Yhdeksän varusmiestä oli kuolla Dragsvikissa – näin tapahtumat etenivät...

[Oikeus ennen kaikkea]

En toistaiseksi ole nähnyt teorioita, että vaikka kohta oli väitetysti tutkittu, niin koskakohan se oli tutkittu? Merivesi oli nimittäin onnettomuuden aikaan ymmärtääkseni noilla rannoilla ihan poikkeuksellisen korkealla.

Ei tässä nyt puhuta muutamasta kymmenestä sentistä vaan selkeästi liian syvästä rantautumiseen.
Ihan virallisten tietojen mukaan G-veneen uppouma on 40 cm, joten ei oltu lähellekään sitä.
Errare humanum est.

[Calabash]

Kiitos kun saatiin tänne vähän tietoakin tuosta tapahtuneesta

Voisin kertoa enemmänkin, koko tarinan, mutta se voi olla sivupolku. Siitä onnettomuudesta on pian 50 vuotta.

[Calabash]

Juuri näin. Tositilanteessa esimerkiksi kk-taistelija jolla on joku 8 kilon ase, vähintään pari vyökoteloa, muutama käsikranaatti, ja muutakin tavaraa, on oikein hyvä hyppäyttää syvään veteen. Kyllä se hyvin pystyy kroolaamaan. Ei kannata turhaan ajaa rantaan ettei pohja naarmuunnu. Ja se asekin toimii hyvin piippu ja laatikko täynnä vettä niin että jos pääsee kuiville voi hyvin tulella suojata ryhmää

Eihän viime sodassakaan syöksyveneitä rantaan ajettu vaan paljon ennen ukot hyppi veteen niin pääsee nopeammin hakemaan uutta porukkaa ylimenoon. Hyvin vaikkapa nestejäähdytteisen kk:n kanssa pystyi uimaan, samoin ampujan apulainen jalustan kanssa. Ei ne mitään haitannut.

Hyvää ironiaa. Joku tosin voi tosin ottaa tuonkin tosissaan.

Kokka ajettiin aivan matalaan mutta ei venettä tietenkään rantaan alettu vetämään. Uimataito oli harvinaisempaa kuin nykyisin.

Tuossa on yllättävän realistisesti tehty vesistön ylitys ja hyökkäys:

https://www.youtube.com/watch?v=v2g22OHVj7w

Taisteluvarustuksessa uiminen on hyvin kyseenalaista. Ei tulen alla ole varaa jäädä veteen räpiköimään kuin vesilinnun poikaset. Ja jos tuolla Tammisaaren porukalla olisi ollut vielä lusut ja levyt, kaikki olisivat menneet pohjaan.

Pelkkä ylimeno on eri asia kuin hyökkäys syöksyveneillä rantaan, jossa on puolustus. Niihin kelpasivat kaikenlaiset lautat ja ruuhet.

Itse epäilen tässä onnettomuudessa olleen kyse huolimattomasti tiedustellusta laskupaikasta ja siitä, että kuski arkaili kovalla tuulella eikä vienyt venettä tarpeeksi pitkälle. Silmä hämää. Pohja näkyy jo muka lähellä mutta siinä voi silti olla kaksi metriä.

Sen lahden vedenkorkeuden vaihtelusta minulla ei ole tietoa. Tuuli pakkaa vettä lahtiin, mutta jos kyse on ollut jostain puolesta metristä, se ei tosiaan ole syy tähän onnettomuuteen, jossa koko ryhmä jää räpiköimään.

Kyllä tämä selviää. Kun raportti tulee, katsotaan, onko mennyt näin.

[Oikeus ennen kaikkea]

Viime sodan aikaiaisen syöksyveneellä rantautumisen voi katsoa ensimmäisestä versiosta Tuntemattomasta sotilaasta. Siinä on käytetty sodanaikaista TK-kuvaa.
Rantaanhan siinä mennään, mutta nykyään toiminta on toista.

[Calabash]

Rantaanhan siinä mennään, mutta nykyään toiminta on toista.

Niin, nykyisin pääsee esimerkiksi veneen ramppia pitkin suoraan kalliolle. Ja jos Jurmoa ei ole, G-veneellä (joka nyt oli) pääsee ihan matalaan myös.

https://www.youtube.com/watch?v=OS9NDSepdfc

[Joosua]

Rantaanhan siinä mennään, mutta nykyään toiminta on toista.

Niin, nykyisin pääsee esimerkiksi veneen ramppia pitkin suoraan kalliolle. Ja jos Jurmoa ei ole, G-veneellä (joka nyt oli) pääsee ihan matalaan myös.

https://www.youtube.com/watch?v=OS9NDSepdfc

Aika hyvin näytti homma käyvän. Tietysti olisihan se mukava verrata jos olisi toinen video jossa äijät palautetaan parin metrin syvyiseen veteen. En kyllä oikein usko että ainakaan paremmin menisi.

Tässä mielessä en ymmärrä harjoitusta että miksi parimetriseen veteen hyppäytetään varusmiehet. Uintitreeni varusteiden kanssa on sitten oma harjoituksensa, jos sellaiseen katsotaan olevan syytä.
Ja veden vaihtelut ei siinä mielessä vaikuta että alushan ajetaan aina suunnilleen yhtä lähelle rantaviivaa, on vesi sitten plussalla tai miinuksella. Tietenkin jos on joku +150cm niin tietenkin mennään maihin verrattuna tietenkin pidemmälle kuin jos olisi vaikka -50cm. Uskon nimittäin että tuollaiset harjoitukset tehdään aina loivaan ja hyvään rantaan. Eikä tositilanteessakaan mihinkään kivikkoon mielellään mennä. Aika hyvä rantahan oli esimerkiksi Omaha Beachilläkin. Olosuhteet muuten oli sitten vähän haastavat.

[Calabash]

Tässä mielessä en ymmärrä harjoitusta että miksi parimetriseen veteen hyppäytetään varusmiehet.

Ei se olekaan ollut harjoituksen ideana. Siinä ei olisi mitään mieltä, ja lisäksi se olisi valtava turvallisuusriski. Tässä meni jotain pieleen, ja sitä nyt tutkitaan ja varmasti myös selville saadaan, kuka teki mitä ja miksi.

Harjoituksen johtaja näki kaiken rannalta ja tuli veteen itse noukkimaan väkeä.

Miehistönkuljetusvene kuljetti varusmiehet 10–15 metrin päähän rannasta. Tehtävänä oli jättää vene nopeasti ja kahlata rantaan. Veneenkuljettaja pyrki pysäyttämään veneen samaan kohtaan kuin edellisessä marssissa keväällä. Jättöpaikka oli käyty tarkastamassa ennakkoon. Aikaisempina vuosina marssi oli kuitenkin päättynyt eri rantaan.

Otkesin raportin mukaan veneenkuljettaja ajoi suunnilleen oikeaan kohtaan, käski varusmiehiä ottamaan pelastusliivit pois ja poistumaan veneestä.

Varusmiehet havaitsivat heti poistuttuaan, etteivät jalat yltäneet pohjaan. Uinti oli raskaan varustuksen ja uupumuksen vuoksi lähes mahdotonta. Varustuksena oli taisteluliivi, sirpaleliivi, kypärä, reppu yöpymistarvikkeineen ja varavaatteineen sekä rynnäkkökivääri.

Rannalla suoritusta seurannut harjoituksen johtaja näki kaoottisen tilanteen ja meni veteen auttamaan veden varaan joutuneita. Pian varusmiehet kuitenkin huomasivat, että yksi puuttuu. Kesti useita minuutteja ennen kuin harjoituksen johtaja ja auttamaan ryhtyneet muut varusmiehet löysivät syvälle painuneen varusmiehen ja saivat tämän ylös. Paikalle saapui samanaikaisesti ambulanssi ja naisen elvytys aloitettiin.

Otkesin tutkinta jatkuu muun muassa kuulemisilla, merenpohjan muotojen kaikuluotauksella, pelastustoimien kulun selvittämisellä sekä kirjalliseen aineistoon ja riskienhallintakäytäntöihin perehtymällä. Tutkinnalla on tarkoitus löytää keinoja varusmiespalveluksen turvallisuuden parantamiseen. Tutkinnan on tarkoitus valmistua turvallisuussuosituksineen keväällä 2024.

https://www.ts.fi/uutiset/6136755

[Skloddi]

En toistaiseksi ole nähnyt teorioita, että vaikka kohta oli väitetysti tutkittu, niin koskakohan se oli tutkittu? Merivesi oli nimittäin onnettomuuden aikaan ymmärtääkseni noilla rannoilla ihan poikkeuksellisen korkealla.

Ei tässä nyt puhuta muutamasta kymmenestä sentistä vaan selkeästi liian syvästä rantautumiseen.
Ihan virallisten tietojen mukaan G-veneen uppouma on 40 cm, joten ei oltu lähellekään sitä.
Errare humanum est.

En nyt ihan ymmärrä kommenttia. Jos vesi on vaikka sen 40cm korkeammalla kuin tavallisesti, mikä näin syksyisin on usein ihan tavallista, niin kohdassa, josta on mitattu aiemmin 150cm syvyys onkin nyt 190cm vettä. Se riittää pidemmälle miehellekin pinnan alle painumiseen ennen kuin on jalat pohjassa. Saati sitten lyhyemmälle naiselle.

[Joke75]

Onhan tossa nyt idiotismi huipussaan ihan jo suorittajienkin keskuudessa. Ei vittu kukaan voi olla niin tyhmä (paitsi ehkä varusmies) et hyppää tuntemattomaan veteen jos joku herra sotaherra käskee. Ei ainakaan niin pitkän matkan päästä rannasta.

Suomessa rannat ovat järjestäen syviä (pl. yyteri) jokaisen järki sanoo, että 15m:n päästä rannasta vesi on niin syvää ettei sieltä välttis pääse pois.

Johdon lisäksi ennen tuomiota (jos niitä nyt ylipäätään jaetaan) vois älykkyystestiin laittaa johdon lisäksi myös suorittajat.

Länsi-Suomessa ei kylläkään monin paikoin viidentoista metrin päässä rannasta kastu edes pitkälahkeiset shortsit.

Olisiko syksyn runsaat sateet muuttaneet veden korkeuden turmapaikalla vaaralliseksi? Tällöin kyseessä siis ns. vanha tapa, joka tällä kertaa ei vastannut aiempaa vedenkorkeutta.

Itse lounaissuomessa, meren rannalla kasvaneena uskallan jättää tuosta väitteestä eriävän mielipiteen. On totta, että meidän rannat on verrattain matalia, mutta eivät niin matalia että koska tahansa ylettäisi edes jalat pohjaan. Rannat on niin syviä, että jo pari metriä rannasta jalat eivät enää yletä pohjaan. Toisaalta taas, kymmenen metriä kyseistä kohdasta sivussa, voi olla joku kallion nyppylä jossa ei vettä ole kuin 20cm. Saaristossa veneily on yhtä helvettiä kun saaren ranta, johon edellisellä viikolla pääsi rantautumaan ongelmitta onkin tällä viikolla saavuttamattomissa. Tai sitten täysin toisinpäin.

[Tessu]

Eikös ne sano että ei sota yhtämiestä kaipaa...

[135piispa]

En toistaiseksi ole nähnyt teorioita, että vaikka kohta oli väitetysti tutkittu, niin koskakohan se oli tutkittu? Merivesi oli nimittäin onnettomuuden aikaan ymmärtääkseni noilla rannoilla ihan poikkeuksellisen korkealla.

Ei tässä nyt puhuta muutamasta kymmenestä sentistä vaan selkeästi liian syvästä rantautumiseen.
Ihan virallisten tietojen mukaan G-veneen uppouma on 40 cm, joten ei oltu lähellekään sitä.
Errare humanum est.

En nyt ihan ymmärrä kommenttia. Jos vesi on vaikka sen 40cm korkeammalla kuin tavallisesti, mikä näin syksyisin on usein ihan tavallista, niin kohdassa, josta on mitattu aiemmin 150cm syvyys onkin nyt 190cm vettä. Se riittää pidemmälle miehellekin pinnan alle painumiseen ennen kuin on jalat pohjassa. Saati sitten lyhyemmälle naiselle.

Niin että sodassa lasketaan vain ennestään tuttuun rantaan.

[Skloddi]

En nyt ihan ymmärrä kommenttia. Jos vesi on vaikka sen 40cm korkeammalla kuin tavallisesti, mikä näin syksyisin on usein ihan tavallista, niin kohdassa, josta on mitattu aiemmin 150cm syvyys onkin nyt 190cm vettä. Se riittää pidemmälle miehellekin pinnan alle painumiseen ennen kuin on jalat pohjassa. Saati sitten lyhyemmälle naiselle.

Niin että sodassa lasketaan vain ennestään tuttuun rantaan.

Ei vaan harjoituksessa lasketaan sillai tutkittuun rantaan, ettei varusmiehiä loukkaannu vakavasti tai jopa kuole. Ammutaanhan sodassa myös kovilla panoksilla, mutta ei niitä varusmiehille anneta kuin hyvin valvotusti ampuma- ja simultaatioradoilla.

[damfin]

Jotain selittelyn makua tuossa nyt vaikuttaisi olevan...

Miehistönkuljetusvene kuljetti varusmiehet 10–15 metrin päähän rannasta. Tehtävänä oli jättää vene nopeasti ja kahlata rantaan. Veneenkuljettaja pyrki pysäyttämään veneen samaan kohtaan kuin edellisessä marssissa keväällä. Jättöpaikka oli käyty tarkastamassa ennakkoon. Aikaisempina vuosina marssi oli kuitenkin päättynyt eri rantaan.

Eli selitetään että paikka oli sama kuin keväällä jolloin ilmeisesti ei ollut ongelmia, mutta kuitenkin sanotaan että aikaisempina vuosina marssi oli päättynyt eri rantaan.
Kun kerrotaan että jättöpaikka oli käyty tarkastamassa ennakkoon, niin oliko oikeasti käyty tarkastamassa tämä paikka, vai mentiinkö sillä tiedolla että se aikaisempien vuosien paikka oli käyty tarkastamassa ja sen perusteella ohjeistettu veneen kuljettajaa että 10-15 metriä rannasta on ok, siinä porukka pois veneestä.

Mitä tulee tuohon uimiseen noissa varusteissa, niin kukaan armeijan käynyt tai noihin varusteisiin tutustunut tuskin kuvitteleekaan että noissa varusteissa pystyttäisiin uimaan, ellei siihen ole varauduttu suojaamalla reppu vesitiiviiksi niin että voi käyttää sitä kellukkeena rinnan alla.
Tuollaisessa tilanteessa ainoa keino olisi pidättää henkeä ja "kävellä" pohjaa pitkin rantaa kohden pää veden alla kunnes pääsee matalampaan kohtaan, mutta jos tilanne tulee yllättäen niin paniikki iskee ja suuntavaisto menee ja yrittää vaan räpiköidä pintaan vaikka se on lähes mahdotonta.

[135piispa]

↑
Harjoituksissa päällimmäisenä lienee se, että paatti ei saa hajota. Ei uskalleta laskea rantaan ja kiville. Muusta ei niin väliä.

Lainaus korvattu nuoliviittauksella
-NILS-

[Joosua]

Jotain selittelyn makua tuossa nyt vaikuttaisi olevan...

Miehistönkuljetusvene kuljetti varusmiehet 10–15 metrin päähän rannasta. Tehtävänä oli jättää vene nopeasti ja kahlata rantaan. Veneenkuljettaja pyrki pysäyttämään veneen samaan kohtaan kuin edellisessä marssissa keväällä. Jättöpaikka oli käyty tarkastamassa ennakkoon. Aikaisempina vuosina marssi oli kuitenkin päättynyt eri rantaan.

Eli selitetään että paikka oli sama kuin keväällä jolloin ilmeisesti ei ollut ongelmia, mutta kuitenkin sanotaan että aikaisempina vuosina marssi oli päättynyt eri rantaan.
Kun kerrotaan että jättöpaikka oli käyty tarkastamassa ennakkoon, niin oliko oikeasti käyty tarkastamassa tämä paikka, vai mentiinkö sillä tiedolla että se aikaisempien vuosien paikka oli käyty tarkastamassa ja sen perusteella ohjeistettu veneen kuljettajaa että 10-15 metriä rannasta on ok, siinä porukka pois veneestä.

Mitä tulee tuohon uimiseen noissa varusteissa, niin kukaan armeijan käynyt tai noihin varusteisiin tutustunut tuskin kuvitteleekaan että noissa varusteissa pystyttäisiin uimaan, ellei siihen ole varauduttu suojaamalla reppu vesitiiviiksi niin että voi käyttää sitä kellukkeena rinnan alla.
Tuollaisessa tilanteessa ainoa keino olisi pidättää henkeä ja "kävellä" pohjaa pitkin rantaa kohden pää veden alla kunnes pääsee matalampaan kohtaan, mutta jos tilanne tulee yllättäen niin paniikki iskee ja suuntavaisto menee ja yrittää vaan räpiköidä pintaan vaikka se on lähes mahdotonta.

Harjoituksissa päällimmäisenä lienee se, että paatti ei saa hajota. Ei uskalleta laskea rantaan ja kiville. Muusta ei niin väliä.

Aivan varmasti löytyy ko paikasta hyviä rantoja ettei tarvi kivikkoon vetäistä. Aluehan on hiekkaista ja esimerkiksi Lappohjassa on paljon hiekkarantaa. Upinniemestäkin sellaista löytyy vaikka se on paljon kallioisempaa aluetta. Mutta voihan tietysti olla niin että joku mielestään kova sotilas joka harjoitusta johtaa, on valinnut rantautumiseen jonkun kivikon. Kivikot on siitäkin hauskoja että kivet on rihmalevän peitossa ja ihan helvetin liukkaita. Sellaisesta paikasta kun yrittää päästä ylös niin vaikeuksia on, se on aivan varmaa. Mutta tietty jos kovuutta ja haastavuutta haetaan niin silloin ihan hyvä. Pikku varjopuolena on sitten se että monenlaisia kolhuja ja loukkaantumisia kyllä tulee, mutta se tietysti lisää homman sotilaallisuutta.