Nuorten rikostilastoista paljastuu vaarallinen hälytysmerkki
Vaikka nuorisorikollisuuden taso on edelleen matala, nyt on lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mielestä hetki, jolloin pitää ryhtyä toimeen.
KESKUSTELUUN katujengeistä on viime aikoina tullut lopun alun tunnelma, joka lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mielestä on väärin.
Pekkarinen haluaa tuoda esiin kokonaiskuvan, johon ei kuulu se, että nuorisorikollisuus olisi Suomessa räjähtänyt käsiin. Valtiotieteen tohtori Pekkarinen arvelee, että vallalla on nyt moraalipaniikki.
”Osin se on perusteltua, mutta reilua olisi todeta ääneen, että yleisesti ottaen nuoriso käyttäytyy paremmin kuin aikaisemmin.”
KANSALAISTEN turvallisuuden kannalta tilanne on selkeästi parempi kuin 2000-luvun alkuvuosina. Sen osoittavat tilastot.
Tilastokeskuksen aikasarjassa vuodesta 2000 alkaen 15–17-vuotiaiden kokonaisrikollisuus on runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa puolittunut rikosten määrässä mitattuna.
- rikollisuus.jpg (79.26 KiB) Katsottu 2026 kertaa
Hyvän kehityksen taustalla on kantasuomalaisten nuorten kunnostautuminen. Kun heidän tekemikseen vielä vuonna 2000 kirjattiin lähes 43 000 rikosta, viime vuonna enää 22 500.
Ulkomaalaistaustaisten nuorten kohdalla kehitys on samalla ajanjaksolla ollut päinvastainen. Vuonna 2000 he tekivät noin 1 200 rikosta ja viime vuonna noin 2 100.
Tilastoissa ulkomaalaistaustaisten nuorten tekemät rikokset muodostavat kuitenkin vain pienin osan, koska heitä on lukumääräisesti niin vähän.
KÄRJISTYNEESSÄ keskusteluilmapiirissä Pekkarinen sanoo välillä joutuvansa syytetyksi ulkomaalaistaustaisten nuorten rikollisuuden peittelystä.
”Ei minulla ole mitään tarvetta peitellä sitä tosiasiaa, että ulkomaalaistaustaisten nuorten keskuudessa väkivaltarikollisuus on väestömäärään suhteutettuna 2,8 kertaa yleisempää, eli lähes 300 prosenttia yleisempää kuin kantasuomalaisten keskuudessa.”
Vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisten tekemiksi epäiltiin nuorten rikoksista 2,8 prosenttia, nykyään 9,5. Samaan aikaan myös ulkomaalaistaustaisten määrä on Suomessa lisääntynyt.
Keskustelussa ei saisi Pekkarisen mielestä kuitenkaan jäädä huomiotta se osa kantasuomalaisia nuoria, jotka tekevät rikoksia. Myös heidän kohdallaan väkivaltarikosten määrä on kääntynyt viime aikoina kasvuun.
”Ei täällä Jyväskylässä näy ulkomaalaistaustaisia jengejä, kyllä ne ovat kantasuomalaisia nuoria, jotka ovat soosissa ja käyttäytyvät huonosti.”
- rikollisuus2.jpg (91.29 KiB) Katsottu 2026 kertaa
VAIKKA nuorisorikollisuuden kokonaiskuva tilastoissa on edelleen valoisa, Pekkarinen on erityisen huolestunut rikostyypeistä, joissa ulkomaalaistaustaiset nuoret korostuvat voimakkaasti.
Esimerkiksi ryöstörikoksiin ulkomaalaistaustaiset nuoret syyllistyvät suhteessa huomattavasti useammin kuin kantasuomalaiset. Enemmistö tekijöistä on yhä kantasuomalaisia: viime vuonna 15–17-vuotiaiden ryöstörikoksista 150 oli ulkomaalaistaustaisten ja 300 kantasuomalaisten tekemiä.
Ryöstöjen määrä on kasvanut niin, että niitä tehdään jo yhtä yleisesti kuin 2000-luvun alussa. Tyypillisesti ryhmämuotoiset ryöstörikokset ovat pääkaupunkiseudun ilmiö, ja juuri niissä saattaa Pekkarisen mukaan näkyä se, mitä me kutsumme katujengeiksi.
”Jos meillä on alaikäisiä, jotka haluavat käyttäytyä niin kuin rikollisjengit käyttäytyvät, meillä on iso ongelma.”
Kansallisuuksista rikostilastossa suhteessa väestömäärään korostuvat irakilais-, somalialais- ja afganistanilaistaustaiset nuoret.
Erityinen huoli Pekkarisella on myös alle 15-vuotiaiden nuorten tekemistä pahoinpitelyistä. Niistä puolet tapahtuu koulussa ja niiden määrä on kasvanut.
PEKKARINEN korostaa, että nyt on tärkeä hetki tarttua toimeen nuorisorikollisuuden taklaamiseksi.
Pekkarinen on oikeusministeri Leena Meren (ps) kanssa samaa mieltä siitä, että parhaiten rikoksia pystyvät estämään nuorten vanhemmat. Nuorille on löydettävä auktoriteetti, ja yleensä se löytyy kotoa.
”Ei pidä olla sinisilmäinen oman lapsen teoista. Pitää olla niistä kiinnostunut. Erityisesti ulkomaalaistaustaisissa perheissä on tärkeää, että vanhemmat integroituvat yhteiskuntaan. Erityisesti äitien pitää päästä kouluttautumaan ja töihin.”
Suomessa on Pekkarisen mielestä edelleen paljon hyvää verrattuna Ruotsiin. Esimerkiksi asuinalueet ja koulut eivät ole niin eriytyneitä.
”Tilannetta ei pidä päästää huonommaksi.”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009899577.html
mut olis kiva, jos aina ilmottaisit jossei ole koko artikkelia kopioitu.