Sivistymättömiin uppoaa jopa poripoliisin hokemat aivopesut.
Miten voi olla mahdollista, että mikään tieto ja faktat ei valkene kaikille viranomaisuskovaisille pässeille???
https://www.goodreads.com/book/show/177 ... _sb_ss_1_7
Jemysieni
Ulvilan murhan mysteeri jaksaa kiehtoa vuodesta toiseen. Joka tapauksessa kyseessä on massiivinen rikosprosessin epäonnistuminen, koska joko murhaaja on laskettu vapaaksi tai
syytön on joutunut kärsimään tuomiota ja menettänyt maineensa. Tämä teos argumentoi seikkaperäisesti ja vakuuttavasti Anneli Auerin syyllisyyden puolesta. Kuunneltavana tämä oli kuitenkin turhan toisteinen ja termistöltään raskas.
Jari Jokela July 5, 2023
Miten on mahdollista, että hovioikeuden tuomarit voivat tehdä noilla todisteilla noin väärän päätöksen?
Elina
Kirja olisi ollut hyvä, jos se olisi tiivistetty puoleen. Nyt puolet kirjasta oli turhaa saman toistoa ja jaarittelua, mikä teki lukukokemuksesta suorastaan ärsyttävän yksitoikkoisen.
Pia
Jälleen kerran yksi
kehno tosirikos-kirja. Pyöristän arvioni kahteen tähteen, vaikka sekin on vähän yläkanttiin. Ulvilan murha on varmasti yksi 2000-luvun eniten mediatilaa saaneista rikoksista. Tutkinta ja oikeuskäsittely kestivät vuosia, ja lopputuloksena oli vapauttava tuomio uhrin vaimolle. Nyt kirjoitusvuorossa on jutun yksi päätutkijoista, Pauli Kuusiranta, sekä pitkän linjan kirjailija JP Koskinen.
Miusta on ihan hyväkin, että kirjalla on selkeä näkökulma: Kuusiranta kollegoineen oli hovioikeuden vapauttavasta päätöksestä suorastaan järkyttynyt, koska heidän mielestään todisteet osoittavat toisin. Voi kun kirja olisi vain kirjoitettu selkeästi tältä kantilta! Nyt kirja on rakenteeltaan sekava ja kielellisesti heikko.
Lukijana miun oli hankala uskoa kirjoittajan perusteluja, koska tutkinnasta ja todisteista on väännetty eri oikeusasteissa paljon. Kuusiranta kertoo oman näkemyksensä läpi kirjan, mutta oikeuden mielipide kuullaan syvällisemmin vasta lopussa, johon on liitetty sata sivua hovioikeuden päätösasiakirjoja. Kummallinen ja hämmentävä ratkaisu. Kyynisempi mie ajattelee, että helpolla on saatu kirjaan kolmasosa mittaa lisää. Näin ei myöskään synny vuoropuhelua tutkijan havaintojen ja oikeuden näkökulman välillä. Mietin myös, mitä tavallinen lukija saa oikeuden asiakirjoista irti. Toistoa ainakin tulee rutkasti lisää.
Miinusta tullee myös kliseisen veriroskeisesta kannesta, pöljästä alaotsikosta sekä takakannen "mitä Ulvilassa todella tapahtui" -nostatuksesta. Enkä ymmärrä sitäkään, miksi kirjassa puhutaan itse rikoksesta Ulvilan murhana, Tähtisentien murhana ja Vanhankylän henkirikoksena. Turhaa sekavuutta. Ihmettelen kans sitä, miksi kirjassa mainitaan tietyt henkilöt koko nimillään, kuten uhrin nuorimmat lapset.
Hyviä puolia on se, että tokihan poliisin näkökulma aina rikosharrastajia kiinnostaa. Uutta tietoakin kirjasta sain. Mutta siinäpä se. Pöh.
Katriina
Mielestäni toisto oli tarpeen. Kirjaa ei ole tarkoitettu viihteelliseksi tarinaksi, vaan tarkoitus on käydä läpi merkittävä materiaali tapauksesta, ja verrata tietoja toisiinsa. Kirjassa käydään kattavasti läpi, miksi ulkopuolinen tekijä ei ole mahdollinen Ulvilan murhassa.
Kaisu Koskelin
Kaikkien aikojen porilainen true crime. Mutta eipä mitään uutta murhainfoa aikoinaan selanneelle.