Eli siis uhkailija on ladellut uhkauksensa päin naamaa. Mielestäni puhelinkin on ihan mahdollinen. Jos Lahden puhelinliikenne on ollut vilkasta,niin voi olla vaikea seuloa sieltä yksi uhkailija joukosta.
Ja uhkailut voi esittää myös hyvin viattomasti,niin ettei joku satunnainen tarkkailija edes ymmärrä niissä olevan mitään uhkaavaa.
Kerran jouduin itse sellaiseen tilanteeseen jossa ihan tosissani pelkäsin henkeni puolesta mutta jostain ulkopuolisesta se ei olisi näyttänyt paljon miltään. Tai voi olla että vain kuvittelen. Lahdellakin on saattanut olla aavistus tai ikävä tunne mutta jos mitään konkreettista ei tapahtunut,niin hän ei sitten viitsinyt kertoa läheisilleen jostain epämääräisestä "tunteesta".
Tällaiset "tunteethan" ovat akkojen höpinöitä.
Ulvilan tapaus ( ketju 3 )
Lehtiuutisessa puhutaan 'sanallisesta' uhkailusta. Se voi tietysti tarkoittaa myös sähköpostia, kirjeitä jne..Anile kirjoitti: Eli siis uhkailija on ladellut uhkauksensa päin naamaa. Mielestäni puhelinkin on ihan mahdollinen. Jos Lahden puhelinliikenne on ollut vilkasta,niin voi olla vaikea seuloa sieltä yksi uhkailija joukosta.
Puhelutietojen seulominen voi todella olla aika hankalaa. Pitkälle ei ehkä pääse jos kyseessä on prepaid tai maksupuhelin – sikäli kun jälkimmäisiä enää juuri onkaan. Sitten on yritysten puhelimet, joihin voi hyvin päästä monikin ihminen käsiksi, mikä lisää tarkistettavien henkilöiden määrää. Useita puheluja 3-11 kuukauden aikana soittaneita (tai mahdollisesti esim. firman puhelimesta soittaneita) miehiä voi hyvin olla kymmeniä ja jok’ikisellä voi olla hyvä selitys puheluilleen, jonka kenties muutkin kykenevät varmistamaan. Myös tekijällä voi olla hyvä selitys. Ehkä joku on soittanut useita kertoja Lahdelle ja voidaan vakuuttavasti todistaa, että henkilöllä on ollut asiallista asiaa. Kukaan ei voi kuitenkaan tietää jos soittoihin on sisältynyt uhkailuakin asiallisen sisällön lisäksi. Mutta jos tekijä on soittanut numerosta, joka häneen voidaan yhdistää, on puheluja tehneitä henkilöitä tutkimalla varmasti ainakin pieni mahdollisuus päästä jäljille, mutta mahdollisten epäiltyjen joukko voi vain olla aikamoisen suuri tälläkin linjalla.
Jos taas uhkailu on ollut kasvokkaista eikä kukaan muu ole sitä kuullut, niin homma on tietysti entistä hankalampi. Jos uhkailuja on ollut useita, niin se tietysti tarkoittaa tekijän kohdanneen uhrin useita kertoja, mutta tällaisia henkilöitä voi olla satoja jo ihan työn puitteissa. Jos kaunat ovat vanhempia, niin tekijä on voinut yhyttää uhrin vaikka turuilla ja toreilla tämän ollessa yksin liikkeellä, jollaisten kohtaamisten jäljitys käy aika mahdottomaksi.
Uhkailuja tehdessään tekijä ei välttämättä ole vielä todella ajatellut toteuttavansa uhkaustaan, joten tällöin ei ole huoli mahdollisesti jäävistä jäljistä ollut ensimmäisenä mielessä. Jos olisi kova pelko jäljistä mielessä, uhkailut jäisivät ehkäpä tekemättä…
Itse selvittäisin asiaa toiselta kannalta.
Uhkailija tosiaan on vaikea jäljittää puheluiden/sähköpostien ym. perusteella, mutta minkälainen ihminen uhkailuja on lähettänyt..
Uskommeko siihen, että X on irtisanottu työntekijä? Miksi jatkaa uhkailua noinkin pitkän aikaa, ja päätyä lopulta murhaan? Onhan tässä maassa muitakin työpaikkoja.. Uhkailun olisi ymmärtänyt hetken aikaa irtisanomisen jälkeen, mutta että noin pitkällinen kauna.
Toisaalta jos näin on, voimme lähteä tutkimaan irtisanottuja työntekijöitä. Voidaan olettaa, että X ei luultavasti ole saanut enää työn menetyksen jälkeen elämäänsä "raiteilleen", vaan on ehkä velkaantunut, jäänyt/jättäytynyt työelämän ulkopuolelle, kantaa varmasti murhataakkaa harteillaan; kenties menettänyt perheensä/kotinsa.
Toinen ajattelutapa: ehkä työnmenetys ei olekaan tarpeeksi vahva motiivi noin pitkäaikaiseen uhkailuun, joka päättyy murhaan. Motiivi onkin ollut henkilökohtainen.
Tällöin tuntuisi myöskin mahdolliselta se, että kyseinen henkilö on ollut joku Lahden perhepiiristä tai ystäväpiiristä. Tämän takia esim teletietojen perusteella henkilöä on vaikea jäljittää, koska taas on antaa luonnollinen selitys puheluille.
Kenties Lahti onkin ottanut uhkaukset tosissaan, mutta oma kunnia ollut vaakalaudalla ja siksi ei ole ilmoittanut eteenpäin.
Olipa taas pitkäveteistä tekstiä. Sitä se teettää tähän kellon aikaan..
Uhkailija tosiaan on vaikea jäljittää puheluiden/sähköpostien ym. perusteella, mutta minkälainen ihminen uhkailuja on lähettänyt..
Uskommeko siihen, että X on irtisanottu työntekijä? Miksi jatkaa uhkailua noinkin pitkän aikaa, ja päätyä lopulta murhaan? Onhan tässä maassa muitakin työpaikkoja.. Uhkailun olisi ymmärtänyt hetken aikaa irtisanomisen jälkeen, mutta että noin pitkällinen kauna.
Toisaalta jos näin on, voimme lähteä tutkimaan irtisanottuja työntekijöitä. Voidaan olettaa, että X ei luultavasti ole saanut enää työn menetyksen jälkeen elämäänsä "raiteilleen", vaan on ehkä velkaantunut, jäänyt/jättäytynyt työelämän ulkopuolelle, kantaa varmasti murhataakkaa harteillaan; kenties menettänyt perheensä/kotinsa.
Toinen ajattelutapa: ehkä työnmenetys ei olekaan tarpeeksi vahva motiivi noin pitkäaikaiseen uhkailuun, joka päättyy murhaan. Motiivi onkin ollut henkilökohtainen.
Tällöin tuntuisi myöskin mahdolliselta se, että kyseinen henkilö on ollut joku Lahden perhepiiristä tai ystäväpiiristä. Tämän takia esim teletietojen perusteella henkilöä on vaikea jäljittää, koska taas on antaa luonnollinen selitys puheluille.
Kenties Lahti onkin ottanut uhkaukset tosissaan, mutta oma kunnia ollut vaakalaudalla ja siksi ei ole ilmoittanut eteenpäin.
Olipa taas pitkäveteistä tekstiä. Sitä se teettää tähän kellon aikaan..
-
Kyllikki S
- Adrian Monk
- Viestit: 2650
- Liittynyt: Pe Heinä 13, 2007 1:30 am
Luvatan testausten jälkeen on alkanut vahvemminkin tuntua siltä, että syyllinen löytyy jostain ihan muualta.
On käytetty valtavasti aikaa ja resursseja Luvatapuolen tutkintaan alusta saakka, koska välittömästi tapauksen jälkeen oletettiin syyn ilman muuta löytyvän näistä irtisanomisista. Syy näytti niin ilmeiseltä.
Olisi ollut mielenkiintoista tietää kuinka paljon osuutta lahdella oli juuri nimenomaan irtisanomisiin, kun toisaalla on väitetty, ettei hän mitenkään itse ollut vastuussa niistä. Miksei murhaaja Lahden sijasta mennyt hoitelemaan jotain Luvatan isompaa pomoa joista kuulema joku/jotkut asuivat saman kadun varrella kuin Lahti.
Uhkailuista tuli mieleen minullekin, että jos nyt uhkailija on sama kuin tekijä, niin ei ole uhkaillessaan vielä tiennyt asioiden päätyvän murhaan asti.
Mitä uhkauksiin yleensä sisältyy?
Eikö ainakin yleensä pidä sisällään ehtoa: Jos tuo touhu ei lakkaa niin tulee seurauksia.
Lahti ei siis ilmeisimminkään uhkailuista huolimatta lakannut tekemästä jotain vaikka uhkailija oli todennäköisesti "antanut" mahdollisuuden siihen.
Uskon, että jos uhkailija olisi ollut joku Lahtea alemmassa asemassa oleva työntekijä Luvatalla, niin Lahti olisi ilman muuta puhunut asiasta työkavereilleen myös uhkailijan henkilöllisyyden paljastaen.
Sellaisen asian suhteen ei kai sentään ole mitään vaitiolovellollisuutta. Uhkaushan on jo rikos.
Ja psykologina Lahdella luulisi olleen muutenkin ymmärrystä, ettei pieniäkään uhkailuja työympäristössä pidä hyväksyä ja väheksyä.
Hänhän nimenomaan teki työtä kehittääkseen asioita työpaikalla.
Eli ei vain ollenkaan sovi mielestäni kuvioon, että olisi tämäntyyppisen työpaikkakiusaamisen hyväksynyt nostamatta asiaa kunnolla pöydälle.
Oletan, että Lahti on itse tehnyt jotain sellaista mikä ei kestä päivänvaloa.
On käytetty valtavasti aikaa ja resursseja Luvatapuolen tutkintaan alusta saakka, koska välittömästi tapauksen jälkeen oletettiin syyn ilman muuta löytyvän näistä irtisanomisista. Syy näytti niin ilmeiseltä.
Olisi ollut mielenkiintoista tietää kuinka paljon osuutta lahdella oli juuri nimenomaan irtisanomisiin, kun toisaalla on väitetty, ettei hän mitenkään itse ollut vastuussa niistä. Miksei murhaaja Lahden sijasta mennyt hoitelemaan jotain Luvatan isompaa pomoa joista kuulema joku/jotkut asuivat saman kadun varrella kuin Lahti.
Uhkailuista tuli mieleen minullekin, että jos nyt uhkailija on sama kuin tekijä, niin ei ole uhkaillessaan vielä tiennyt asioiden päätyvän murhaan asti.
Mitä uhkauksiin yleensä sisältyy?
Eikö ainakin yleensä pidä sisällään ehtoa: Jos tuo touhu ei lakkaa niin tulee seurauksia.
Lahti ei siis ilmeisimminkään uhkailuista huolimatta lakannut tekemästä jotain vaikka uhkailija oli todennäköisesti "antanut" mahdollisuuden siihen.
Uskon, että jos uhkailija olisi ollut joku Lahtea alemmassa asemassa oleva työntekijä Luvatalla, niin Lahti olisi ilman muuta puhunut asiasta työkavereilleen myös uhkailijan henkilöllisyyden paljastaen.
Sellaisen asian suhteen ei kai sentään ole mitään vaitiolovellollisuutta. Uhkaushan on jo rikos.
Ja psykologina Lahdella luulisi olleen muutenkin ymmärrystä, ettei pieniäkään uhkailuja työympäristössä pidä hyväksyä ja väheksyä.
Hänhän nimenomaan teki työtä kehittääkseen asioita työpaikalla.
Eli ei vain ollenkaan sovi mielestäni kuvioon, että olisi tämäntyyppisen työpaikkakiusaamisen hyväksynyt nostamatta asiaa kunnolla pöydälle.
Oletan, että Lahti on itse tehnyt jotain sellaista mikä ei kestä päivänvaloa.
Irtisanominen syynä on tietysti ilmeinen, mutta tutkijatkin ovat itse todenneet, että syy ei välttämättä ulkopuolisesta tunnu merkittävältä. Minä uskon, että syy - mikäli se koskaan selviää - on kyllä ymmärrettävä, mutta ettei suurin osa ihmisistä reagoisi siihen juuri lainkaan. Syy tälle uskomukselleni on yksinkertaisesti siinä, että mikäli kyse olisi jostakin suuremmasta jutusta, siitä tietäisi väkisinkin joku muukin ja tapaus olisi jo selvitetty.
Minusta uhkailussa on mielenkiintoisinta se, ettei Lahti ole niistä sen kummemmin puhunut esimerkiksi puolisolleen. Mikäli olisi oikeasti syytä pelätä, luulisi että Lahti olisi kertonut vaikka uhkailun aiheuttanut tapaus olisi hänen kannaltaa kuinka arveluttava. Lahti oli kuitenkin jälkikasvullinen mies. Se, että puoliso ei esimerkiksi tiedä, kuka uhkailija on, kertoo mielestäni siitä että Lahti ei missään nimessä ole osannut ottaa uhkailuja vakavasti. On kyse sitten kuinka pienestä, aiheettomastakin jutusta, luulisi että "Jos et ..... niin tapan!" -tyyppiset uhkailut olisivat vakuuttaneet.
Minusta uhkailussa on mielenkiintoisinta se, ettei Lahti ole niistä sen kummemmin puhunut esimerkiksi puolisolleen. Mikäli olisi oikeasti syytä pelätä, luulisi että Lahti olisi kertonut vaikka uhkailun aiheuttanut tapaus olisi hänen kannaltaa kuinka arveluttava. Lahti oli kuitenkin jälkikasvullinen mies. Se, että puoliso ei esimerkiksi tiedä, kuka uhkailija on, kertoo mielestäni siitä että Lahti ei missään nimessä ole osannut ottaa uhkailuja vakavasti. On kyse sitten kuinka pienestä, aiheettomastakin jutusta, luulisi että "Jos et ..... niin tapan!" -tyyppiset uhkailut olisivat vakuuttaneet.
-
Kyllikki S
- Adrian Monk
- Viestit: 2650
- Liittynyt: Pe Heinä 13, 2007 1:30 am
Jotenkin vaan on sellainen tunne, että uhkailijan ei ole tarvinnut pelätä missään vaiheessa paljastumistaan. Hän on tiennyt, ettei Lahti paljasta häntä eikä uhkailujen sisältöä kenellekään koska aihe on ollut sen tyyppinen.
Poliisi on koko jutun tutkinnan aikana painottanut, että kyse voi olla hyvinkin pienestä seikasta. Mutta ei seikan silti tarvitse välttämättä olla mitätön.
Jospa syy on sellainen mikä laittaa jo miettimään olisiko samassa tilanteessa voinut itsekin päätyä tekemään jotain.
Poliisi on koko jutun tutkinnan aikana painottanut, että kyse voi olla hyvinkin pienestä seikasta. Mutta ei seikan silti tarvitse välttämättä olla mitätön.
Jospa syy on sellainen mikä laittaa jo miettimään olisiko samassa tilanteessa voinut itsekin päätyä tekemään jotain.
-
MissHolmes
- Ben Matlock
- Viestit: 8826
- Liittynyt: Ti Syys 11, 2007 2:19 pm
- Paikkakunta: Etelä-Suomi
Palatkaa takaisin pohtimaan teoriaani 'mielikuvitusmustasukkaisuudesta'.
Se klosauttaa paikalleen kaikki puuttuvat palikat.
No ei. Alan kuitenkin itse uskoa siihen enemmän ja enemmän.
Saisiko jostain selville tai tietäisikö joku paikallinen löytyykö luvatalta ''häntäheikki'' Jukka, joka tekosillaan on koko sotkun käynnistänyt.
Se klosauttaa paikalleen kaikki puuttuvat palikat.
No ei. Alan kuitenkin itse uskoa siihen enemmän ja enemmän.
Saisiko jostain selville tai tietäisikö joku paikallinen löytyykö luvatalta ''häntäheikki'' Jukka, joka tekosillaan on koko sotkun käynnistänyt.
Mutta kertoi kuitenkin joutuneensa uhkailluksi. Jos kysymys olisi jostain arkaluontoisesta henkilökohtaisesta asiasta, tuntuisi hieman oudolta puhua asiasta yhtään mitään. Onhan asiasta edes yleisellä tasolla kertominenkin jo jonkin sortin paljastus, mikä voisi johtaa muiden uteliaisiin kysymyksiin tms., joita pitäisi sitten kierrellä ja kaarrella.. Helpompaa olisi pysyä kokonaan hiljaa.Kyllikki S kirjoitti:Jotenkin vaan on sellainen tunne, että uhkailijan ei ole tarvinnut pelätä missään vaiheessa paljastumistaan. Hän on tiennyt, ettei Lahti paljasta häntä eikä uhkailujen sisältöä kenellekään koska aihe on ollut sen tyyppinen.
Arvelisin, että uhkaukset erilaisiin työvoiman uudelleenjärjestelyihin liittyen eivät ole aivan äärimmäisen harvinaisia isommilla työpaikoilla, joilla uhkauksia voi helpommin esittää identifioimatta itseään (jos 1 vapautetaan työtehtävistään, on helppo arvata kuka napisee, mutta jos 50, niin on jo vaikeampi arvuutella). Eikä liene mahdotonta, että uhkaukset eivät aina mene ihan oikeaan osoitteeseen. Kohteeksi voi hyvin joutua joku asioita pyörittelevä välimallin pomo, vaikka itse päätökset olisi tehty jossain isoimpia sikareita tupruttelevien herrojen kabinetissa ties missä.
Välimallin pomot voivat kuitenkin olla lattiatason työntekijälle jo sellaisia, ettei heidän toimenkuvastaan ole ihan tarkkaa tietoa. Valta voi henkilöityä näihin, samoin kuin viha. Henkilökohtainen kontakti voi olla varsin vähäistä ja etenkin johtajan näkökulmasta epämääräisempää ja anonyymimpää. Työntekijä voi ottaa juttutuokion johtajan kanssa huomattavasti vakavammin kun taas johtaja voi tavata samojen asioiden tiimoilta 49 muuta työntekijää, jolloin juuri jonkun yksittäisen tietyn työntekijän tapaaminen hukkuu joukkoon. Työntekijälle jokin johtajan kanssa sattunut tapaus jää varmasti helpommin mieleen ja sitä voi ehkä pitää huomattavasti ainutlaatuisempana tai henkilökohtaisempana juttuna. Välimallin johtaja voi niin ikään näissä tapaamisissa toimia vain ylemmän tahon ohjeiden mukaan, mutta työntekijä voi pitää toimintaa ja päätöksiä tämän omina tekosina ja juuri työntekijän henkilöstä johtuvina päätöksinä eikä yleisimpinä toimintalinjoina. Tilanne voi näyttäytyä työntekijästä vielä henkilökohtaisemmalta, jos vaikka kemiat eivät aivan kohtaa johtajan kanssa tms.
Jos nyt joku loukkaantuu jostain johtajan kanssa käydystä keskustelusta, niin johtajan voi olla hyvin vaikea muistaa jälkikäteen jonkun tietyn keskustelun tarkempaa sisältöä tai edes keskustelun toista osapuolta, etenkin jos työntekijä on juttutuokion aikana pitänyt mölyt mahassaan. Sitten tällaisen henkilön äityessä uhkailemaan joskus jälkikäteen, niin uhri voi olla varsin pihalla uhkailujen tekijästä ja syystä, vaikka uhkailija jopa vähän avaisi sanomaansa.
Emme nyt tiedä miten uhkaukset on esitetty, mutta jos nyt eri välineitä vertaillaan, niin arvelisin, että sähköposti on kaikkein helpoin ja kevein muoto. Sähköpostissa uhkailijan ei tarvitse laittaa itseään kovin paljon likoon ja se onnistuu anonyymisti vaikka kirjaston koneelta. Uhrin sähköpostiosoitekin lienee ollut helposti löydettävissä. Tällaisiin uhkauksiin saattaa uhrikin saattaa suhtautua kevyemmin. Puhelimessa kontakti on jo suorempi ja se vaatii hieman enemmän kanttia uhkailijalta, mutta uhri voi ottaa uhkauksen jo selkeästi vakavammin kuin sähköpostin tuoman. Kasvokkainen uhkailu on vaativin muoto ja arvelisi uhkailun kohteenkin ottavan sellaisen kaikkein vakavimmin jos tilanne toistuu useamman kerran.
Itse olen pohtinut tuota tekijän vihaa uhria kohtaan ja kun huomioi tapauksen yksityiskohdat voi arvata sen olleen valtavaa.
Jos kyse olisi irtisanomisesta, niin sitten tekijän on pitänyt tämän seurauksena kyllä menettää elämänsä suunnan täysin.
Jos ajatellaan ihmistä kenellä on kaunaa toista kohtaan ja hän haluaa tätä vahingoittaa, niin tekijä aina pohtii myös omaa kohtaloaan. Onko omalla elämällä väliä ja siten hän erityisesti miettii kiinnijäämistä. On merkittävää miten ja milloin tekonsa tekee.
Tämä tapaus on ollut sellainen, että viha on kasaantunut ja purkaantunut tuolla tekohetkellä siten, että tekijä ei ole mitenkään pelännyt kiinnijäämistään.
Hän on tehnyt kaikki virheet mitä tuollaisen murhan tekijä voi tehdä. On yllättänyt uhrinsa ulkopuolisten läsnäollessa heistä välittämättä ja eteenkin heidän mahdollisuudestaan soittaa apua.
Tekijä on jättänyt dna tunnisteensa paikalle, kengän jälkensä ja murha-aseen. Lisäksi tekijän ääni on tallentunut hätäkeskuksen nauhalle.
Kasassa on kaikki virheet, mitä tekijä voi tehdä. Lisäksi ei ole estänyt avun pyytäjän soittoa ja poliisit ovat olleet paikalla viidessä minuutissa surmaajan lähdettyä.
Jos haluaisi tehdä ovelan ja suunnitelmallisen murhan, niin silloin kaikki olisi tehty toisin. Teko on tehty vihan vallassa välittämättä kiinijäämisen seurauksista ja siten omasta elämästä.
Niin ihmeellistä kuin onkin, niin tekijä ei ole jäänyt kiinni. Tätä on vaikea ymmärtää. Uhrilla ei olisi luullut olevan niin salaista vihamiestä, että hän ei olisi paljastunut niiden joukosta, jotka ovat joutuneet dna testiin.
Kyllä tällainen henkirikos pohjautuu poikkeukselliseen vihaan uhria kohtaan, kun ajattelee, että tekijä ei suoranaisesti minimoi riskejä kiinnijäämisestään ja tekotapa on raaka ja tekijä suoraan kontaktissa uhriinsa. Ikäänkuin tekijä olisi kasvotusten halunnut nähdä uhrinsa kuolinkamppailun ja menehtymisen kasvojensa eteen. Hän ei lopettanut silmitöntä väkivaltaa, vaikka tiesi uhrin vaimon soittavan hätäkeskukseen. Tekijä ei jättänyt mitään epävarmuutta siitä, etteikö uhri varmasti kuolisi hänen käsittelyssään.
Tuntuu uskomattomalta, että näinkin röyhkeä tekijä ei ole paljastunut. Ikäänkuin tekijäkin olisi alusta asti ollut varma kiinnijäämisetään ja siksi ei paljon peitellyt tekoaan. Teko oli tekijälle päätös hänen kärsimyksistään, minkä uhri jossai mielessä oletettavasti oli aiheuttanut tekijälle.
Tekijän määrätietoisuus ja pelottomuus ovat olleet poikkeuksellisia.
Jos kyse olisi irtisanomisesta, niin sitten tekijän on pitänyt tämän seurauksena kyllä menettää elämänsä suunnan täysin.
Jos ajatellaan ihmistä kenellä on kaunaa toista kohtaan ja hän haluaa tätä vahingoittaa, niin tekijä aina pohtii myös omaa kohtaloaan. Onko omalla elämällä väliä ja siten hän erityisesti miettii kiinnijäämistä. On merkittävää miten ja milloin tekonsa tekee.
Tämä tapaus on ollut sellainen, että viha on kasaantunut ja purkaantunut tuolla tekohetkellä siten, että tekijä ei ole mitenkään pelännyt kiinnijäämistään.
Hän on tehnyt kaikki virheet mitä tuollaisen murhan tekijä voi tehdä. On yllättänyt uhrinsa ulkopuolisten läsnäollessa heistä välittämättä ja eteenkin heidän mahdollisuudestaan soittaa apua.
Tekijä on jättänyt dna tunnisteensa paikalle, kengän jälkensä ja murha-aseen. Lisäksi tekijän ääni on tallentunut hätäkeskuksen nauhalle.
Kasassa on kaikki virheet, mitä tekijä voi tehdä. Lisäksi ei ole estänyt avun pyytäjän soittoa ja poliisit ovat olleet paikalla viidessä minuutissa surmaajan lähdettyä.
Jos haluaisi tehdä ovelan ja suunnitelmallisen murhan, niin silloin kaikki olisi tehty toisin. Teko on tehty vihan vallassa välittämättä kiinijäämisen seurauksista ja siten omasta elämästä.
Niin ihmeellistä kuin onkin, niin tekijä ei ole jäänyt kiinni. Tätä on vaikea ymmärtää. Uhrilla ei olisi luullut olevan niin salaista vihamiestä, että hän ei olisi paljastunut niiden joukosta, jotka ovat joutuneet dna testiin.
Kyllä tällainen henkirikos pohjautuu poikkeukselliseen vihaan uhria kohtaan, kun ajattelee, että tekijä ei suoranaisesti minimoi riskejä kiinnijäämisestään ja tekotapa on raaka ja tekijä suoraan kontaktissa uhriinsa. Ikäänkuin tekijä olisi kasvotusten halunnut nähdä uhrinsa kuolinkamppailun ja menehtymisen kasvojensa eteen. Hän ei lopettanut silmitöntä väkivaltaa, vaikka tiesi uhrin vaimon soittavan hätäkeskukseen. Tekijä ei jättänyt mitään epävarmuutta siitä, etteikö uhri varmasti kuolisi hänen käsittelyssään.
Tuntuu uskomattomalta, että näinkin röyhkeä tekijä ei ole paljastunut. Ikäänkuin tekijäkin olisi alusta asti ollut varma kiinnijäämisetään ja siksi ei paljon peitellyt tekoaan. Teko oli tekijälle päätös hänen kärsimyksistään, minkä uhri jossai mielessä oletettavasti oli aiheuttanut tekijälle.
Tekijän määrätietoisuus ja pelottomuus ovat olleet poikkeuksellisia.
-
Kyllikki S
- Adrian Monk
- Viestit: 2650
- Liittynyt: Pe Heinä 13, 2007 1:30 am
Juu totta varmaan tuo, että olisi todennäköisesti jättänyt mainitsematta mitään jos uhkailujen sisältö olisi ollut sitä sorttia, ettei kestä paljastumista. Ellei sitten Lahti pelännytkin niin paljon henkensä puolesta, että puhumalla uhkauksista yleisellä tasolla tarkentamatta sisältöä olisi halunnut lievittää omaa pelkoaan.CJS kirjoitti:
Mutta kertoi kuitenkin joutuneensa uhkailluksi. Jos kysymys olisi jostain arkaluontoisesta henkilökohtaisesta asiasta, tuntuisi hieman oudolta puhua asiasta yhtään mitään. Onhan asiasta edes yleisellä tasolla kertominenkin jo jonkin sortin paljastus, mikä voisi johtaa muiden uteliaisiin kysymyksiin tms., joita pitäisi sitten kierrellä ja kaarrella.. Helpompaa olisi pysyä kokonaan hiljaa.
Ihmetyttää vaan miksei Lahti tehnyt uhkauksista rikosilmoitusta????
Luulisi miehen olevan sellaisista jo ihan perheensä takia niin huolissaan,ettei antaisi uhkailujen jatkua. Tässä tapauksessa uhkailut olivat jatkuneet pitkään ja sen verranhan tiedetään, että ne kohdistuivat henkeen ja terveyteen.
Mieheni sai joitain aikoja sitten yhden ainoan uhkailuluonteisen tekstiviestin. Siinä tosin näkyi lähettäjän numero. Ensin mieheni kertoi asian minulle, sen jälkeen selvitimme lähettäjän tiedot numeropalvelusta (yllätysyllätys puhelu tuli Ulvilasta!
) ja sen jälkeen vielä ilmoitus poliisille.Selvisi, että tekstari oli tullut väärään numeroon kun riitelevä pariskunta oli kännispäiten selvitellyt välejään tekstarein. Se siitä.
Eli näin luulisi kenen tahansa toimivan välittömästi kun tuntee itsensä uhatuksi.
Joku syy siinä on, ettei ole tehnyt rikosilmoitusta. Vaikea uskoa, että mies olisi ollut pelkästään noin käsittämättömän uskomattoman typerä.
Lisäys:
Jos joku kertoisi minulle tulleensa uhkailluksi, haluaisin välttämättä tietää asiasta kaiken. Jos omaistani uhkailtaisiin, ei tulisi kuuloonkaan, että omaiseni voisi kertoilla uhkailuista vain yleisellä tasolla ilman, että kertoisi niiden sisällöstä. Inttäisin asiaa niin kauan, että olisin kaivanut aivan kaiken asiasta tietooni. Eikö siis Lahden lähipiiri ja työkaverit joille on asiasta maininnut yleisellä tasolla ole olleet mitenkään enempää kiinnostunut? Jos vaimokin tiesi uhkailuista niin ihmetyttää vielä enemmän.
Viimeksi muokannut Kyllikki S, Ti Elo 19, 2008 10:21 am. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Minä uskon, että kasvotusten tai puhelimitse. Jälkimmäisen ollessa kyseessä voi olla, että uhkailija ja tekijä eivät ole sama henkilö: puhelutietoja selvitettäessä telejälki uhkailijaan on kyllä löytynyt, mutta uhkailija on pystynyt selittämään sen jotenkin ja alibikin löytyy.Matula kirjoitti:sähköpostista jää jälki (kirjastossakin), puhelimesta jää jälki, kirjeestä jää jälki, puheesta jää jälki...... mistä nämä uhkailut ovat tulleet ??
Se, että tekijä ei ole jäänyt kiinni saattaakin johtua juuri siitä, että häntä ei pelota jäädä kiinni. Vaikka hän tunteenpuuskissaan tekopaikalla tekikin virheitä, jälkeenpäin hän ei tiettävästi ole tehnyt yhtä ainutta. Hän on mahdollisesti ajatellut, että yrittää karkuun ja mikäli ei onnistu, niin... sitten ei. En usko hänen elävän jatkuvassa jännityksessä, epäillen jokaista naapuria mahdolliseksi ilmiantajaksi, vaan ikään kuin odottavan mielenkiinnolla, mitä tapahtuu. Toki on mahdollista, että tekijä on tarkoituksellisesti kadottanut itsensä ja jatkaa näin ollen suunniteltua pakomatkaansa edelleen, mutta tähän en itse usko.pate kirjoitti:Tuntuu uskomattomalta, että näinkin röyhkeä tekijä ei ole paljastunut. Ikäänkuin tekijäkin olisi alusta asti ollut varma kiinnijäämisetään ja siksi ei paljon peitellyt tekoaan. Teko oli tekijälle päätös hänen kärsimyksistään, minkä uhri jossai mielessä oletettavasti oli aiheuttanut tekijälle.
Tekijän määrätietoisuus ja pelottomuus ovat olleet poikkeuksellisia.
Entäpä jos syy on yksinkertaisesti se, että Lahti ei ole ottanut uhkailuja tosissaan? Jos hänellä on ollut kiire, eikä hän ole tajunnut, mitä kesyn uhkauksen takana onkaan. Ei uhkailija välttämättä suoraan Lahden henkeä ole uhannut.Kyllikki S kirjoitti: Joku syy siinä on, ettei ole tehnyt rikosilmoitusta. Vaikea uskoa, että mies olisi ollut pelkästään noin käsittämättömän uskomattoman typerä.
-
Kyllikki S
- Adrian Monk
- Viestit: 2650
- Liittynyt: Pe Heinä 13, 2007 1:30 am
Tosiaan...Kyllikki S kirjoitti:- Kyse oli pitkään jatkuneesta sanallisesta henkeen ja terveyteen kohdistuvasta uhasta. Hän puhui siitä aika laajalle porukalle, Joutsenlahti kertoo.
Ei kuulosta kovin kesyltä...?
Puhui laajalle porukalle? Miten helkkarissa sitten on mahdollista, ettei uhkailijaa olla löydetty? Eikö Lahti ihan tosissaan tiennyt lainkaan, kuka uhkailija on? Luulisi, että jos hän on useamman henkilön kanssa asiaa pohtinut, hän on myös käyttänyt aikaa jutun selvittämiseen.Saamari että kiinnostaisi tietää, miten uhkailut ovat sanasta sanaan menneet. Edelleen pidän kiinni siitä kannastani, että uhkailut ovat olleet kesyjä
"...tai muuten käy huonosti!"? Varmasti tulkitaan jälkeenpäin henkeen ja terveyteen kohdistuvasta uhasta, mutta Lahtihan on saattanut ottaa asian huumorillakin ja on siksi maininnut siitä monelle. En millään keksi muuta syytä sille, ettei asiasta tehty rikosilmoitusta. Kuten Kyllikkikin edellä kertoi miehensä tapauksesta, kuvittelisin itsekin soittavani välittömästi sinivuokoille mikäli minuun kohdistuisi vakavastiotettavaa uhkailua.