CSI kirjoitti: ↑Pe Tammi 12, 2024 8:54 am
Ramppa X Rämäpää kirjoitti: ↑Pe Tammi 12, 2024 6:47 am
CSI kirjoitti: ↑Pe Tammi 12, 2024 12:19 am
Ei poliisi mitään tuollaista sano. Kuuntele itse tiedotustilaisuus Yle Areenasta. Tuo jatkuva valemuistojen ja faktoidien syöttö ketjuun ei ole kivaa touhua.
https://areena.yle.fi/1-67544907
litterointi (kohta 5.15):
- Minkälaisin varustein he olivat liikkeellä? Siis ahkio oli, oliko sukset vai lumikengät vai miten he?
- Suksilla he olivat olleet liikkeellä molemmat
Toimittaja ei kysy oliko sukset jalassa löydettäessä, eikä poliisi kerro asiasta. Poliisi kertoo vain, että olivat olleet liikkeellä suksilla, eikä lumikengillä. Se että uhrit olivat olleet liikkeellä suksilla, ei tietenkään tarkoita että sukset oli jalassa juuri löytöhetkellä. Ei tuossa pitäisi tarkkaan kuunnellen olla erehtymisen mahdollisuutta.
Häke-puhelun perusteella tiedämme, että ne sukset joilla oltiin liikkellä oltiin kadotettu ennen onnettomuutta.
Jos CSI:llä on linkata paikka, jossa poliisi kertoo suksien olleen jalassa löytöhetkellä, niin sitten uskon että sukset oli jalassa. Muutoin asia on ihan selvä. Kaikki faktat osoittaa siihen suuntaan, että sukset katosi ennen lumivyöryyn joutumista.
Sanamuoto jättää varaa tulkinnoille, joten molemmat tulkinnat ovat mahdollisia ja ihan yhtä "oikein". Se, ettei minulla ole tarjota mitään lisälähdettä tuon lisäksi, ei muuta todennäköisyyksiä mitenkään. Tieteenkään. Ne ovat 50/50. Molemmat ovat yhtä mahdollisia päätelmiä, sukset oli jalassa vainajilla tai sitten Lauhamaa oletti heillä olleen (mutta jätti sanomatta olettaneensa).
En ole nyt ihan varma, mitä tarkoitat 50/50 tulkinnalla. Sanamuoto on kontekstissaan täysin selvä, 100/0, siinä, että tarkoitetaan uhrien olleen vaelluksella ylipäätään liikkeellä suksilla. Tämä ei ole 50/50 kysymys, eli ei jää pienintäkään mahdollisuutta sille tulkinnalle, että olisi viitattu uhreilla löydettäessä olleen sukset jalassa. Sitä ei tuossa kommentoida mitenkään, joten myöskään sellaista tulkintaa tuosta ei voi tehdä, että olisi 50/50 oliko uhreilla löydettäessä sukset jalassa vai ei. Koko kysymys siitä, oliko kaikki sukset ja sauvat kadotettu soitettaessa häkeen ei ole kovin oleellinen. Ihan varmaksi en sano, että näin olisi ollut, koska häkepäivystäjän on voinut olla vaikea saada täysin selvää siitä, mitä äiti oli tuulessa yrittänyt kertoa. On pieni mahdollisuus sille, että tuulen voimaa on esimerkiksi havainnollistettu niin kovaksi, että se uhkaa viedä sauvat ja sukset mukanaan. Erittäin todennäköisenä pitäisin kuitenkin sitä, että varusteiden menetys on ollut triggeri soittaa häkeen, koska tällöin on tajuttu, että omin voimin ei tunturista enää selvitä pois. Mikään ei mielestäni viittaa myöskään siihen, että hätää olisi liioiteltu, vaan pikemminkin vähätelty (vähän meinaa vilu tulla, mutta jatkamme eteenpäin), lumivyöryvaaraa ei ole tunnistettu ollenkaan, ja edelleen on sinnikkäästi pyritty kaikin voimin puskemaan eteenpäin sen, mitä on pystytty.
Pitäisin todennäköisenä sitä, että vyöryn sattuessa äiti on kulkenut edellä. Mielestäni ruumiiden löytöpaikat viittaavat tähän. Jollain pyöräretkellä esimerkiksi jos on ollut tapana laittaa lapsi edelle, se on mielestäni ihan loogista ajatuksella, että lapsi saa määrätä vauhdin omien voimavarojensa mukaan, mutta naparetkellä uskon äidin ottaneen täyden vetovastuun viimeistään hätätilanteeksi mielletyssä tilanteessa, eli kun häkeen on soitettu. Lapsen ruumishan löytyi lähempää vyöryalueen pohjoisreunaa, eli oletettavasti äiti oli kulkenut pidemmälle etelään vyöryn lähtiessä liikkeelle. Mahdollisesti äiti on siis suunnistanut edeltä lumilipan päälle ja käynnistänyt vyöryn.
CSI kirjoitti: ↑Pe Tammi 12, 2024 9:24 am
Ei mitään hajua kirjoitti: ↑Pe Tammi 12, 2024 4:00 am
ipr kirjoitti: ↑Pe Tammi 12, 2024 3:17 am
Oliko muuten siis niin, että jo silloin edellisenä päivänä 1.1., jolloin oli päätetty jäädä toiseksi yöksi Nammalakuruun, oli äidin mukaan tuuli ollut niin kylmä, että oli jätetty suunniteltu nousu tekemättä jollekin läheiselle huipulle? Silloin oli kuitenkin tuulen nopeus tunturissa puolet heikompi kuin vaelluspäivänä. Sitten taas 2.1. tuuli oli voimistunut jo yöllä, ja aamulla tuuli ihan yhtä kovaa kuin häkesoiton aikaan. Mitään äkillistä ja yllättävää muutosta säätilassa ei päivän vaelluksen aikana tapahtunut. Illalla etsintöjen aikaan tuuli kylläkin voimistui lisää ja keli kävi entistä vaikeammaksi.
Jos on 1.1. tuuli ollut jo ikävä, on käsitys säätilasta ollut kyllä pahasti pielessä, jos ei ole ymmärretty, mikä seuraavana päivänä odottaa tunturissa. Ihan kuin ei olisi lainkaan ymmärretty, miten paljon kovempi tuuli tunturissa todennäköisesti on kuin sääennusteessa, joka ei yritäkään kuvata olosuhteita tunturissa, vaan siellä, missä ihmiset asuvat.
Silloin 1.1. Instapostauksessa äiti sanoi:
Det var inget att leka med vädret idag - trots att det såg så oskyldigt ut. I morgon utlovas ännu strängare köld men det borde inte blåsa, vilket gör situationen mycket bättre.
Ei ole tämä ruotsi vahvuuksiani, mutta ymmärtääkseni oletti 1.1., että seuraavana päivänä on kylmempää mutta vähätuulisempaa (siis jopa lähes tyyntä??).
Mitähän keskusteluja siellä majalla on käyty 2.1. aamulla? Keitä ovat ne muut majalla olleet? Ihme, että mikään media ei ole haastatellut heitä.
Kyllä, ymmärsit ihan oikein. Voin vielä vaikka kääntää tuon tähän niin on kaikilla sama lähtökohta. Äidin kommentti koskee siis ma 1.1. tilannetta:
"Tänään ei ollut kelin kanssa mitään leikkimistä vaikka sää näyttikin viattmalta. Huomiseksi luvataan vieläkin kovempaa kylmyyttä mutta tuulla ei pitäisi. Mikä tekee tilanteesta merkittävästi paremman".
Tuossa on sitten yksi niistä äidin tekemistä fataaleista virheistä. Tuo ei sinänsä onnettomuuteen vielä vienyt vaan jääräpäisyys, kyvyttömyys muuttaa suunnittelmaa vaikka lähtöpäivän aamuna minuuttia ennen lähtöä. Tai vaikka tehdä Rihmakurussa tilanteeen uudelleenarvio.
En tiedä mistä hän on noin paskan sääennusteen löytänyt 1.1.2024. Onko hän surffannut eri laitosten sääennustuksia naaraamassa kunnes on löytänyt mieleisensä?
Muutenkin hänellä on ollut aivan liian suuri luottosääennustuksiin - kuten on muuten muutamalla alkupään keskustelijalla täällä. Vauvafoorumilla joka viides hokee "onko sääennustukset tsekattu". Se on sitä eteläläisten hommaa se. Katotaan sääennustus ja sitten mennään, omaa järkeä käyttämättä. Mihin unohtuu se tekoälynkin ykköseksi laittama asia: yllättävät säämuutokset tunturissa ovat varsinkin talvisin tavanomaisia ja jopa odotettavia.
Tässä ongelmana vaikuttaisi olleen sääennusteen ja -tilanteen tulkinta. En tiedä ja muista, millaisia ennusteet tuolloin tarkalleen olivat, mutta jos ensin katsotaan havaintoja, niin 1.1. korkeapaineen keskus oli Pohjois-Suomen yllä. Laukukerolla tuuli iltapäivällä noin 7-8 m/s lounaasta ja lämpötila oli noin -18 astetta. Alamaissa Muonion kirkonkylällä (Oustajärvi) oli tuulen nopeus noin 1 m/s ja lämpötila noin -30 astetta sekä Enontekiön lentoasemalla lähellä vaelluksen lähtöpaikkaa tuulen nopeus noin 2 m/s ja lämpötila alle -20 astetta. Lähes tyyni päivä siis muuten, mutta inversion yläpuolella tunturissa on ollut navakka viima, joka varmasti tuossa pakkasessa on tuntunut ikävältä, kuten he ylämaissa käymällä saivat huomata. Somepostauksen perusteella se oli silloin jo ehkä pieni yllätys, että ylhäällä olikin niinkin kova viima. Tuo 7-8 m/s on siis jo sellainen tuuli, että tuntuu kovalta ja tuossa pakkasessa erittäin purevalta, vaikka tuolla Laukukerolla se on itse asiassa heikonpuoleinen tuuli verrattuna siihen, miten siellä yleensä tuulee. Boforiasteikolla tällaisen tuulen kuvaus on maalla "Tuuli nostaa maasta pölyä ja irrallisia papereita; oksat liikkuvat" ja merellä "Pitkähköjä aaltoja, joiden harjalla verrattain taajaan valkoista vaahtoa."
Seuraavana päivänä eli 2.1. korkean keskus liikkui hieman etelään, mikä voimisti lounaistuulta pohjoisimmassa Lapissa. Tuulen nopeus oli heti aamusta alamaissa noin 3 m/s ja iltapäivällä 3-4 m/s. Laukukerolla tuuli aamulla 14-15 m/s lounaasta ja tuuliolosuhteet pysyivät vakaina häkepuhelun soittoaikaan asti. Lämpötila laski Laukukerolla noin -22 asteeseen. Alamaissa oli aamulla paikoin vielä yli 30 astetta pakkasta ja päivällä voimistunut tuuli sekoitti sen verran inversiota, että lämpötila oli noin -25 astetta.
Tästä voi nyt vähän päätellä, mitä sääennusteessa on mahdollisesti lukenut. Jos on katsottu jotain yleissääennustetta, siellä on todennäköisesti lukenut suuripiirteisesti "Pohjois-Suomessa enimmäkseen heikkoa tuulta" tmv. Ehkä on katsottu paikallissääennustetta "Muonioon" tai "Pallastunturiin" tmv ja todettu, että eihän tuossa luvata ehkä kuin 2-3 m/s tai 3-4 m/s tuulta tänne, että eihän se voi olla kova tuuli. Ihmiset yleensä luottavat näihin paikallissääennusteisiin aivan liikaa ja kuvittelevat, että sää on juuri ennusteen mukainen juuri siinä pisteessä, missä itse sattuu olemaan. No, siellä tunturin huipulla sää on usein ihan erilainen, eikä ennuste kuvaa olosuhteita siellä. Tässä olisi pitänyt ymmärtää, että ennustettu tuuli ei ole ainakaan heikompi kuin edelliselle päivälle ennustettu tuuli, joka jo sekin oli ollut tunturissa ikävä yllätys. Olisi voinut myös miettiä, että tarkoitus on edetä useita kilometrejä vastatuuleen kovassa pakkasessa korkeammassa tunturimaastossa kuin minne ei kyseisenä päivänä iljennyt tuulen takia mennä. Aamulla 2.1. olisi vielä ennen liikkeelle lähtöä ollut mahdollista tarkistaa, että Laukukerolla tosiaan tuulee nyt kaksi kertaa kovemmin kuin silloin edellisenä päivänä, ja viimeistään ulos mennessä on huomattu, että tuuli ei ole eilisestä ainakaan heikentynyt.
Vaikuttaa siis siltä, että sääennustetta on tulkittu toivorikkaana heikosta tuulesta, ja seuraavana päivänä on päätetty jääräpäisesti yrittää edetä suunnitelman mukaan. Vaikka tämä oli äidille ensimmäinen kaamosvaellus, niin muuten hänellä kai oli paljonkin kokemusta luonnossa yleensä ja myös tunturissa liikkumisesta. Tuntuu ihmeelliseltä, että koulutettu eräopas tai kuka tahansa joskus tunturissa käynyt olisi tulkinnut säätilannetta noin vahvasti omien toiveiden mukaisesti. Toki voi hyvin olla, että hieman ylimalkaisesti katsotuista ennusteista ei ole ollut helppo päätellä, että tuuli olisi seuraavaksi päiväksi jopa voimistumassa. Se 1.1. ikävästi puhaltanut viima ei kuitenkaan ollut lainkaan niin voimakas, että olisi estänyt etenemistä, joten sikäli voi ymmärtää, ettei se ole vielä herättänyt pohtimaan sitä, että keli voisi olla seuraavana päivänä liian paha. On voitu ajatella, että tämän tuulen kanssa kyllä tarvittaessa pärjätään ja toivottu, että olisipa tuuli kuitenkin heikompi.
81 ennakkopäätös, jossa vanhempien somejakaminen kajosi syvälle lasten yksityisiityyten.
Tänks!
. Mutta jos asenne on että tiedän ja osaan kaiken enkä tarvitse muiden neuvoja juurikaan niin eihän siinä paikallisapukaan auta. Itse kohteessa kuin kohteessa, etelässä tai pohjoisessa tykkään turista paikallisten kanssa. Sieltä ne parhaat vinkit ja varoitukset tulee. Tuollainen huoleton ja löyhä matkasuunnitelma ehkä toimii jollain road-tripillä mutta tunturiin ei varmaan sovellu.