Los Angelesin piirikunnan äveriäs San Marinon kaupunginosa sai perjantaina 29.8.2008 tylyn herätyksen. Kaunis puistotie oli täynnä poliisiautoja, tiesulkuja sekä uutisryhmiä. Kuvankauniiden talojen sekä hyvin hoidettujen puutarhojen yläpuolella pörräsi solkenaan uutishelikoptereita. ”Koko San Marinon poliisilaitos on täällä” kuvaili eräs närkästynyt rouvashenkilö kiikareidensa takaa. Yksi pihamaa oli täysin ympäröity keltaisella nauhalla.
Tapahtumaketjun alkutahdit 80-luvulla
Koko tohina juontaa juurensa vuoteen 1985, jolloin hintelä ja nörttimäinen Jonathan Sohus (26) eli onnensa kukkuloilla tuoreen vaimonsa Lindan (28 ) kanssa. Hiljainen sci-fi nörtti oli löytänyt itselleen vastakkaisen sukupuolen edustajan, jolla oli samoja kiinnostuksen kohteita ja joka oli vieläpä valmis viettämään loppuelämänsä tämän kanssa. Heidät oli vihitty 1983 kunnon nörttityyliin Halloweenina.
Jonathan oli alkavan teknologiabuumin alapäässä, tehden matalapalkkaisia tietokonehommia eräässä tutkimuskeskuksessa. Linda työskenteli Dangerous Visions-kirjakaupassa ja toimi vapaa-ajallaan aktiivisesti paikallisessa sci-fi kerhossa, kuvittaen fantasiataiteellaan useita kerhon julkaisuja, saaden jokusen myös myytyäkin muiden julkaisuihin.
Aviopari Jonathan ja Linda Sohus
Pariskunta asui Jonathanin adoptioäidin Ruth ”Didi” Sohuksen talossa San Marinossa. Huolehtien Jonathanin vanhasta äidistä oman elämänsä ohella. Didi oli muuttanut alueelle jo 12-vuotiaana 1928, jolloin San Marino oli vielä pitkälti harvaan asuttu nuori lähiö. Vanhempiensa kuoltua Didi jäi asumaan lapsuuden kotiinsa seudulla, johon hänellä ei vapaasieluisena taitelijana olisi ikinä ollut varaa muuttaa. Didin ex-mies ja Jonathanin adoptioisä Robert Sohus oli muuttanut eron jälkeen Phoenixiin. Jonathan ja Robert pitivät kuitenkin viikkottain yhteyttä puhelimitse. Jonathan oli Didin silmäterä, mutta yksin ja heikkenevänä teini-ikäisen kasvatus ei ollut helppoa ja Ruth turvautuikin usein pulloon, Jonathanin uppoutuessa sarjakuviinsa ja elokuvamaailmaan. Lindan tulo Jonathanin elämään oli kuitenkin tuonut harmoniaa koko talouteen
Iso kiinteistö varakkaalla alueella vaati paljon kuluja huonotuloiselta nuorelta parilta ja tilannetta helpottaakseen he ottivat vierasmajaansa vuokralaiseksi Chris Chichester- nimisen mystisen, päälle parikymppisen nuorukaisen. Mies väitti omaavansa kuninkaallista sukujuurta ja hän pyrkikin nopeassa tahdissa kohottamaan asemaansa yhteisössä, liittyen mm. rotareihin sekä kauppakamariin. Alkuun miehen kiehtovalta vaikuttanut tausta kiinnosti ihmisiä, mutta Chrisin tärkeily ja teennäisyys lopulta saivat naapuruston lähinnä välttämään kontaktia tämän kanssa.
Keväällä 1985 Jonathan ja Linda Sohus ilmoittivat lähtevänsä parempien töiden metsästykseen Connecticutin osavaltioon. Aviopari jätti työnsä ja neljä kissaansa lähdettyään työnhakuun, jolta he eivät koskaan palanneet.
Lindan sisarpuoli Kathy Jacoby huolestui jonkun aikaa lähdön jälkeen, koska mitään yhteydenottoa ei alkanut kuulumaan. Hän soitti Lindan ex-työnantajalle, anopille sekä ystäville josko näillä olisi parempaa tietoa heidän liikkeistään. Didi kertoi Jonathanin puhuneen epämääräisestä työnhakumatkasta Connecticutiin sekä myöhästyneestä häämatkasta. Huolestuneina he tekivät katoamisilmoituksen San Marinon poliisille. Poliisi suhtautui tapaukseen nuivasti kertoen yli 21-vuotiaiden olevan vapaita kokeilemaan siipiään niin halutessaan. Jokunen aika tämän jälkeen Kathy sai Ranskasta postikortin, jossa Linda Sohus kertoi kaiken olevan hyvin.
Kortin käsiala herätti epäilyjä kavereiden keskuudessa, eikä avioparilla voinut millään olla rahaakaan lähteä moiselle matkalle.(kolmesta käsiala-asiantuntijasta 2 ei uskonut kirjoittajaksi Lindaa, mutta yksi oli varma että Linda oli sen kirjoittaja toim. huom.) Jonathankaan ei ollut enää lähdön jälkeen soittanut Robert Sohukselle tai kertonut mitään ulkomaan matkasta. Jonathanin äiti Didi oli huolesta suunniltaan, mutta Chris Chichester oli vakuutellut Jonathanin ja Lindan olevan kunnossa sekä ”suorittamassa salaista tehtävää Euroopassa”.
Tutkinnan alettua poliisi oli kiinnostunut jututtamaan Chrisia, mutta tämäkin oli jo kadonnut jäljettömiin. Kathy Jacoby turhautui tutkinnan hitauteen ja alkoi itse jäljittämään kavereitaan. Tämän lisäksi Robert Sohus palkkasi yksityisetsivän Chrisin perään, mutta tuloksetta. Juttu hautautui ja kylmeni pikkuhiljaa ja vuonna 1988 Didi Sohus kuoli sydänkohtaukseen yksin ja köyhänä asuntovaunussaan, johon hän oli muuttanut jouduttuaan velkaisena lähtemään vanhasta talostaan.
Kameleontti Christopher Crowe/Chichester…
Connecticut
Pian Christopher Chichesterin Kaliforniasta lähdön jälkeen ilmestyi Greenwhichin pursiseuralle Connecticutiin todellinen seuramiesten seuramies; Christopher Chichester Crowe, joka omistajan elkein pääsi nopealla tahdilla sisäpiirin ja myös paikallisen pankkiiriliikkeen myyntiedustajaksi. Hän kertoi mm. valmistuneensa Etelä-Kalifornian yliopistosta ja työskennelleensä Alfred Hitchcock Esittää-ohjelman tuottajana. Tuon aikaiset tuttavat muistelevat Crowen asuneen kauniilla paikalla entisessä varastossa, joka oli muutettu asunnoksi. Asunto oli sisältä pääosin tyhjä, mikä sai Chrisin häpeilemään ja selittämään, että hänen tilaamansa huonekalut ovat vasta tulossa. Yhtä vaivihkaa kuin mies oli tullutkin hän myös hävisi.
New York
Pian Crowe olikin jo töissä korkeassa asemassa Wall Streetilla Nikkon Securities Internationalilla, jonne hän pääsi vakuutettuaan johtaneensa aiemmin täysin tekaistun Battenberg-Crowe-von-Wettin perheen säätiötä. Crowe kertoili omistavansa kokoelman Rolls-Royceja ja italialaisia urheiluautoja sekä useita linnoja Euroopassa. Pian Crowen sädekehä alkoi rakoilla, sillä hänen käyttämänsä ajokki oli huonokuntoinen –65 Chevy eikä mies kyennyt tekemään lainkaan tulosta. Vähin äänin Christopher Crowe lähetettiinkin kilometritehtaalle.
Paikallisen poliisin kiinnostuksen Crowe herätti 1988 yrittäessään myydä pick-up autoa, josta halukas ostaja ei saanut kunnollisia todistuksia nähtäväkseen. Auto oli rekisteröity San Marinoon Jonathan Sohus nimiselle miehelle. Autokauppiasta ei kuitenkaan tuolloin saatu kiinni. 1989 Crowe sai uuden työn, mutta erosi nopeasti koska miehen omien sanojensa mukaan ”hänen vanhempansa oli kidnapattu Euroopassa”. Seuraavana päivänä eronsa jälkeen Connecticutin State Trooperit olivat työpaikalla etsien Crowea tämän autokauppoihin liittyen kuullen miehen juuri edellisenä päivänä hävinneen.
Seurapiirihai Cristopher Chichester 1984
San Marinon ihmisjäänteet 1994
Elämä San Marinossa oli jatkunut ennallaan ja Sohusten ennen omistama talo oli jo vaihtanut omistajaa, jotka myös halusivat palansa amerikkalaista lähiöunelmaa. Unelmaan olennaisena osana kuulu tietenkin uima-allas, jonka kaivaukset aloitettiin 1994. Talon ulkoasu oli muutettu vanhasta ränsistyneestä komeammaksi paljon aiemmin. Jo kaivuiden alkuvaiheessa operaatio sai karmaisevan käänteen kaivurin nostaessa maan kamaralle kolme muovipussillista ihmisjäänteitä.
Noiden jäänteiden todettiin olevan 20-30-vuotiaan hintelän miehen ja käytännössä sekä poliisi että Jonathan ja Linda Sohuksen ystävät/omaiset ymmärsivät mysteerin yhden puoliskon saaneen sinettinsä. Ongelmaksi muodostui se seikka, että Jonathan oli adoptiolapsi eikä hänestä ollut dna-näytteitä tai muutakaan rekistereissä, mutta myöskään vertailevien näytteiden ottaminen ei onnistuisi ilman samaa perimää olevia.
Löytö keräsi luonnollisesti huomiota ja ihmetystäkin kuinka tällaista voi tapahtua rikkaiden San Marinossa. Reportterien ohi hölkännyt tennisasuinen trimmattu paikallinen leidi osasi kuitenkin pistää asiat oman maailmankuvansa mukaiseen järjestykseen ”Minä asunkin pohjoispuolella, tämä on eteläpuoli. Jotkut kutsuvat tätä Sub Marinoksi…” Nainen kertoi nimekseen Kathy ”tappavan kova tenniksen pelaaja” jatkaen ”Tämä on vasta neljäs murha lähiön historiassa, paremmin meidät tunnetaan hyvistä kouluistamme ja hyvin hoidetusta nurmikostamme”
Valtaosa ruumin jäänteistä hävitettiin tilan puutteen vuoksi ja vain osa jätettiin odottamaan jutun etenemistä yhdessä vierastalosta 1994 tutkimuksissa myös löydetyn verijäljen kanssa.
Kameleontti nostaa päätään 2008
27. Heinäkuuta 2008 Bostonin poliisi saa ilmoituksen mahdollisesta toisen vanhemman suorittamasta kidnappauksesta.
Reigh Boss, alkuperäiseltä nimeltään Reigh Storrow Mills Rockefeller, on 7-vuotias tyttö, jonka huoltajuus oli vuotta aiemmin myönnetty tämän äidille Sandra Bossille katkeran avioerotaistelun jälkeen. Sandran avioliitto Clark Rockefellerin kanssa oli ajautunut karille aviomiehen valheellisen elämän tähden. Clark oli valehdellut kuuluvansa kuuluisaan Rockefellerin sukuun ja Sandran mukaan käytti perhettään vain kulissina pönkittääkseen tarinaansa menestyvänä Yale-yliopiston käyneenä liikemiehenä.
Tuona heinäkuun päivänä Reigh, isänsä Clark sekä sosiaaliviraston työntekijä olivat kävelyllä Bostonin Back Bayn kaupunginosassa, kun musta urheiluauto kaasutti paikalle, jolloin Clark nappasi tyttärensä, työnsi virkailijan tieltään ja hyppäsi autoon. Virkailija onnistui saamaan otteen autosta raahautuen pienen matkaa ennen otteensa lipeämistä. Bostonin poliisi partioi alueella ja lähetti etsintäkuulutuksen autosta ja Rockefelleristä Massachusettsin osavaltion poliisille.
Elokuun 3. 2008 Rockefeller pidätettiin Baltimoresta Marylandin osavaltiosta viikon etsintöjen jälkeen. Hän oli yrittänyt ostaa alueelta asuntoa Charles ”Chip” Smithin nimissä. Vihjeiden perusteella hänet paikannettiin paikalliseen satamaan, jossa kuvausta vastannut kaveri oli pitänyt asuinsijaansa katamaraanilla yhdeksän vuotta. Rockefeller houkuteltiin ulos soitolla, jossa hänen veneensä kerrottiin vuotavan. Tytär pelastettiin hyväkuntoisena
Clark Rockefeller oikeuden kuultavana elokuussa 2008 (mies silmälaseissa)
Elokuun 15. 2008 Bostonin FBI tiedotti, että Rockefellerin sormenjäljet johtavat Saksasta vaihto-oppilaaksi 1980 tulleen Christian Karl Gerhartsreiterin tietoihin. Tämä tieto saadaan pian varmistettua Karlin saksalaiselta veljeltä Alexander Gerhartsreiterilta, joka ei ole perheensä tavoin kuullut Karlista 20 vuoteen. Alexander muistaa veljensä halunneen tulla kuuluisaksi ja lähteneen Amerikkaan opiskelemaan. ”Nähdessäni tämän, hän todella tuli kuuluisaksi”. Christian Karl syntyi 21.02.1961 Ylä-Baijerissa, (Länsi-)Saksassa.
Elokuussa 1980 Christian Gehrhart Reiter-niminen opiskelija haki asuntoa Connecticutin osavaltion Berlinin kaupungista (kuinka omaperäistä saksalaiselta toim. huom.). Gwen Savio otti nuorukaisen kotiinsa, huomaten pian tämän olevan hemmoteltu ja turhantärkeä. Lopulta perhe sai tarpeekseen Christianin pidettyä heitä alemman luokan kansalaisina.
Perheen poika Steve Savio sanoi 7.8. 2008 olevansa vakuuttunut Rockefellerin olevan sama mies kuin heidän vaihto-oppilaansa "ensimmäisissä kuvissa en häntä tunnistanut, mutta kiinnioton jälkeen lasit päässä mies on täsmälleen Christianin näköinen" Hän muistaa myös poliisin haastatelleen heitä 1988 Sohusten juttuun liittyen. FBI ja Saksan viranomaiset ovat sittemmin kuulleet miestä elokuun alussa 2008.
Helmikuussa 1981 Gerhartsreiter-nimellä kulkenut mies avioitui Wisconsinin osavaltiossa amerikkalaisen naisen kanssa, saaden näin green cardin ja mahdollisuuden tehdä töitä Yhdysvalloissa. Pian häiden jälkeen mies hävisi.
1983 Chirstopher Chichester ilmaantuu Kaliforniaa Sohusten vierastaloon…
Media käyttää miehestä pääosin nimeä Clark Rockefeller, mutta tähän asti varmistuneet muut nimet ovat; Christian Gerhart-Reiter, Christopher Chichester, Christopher Crowe, Michael Brown, J. P. Clark Rockefeller, James Fredrick, Clark Mill Rockefeller, Charles "Chip" Smith, ja Clark Rock. Osavaltioista miehen temmellyskenttänä ovat toimineet ainakin:Connecticut, Wisconsin, California, New York, New Hampshire, Massachusetts, ja Maryland.
Elokuun 29. 2008 kaivauskoneet ja erilaiset maan luotaamiseen kykenevät laitteet valtaavat San Marinolaisen pihamaan jälleen kerran, tuoden mahdollisesti lopun liian pitkään jatkuneelle mysteerille ja huijausten ketjulle. Vielä on avoinna missä on Linda Sohus?
Sohusten entinen pihamaa San Marino, Ca
Lähteet:
http://www.zimbio.com/Jonathan+Sohus
http://www.latimes.com/news/local/la-me ... orygallery
http://en.wikipedia.org/wiki/Clark_Rock ... Chichester
Youtube:
http://www.youtube.com/watch?v=9cfsLRhUh_A
http://www.youtube.com/watch?v=6SVQGCgLP5M
Muutamia huomioita: Melkoista säkää vaati tämäkin tekijä. Jonathanin adoptiotausta = ei dna:ta, auton myyminen New Yorkissa ja täpärä pelastautuminen sekä myyntipaikalla että töissä. Kunnollisen tutkinnan tai tietokannan puute, että samaa nimeä voi käyttää hieman eri muunnoksin ja saada töitäkin täysin tekaistuin tiedoin. Uskomaton määrä huijattuja vaimoista pomoihin, joten varmasti melkoinen persoona on kyseessä.
Jotenkin hän on uskotellut Jonathanin ja Lindan saavan töitä itselleen tutusta Connecticutin osavaltiosta ja sen jälkeen vievänsä heidät Eurooppaan, mutta miksi nuoret piti tappaa riskeeraten kaikki? Miten hänen onnistui vakuuttamaan nuorten pysyvän vaiti omasta osallisuudestaan heidän uusiin suunnitelmiinsa? Oliko Lindassa jotain mikä kiehtoi ja missä tämän ruumis on? Tekijä ei vaikuta lainkaan seksuaalirikolliselta vaan perushuijarilta, joka saa naisia ilman pakottamistakin. Meinasiko salaisuus paljastua San Marinossa vai miksi noin raaka teko noin pienen hyödyn tähden tai mikä hyöty mahtoi sitten ollakaan? Ihmeellistä myös, että rikkaan alueen (vaikkakin köyhät) valkoihoiset asukkaat katoavat, eikä juttu siltikään saa enempää huomiota. Toki miehen jäljillä on oltu Conncecticutissa 1988 ja New Yorkissakin, mutta ehkä tuolle ajalle kuvaavasti osavaltion ja nimen vaihtaminen on taannut rauhan jatkaa. 2008 Mies ei sentään enää kauas päässytkään kidnappauksen jälkeen.
Juttu on noussut ajankohtaiseksi juuri hiljattain ja kehittyy toivon mukaan päivä päivältä, joten siirto henkirikoksiin voi tulla ajankohtaiseksi, mutta vielä katsoin kadonneet parhaaksi osioksi, sillä ajankohtaisissakin on ”mies talloi koiran tassuille ja silitti kissaa vastakarvaan” -tyylistä meininkiä. Siirtäkää mihin parhaiten katsotte sopivan.
Ei kyllä kuullosta tyypiltä joka katumuksesta mitään tunnustaisi, tai ylipäätään edes katuisi. Kuvittelisin, että jos tunnustus saadaan, on syynä aivan jokin muu kuin katumus. Vaikka mistäs näistä tietää. 