Yhdeksän varusmiestä oli kuolla Dragsvikissa – näin tapahtumat etenivät...

[Calabash]

Tämä ei ole ensimmäinen vaaratapaus rannikkojääkäreillä.

Ei varmasti olekaan. Tein yhden havainnon. En löydä kovin mustaa syntilistaa vanhan kunnon vapaaehtoisista varusmiehistä koostuneen Rannikkojääkäripataljoonan ajalta (Upinniemi 1960–1989). Ja siellä koulutus oli sentään kovaa, kuten Upinniemessä esim. sukeltajilla ja jopa joillakin Rannikkorykmentin tiedustelijoilla voi olla vieläkin, vaikka ovat tykkimiehiä. Dragsvikissa näillä uusilla rannikkojääkäreillä oli se Raaseporin paha tasoristeysonnettomuus.

Takavuosina maihinnousuharjoituksessa syöksyvene ajoi toisen peräaaltoon ja silloin kuoltiin ja aika monta vielä.

Ei ajanut. Onnettomuuden syy oli se, että vesivaraa oli laidalla liian vähän. Liian pieni alus siihen keliin. Matkalla Hästö-Busösta Jussaröön keli tuli niin kovaksi, että syöksyvene kääntyi takaisin ja myötätuuleen. Takaa tuleva aalto suorastaan työnsi vanhan syöksyveneen upoksiin. Veneellä ei ohjeistuksen mukaan olisi edes saanut olla siinä kelissä ulkona. Se oli viiden metrin vene, 40 hepan moottorilla. Yksi kantahenkilökuntaan kuuluva (päällikkö, joka päätti lähdöstä) ja kaksi reserviläistä hukkui.

Harjoitus oli Hangon rannikkopatteriston, ei rannikkojääkäreiden.

Yksi miehistönkuljetusvaunu yritti uida järven selkää ja kaikki menivät pohjaan.

Olivat Karjalan Prikaatin varusmiehiä. Kaikki eivät menneet pohjaan. Taakkatelineellä istuneet jäivät uimaan. Ihan tarpeeksi meni. Tässä ei tunnettu kunnolla ohjeita, joita olisi kyllä saanut Parolannummelta, jossa samanlaisilla amfibiovaunuilla oli tehty ylityksiä.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003073202.html

Linkissä on onnettomuuksia 50 vuoden ajalta. Siinä on aika monta ikäluokkaa. Kyllä minä vielä uskaltaisin varuspalveluksen käydä tänään.

[Joosua]

Ilman mitään jälkiviisautta voi sanoa ihan suoraan että vo v***u mitä idiootteja on ollut harjoituksen johto.

Otkesin tekstissä mainitaan varustus jossa varusmiehet on komennettu hyppäämään veteen:
---------------
"Varustuksena varusmiehillä oli muun muassa taisteluliivi, kypärä, reppu ja rynnäkkökivääri."
---------------
Kun ajattelee että kyseessä olevan harjoituksen johto on, tai ainakin pitäisi olla, vesistöolosuhteiden ammattilaisia niin ei voi muuta kuin ihmetellä. Hyppäytetään noissa rensseleissä niin syvään veteen ettei jalat yletä pohjaan ja kuvitellaan että joku pystyy vielä uimaan. Eikä ollut järjestetty mitään apua sinne veteen, vaikka on ihan selvää että kaikki ei tuosta voi mitenkään selvitä. Ja käsketty vielä riisumaan pelastusliivit pois ennen veteen menoa. Ei ole ollut järkeä eikä minkäänlaista vastuuntuntoa. Toivottavasti hukuksiin joutunut varusmies(nainen) selviää, vaikka sitä kyllä epäilen. Useita minuutteja veden alla tuottaa varsin todennäköisesti aivovaurion.

On hyvä että asia on julkinen. Varmasti johtaa tutkintaan ja oikeustoimiin.

Itse en näe järkeä tuollaisessa harjoituksen osassa. Tositilanteessa rantautumisen on käytävä nopeasti ja sotilailla on varsin paljon tavaraa mukana joten on pakko ajaa rantaan niin että päästään kahlaamalla eteenpäin ja äkkiä suojaan eikä jäädä hengen hädässä räpiköimään rantaveteen. Siinä olleen pitkään avuttomina maalitauluina.

[Asdw]

↑

Tuossahan on ollut tarkoitus rantautua johonkin max polven syvyiseen veteen. Virhe arvio kuskilta. Kiinnostaa kyllä kuka antoi käskyn hypätä

Lainaus korvattu nuoliviittauksella
-NILS-

[Joosua]

Rantautumispaikka oli käyty etukäteen katsomassa joten siinä mielessä kummallinen vahinko. Ja kun ensimmäinen ukko hyppää ja painuu kokonaan veden alle niin pitäisi kuskinkin ymmärtää että jotain on pielessä, samoin kuin rannalla olleen harjoituksen johtajan.

[Calabash]

Hyppäytetään noissa rensseleissä niin syvään veteen ettei jalat yletä pohjaan ja kuvitellaan että joku pystyy vielä uimaan.

Samaa mieltä siitä, että veteen ei voi jäädä tositilanteessa nönnertämään.

Tuossa on tehty arviointivirhe. Ei tarkoitus ole uittaa. Silloin oli tuulista. Olisiko aluksen kuljettaja / päällikkö arastellut rantaa? Ranta oli jutun mukaan eri paikka kuin aikaisemmin on ollut.

Oletan, että se on silloin tiedusteltu ylimalkaisesti silmämitalla. Joku ei ole itse halunnut kastua itse ja mitata ja merkitä rantautumispaikkaa kunnolla. Silmähän ei aina kerro oikeaa syvyyttä.

[Yrjö Yrjönpoika]

☆
Dragsvikin varuskunnassa varusmiespalveluksen suorittajista noin 90 prosenttia on ruotsinkielisiä ja noin kymmenesosa on suomenkielisiä, joista iso osa on ruotsinkieltään petraamaan tulevia.

Ilman pienintäkään sarkasmia ja ihan vain pelkkänä spekulaationa(!!) käy mielessä sellainen seikka, etteikö osasyynä tapahtuneeseen olisikin ollut joku kielen väärinymmärrys jonkun käskyn tai vastaavan kohdalla, tai jotain sinne päin.

Suomenruotsalaisten olettaisi toki puhuvan keskenään samaa kieltä, etenkin virallisissa yhteyksissä, mutta niin oudolta kuin se kuulostaa (kirjaimellisestikin), niin esimerkiksi Rauman ja Lapinjärven puheruotsi kuulostavat aivan erilaisilta, ainakin minun korviini.

[Bonafides]

Eikö näissä kuitenkin tositilanteita varten harjoitella. Käykö silloinkin ennakkotiedustelija kokeilemassa iltahämärissä, että joo, tässä voi uida vaikka käsipohjaa, tähän rantaudutaan huomenna, kun hyökätään.

Miten olisi käytäntönä vaikka, että syvyys varmistetaan kaksimetrisellä kepillä ennen kuin kukaan loikkaa veteen? Se toimii ihan varmasti aina. Neljävuotias lapsikin osaa kokeilla lätäkön syvyyden kepillä, mutta puolustusvoimatko eivät sitten sitä ole keksineet. Ehkä se ei ole riittävän tekninen vempele, tai sitten se on ihan liian nynnyä.

[draining]

Eikö näissä kuitenkin tositilanteita varten harjoitella. Käykö silloinkin ennakkotiedustelija kokeilemassa iltahämärissä, että joo, tässä voi uida vaikka käsipohjaa, tähän rantaudutaan huomenna, kun hyökätään.

Miten olisi käytäntönä vaikka, että syvyys varmistetaan kaksimetrisellä kepillä ennen kuin kukaan loikkaa veteen? Se toimii ihan varmasti aina. Neljävuotias lapsikin osaa kokeilla lätäkön syvyyden kepillä, mutta puolustusvoimatko eivät sitten sitä ole keksineet. Ehkä se ei ole riittävän tekninen vempele, tai sitten se on ihan liian nynnyä.

Kyllä tiedustelu on ratkaisevassa osassa.

Etenkään tositilanteessa ei ole mitään järkeä alkaa roiskia resursseja sinne tänne hukkumaan ja mennä toivotaantoivotaan medotilla.

Eri asia on, jos tilanne tulee äkkiä jne jolloin sitten punnitaan osaaminen tunnistaa vaihtoehtoisia tapoja, mutta silloin sitten toimitaan sen mukaan. Eli tiedostetaan mahdollinen veden syvyys ENNEN sinne menoa oli sitä tai ei.

[Cadi John]

Eikö näissä kuitenkin tositilanteita varten harjoitella. Käykö silloinkin ennakkotiedustelija kokeilemassa iltahämärissä, että joo, tässä voi uida vaikka käsipohjaa, tähän rantaudutaan huomenna, kun hyökätään.

Miten olisi käytäntönä vaikka, että syvyys varmistetaan kaksimetrisellä kepillä ennen kuin kukaan loikkaa veteen? Se toimii ihan varmasti aina. Neljävuotias lapsikin osaa kokeilla lätäkön syvyyden kepillä, mutta puolustusvoimatko eivät sitten sitä ole keksineet. Ehkä se ei ole riittävän tekninen vempele, tai sitten se on ihan liian nynnyä.

Jotain tommoista keppi tekniikkaa kannattaisi soveltaa ettei puolet huku, on harjoitus tai tositoimi. Toivottavasti vastuussa oleva henkilö saa syytteet tästä. Tiedä vaikka olisi ollut jonkun asteista simputusta.

[Joosua]

Toi onnettomuus tapahtui ns barettimarssilla ja todennäköisesti on ollut tarkoitus järjestää "vähän kovempi paikka" varusmiehille, eli näyttää kovaa meininkiä. Tämmöinen on aika tavallista sotilaselämässä. Ja on voinut monta kertaa onnistuakin mutta nyt sattui kohdalle mahdollisesti pienempi kokoinen ja vähän heikommat voimat omaava henkilö, jollaisia naiset usein miehiin verrattuna on eikä hän jaksanutkaan marssista jo uupuneena räpiköidä rantaan. Riskien arviointi ja niihin varautuminen on jäänyt tekemättä. Varmasti koko asiaa ei ole edes ajateltu.

Ihmisen veden alle joutuminen on aina erittäin vaarallinen tilanne. Vastoin varsin yleistä luuloa hukkuminen ei vaadi pitkää aikaa. Kun ihminen alkaa hengittää vettä, on kuolema jo hyvin lähellä. Ja tämmöinen tilanne syntyy helposti juuri näin että henkilö joutuu sen verran syvään veteen että pää on veden alla. Ja tässä tilanteessa kun useampi räpiköi hengen hädässä, ei yhden hukuksiin joutumista huomaa kukaan. Vähintään yksi kerrallaan olisi veteen pitänyt hyppäyttää eikä yli metriä syvään veteen. Kyllä sekin kylmempään veteen tehtynä on ihan riittävä juttu. Ja silloinkin pitää miettiä se että voi tulla loukkaantuminen ja on pystyttävä auttamaan. Ja kun ollaan tutuissa paikoissa niin ihan turha selittää mitään yllätyksistä rannan syvyydestä. Ja se tuttukin paikka on tsekattava kun merellä sinne voi ajautua vaikka mitä. Syksyllä kovien tuulien aikana meressä voi sjelehtia esimerkiksi irti lähteneitä laitureita ja erilaista puutavaraa sun muuta roinaa. Ja johonkin rantaan ne useimmiten joutuu jos ei uppoa. Jos on pilvinen päivä niin huonosti näkee mitä veden alla on.
Toivotaan onnea onnettomuuden uhrille koska sitä hän todella tarvitsee.

[Larusfuscus]

Muistelen venekuskien omana armeija-aikanani välillä aivan tarkoituksella jättäneen veneen vähän liian kauaksi rannasta.Varsinkin,kun kyydissä oli joku epämieluisa kyytiläinen.Ja tässä tapauksessa loukkaantunut varusmies oli naispuolinen siviilikarkuri.

[Oikeus ennen kaikkea]

Ehkä voidaan ottaa esille millainen paatti oli kyseessä.
Ilmeisesti ns. G-vene

G-vene on nopea alumiinirakenteinen ryhmävene. Venettä käytetään miehistönkuljetuksiin pääasiassa Uudenmaan Prikaatissa sekä Rannikkoprikaatissa. Vesisuihkuvetolaitteen ansiosta G-veneellä pystyy ajamaan matalissa vesissä, ja täydestä vauhdista vene pysähtyy tarvittaessa 15 metrin matkalla.

Valmistaja: Marine Alutech Oy
Kuivapaino: 1900 kg
Merikuljetuskyky: 8 matkustajaa tai 1000 kg lastia
Pituus: 8,1 m
Leveys: 2,1 m
Syväys: 0,4 m
Miehistö: 2
Nopeus: Yli 30 solmua
Koneteho: 170 kW (230 hv)

G-vene.jpg (209.55 KiB) Katsottu 3204 kertaa

https://puolustusvoimat.fi/kalusto#/asset/view/id/311

[Joosua]

Kyllä tuolla purkilla pääsee sen verran matalaan että jalat yltää pohjaan vaikka ei olisi mikään koripalloilija. Vesisuihkupropulsiolla varustetulla veneellä ei suinkaan voi mennä kovin matalaan kun se vetää kaiken pohjasta sisään mutta ei tuolla mikään kaksi metriä vielä ole raja, matalampaankin voi ajaa.

[prrkele]

Kyllä tuolla purkilla pääsee sen verran matalaan että jalat yltää pohjaan vaikka ei olisi mikään koripalloilija. Vesisuihkupropulsiolla varustetulla veneellä ei suinkaan voi mennä kovin matalaan kun se vetää kaiken pohjasta sisään mutta ei tuolla mikään kaksi metriä vielä ole raja, matalampaankin voi ajaa.

Komppaan vahvasti. Ilmeisesti edellisellä viikolla oli tiedusteltu rantautumisen paikkaa. Tällä välin meren pinta on ilmeisesti noussut hyvinkin paljon. Jopa 1,5 metriä. Tuo yksistään selittäisi tuon rantautumisen dilemman.

[prrkele]

Ilta-Sanomat
https://www.is.fi › kotimaa › art-2000009922408
15 tuntia sitten — Dragsvikin varuskunta sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Raaseporissa. Yhdeksän varusmiestä oli vähällä hukkua – Otkes tutkii. Kotimaa12.10. 17:13 ...

Tämä ei ole ensimmäinen vaaratapaus rannikkojääkäreillä. Takavuosina maihinnousuharjoituksessa syöksyvene ajoi toisen peräaaltoon ja silloin kuoltiin ja aika monta vielä. Yksi miehistönkuljetusvaunu yritti uida järven selkää ja kaikki menivät pohjaan. Huolimattomuus puolustusvoimissa on suurta. Paitsi kapiaisilla, myös varusmiehillä. Asepalvelukseen lähtevälle sanoisin ohjeeksi: yritä säilyttää henkesi. Älä haaveile rukista.

Ei ole ensimmäinen ei. Mutta kun tarpeeksi kauas taakse historiaan mennään, niin sitä varmemmin löytyy onnettomuuksia useimmassa tapauksissa kun tarkastellaan perinne joukko-osastoja. Nykyinen VALMJ ATU - yksikkö, on täysin eri yksikkö kuin historiallinen, ja legendaarinen, RannJP, missä em.onnettomuus tapahtui