joskus vuonna keppi ja kivi, Kotkassa oli merikadettipäivät samaan aikaan meripäivien kanssa. Ystäväni kanssa saimme päähämme, että laivoissahan ne parhaat jatkot on, sekä parhaat tarjoilut. Pukeuduimme lähestulkoon "Kotkan Ruusuiksi" ja eikun menoksi. No, äkkiäkös sitä kaksi kaunista nuorta naista meripojista seuraa saa ja Miinalaiva Pohjanmaa kutsui. Hyvät olivat tarjoilut ja mukavia miehiä laiva täysi. Kun tuli "maksun" aika piti meidän, mukamas käydä ulkona ensin vähän virkistymässä. Eli tarkoitus oli tehdä "juoksu viinat". Kuinka ollakkaan laivan sisäänkäynti oli suljettu ja koko helvetin lankku poistettu. Siinä sitten tuhannen päissämme kipusimme ulos paatista sen kiinnitysköysiä pitkin.
hieman oli hame repaleinen ja sääret naarmuilla, kun laiturille päästiin
Toinen kerta, mistä uskaltaa mainita on, yllätys, meripäivät. Olin jotenkin onnistunut telomaan jalkani ja liikuin kyynärsauvoilla, koipi reiteen asti kipsissä. Kuinka ollakkaan, juotu neste pyrki ulos ja koska yhtään bajamajaa ei ollut vapaana, päätin toteuttaa luonnonkutsua luonnonhelmassa. Ääliönä vain laskin alamäkeen ja suoraan kipsiin. Ja suoraan sinne sisälle. Oli hieman noloa maanantaina mennä vaihdattamaan kipsiä, joka oli kusesta märkä...