä seurannut myös hänen uraansa.
- [Pääjutun linkistä pääset näkemään videon: Iltalehti vieraili hotelli VIrun KGB-museossa vuonna 2015. PERTTI HÄNNINEN, KARI KAUPPINEN]
Nainen on lähes varmuudella ollut jo Neuvostoliiton tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu KGB:n kirjoissa, sillä hän työskenteli 1970-luvulla Neuvosto-Virossa valtiollisen matkatoimisto Inturistin tulkkina sekä Inturistin hotelli Virun väliaikaisena mestarina. Molemmissa rooleissa oli tavanomaista toimia KGB:n avustajana.
Inturistia pyörittänyt KGB piti tarkasti silmällä tulkkeja, koska nämä asioivat ulkomaalaisten kanssa. Inturistin rakennuttaman Viru-hotellin KGB-museon opas puolestaan vitsaili Iltalehdelle hotellin seinien olevan "mikrobetonia” eli ”50-prosenttisesti betonia ja 50-prosenttisesti mikrofoneja”.
Saarelaisen antama selvitys kadonnut
Sisäministeriö pyysi rikostutkinnan alettua selvitystä ulkomaalaisvirastolta. Iltalehti pyysi saada nähtäväksi tämän selvityspyynnön ja Saarelaisen siihen antaman vastauksen.
Nämä asiakirjat ovat kuitenkin kadonneet ulkomaalaisviraston arkistosta. Arkistosta löytyy kuitenkin ministeriön vastaus, jossa Saarelaisen lupaamia turvatoimien lisäyksiä pidetään ”oikean suuntaisina mutta riittämättöminä”. Sisäministeriön omat kappaleet asiakirjoista ovat kansallisarkistossa eikä niitäkään ole toistaiseksi löytynyt.
Tämän selvitysprosessin päätteeksi tai jo sen aikana sisäministeri Rajamäki siis on nyttemmin kertomansa mukaan käskenyt Saarelaista irtisanoutumaan. Saarelainen puolestaan on kertonut Iltalehdelle, että ei muista tällaista.
Sisäministeriö ei ollut tyytyväinen Saarelaiselta lahjusjutun johdosta saamaansa selvitykseen. Alkuperäinen selvityspyyntö ja selvitys ovat kadonneet uvin seuraajan, maahamuuttoviraston, arkistoista, vaikka selvitysprosessin muut asiakirjat löytyvät arkistosta. JARNO LISKI
Supoon ilman turvallisuusselvitystä
Saarelainen ei ollut suposta virkavapaalla, vaan hän oli irtisanoutunut ulkomaalaisviraston johtajaksi. Irtisanoutuessaan ulkomaalaisvirastosta hänelle järjestyi supon eteläisen alueen päällikkönä. Supon tietojärjestelmien mukaan Saarelaisesta jätettiin tekemättä turvallisuusselvitys. Toistaiseksi supo ei ole kyennyt selittämään, miksi.
Saarelainen nimitettiin aluepäällikön virkaan ohi muun muassa kyseisessä tehtävässä sijaisena toimineen
Henry Koskisen. Koskinen oli pitkän linjan supolainen vuodesta 1974, joista vuodet 1985–1998 hän oli johtanut vastavakoilun kenttävalvontaa.
Saarelaisella puolestaan ei ollut poliisitaustaa. Supon entinen päällikkö, keskustalainen
Seppo Tiitinen on kertonut Helsingin Sanomille nimittäneensä hänet suoraan lukiosta keskustapoliitikko
Markku Kauppisen suosituksesta.
Vuonna 2004 supon päällikkönä oli demari
Seppo Nevala. Nimitysesityksen kirjoitti ylitarkastaja
Arto Heiska. Hakijoiden haastattelijoina toimivat Heiskan lisäksi osastopäälliköt
Hannu Moilanen,
Matti Simola ja
Ilkka Salmi. Heistä kokoomuslainen Salmi nousi vuonna 2007 Nevalan seuraajaksi supon päälliköksi.
Nimitysmuistiossa annetaan erityistä painoarvoa Saarelaisen kokemukselle ulkomaalaisvirastossa. Lisäksi vastavakoilun päällikkönä pitkään toiminut Moilanen antoi virantäyttöön Saarelaista ylistävän lausunnon, jossa hän nostaa aivan erityiseksi ansioksi Saarelaisen toiminnan ulkomaalaisviraston johdossa.
Saarelaisen pakkoirtisanoutumiseen päättynyt johtajapesti ulkomaalaisvirastossa oli erityinen ansio, kun supo nimitti hänet eteläisen alueen päälliköksi suoraan julkisuudelta pimitettyjen potkujen jälkeen. JARNO LISKI
Virheet lakaistiin maton alle
Moilasen lausunto on huomionarvoinen, sillä mikäli supo on ollut lainkaan tehtäviensä tasalla, on sen tiedossa pitänyt olla Saarelaisen pakkoirtisanoutumiseen johtaneet laiminlyönnit viraston johdossa. Samoin Moilanen tiesi Saarelaisen toimineen vastoin supon nimenomaisia pyyntöjä
Gennadi Timtšenkon kansalaisuusasiassa.
Supon sisäministeriölle toimittama tuore muistio kertoo, että supo oli kahteenkin otteeseen kertonut Saarelaiselle, että supo haluaa lausua asiasta, mikäli Timtšenkolta tulee kansalaisuushakemus. Iltalehden luottamuksellisien lähteiden mukaan supo sai kuitenkin havaita Saarelaisen järjestäneen Timtšenkon kansalaisuuspäätöksen supon ohi.
Suojelupoliisissa laadittiin muistio maaliskuussa 2022 sen jälkeen, kun Iltalehti oli alkanut saada selville epäselvyyksiä Timtšenkon kansalaisuusprosessista. Supo salaa muistion laatijan ja siihen haastatellun henkilön, mutta kyse on todennäköisesti entisen vastavakoilupäällikkö Hannu Moilasen kertomasta. JARNO LISKI
Sisäministeriön selvityksessä on lisäksi käynyt ilmi, että Timtšenkosta ei tehty edes määräysten edellyttämää paikallispoliisin puhuttelua. Syytä tähän ei ole saatu selville.
Suojelupoliisin päällikkö
Antti Pelttari yritti aiemmin salata nämä asiakirjat, mutta sisäministeriön selvitys pakotti supon kertomaan niistä. Uudessa lisäselvityspyynnössään ministeriö on vaatinut supolta selvitystä myös Iltalehden tietopyynnön käsittelyn lainmukaisuudesta.
Matti Saarelainen ei vastannut haastattelupyyntöön tätä juttua koskien.