Mikäli näyttöä ei saada, niin ainakin massia mimmi saa hetken tarpeisiin vaivanpalkaksi. Lusimassa ollut jo kohtuullisen aikaa, eikä vieläkään valmista. Mielenkiintoista olisi kuulla naisen haastattelu jossain alibissa tai vaikka Avussa, samapa tuo. Veikkaan, että jos muija on vapaalla hetken päästä, niin lähtee taas hakemaan hoitsun hommia uudella nickillä.Kirsi kirjoitti: Tässä tapauksessa on syytä odottaa, että mikäli näyttöä ei saada ja syytteet kumotaan, TEO ei pysty tekemään ammatinharjoitusoikeuksien kanssa mitään, ja yritystäkin seuraisi näyttävä hallintoriita. Onhan epäillyllä silloin edelleen virallisesti puhtaat paperit, koska ilmeisesti lääkeainevarkaustapauskin on sitten hoidettu poliisitutkinnan sijaan tarjoamalla irtisanoutumisvaihtoehtoa.
Hoitaja myrkyttäjänä
-
loneliness
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3206
- Liittynyt: Ti Kesä 03, 2008 12:30 am
Paavo Arhinmäki on äijä!
Ajattelin lähinnä siltä kannalta, että ellei hoitajalta löydy reseptiä esim. sukulaislapselle annetusta insuliinista, on syytä epäillä, että se on varastettu. Emme tiedä, onko lääkevarkauksista nostettu erikseen syytettä tai ollaanko sitä nostamassa. Kaikki tieto ei välttämättä ole julkista.Kirsi kirjoitti:Tässä tapauksessa on syytä odottaa, että mikäli näyttöä ei saada ja syytteet kumotaan, TEO ei pysty tekemään ammatinharjoitusoikeuksien kanssa mitään, ja yritystäkin seuraisi näyttävä hallintoriita. Onhan epäillyllä silloin edelleen virallisesti puhtaat paperit, koska ilmeisesti lääkeainevarkaustapauskin on sitten hoidettu poliisitutkinnan sijaan tarjoamalla irtisanoutumisvaihtoehtoa.
Pekkaeric tuossa aiemmin kertoi että nainen olisi irtisanoutunut jostain työpaikasta lääkeainevarkausepäilyjen vuoksi, perustin sanomani siihen.Mariacka kirjoitti:Ajattelin lähinnä siltä kannalta, että ellei hoitajalta löydy reseptiä esim. sukulaislapselle annetusta insuliinista, on syytä epäillä, että se on varastettu. Emme tiedä, onko lääkevarkauksista nostettu erikseen syytettä tai ollaanko sitä nostamassa. Kaikki tieto ei välttämättä ole julkista.
Haastatteluja varmasti saamme luettavaksemme, tuli tuomio tai ei. Ja pahoin pelkään, että käytännössä asia etenee juuri niinkuin epäilet työn suhteen, pelkään siksi, että näin paljon ei voi olla savua ilman tulta.loneliness kirjoitti:Mikäli näyttöä ei saada, niin ainakin massia mimmi saa hetken tarpeisiin vaivanpalkaksi. Lusimassa ollut jo kohtuullisen aikaa, eikä vieläkään valmista. Mielenkiintoista olisi kuulla naisen haastattelu jossain alibissa tai vaikka Avussa, samapa tuo. Veikkaan, että jos muija on vapaalla hetken päästä, niin lähtee taas hakemaan hoitsun hommia uudella nickillä.
Syytteitä sitten nostetaan iso kasa.
Iltasanomat kirjoitti:Insuliinikuolemista epäilty saa syytteet murhasta ja murhan yrityksestä
29.08.2008 10:17
Insuliinikuolemista epäilty nokialaissairaanhoitaja saa syytteen muun muassa murhasta ja murhan yrityksestä. Epäilty kiistää teot.
Poliisi on epäillyt 27-vuotiaan sairaanhoitajan syyllistyneen kahteen murhaan ja neljään törkeään pahoinpitelyyn työpaikallaan Ylisen kuntoutuskeskuksessa Ylöjärvellä kesällä 2007. Kuolleet olivat 55-vuotias mies ja 80-vuotias nainen.
Ja tämmöisenä aikana, kun tekijöitä hoitoalalla tarvitaan, pääsee seulasta läpi suht helposti. Tai ainakin voisin kuvitella näin.Kirsi kirjoitti: Haastatteluja varmasti saamme luettavaksemme, tuli tuomio tai ei. Ja pahoin pelkään, että käytännössä asia etenee juuri niinkuin epäilet työn suhteen, pelkään siksi, että näin paljon ei voi olla savua ilman tulta.
Oliko niin että kyseinen hoitaja oli varastanut OxyContinia laatikollisen osastolta, tai näin epäiltiin? Insuliinivarkautta tuskin kukaan missään osastolla edes huomaisi, niistä kun ei vastaavaa kirjanpitoa ole, kuten huumelääkkeistä. Toisaalta voisi kuvitella, että jostainhan sekin on hankittu, ja jos mukaan tarttuu huumelääkkeet niin tarttuu kyllä insuliinikin. Vaikka muistissa on kyllä viime syksyn raflaavat lehtijutut yms joissa insuliini markkinoitiin suurinpiirtein "tappavana myrkkynä" jota saa apteekista jopa ilman reseptiä.
- kahvihuoneen kalpea sairaanhoitaja -
Itse asiassa jos näistä insuliinitapauksista jotain hyvääkin on koitunut, hoitoalan rekrytoinneissa tarkastetaan nykyään entistä tarkemmin työnhakijoiden taustoja. Vaikka TEO, kuten aiemmin tuli todettua, olisi hampaaton siinä tilanteessa jossa ammatinharjoitusoikeuksiin ei lain mukaan voitaisi kajota (oletusarvolla syytteet nurin, ei tuomiota), en pitäisi nyt syytetyn työllistymismahdollisuuksia alalla kovinkaan realistisina.Medea kirjoitti:Ja tämmöisenä aikana, kun tekijöitä hoitoalalla tarvitaan, pääsee seulasta läpi suht helposti. Tai ainakin voisin kuvitella näin.
Oliko niin että kyseinen hoitaja oli varastanut OxyContinia laatikollisen osastolta, tai näin epäiltiin? Insuliinivarkautta tuskin kukaan missään osastolla edes huomaisi, niistä kun ei vastaavaa kirjanpitoa ole, kuten huumelääkkeistä. Toisaalta voisi kuvitella, että jostainhan sekin on hankittu, ja jos mukaan tarttuu huumelääkkeet niin tarttuu kyllä insuliinikin. Vaikka muistissa on kyllä viime syksyn raflaavat lehtijutut yms joissa insuliini markkinoitiin suurinpiirtein "tappavana myrkkynä" jota saa apteekista jopa ilman reseptiä.
Kun tällaiseen peruspersoonallisuuteen, jota tekijän entisyys ilmentää, lisätään muutama vuosi vakavaa työkokemusta alalla lähes väistämättömine uupumusoireineen, en edes uskalla kuvitella mitä jälki olisi. Terve ihminen kykenee itsekin arvioimaan kykynsä toimia tietyllä alalla, mutta kuinka terveestä henkilöstä nyt on kyse, päätelkööt suuremmat asiantuntijat.
Insuliinit ovat menneet kuluneen vuoden aikana jostain syystä useissa hoitoalan paikoissa niinikään erityistarkkailuun, ja hyvä niin, kaikesta päätellen tälläiselle käytännölle tilaus on. Reseptivapaana kyseisiä valmisteita ei tietääkseni ole Suomessa saatavilla.
Onko naisen nimi jo julkaistu? Entäpä missä on saparopääpoika, isäkö hoitaa vai huostaanotettu? Toipuiko sukulaisvauva ennalleen? Itse en varmaan tyytyisi mahdolliseen lähestymiskieltoon......
Kyllä sitä jotenkin ihan pikkuriikkisellä tavalla voi ymmärtää, mitä tuon naisen päässä on pyörinyt, kun niitä omasta mielestään kärsiviä on päästänyt päiviltä, mutta teot olivat todella väärin ja mitähän pahaa se vauva tosiaan oli tehnyt?
Uskon, että nainen on syyllinen.
Kyllä sitä jotenkin ihan pikkuriikkisellä tavalla voi ymmärtää, mitä tuon naisen päässä on pyörinyt, kun niitä omasta mielestään kärsiviä on päästänyt päiviltä, mutta teot olivat todella väärin ja mitähän pahaa se vauva tosiaan oli tehnyt?
Uskon, että nainen on syyllinen.
Kirsi kirjoitti:Insuliinit ovat menneet kuluneen vuoden aikana jostain syystä useissa hoitoalan paikoissa niinikään erityistarkkailuun, ja hyvä niin, kaikesta päätellen tälläiselle käytännölle tilaus on. Reseptivapaana kyseisiä valmisteita ei tietääkseni ole Suomessa saatavilla.
Kyllä apteekeista saa insuliinia ilman reseptiä, mutta en tiedä saako enää tämän tapauksen jälkeen, mikä olisi toisaalta väärin, koska hädän yllättäessä ei varmaan ole kiva kinastella apteekkarin kanssa.... Muistaakseni jotenkin se piti todistaa tai olla tarkistettavissa, että sairastaa todella diabetestä ennen kuin apteekista insuliinia sais ilman respaa... (Toimittajien tekemä testi tosin todisti, että toisista apteekeista sai ihan vaivatta)
Mimi: homma on helposti tarkistettavissa Kela-kortin avulla.
En tiedä onko säädökset muuttuneet nyt sattuneesta syystä mutta kyllä ainakin aiemmin sai rahalla ostaa insuliinia. Kallista se kylläkin on. Kelahan ei korvaa kuin 3 kk satsin kerrallaan, joten jos joku tarvitsi suuremman määrän, joutui hän maksamaan ylimenevän osuuden. Sen sai kyllä haettua sitten takaisin Kelalta jälkeenpäin.
Meni hieman OT, sorry.
En tiedä onko säädökset muuttuneet nyt sattuneesta syystä mutta kyllä ainakin aiemmin sai rahalla ostaa insuliinia. Kallista se kylläkin on. Kelahan ei korvaa kuin 3 kk satsin kerrallaan, joten jos joku tarvitsi suuremman määrän, joutui hän maksamaan ylimenevän osuuden. Sen sai kyllä haettua sitten takaisin Kelalta jälkeenpäin.
Meni hieman OT, sorry.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Kiitokset, olen nyt valaistuneempi tuon lääkeaineryhmän saatavuudesta.
Itse asiaan liittyen luin jostain mielenkiintoisen uutisen, jonka mukaan puolustus hakisi nyt lykkäystä varsinaisen oikeudenkäynnin alulle. Ehkei syyttäjätahon näyttö sitten niin heiveröistä ollutkaan, kun julkisuudessa annettiin hetki sitten ymmärtää.... Jos vahvin näyttö on sukulaislapseen kohdistuneesta teosta, ja syyte juuri tuosta teosta olisi murhan yritys (en tiedä miten on), siinä puolustuksella varmasti tekemistä ja miettimistä on, nyt ei kuitenkaan liikuta, olettaisin, näyttökysymysten kanssa sentään missään Bodom-osastolla. Mutta aikanaanhan tämä selviää.
Itse asiaan liittyen luin jostain mielenkiintoisen uutisen, jonka mukaan puolustus hakisi nyt lykkäystä varsinaisen oikeudenkäynnin alulle. Ehkei syyttäjätahon näyttö sitten niin heiveröistä ollutkaan, kun julkisuudessa annettiin hetki sitten ymmärtää....
Jos vahvin näyttö on sukulaislapseen kohdistuneesta teosta, ja syyte juuri tuosta teosta olisi murhan yritys (en tiedä miten on), siinä puolustuksella varmasti tekemistä ja miettimistä on, nyt ei kuitenkaan liikuta, olettaisin, näyttökysymysten kanssa sentään missään Bodom-osastolla. Mutta aikanaanhan tämä selviää.
Viimeksi muokannut Kirsi, La Elo 30, 2008 8:44 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Insuliinia ei enää saa ilman reseptiä. http://verkkolehtiinmediasres.blogspot. ... eiden.html
Apteekeissa kyllä tiedetään, mikäli nokialaishoitaja on ostanut käyttämänsä insuliinit sieltä, mitä en usko. Helpompi niitä on ollut töistä viedä tai käyttää siellä väärin.
Uutistietojen mukaan naista syytetään murhasta (Ylisen potilas), murhan yrityksestä ja törkeistä pahoinpitelyistä. Murhayritys kohdistui minunkin käsitykseni mukaan sukulaispoikaan.
Apteekeissa kyllä tiedetään, mikäli nokialaishoitaja on ostanut käyttämänsä insuliinit sieltä, mitä en usko. Helpompi niitä on ollut töistä viedä tai käyttää siellä väärin.
Uutistietojen mukaan naista syytetään murhasta (Ylisen potilas), murhan yrityksestä ja törkeistä pahoinpitelyistä. Murhayritys kohdistui minunkin käsitykseni mukaan sukulaispoikaan.
Alibi, ja ko. julkaisun peesissä eräs Aamulehden toimittaja ovat nyt keksineet rinnastaa tapauksen Bodomiin esitutkinnan ja pääkäsittelyn odotettavissa olevan pitkäkestoisuuden ja näytön epäilyttävyyden perusteella. Mielenkiintoista, eikä kovin kaukaa haettuaMariacka kirjoitti:Uutistietojen mukaan naista syytetään murhasta (Ylisen potilas), murhan yrityksestä ja törkeistä pahoinpitelyistä. Murhayritys kohdistui minunkin käsitykseni mukaan sukulaispoikaan.
Nils Gustafsson oli elänyt nuhteettoman nuoruuden ja nuhteettoman vuosikymmenten myöhemmyyden Bodomin jälkeen. Tässä tapauksessa alle kolmekymppinen syytetty on jo toteennäytetysti, joskin tuomitsematta jätetysti, syyllistynyt vuosia kestäneeseen, jatkettuun omaisuusrikokseen. Rikosasiassa tuomiota ei voida perustaa sille kokonaiskuvalle joka syytetyn suhteesta kykyyn ja mielenkiintoon noudattaa lain kirjainta syntyy, asiat ratkotaan toki erillisinä tapauksina, mutta kyllä menneisyydellä voi ja saa ainakin asianosaisten omien puheiden ja syyttömyydenvakuutteluiden uskottavuuden tulkintaa ohjaavaa vaikutusta olla. Seuraamuksia harkittaessa menneisyys saadaankin jo ottaa reilusti huomioon päätöksessä asti.
Murhan yrityksen suhteen riippunee hyvin paljon olosuhteista ja henkilökokoonpanosta kyseisen tapahtuman aikana ja tapahtumapaikalla, miten vahvaa näyttö voi olla. Aamulehden toimittajan mukaan kukaan ei ole varsinaisesti nähnyt että syytetty olisi pistänyt ketään, mutta ihan niin aukotonta näyttöä murhistakaan ei vaadittane, jos olosuhteet muuten kertovat riittävällä selvyydellä omaa kieltään.
Tuomioita murhista ja murhan yrityksistä, joista näyttö on saatu ilman tekijän tunnustusta ja ilmeisesti jopa myrkylliset aineet tekovälineenä, löytynee jostain rikoshistoriasta varmasti myös omiksi tarpeiksi ja aina vähän ylikin. Esimerkkejä tällaisista eivät kuitenkaan eri julkaisujen puolueettomat tutkivat journalistit ole viime aikoina painoksiinsa asti löytäneet.
-
Aizerbaidzan
- Angus MacGyver
- Viestit: 6832
- Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm
Laitetaan talteen Aamulehden sivuilta pitkä artikkeli tästä epäillystä:
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema ... 6504.shtml
Murhaepäily | Siisti ja sievä tykkimies
29.08.2008 - 16:13
Kuka surmasi kehitysvammaisen insuliinilla Ylisen kuntoutuskeskuksessa Ylöjärvellä? Kuka piikitti samalla aineella henkihieveriin 8-kuukautisen vauvan sukujuhlissa Kurussa ja kaksi muuta Ylisen kuntoutuspotilasta? Poliisi ja syyttäjät päätyivät siihen, ettei tekijäksi käy kukaan muu kuin 27-vuotias nokialainen sairaanhoitaja. Käytämme epäillystä nimeä Mari.
Pian alkavassa oikeudenkäynnissä häntä syytetään 79-vuotiaan naisen murhasta, vauvan murhayrityksestä, törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja pahoinpitelyn yrityksestä. Jo kaksi syntymäpäiväänsä tutkintavankina viettänyt "Mari" kiistää kaiken osallisuutensa kuolemiin ja myrkytyksiin, mutta aihetodisteet viestivät muuta.
Rikoskomisario Paavo Tuomisen mukaan tekojen mahdollinen motiivi ei ole auennut kuulusteluissa, kun epäiltykään ei avaudu.
Käräjäoikeudessa kuullaan myöhemmin syksyllä, mitä Mari itse ajattelee. Tutkinta on loppusuoralla.
Marin entiset työkaverit ovat aiemmin julkisuudessa pohtineet jonkin sortin armomurha-motiiveja. Aviomiehen siskon terveen vauvan insuliinimyrkytys ei sovi tähän kuvioon.
Opiskeluaikoina Marilla ei ollut jyrkkiä kantoja eutanasia-keskusteluihin.
Mitä Mari sitten on, jos ei murhaaja?
Hän on nelivuotiaan pojan äiti, huipputodistuksella valmistunut ja stipendillä palkittu sairaanhoitaja, tekonsa tunnustanut myymälävaras ja Merivoimissa koulutettu tykkimies.
Entäpä luonne? Marin tunteneiden käsitykset vuosien varrelta vaihtelevat laidasta laitaan.
"Ystävällinen. Oman etunsa hyvin laskelmoiva. Kova urheilemaan. Vahva ja hallitseva persoona, en viihtynyt hänen seurassaan. Ei kestänyt yhtään kritiikkiä, vaikka olisi ollut väärässä. Erikoinen luonne. Energiapakkaus."
- Päällisin puolin hän oli todella siisti ja ulkoinen olemus aina hyvin huoliteltu. Kamppeet viimeisen päälle, kommentoi eräs opiskelukaveri.
- Se jäi mieleen, että hänellä oli tietopohja selkeästi korkeampi kuin monella muulla koulukaverilla. Hyvin sellainen kirjaviisas.
Mari valmistuu lukiosta ja lähtee vielä samana kesänä "välitalveksi" naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Sitä ei tiedä, halusiko Mari sisimmässään johtajakoulutukseen, mutta yhdeksän kuukautta Merivoimissa menee.
Armeija-ajan lopulla Mari piipahtaa Vankeinhoitolaitoksen vartijakoulutuksen pääsykokeissa Vantaan Tikkurilassa.
Urheilullinen ja sievän näköinen nuori nainen on edukseen "kurkkusalaatiksikin" kutsutussa armeijan lomapuvussa.
Vankeinhoidon sijaan Mari lähtee sairaanhoitajakoulutukseen, johon on hakenut ja päässyt samoihin aikoihin. Pirkanmaalle hän kotiutuu 2000-luvun alussa hoitajaopintojen myötä.
Vuodet 2003-2006 ovat Marin elämässä ristivetoista haipakkaa.
Opiskelijana Mari on rivakka ja kunnianhimoinen. Opiskelijabileissä ja aktiviteeteissä kouluajan ulkopuolella häntä ei juuri näy. Urheilu on keskeinen osa Marin elämää ja myös tarkkuuslajit kiinnostavat aina kisamenestykseen asti.
Pirkan Pyöräilyssä Mari urakoi 134 kilometrin lenkin. Silloin häntä haastatellaan lehdessä.
- Ihania ylämäkiä. Olisi kai pitänyt harjoitella enemmän, mutta olipa mukavaa porukkaa, Mari totesi maaliin päästyään.
Mari omisti myös laadukkaan haulikon, mutta Nokian poliisi takavarikoi aseen ja peruuttaa luvan myöhemmin surmaepäilyjen myötä.
Samoihin aikoihin Mari alkaa odottaa vauvaa. Mari ja avomies, myöhemmin aviomies, saavat pojan. Silloin Mari jää äitiysvapaalle kaupan osa-aikatyöstään, mutta onnistuu viemään opinnot loppuun kiitettävällä tahdilla.
Parityönä tehty opinnäyte käsittelee erikoissairaanhoidon psyykkistä puolta.
Sairaanhoitajaksi Mari valmistuu tavoiteajassa. Ei hullumpi saavutus, kun ottaa huomioon perheenlisäyksen.
Naimisiin Mari menee vuonna 2005. Nuori perhe asustaa rivitaloalueella ja valmistuttuaan Mari jatkaa toistaiseksi töitä marketissa. Ulkoisesti Marilla menee hyvin. Työpaikalla ruokakaupassa ja sittemmin Nokian uudessa K-Citymarketissa hän kuitenkin aloittaa pienimuotoisen näpistelyn jo ennen äitiyslomaa.
Äitiysloman jälkeen varkauskierre pahenee. Mari kantaa tavaraa kotiin maksamatta lähes joka työvuorosta. Mukaan lähtee vaippoja, vaatteita, ruokaa, kosmetiikkaa ja dvd-levyjä. Aviomieheltään hän onnistuu salaamaan tämän puolen elämästään syksyyn 2006 saakka.
Käry käy Citymarketin lastauslaiturilla 30. joulukuuta 2006. Myymäläetsivä on jo pitempään seurannut Marin touhuja.
Nokian poliisin kuulustelussa 5. tammikuuta 2007 Mari kertoo:
"Mieheni on saanut tietää tästä tavastani jossain vaiheessa viime vuonna, alkusyksystä tai niihin aikoihin. En pystynyt hänellekään selvittämään muuta, kuin että en hallitse tekemisiäni masennuksestani johtuen. Tieto lipsahti minulta humalapäissäni."
Kauppahuoneelle ja tavaratalon muille osastoille Mari korvaa 20 000 euroa ottamallaan pankkilainalla. Oma tai takaajien talous on siis kunnossa.
Toukokuussa 2007 Tampereen käräjäoikeus päättää jättää Marin rangaistukseen tuomitsematta. Mari itkee ja katuu vuolaasti oikeudessa. Rikosrekisterimerkintä vaikeuttaisi sairaanhoitajana työllistymistä.
Käräjäoikeuden jäsenet päätyvät naista kuultuaan harvinaiseen, mutta mahdolliseen ratkaisuun.
Puheenjohtaja toteaa jälkeenpäin Aamulehdessä, että päätös tehtiin senhetkisten tietojen varassa, eikä voitu aavistaa, mitä tulevaisuus piti sisällään. Kihlakunnansyyttäjäkin tyytyy harkinnan jälkeen oikeuden ratkaisuun ja perusteluihin eikä valita oikeuden päätöksestä.
Kuulustelupöytäkirjasta välittyy, ettei Mari varastanut puutteeseen. Alussa hän maksoi osan viedyistä tavaroista, mutta sitten mopo lähti käsistä.
Muuallakin Marin elämänpiirissä on välillä hävinnyt pikkuomaisuutta. Mitään ei voitu näyttää toteen tai Mariin liittyväksi.
Nokian seurakunnan perhekerhossa pöydän kulmalta häviää rahapussi. Hämäräksi jääneen tapauksen jälkeen Mari lopettaa kerhossa käynnin. Muut vanhemmat jäävät vähän ihmettelemään, miksi Mari pitää 3-vuotiaan pikkupojan hiuksissa tyttömäisiä palmikoita ja pukee muutenkin kuin tyttöä. Makuasioista ei voi kiistellä.
Kauppakäryn aikaan Mari saa oman alansa sijaisuuden Nokian terveyskeskuksen toiselta vuodeosastolta, jossa hoidetaan pitkäaikaissairaita ja kroonikoita. Juuri alkanut rikostutkinta ei näy vielä missään.
Kevään aikana myymälävarkaustutkinta etenee poliisilta syyttäjälle, mutta Mari painaa töitä ja urheilee entiseen malliin. Kuntosaliharrastajien valtakunnallisella ranking-listalla Mari yltää palkintosijalle alle 61,5 kiloisten naisten luokassa. Kesäkuussa hän osallistuu jo neljättä kertaa Pirkan Pyöräilyyn.
Työt Nokialla loppuvat lyhyeen. Kevään aikana terveyskeskuksesta häviää morfiinin sijaan käytettävää OxyContin-kipulääkettä ja potilailta rahaa joitain satoja euroja.
Maria epäillään taas, ja terveyskeskuksen edustaja tekee toukokuussa tutkintapyynnön poliisille.
Mari kiistää epäilyt ja päättää työsuhteensa. Tämä lääkevarkaustutkinta on edelleen kesken Nokian poliisilla.
Heinäkuussa 2007 Mari aloittaa hoitajana Ylisen kuntoutuskeskuksessa Ylöjärvellä. Ylisellä ei tiedetä mitään Nokian terveyskeskuksen epäselvyyksistä, ja paperit vakuuttavat.
Heinäkuun 26. päivä kehitysvammainen 54-vuotias mies kuolee äkillisesti Ylisen kuntoutuskeskuksessa insuliinin yliannokseen. Tästä "Maria" ei syytetä.
Seuraavana viikonloppuna Mari menee Kuruun aviomiehensä suvun mökille perhejuhliin. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä saunakamarissa nukkunut miehen siskon poika saa hengenvaarallisen annoksen insuliinia.
Aamulla tajuton 8-kuukautinen poika kiidätetään Taysiin ja hänet ehditään elvyttää. Insuliinilöydös herättää hoitohenkilökunnan epäilykset, ja seuraavalla viikolla tehdään tutkintapyyntö.
Mökkiviikonlopun jälkeen Mari palaa töihinsä Ylisen kuntoutuskeskukseen. Elokuun viidentenä 79-vuotias kehitysvammainen nainen kuolee insuliinin yliannokseen Marin töissä ollessa.
Sillä aikaa poliisi on selvitellyt, kenellä Kurun mökkivieraista olisi ollut mahdollisuus hankkia insuliinia ja pistää sitä vauvaan. Elokuun kahdeksantena poliisi ottaa Marin kiinni Nokialta.
Tutkimuksissa ilmenee, että Marin työssäoloaikana Ylisen kuntoutuskeskuksessa neljä muutakin potilasta on saanut vaarallisen annoksen insuliinia tai muuta hoitoon kuulumatonta lääkettä. Heidät ehditään pelastaa.
Tutkinnanjohtaja Paavo Tuomisen mukaan neljän tapauksen osalta lääkepitoisuudet ovat olleet sellaisia, ettei tarkoitus ole ollut surmata, vaan pikemminkin aiheuttaa sairaus tai hengenvaarallinen tila. Siksi rikosnimikkeet ovat pahoinpitelyitä.
Kulman takana vaanii lisää kovia epäilyjä. Kaikkiaan yhdentoista Nokian terveyskeskuksen vuodeosastolla kuolleen iäkkään potilaan kuolinsyytä tarkennetaan. Poliisi on valinnut tutkittavat tapaukset Marin työssäoloajalta lääketieteellisin perustein ilman omaisten pyyntöä.
Heistä yksi kuoli selkeään morfiinin yliannokseen ja tämän 91-vuotiaana kuolleen naisen osalta epäillään rikosta. Neljästä muusta vainajasta löytyi insuliinia, mutta alkuperää ei tiedetä.
Rikosta kymmenen muun vainajan osalta ei välttämättä ole tapahtunut.
Nokian kuolemien osalta tutkinta etenee omaa rataansa. Jos Marille tulee syytteitä, ne käsitellään oikeudessa erikseen.
Olli-Pekka Nissinen
Kuva: Minna Jalovaara
Jutun tekemisessä on käytetty arkistoja, julkisesti saatavilla olevia tietoja ja Maria tuntevien henkilöiden haastatteluja.
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema ... 6504.shtml
Murhaepäily | Siisti ja sievä tykkimies
29.08.2008 - 16:13
Kuka surmasi kehitysvammaisen insuliinilla Ylisen kuntoutuskeskuksessa Ylöjärvellä? Kuka piikitti samalla aineella henkihieveriin 8-kuukautisen vauvan sukujuhlissa Kurussa ja kaksi muuta Ylisen kuntoutuspotilasta? Poliisi ja syyttäjät päätyivät siihen, ettei tekijäksi käy kukaan muu kuin 27-vuotias nokialainen sairaanhoitaja. Käytämme epäillystä nimeä Mari.
Pian alkavassa oikeudenkäynnissä häntä syytetään 79-vuotiaan naisen murhasta, vauvan murhayrityksestä, törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja pahoinpitelyn yrityksestä. Jo kaksi syntymäpäiväänsä tutkintavankina viettänyt "Mari" kiistää kaiken osallisuutensa kuolemiin ja myrkytyksiin, mutta aihetodisteet viestivät muuta.
Rikoskomisario Paavo Tuomisen mukaan tekojen mahdollinen motiivi ei ole auennut kuulusteluissa, kun epäiltykään ei avaudu.
Käräjäoikeudessa kuullaan myöhemmin syksyllä, mitä Mari itse ajattelee. Tutkinta on loppusuoralla.
Marin entiset työkaverit ovat aiemmin julkisuudessa pohtineet jonkin sortin armomurha-motiiveja. Aviomiehen siskon terveen vauvan insuliinimyrkytys ei sovi tähän kuvioon.
Opiskeluaikoina Marilla ei ollut jyrkkiä kantoja eutanasia-keskusteluihin.
Mitä Mari sitten on, jos ei murhaaja?
Hän on nelivuotiaan pojan äiti, huipputodistuksella valmistunut ja stipendillä palkittu sairaanhoitaja, tekonsa tunnustanut myymälävaras ja Merivoimissa koulutettu tykkimies.
Entäpä luonne? Marin tunteneiden käsitykset vuosien varrelta vaihtelevat laidasta laitaan.
"Ystävällinen. Oman etunsa hyvin laskelmoiva. Kova urheilemaan. Vahva ja hallitseva persoona, en viihtynyt hänen seurassaan. Ei kestänyt yhtään kritiikkiä, vaikka olisi ollut väärässä. Erikoinen luonne. Energiapakkaus."
- Päällisin puolin hän oli todella siisti ja ulkoinen olemus aina hyvin huoliteltu. Kamppeet viimeisen päälle, kommentoi eräs opiskelukaveri.
- Se jäi mieleen, että hänellä oli tietopohja selkeästi korkeampi kuin monella muulla koulukaverilla. Hyvin sellainen kirjaviisas.
Mari valmistuu lukiosta ja lähtee vielä samana kesänä "välitalveksi" naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Sitä ei tiedä, halusiko Mari sisimmässään johtajakoulutukseen, mutta yhdeksän kuukautta Merivoimissa menee.
Armeija-ajan lopulla Mari piipahtaa Vankeinhoitolaitoksen vartijakoulutuksen pääsykokeissa Vantaan Tikkurilassa.
Urheilullinen ja sievän näköinen nuori nainen on edukseen "kurkkusalaatiksikin" kutsutussa armeijan lomapuvussa.
Vankeinhoidon sijaan Mari lähtee sairaanhoitajakoulutukseen, johon on hakenut ja päässyt samoihin aikoihin. Pirkanmaalle hän kotiutuu 2000-luvun alussa hoitajaopintojen myötä.
Vuodet 2003-2006 ovat Marin elämässä ristivetoista haipakkaa.
Opiskelijana Mari on rivakka ja kunnianhimoinen. Opiskelijabileissä ja aktiviteeteissä kouluajan ulkopuolella häntä ei juuri näy. Urheilu on keskeinen osa Marin elämää ja myös tarkkuuslajit kiinnostavat aina kisamenestykseen asti.
Pirkan Pyöräilyssä Mari urakoi 134 kilometrin lenkin. Silloin häntä haastatellaan lehdessä.
- Ihania ylämäkiä. Olisi kai pitänyt harjoitella enemmän, mutta olipa mukavaa porukkaa, Mari totesi maaliin päästyään.
Mari omisti myös laadukkaan haulikon, mutta Nokian poliisi takavarikoi aseen ja peruuttaa luvan myöhemmin surmaepäilyjen myötä.
Samoihin aikoihin Mari alkaa odottaa vauvaa. Mari ja avomies, myöhemmin aviomies, saavat pojan. Silloin Mari jää äitiysvapaalle kaupan osa-aikatyöstään, mutta onnistuu viemään opinnot loppuun kiitettävällä tahdilla.
Parityönä tehty opinnäyte käsittelee erikoissairaanhoidon psyykkistä puolta.
Sairaanhoitajaksi Mari valmistuu tavoiteajassa. Ei hullumpi saavutus, kun ottaa huomioon perheenlisäyksen.
Naimisiin Mari menee vuonna 2005. Nuori perhe asustaa rivitaloalueella ja valmistuttuaan Mari jatkaa toistaiseksi töitä marketissa. Ulkoisesti Marilla menee hyvin. Työpaikalla ruokakaupassa ja sittemmin Nokian uudessa K-Citymarketissa hän kuitenkin aloittaa pienimuotoisen näpistelyn jo ennen äitiyslomaa.
Äitiysloman jälkeen varkauskierre pahenee. Mari kantaa tavaraa kotiin maksamatta lähes joka työvuorosta. Mukaan lähtee vaippoja, vaatteita, ruokaa, kosmetiikkaa ja dvd-levyjä. Aviomieheltään hän onnistuu salaamaan tämän puolen elämästään syksyyn 2006 saakka.
Käry käy Citymarketin lastauslaiturilla 30. joulukuuta 2006. Myymäläetsivä on jo pitempään seurannut Marin touhuja.
Nokian poliisin kuulustelussa 5. tammikuuta 2007 Mari kertoo:
"Mieheni on saanut tietää tästä tavastani jossain vaiheessa viime vuonna, alkusyksystä tai niihin aikoihin. En pystynyt hänellekään selvittämään muuta, kuin että en hallitse tekemisiäni masennuksestani johtuen. Tieto lipsahti minulta humalapäissäni."
Kauppahuoneelle ja tavaratalon muille osastoille Mari korvaa 20 000 euroa ottamallaan pankkilainalla. Oma tai takaajien talous on siis kunnossa.
Toukokuussa 2007 Tampereen käräjäoikeus päättää jättää Marin rangaistukseen tuomitsematta. Mari itkee ja katuu vuolaasti oikeudessa. Rikosrekisterimerkintä vaikeuttaisi sairaanhoitajana työllistymistä.
Käräjäoikeuden jäsenet päätyvät naista kuultuaan harvinaiseen, mutta mahdolliseen ratkaisuun.
Puheenjohtaja toteaa jälkeenpäin Aamulehdessä, että päätös tehtiin senhetkisten tietojen varassa, eikä voitu aavistaa, mitä tulevaisuus piti sisällään. Kihlakunnansyyttäjäkin tyytyy harkinnan jälkeen oikeuden ratkaisuun ja perusteluihin eikä valita oikeuden päätöksestä.
Kuulustelupöytäkirjasta välittyy, ettei Mari varastanut puutteeseen. Alussa hän maksoi osan viedyistä tavaroista, mutta sitten mopo lähti käsistä.
Muuallakin Marin elämänpiirissä on välillä hävinnyt pikkuomaisuutta. Mitään ei voitu näyttää toteen tai Mariin liittyväksi.
Nokian seurakunnan perhekerhossa pöydän kulmalta häviää rahapussi. Hämäräksi jääneen tapauksen jälkeen Mari lopettaa kerhossa käynnin. Muut vanhemmat jäävät vähän ihmettelemään, miksi Mari pitää 3-vuotiaan pikkupojan hiuksissa tyttömäisiä palmikoita ja pukee muutenkin kuin tyttöä. Makuasioista ei voi kiistellä.
Kauppakäryn aikaan Mari saa oman alansa sijaisuuden Nokian terveyskeskuksen toiselta vuodeosastolta, jossa hoidetaan pitkäaikaissairaita ja kroonikoita. Juuri alkanut rikostutkinta ei näy vielä missään.
Kevään aikana myymälävarkaustutkinta etenee poliisilta syyttäjälle, mutta Mari painaa töitä ja urheilee entiseen malliin. Kuntosaliharrastajien valtakunnallisella ranking-listalla Mari yltää palkintosijalle alle 61,5 kiloisten naisten luokassa. Kesäkuussa hän osallistuu jo neljättä kertaa Pirkan Pyöräilyyn.
Työt Nokialla loppuvat lyhyeen. Kevään aikana terveyskeskuksesta häviää morfiinin sijaan käytettävää OxyContin-kipulääkettä ja potilailta rahaa joitain satoja euroja.
Maria epäillään taas, ja terveyskeskuksen edustaja tekee toukokuussa tutkintapyynnön poliisille.
Mari kiistää epäilyt ja päättää työsuhteensa. Tämä lääkevarkaustutkinta on edelleen kesken Nokian poliisilla.
Heinäkuussa 2007 Mari aloittaa hoitajana Ylisen kuntoutuskeskuksessa Ylöjärvellä. Ylisellä ei tiedetä mitään Nokian terveyskeskuksen epäselvyyksistä, ja paperit vakuuttavat.
Heinäkuun 26. päivä kehitysvammainen 54-vuotias mies kuolee äkillisesti Ylisen kuntoutuskeskuksessa insuliinin yliannokseen. Tästä "Maria" ei syytetä.
Seuraavana viikonloppuna Mari menee Kuruun aviomiehensä suvun mökille perhejuhliin. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä saunakamarissa nukkunut miehen siskon poika saa hengenvaarallisen annoksen insuliinia.
Aamulla tajuton 8-kuukautinen poika kiidätetään Taysiin ja hänet ehditään elvyttää. Insuliinilöydös herättää hoitohenkilökunnan epäilykset, ja seuraavalla viikolla tehdään tutkintapyyntö.
Mökkiviikonlopun jälkeen Mari palaa töihinsä Ylisen kuntoutuskeskukseen. Elokuun viidentenä 79-vuotias kehitysvammainen nainen kuolee insuliinin yliannokseen Marin töissä ollessa.
Sillä aikaa poliisi on selvitellyt, kenellä Kurun mökkivieraista olisi ollut mahdollisuus hankkia insuliinia ja pistää sitä vauvaan. Elokuun kahdeksantena poliisi ottaa Marin kiinni Nokialta.
Tutkimuksissa ilmenee, että Marin työssäoloaikana Ylisen kuntoutuskeskuksessa neljä muutakin potilasta on saanut vaarallisen annoksen insuliinia tai muuta hoitoon kuulumatonta lääkettä. Heidät ehditään pelastaa.
Tutkinnanjohtaja Paavo Tuomisen mukaan neljän tapauksen osalta lääkepitoisuudet ovat olleet sellaisia, ettei tarkoitus ole ollut surmata, vaan pikemminkin aiheuttaa sairaus tai hengenvaarallinen tila. Siksi rikosnimikkeet ovat pahoinpitelyitä.
Kulman takana vaanii lisää kovia epäilyjä. Kaikkiaan yhdentoista Nokian terveyskeskuksen vuodeosastolla kuolleen iäkkään potilaan kuolinsyytä tarkennetaan. Poliisi on valinnut tutkittavat tapaukset Marin työssäoloajalta lääketieteellisin perustein ilman omaisten pyyntöä.
Heistä yksi kuoli selkeään morfiinin yliannokseen ja tämän 91-vuotiaana kuolleen naisen osalta epäillään rikosta. Neljästä muusta vainajasta löytyi insuliinia, mutta alkuperää ei tiedetä.
Rikosta kymmenen muun vainajan osalta ei välttämättä ole tapahtunut.
Nokian kuolemien osalta tutkinta etenee omaa rataansa. Jos Marille tulee syytteitä, ne käsitellään oikeudessa erikseen.
Olli-Pekka Nissinen
Kuva: Minna Jalovaara
Jutun tekemisessä on käytetty arkistoja, julkisesti saatavilla olevia tietoja ja Maria tuntevien henkilöiden haastatteluja.