Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[smartass]

niin ja eihän näitä edes ole lasten kokoja näitä hypersupervaatteita kun lasten paikka ei ole extremeolosuhde

Piiitkät lainaukset näkyvät vähän ylempänä.
-NILS-

[URSA]

Metsähallitus on näemmä käynyt vähän lisäämässä varoituksia Hetta-Pallas reittiin.

Verrattuna syyskuun 2023 tilanteeseen, joka on arkistoitunut Webarchiveen, luettavissa täällä: Hetta-Pallas reittikuvaus syyskuu 2023

...niin siellä lukee nyt tammikuussa 2024 mm seuraava lisäys:

Keskitalvi marraskuusta tammikuun loppuun ei ole suositeltavaa vaellusaikaa, koska valoisa aika on erittäin lyhyt ja sää voi nopeasti muuttua tuiskun ja pakkasen takia vaaralliseksi.

Mutta on siellä ollut jo syyskuussa ihan tarpeeksi varoitusta normaalijärkiselle, että vaeltajan on pärjättävä vaativissa olosuhteissa. Eikä reittejä huolleta tai avata.

Elikkä sää oli muuttunut tunturin laella kesken vaelluksen vaaralliseksi. Tuolla ei kuitenkaan vieläkään varoiteta lumivyöryistä?

En enää muista oliko se vauvan keskustelussa vai täällä, mutta heti onnettomuuden jälkeen joku oli kirjoittanut, että uhreilla olisi ollut vakavia, amputaatiota edellyttäviä paleltumia vaikka heidät olisi ehditty pelastaa ennen lumivyöryyn joutumista. Niissä olosuhteissahan paleltuma tulee ilmeisesti aika nopeasti, muutamassa kymmenessä minuutissa niihin osiin ihosta tai raajoihin, joita ei ole suojattu riittävästi. Hypotermia on ollut vakava molemmilla, lapsella todennäköisesti vielä pahempi, siinä vaiheessa kun päädyttiin lumivyöryyn. Parhaassakin tapauksessa tunturista olisi päädytty sairaalareissulle. Siksi pelastajille tuli niin kova kiire.

Kumma juttu että äiti oli Norjanreissulla ymmärtänyt lumivyöryriskin, mutta ei enää Suomessa. Ilmeisesti Norjassa oli oltu isommalla porukalla.

[Yrjö Yrjönpoika]

Alan kallistumaan sille kannalle, että tämä äiti ei tiennyt lumivyöry vaarasta.

Hänellä ei ollut ymmärrystä missä hän oli.

Hän ei kyennyt ajattelemaan lapsen jaksamista, koska jo niin kauan oli harjoitettu "lasten jaksamista".

Todella surullinen tapaus.

▪︎ Niinpä. Kovin monen onnettomuuden, ja jopa ihmisen aikaansaaman katastrofin, yksi suurista aiheuttajista on usein ollut tietämättömyys.

Voin oman empiirisen kokemukseni perusteella sanoa, että siinä tilanteessa jossa on tietämätön, ei itse tiedosta olevansa tietämätön. Kaikki tuntuu vielä olevan aivan hyvin, vaikka tarkka suunnitelma olisi ollut pettämässä, tai olisi jo pettänyt.

[Alien Alien]

En enää muista oliko se vauvan keskustelussa vai täällä, mutta heti onnettomuuden jälkeen joku oli kirjoittanut, että uhreilla olisi ollut vakavia, amputaatiota edellyttäviä paleltumia vaikka heidät olisi ehditty pelastaa ennen lumivyöryyn joutumista. Niissä olosuhteissahan paleltuma tulee ilmeisesti aika nopeasti, muutamassa kymmenessä minuutissa niihin osiin ihosta tai raajoihin, joita ei ole suojattu riittävästi. Hypotermia on ollut vakava molemmilla, lapsella todennäköisesti vielä pahempi, siinä vaiheessa kun päädyttiin lumivyöryyn. Parhaassakin tapauksessa tunturista olisi päädytty sairaalareissulle. Siksi pelastajille tuli niin kova kiire.

Niin, vakavat paleltumavammat ikävä kyllä voivat olla varsin todennäköisiä, kyseisissä sääoloissa. Varsinkin ääreisosat ovat lujilla.

Lainaukset lyhennetty/typistetty
-NILS-

[kuusenalla]

Nousukarvat. Tämä on varuste, josta ei ole kovin paljon puhuttu. Tunturisuksilla etenemiseen ylämäessä ja vastatuulessa vaikuttavat todella paljon käytössä olevat nousukarvat, varsinkin ahkiota vetäessä. Niitä on hyvin erilaisia, ja valitettavasti yhtään hyvää kuvaa siitä, millaiset tämän kaksikon nousukarvat olivat, en ole nähnyt. Oma suositukseni tunturivaellukseen ovat Colltexin nailoniset 45 mm:n nousukarvat, joilla saa kyllä jyrkkäänkin rinteeseen lähes seinäpidon. Alamäessä ne hidastavat, mutta tämä jarru toisaalta lisää turvallisuutta. Jos karvat eivät ole kunnolliset, pito ei riitä pahassa paikassa. Jos nousukarvat olivat huonot tai riittämättömät, se selittäisi erittäin hyvin, miksi sukset olisi otettu pois.

Jossain kuvassa äiti laittaa skinejä, täyspitkiä ja sinisiä väriltään, joten äkkiseltään niiden voisi ajatella olevan vaikkapa Colltexin 38 milliset nylon-mohairit, omani on ainakin silmämääräisesti saman näköiset. Jossain toisessa kuvassa näkyy myös Madshusin Intelligripit, eli skinikiinnikkeettömässä BC:ssä on käytetty niitä puolikkaina karvoina ja Panoramoissahan on ihan kiinnikkeet puolikkaille.

Millaiset ovat kokemuksesi noista Colltexin nylon-mohairkarvoista? Minulla oli pari talvea myös Madshusin Intelligripit. Ne luistivat kyllä hyvin, mutta pitoalue oli liian lyhyt ja karvat hioutuivat pois jo kahden talven käytöllä. Sen jälkeen on ollut Colltexin nailon 45 x 2000, joiden pito on ollut ihan eri luokkaa - vähän liiankin hyvä alkuun, mutta nyt parin talven jälkeen nuo ovat juuri optimaaliset.

Tämä liittyy aiheeseen sikäli, että epäilen, etteivät Intelligripit riittäneet, vaan niiden pito loppui ensin. Olen aika varma, että pois otetuissa suksissa oli Intelligripit, mutta asiaa en voi tietenkään mitenkään todistaa.

Paljon olen itse pohtinut, miten on päädytty Pyhäkurussa Häke-pisteeseen. @Kuusenalla ja Alien Alien on hyvin asiaa valaissut. Itse olen spekuloinut niin, että Taivaskeron ja Lehmäkeron välistä satulaa ollaan luultu Taivaskeron ja Pyhäkeron väliseksi satulaksi. Miksi näin? Olisiko mahdollista, että ovat Lehmäkeron satulalla ottaneet (yrittäneet ottaa) nousukarvat pois suksista, koska maasto alkaa viettää ja luulevat olevansa jo Taivaskeron satulan läpi menneet. Näkyvyys karvoja poisottaessa varmaankin ollut hyvin heikko...?

Näissä nousukarvoissa on kahta koulukuntaa. Toiset ottavat karvat pois laskun ajaksi, toiset (kuten minä) eivät ota karvoja pois silloinkaan, vaan pitävät niitä koko ajan suksissa. Pidän omaa tapaani vähän turvallisempana. Laskuissa saa kyllä vauhtia lisää ilman nousukarvoja, mutta minulle se vauhti ei ole koskaan ollut tarpeen, päinvastoin: karvojen tuoma jarrutus lisää turvallisuutta. Karvojen säätäminen tunturissa kesken matkan on oma vaivansa ja lisää riskiä varusteiden menettämisestä. Lisäksi homma on mielestäni vain hankalaa pakkasessa ja tuulessa, kun karvat pitäisi saada jotenkin kerättyä suojapussiinsa ilman, että karvojen tarra takertuu itseensä. Nousukarvat ovat siis kuin kärpäspaperia toiselta puoleltaan, eli niissä on liimapinta, jolla se tarttuu suksen pohjaan. Lisäksi niissä on jonkinlainen lenkki, jolla ne kiinnittyvät suksen kärkeen.

Jos siis sukset menetettiin sen takia, että pysähdyttiin ottamaan nousukarvoja pois: voi surkeutta, ihan turha veto. Karvojen tuomaa jarrutusta olisi oikeastaan tarvittu Vatikurun rinteessä muutenkin. Vähän kyllä epäilen, että tuosta syystä olisi pysähdytty, mutta asia kyllä selviäisi retkeilijöiden löytyneistä suksista hyvin helposti, jos poliisi haluaisi tätä asiaa ruotia. Lumivyöry ei irrota nousukarvoja.

Onhan se mahdollista, että TL-satulaa (Taivaskeron ja Lehmäkeron välistä) on luultu TP-satulaksi (Taivaskeronsatulaksi). Geometrialtaan nuo ovat erilaisia, TP-satula on enemmän satulamainen, lähes tasainen kenttä (näkyy ilmakuvista selvästi). Mutta silti ihmettelen, miksei sijaintia tarkistettu millään tavalla.

Strategisena virheenä pidän tällä retkikunnalla ennen kaikkea sitä, että noin vaativissa olosuhteissa oltiin liian kokemattomina liikkeellä tiukan aikataulupaineen alla. Toinen aikuinen lisää retkikuntaan olisi oman näkemykseni mukaan voinut hyvinkin pelastaa tilanteen. Toinen aikuinen olisi voinut estää retkikunnan taktiset virheet, kuten liian vaarallisen reittivalinnan (jo ennen TL-satulaa), ilmeisen puutteellisen säätiedustelun, kesäreitiltä eksymisen, ja mahdollisesti Pyhäkuruun harhautumisen. Ehkä jopa olisi saanut suostuteltua retkikunnan poistumaan tunturista ajoissa Rihmakurusta alas.

[CSI]

Metsähallitus on näemmä käynyt vähän lisäämässä varoituksia Hetta-Pallas reittiin.

Verrattuna syyskuun 2023 tilanteeseen, joka on arkistoitunut Webarchiveen, luettavissa täällä: Hetta-Pallas reittikuvaus syyskuu 2023

...niin siellä lukee nyt tammikuussa 2024 mm seuraava lisäys:

Keskitalvi marraskuusta tammikuun loppuun ei ole suositeltavaa vaellusaikaa, koska valoisa aika on erittäin lyhyt ja sää voi nopeasti muuttua tuiskun ja pakkasen takia vaaralliseksi.

Mutta on siellä ollut jo syyskuussa ihan tarpeeksi varoitusta normaalijärkiselle, että vaeltajan on pärjättävä vaativissa olosuhteissa. Eikä reittejä huolleta tai avata.

Elikkä sää oli muuttunut tunturin laella kesken vaelluksen vaaralliseksi. Tuolla ei kuitenkaan vieläkään varoiteta lumivyöryistä?

Ei varoiteta. Eikä varoiteta, että voit vaikka kiveen kompastua laskussa ja taittaa niskasi Schumacherin malliin. Minusta siellä ei pitäisi varoittaa yhtään mistään, aikuiset ihmiset. Siellä voisi vain lukea, että "Väärään aikaan, väärillä varusteilla reitille lähtiessäsi olet omillasi. Emme etsi, emme pelasta". Bon voyage. Se olisi ihan oikein kaikille toopeille, joita tuonne äiti+vauva kombinaatiolla rynnistää.

Niissä olosuhteissahan paleltuma tulee ilmeisesti aika nopeasti, muutamassa kymmenessä minuutissa niihin osiin ihosta tai raajoihin, joita ei ole suojattu riittävästi. Hypotermia on ollut vakava molemmilla, lapsella todennäköisesti vielä pahempi, siinä vaiheessa kun päädyttiin lumivyöryyn. Parhaassakin tapauksessa tunturista olisi päädytty sairaalareissulle. Siksi pelastajille tuli niin kova kiire.

Kumma juttu että äiti oli Norjanreissulla ymmärtänyt lumivyöryriskin, mutta ei enää Suomessa. Ilmeisesti Norjassa oli oltu isommalla porukalla.

Kirjoitin jo ennen sinua, että vaikka määränpäähän oltaisiin päästy, edessä olisi ollut sairaalareissu.

Kannattaa muistaa, että äidin varustautuminen oli noin -14 C keliin, tuuli << 5 m/s tyyliseen keliin. Se kävi ilmi instan merkinnöistä.

Sää? Tämä eräopas-äiti ei käsittänyt tunturisään päälle mitään. Se käy selvästi ilmi hänen touhuistaan. Ei kukaan täysjärkinen kirjoita tunturireissun skemaan säätä 10 vrk eteenpäin. Koska ei sellaisella ole MITÄÄN merkitystä. Miksi silloin kirjoittaa? (ja kusettaa itseään) Muutenkin hänellä oli ilmiselvästi se luulo, että kun on säätiedotukset ed. päivänä katsonut, niin sitten voi mennä. No ei voi. Ja aina pitää olla valmis poistumaan avotunturista nopeasti ja exit-reitti pitää olla sellainen, että se toimii vallitsevalla tuulella. Jos ei sellaista suunnitelmaa kykene tekemään, ei pidä mennä. Standardiratkaisu täällä Lapissa on pitää välipäivä lisää, tulistella kodassa ja syödä makkaraa. Kyllä se myrsky aina on laantunut, kun on jaksanut odotella.

Norja? Axxellin vigulaisia on kuollut kasapäin Norjassa lumivyöryissä. Ehkä koulussa on varoiteltu Norjan lumivyöryistä oikein olan takaa, ettei reippahia eräopastajia enempää menisi sopulin lailla ainakaan Norjaan lumen alle hautautumaan....

Eikös häntä sitäpaitsi paikanpäällä Norjassa varoitettu lumivyöryriskistä? Joko muut kulkijat tai tupaisännät, en muista kumpia oli.

---

Kaikille "sää yllätti" viisastelijoille: Ei tämä pari ollut ainoa Nammalakurulla yöpynyt porukka. Vain tämä äiti-lapsi kombo lähti tunturiin kyseisellä säällä. Muut jäivät kämpälle säitä pitelemään kuten kuuluukin.

Jos nämä @Vadelma-ahon jutut pitävät paikkansa, niin jopa hollantilaiset ovat olleet riittävän älykkäitä pitämään välipäivää kun olosuhteet niin vaativat. Lisäksi, jos nuo jäsen VA:n jutut pitävät paikkaansa, niin muut ovat hiihtäneet talvireittiä - ja siellä on ollut siis jonkinlainen kulku-ura. Sitä pitkin olisi itseasiassa voinut vaikka uudenvuodenpäivänä 1.1. vedellä hotellille. Varmaan on tieto muilta kulkijoita kysyttäessä saatu, mitä kautta tulivat ja millaista siellä on.

Alueella on ollut samaan aikaan useita muita retkiseurueita, mm. "hollantilaiset", "pariskunta" ja "tyttöjen seurue". Heidän jäljiltään lännen talvireitillä on ollut ura ja asiasta vieraskirjoissa maininnat. Alien Alien saa vastata tuohon idän huoltouraan, mutta nappasin tämän kommentin siksi, että tosiaan vähintään lännessä on 100% varmuudella ollut edellisinä päivinä kuljettu ura kohti hotellia.

[CSI]

Onhan se mahdollista, että TL-satulaa (Taivaskeron ja Lehmäkeron välistä) on luultu TP-satulaksi (Taivaskeronsatulaksi). Geometrialtaan nuo ovat erilaisia, TP-satula on enemmän satulamainen, lähes tasainen kenttä (näkyy ilmakuvista selvästi). Mutta silti ihmettelen, miksei sijaintia tarkistettu millään tavalla.

Koska mehut loppu? Garmin In-reach pimeänä. Ainokaisesta hengissä olevasta matkapuhelimesta akku loppumassa...ei uskalleta gepsiä käytellä?

[CSI]

Sellainen vielä, että taitaa olla toiminimi tuo miehen yritys? Siten tilinpäätöstietoja ei löydy. Näkyvät hänen henkilökohtaisena tulonaan verotuksessa. https://www.asiakastieto.fi/yritykset/f ... loustiedot

Ihan pientä tuota yritystoimintakaan ei ole ollut, vaikka leipä onkin ilmeisesti lähtenyt "tusenkonstnär" tyyppisesti. Kesälläkin on pyöritetty aika isoa grillitoimintaa ja työllistetty nuoria, on varusteiden vuokrausta, urheiluvälineiden myyntiä, konsultointia ja herra harjoittaa myös hierojan ammattia.

Vaimollahan on yritystoiminnan auttelun ohessa tietysti lehtorin palkka.

Noista varusteita: Noinkohan nuo on noita ostelleet? EIköhän nuo ole yrityksen assetteja, joita on lainailtu Lapin reissulle?

Nimittäin yhtenä Polkupedin toimialana on urheiluvälineiden vuokraus. Ei sellaista toimintaa voi kiinanroskan varassa pyörittää vaan kamojen on oltava kunnollisia. Siten varusteiden laadun hankintapäätös ei ole välttämättä rouvan vaan herran ansiota. Ne frouvan päällä olevat vaatteet sitten antavat aihetta epäillä, että niissä on menty liikaa lompakko ja sääennustus edellä.

[Yrjö Yrjönpoika]

Sellainen vielä, että taitaa olla toiminimi tuo miehen yritys? Siten tilinpäätöstietoja ei löydy. Näkyvät hänen henkilökohtaisena tulonaan verotuksessa. https://www.asiakastieto.fi/yritykset/f ... loustiedot

▪︎ Voisitko ystävällisesti, tai epäystävällisesti (so what) selittää, millä tavoin tuon miehen, perheen isähenkilön, yritystoiminta liittyy tämän otsikon "Lumivyöry" ja "äiti ja lapsi kuolivat" aiheeseen? Aiheuttiko tuo liiketoiminta kyseisen lumivyöryn, vaiko äidin ja lapsen kuoleman? Jää nimittäin hieman epäselväksi.

[CSI]

Kun HÄKE een soitetaan, puhelimen paikannus aloitetaan välittömästi. HÄKEn päivystäjälle tulee soittajan koordinaatit sekä virhemarginaali, joka voi olla metreistä satoihin metreihin. Kun puhelu lopetetaan, niin paikannusta jatketaan. Paikannuksen tarkkuus paranee, mikäli puhelin liikkuu eikä ole paikallaan.

Puhelimen sijainti ja liikkuminen on siis pelastajien tiedossa, niin kauan kun puhelin on yhteydessä tukiasemiin. Soittopaikasta johtuen paikannuksen virhemarginaali vaikuttaa oleellisesti siihen missä soittaja oikeasti on ollut.

Olen kuullut tuntemaltani ex-työntekijältä, että hän on kerran puhelinyhteyden aikana neuvonut tunturiin eksynyttä antamalla suuntaohjeita sijaintitiedon mukaan.

Samainen henkilö kertoi, että joskus koordinaatti voi hypätä hetkellisesti toiseen tunturiin, jos puhelin kadottaa yhteyden tukisemaan. Paikannus onnistuu tarkasti vain jos on yhteys kolmeen tukiasemaan.

Tämän perusteella uskallan väittää, että puhelimen liikkeestä on viranomaisilla enemmän tietoa kuin mitä julkisuuteen on kerrottu.

Sanoisin, että viestisi sisältää aika paljon virheellisyyksiä. Se mikä tuossa viestissäsi on heikosti totta, niin joo: tukiasemien perusteella voidaan tehdä karkea paikannus. Olettaen että ollaan alueella, jossa puhelin nähdään useammasta tukiasemasta käsin. Pallas ei välttämättä ole sellainen paikka. Tyypillisesti tukiasemapaikannus toimii jopa kohtalaisella tarkkuudella silloin kun ollaan taajamissa, missä tukiasemia on tiheään ja solukoko pientä.

Tällä kertaa paikannus taisi tapahtua kylläkin AML-tekniikalla, koska häke tiesi sen olevan tarkka (AML sanoma sisältää tiedon paikannuksen tarkkuudesta)

Puhelun loputtua paikannuksen tarkkuus on luultavasti pudonnut tasolle: "Puhelin on jossain päin Pallaksen aluetta". Sillä tiedolla pelastusporukka ei ole tietenkään tehnyt yhtään mitään.

Hätäpuhelun paikannuksesta saa oikeampaa tietoa täältä: https://112.fi/sijaintitieto

[CSI]

Sellainen vielä, että taitaa olla toiminimi tuo miehen yritys? Siten tilinpäätöstietoja ei löydy. Näkyvät hänen henkilökohtaisena tulonaan verotuksessa. https://www.asiakastieto.fi/yritykset/f ... loustiedot

▪︎ Voisitko ystävällisesti, tai epäystävällisesti (so what) selittää, millä tavoin tuon miehen, perheen isähenkilön, yritystoiminta liittyy tämän otsikon "Lumivyöry" ja "äiti ja lapsi kuolivat" aiheeseen? Aiheuttiko tuo liiketoiminta kyseisen lumivyöryn, vaiko äidin ja lapsen kuoleman? Jää nimittäin hieman epäselväksi.

Sillätavoin, että kyseinen yritys vuokrasi urheiluvarusteita. Kun täällä on aiemmin esitelty retkueen suksi, ahkio ym. varusteiden laadukkuutta ja kalleutta - ja sillä todisteltu, ettei budjetissa ole pihistelty - niin entäs jos kamat olivatkin firman vuokravälineitä? Ei sellaiset yleensä ole huonoja, koska vuokraajat ei tykkää sellaisesta.

Firma oli isännän firma. Hankintapäätökset lienee tehnyt hän eikä rouva. Tällöin rouvan pihi ajattelutapa ei ole voinut näkyä varusteiden hankinnassa.

[ipr]

@ipr:lle: Ei lähde kelkka tuulen mukaan vielä 30 m/s tuulella. Ensinnäkin ne nykykelkat painaa järjestään jonkun 200 kg tai enemmän kevyimmätkin. Niitä ei tosiaan tuuli kovin helpolla vie. Eikä asiassa olisi mitään järkeäkään jos veisi. Vähänkään äreämmällä moottorilla varustetut kelkat kulkee kyllä reilusti yli 100 km/h (30 m/s tuuli = 108 km/h). Lentoonhan niiden pitäisi lähteä jos sinun teoriasi olisivat totta.

No sovitaan näin, ettei voi 30 m/s tuuli vielä viedä kelkkaa. En kyllä saa kiinni tuosta ajatuksesta, miten laitteen huippunopeus vaikuttaisi asiaan. Olen ajanut polkupyörällä yli 60 km/h ilman, että lähdin lentoon, joten logiikkasi mukaan ainakaan alle 17 m/s tuuli ei voisi fillaria kaataa? Kumma, miten tuuli oli kuitenkin hyvin suojaisella terassillani yhtenä syysyönä kerran heittänyt fillarin kumoon.

Suomessa on muuten tuuli heittänyt myös kymmenen tonnin painoisen junavaunun kiskoilta kumoon (Oitin trombi 4.8.1932, joka on arvioitu F3-luokan tornadoksi, eli tuulen nopeus oli arviolta 70–92 m/s). Tätä vasten en itse pitäisi mahdottomana, etteikö 30 m/s tuuli voisi yli 200 kg:n kelkkaa kaataa. Tuulesta saatava energia kasvaa tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin, eli Oitin trombissa oli puhtia 12–29 kertaa enemmän kuin 30 m/s tuulessa, mutta silti riittävästi kaatamaan 50 kertaa kelkkaa painavampi kohde. Junavaunussa toki on enemmän tarttumapinta-alaa tuulelle kuin kelkassa ja massapainopiste korkeammalla maasta. Kelkalla oli toisaalta ajettu jäiseen kurua kohti viettävään rinteeseen, joka myös saattoi vaikuttaa siihen, miten stabiilisti kelkka oli saatu parkkiin. Kaatunut kelkka olisi siitä voinut äkkiä päätyä kurun pohjalle asti. Toki aiemmin pidit ihmeellisenä sitä, miksi kelkalta oli käyty jalkaisin tarkistamassa kohde alempaa rinteestä, eikä ajettu kelkalla suoraan sinne alemmas jyrkempään rinteeseen.

On nyt kuitenkin tyhjää vankempaa viitettä siitä, että rahankäytön pihistelyyn oli melkoinen fiksaatio. Asiassa ollaan vankemmalla pohjalla kuin monessa täysin tyhjässä spekulaatiossa täällä.

Tässä rahankäyttöhommassa mulle tulee mieleen, että kyseessä oli monilapsinen perhe, jolle liikkuminen oli elämäntapa ja kaikkiin eri harrastusvälineisiin ja -reissuihin sai varmasti uppoamaan paljon rahaa. Tuollainen ei kuulosta perusluonteelta kovin pihin ihmisen elämäntapavalinnalta. Pihi liikkuja olisi harrastanut vain juoksulenkkeilyä vanhoilla lenkkareilla ja risoissa verkkareissa. Mutta yläasteen liikkamaikan palkka ei varmaan ole mitenkään tähtitieteellisen suuri, eli taloudelliset realiteetit ovat voineet pakottaa pihistelemään halutun elämäntavan ylläpitämisessä. @smartass tästä jo hyvin kirjoittikin samansuuntaisesti edellä.

Mutta silti ihmettelen, miksei sijaintia tarkistettu millään tavalla.

Koska mehut loppu? Garmin In-reach pimeänä. Ainokaisesta hengissä olevasta matkapuhelimesta akku loppumassa...ei uskalleta gepsiä käytellä?

Jos ei ole tarkistettu sijaintia, on todennäköisin selitys sille mielestäni se, että omasta sijainnista on ollut niin vakaa käsitys, ettei sijainnin tarkistamista ole koettu tarpeelliseksi. Eihän häkepuhelussakaan ilmeisesti mitenkään annettu ymmärtää, että sijainnin kanssa oltaisiin lainkaan hukassa.

Elikkä sää oli muuttunut tunturin laella kesken vaelluksen vaaralliseksi. Tuolla ei kuitenkaan vieläkään varoiteta lumivyöryistä

Ei, vaan sää oli ollut tunturin laella hyvinkin samanlainen jo aamusta asti, toki hyvin erilainen kuin yöpaikkana olleella erämaatuvalla tai Pallaksen hotellilla, missä oli nätti heikkotuulinen pakkaskeli.

Kumma juttu että äiti oli Norjanreissulla ymmärtänyt lumivyöryriskin, mutta ei enää Suomessa. Ilmeisesti Norjassa oli oltu isommalla porukalla.

Eikö siellä ollut joku muu kertonut äidille lumivyöryriskistä? Pallaksella ei ollut kukaan kertonut.

[CSI]

@ipr:lle: Ei lähde kelkka tuulen mukaan vielä 30 m/s tuulella. Ensinnäkin ne nykykelkat painaa järjestään jonkun 200 kg tai enemmän kevyimmätkin. Niitä ei tosiaan tuuli kovin helpolla vie. Eikä asiassa olisi mitään järkeäkään jos veisi. Vähänkään äreämmällä moottorilla varustetut kelkat kulkee kyllä reilusti yli 100 km/h (30 m/s tuuli = 108 km/h). Lentoonhan niiden pitäisi lähteä jos sinun teoriasi olisivat totta.

No sovitaan näin, ettei voi 30 m/s tuuli vielä viedä kelkkaa. En kyllä saa kiinni tuosta ajatuksesta, miten laitteen huippunopeus vaikuttaisi asiaan. Olen ajanut polkupyörällä yli 60 km/h ilman, että lähdin lentoon, joten logiikkasi mukaan ainakaan alle 17 m/s tuuli ei voisi fillaria kaataa? Kumma, miten tuuli oli kuitenkin hyvin suojaisella terassillani yhtenä syysyönä kerran heittänyt fillarin kumoon.

Fillarin pystyssäpysyminen perustuu gyroskooppi ilmiöön. Lujaa polkiessa = vahva gyro. Et kaadu. Terassilla = vähän gyroa = helposti nurin.

Suomessa on muuten tuuli heittänyt myös kymmenen tonnin painoisen junavaunun kiskoilta kumoon (Oitin trombi 4.8.1932, joka on arvioitu F3-luokan tornadoksi, eli tuulen nopeus oli arviolta 70–92 m/s). Tätä vasten en itse pitäisi mahdottomana, etteikö 30 m/s tuuli voisi yli 200 kg:n kelkkaa kaataa. Tuulesta saatava energia kasvaa tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin, eli Oitin trombissa oli puhtia 12–29 kertaa enemmän kuin 30 m/s tuulessa, mutta silti riittävästi kaatamaan 50 kertaa kelkkaa painavampi kohde.

On se nyt vähän eri tuulennopeuskin joku 70-92 m/s (252 - 331 km/h). Lisäksi jossain junavaunussa on pikkasen enempi tuulipinta-alaa ja se on pystysuoraa.

Sillä tavalla kelkka liittyy asiaan, että jos oikeasti 100 km/h viima riittää kumomaan kelkan painovoimavektorin, niin sehän kippaa omasta ajoviimastaan. Yksinkertainen statiikan stabiliteettiasia.

Ja nyt kun tuolla fillariesimerkilläsi halusit niin ne omakohtaiset kokemukset tuoda kehiin, niin kelkoista et taida käsittää mitään? Minä taas olen aika paljonkin käsitellyt kelkkoja. Niin tunturissa kuin umpihangissa. En muista onko ollut ihan 30 m/s kelissä kun ei täysjärkinen sellaisella kelillä lähde mihinkään. Mutta on ne kelkat tuossa pihassa pysyneet ulkosalla aika aukealla kentällä ihan itsekseen ja välillä on tuullut kyllä lähemmäs 30 m/s. Joten: ei ne vielä tolla tuulella lennä.

Tässä rahankäyttöhommassa mulle tulee mieleen, että kyseessä oli monilapsinen perhe, jolle liikkuminen oli elämäntapa ja kaikkiin eri harrastusvälineisiin sai varmasti uppoamaan paljon rahaa. Tuollainen ei kuulosta perusluonteelta kovin pihin ihmisen elämäntapavalinnalta. Pihi liikkuja olisi harrastanut vain juoksulenkkeilyä vanhoilla lenkkareilla ja risoissa verkkareissa. Mutta yläasteen liikkamaikan palkka ei varmaan ole mitenkään tähtitieteellisen suuri, eli taloudelliset realiteetit ovat voineet pakottaa pihistelemään halutun elämäntavan ylläpitämisessä. @smartass tästä jo hyvin kirjoittikin samansuuntaisesti edellä.

Entäs miehen taloudelliset resurssit? Mitkä kamoista olivat olivat firman - ja mitkä omalla rahalla ostettuja?

[Miss Holmes #1]

Jos nyt ihan vaikka tällä naisen yksinkertaisella logiikalla tuota tilannetta häkepuhelun aikaan miettii, saattaisi olla minullekin viimeinen ajatus lumivyöry, jos olosuhteet muutenkin ovat jo sellaiset, ettei omin avuin perille pääse.

Siinä ei ole varmasti tullut mieleen myöskään bussiaikataulut. Eikä menetetyt sukset. (Jotka bytheway vakuutus olisi mahdollisesti korvannut)

Veikkaan, että suurin huoli on ollut lapsen mahdollisesta hädästä. Pelko siitä, ettei oikeasti käy pahemmin. Että apu saapuu pian. Mielessä pyörinyt konstit pysyä lämpimänä, löytää vähän suojaa.

Yleensä tuollaisessa tilanteessa tieto siitä, että apu on tulossa, laukaisee myös jännityksen ja se puolestaan voi hetkellisesti herpaannuttaa keskittymisen ihan vaikka siinä rinteessä pysymiseen.

Laittakaahan kaikki 20-30 kiloa tavaraa ihan tavalliseen sarviksen pulkaan ja menkää lähimpään pulkkamäkeen pitelemään sitä paikallaan.
Jos sattuu joku ystävä tai kaveri vielä olemaan, voi hänet pyytää mukaan ”tuuleksi”.
Lasken aamupäiväksi teille arvon millaisella voimalla ystävän täytyy pulkka tuulen lailla rempoa.

[Alien Alien]

Kun HÄKE een soitetaan, puhelimen paikannus aloitetaan välittömästi. HÄKEn päivystäjälle tulee soittajan koordinaatit sekä virhemarginaali, joka voi olla metreistä satoihin metreihin. Kun puhelu lopetetaan, niin paikannusta jatketaan. Paikannuksen tarkkuus paranee, mikäli puhelin liikkuu eikä ole paikallaan.

Puhelimen sijainti ja liikkuminen on siis pelastajien tiedossa, niin kauan kun puhelin on yhteydessä tukiasemiin. Soittopaikasta johtuen paikannuksen virhemarginaali vaikuttaa oleellisesti siihen missä soittaja oikeasti on ollut.

Olen kuullut tuntemaltani ex-työntekijältä, että hän on kerran puhelinyhteyden aikana neuvonut tunturiin eksynyttä antamalla suuntaohjeita sijaintitiedon mukaan.

Samainen henkilö kertoi, että joskus koordinaatti voi hypätä hetkellisesti toiseen tunturiin, jos puhelin kadottaa yhteyden tukisemaan. Paikannus onnistuu tarkasti vain jos on yhteys kolmeen tukiasemaan.

Tämän perusteella uskallan väittää, että puhelimen liikkeestä on viranomaisilla enemmän tietoa kuin mitä julkisuuteen on kerrottu.

Tiedätkö jätetäänkö ns. ”seurantaan” tunturissa olevia henkilöitä, siihen asti kunnes pelastuslaitos paikalla? Häkesoittopisteeseen vei pelastajillakin 50min, olisko voinut olla tuon aikaa seurannassa?
Onkohan ilmoitettu kordiinaatti ensimmäinen piste vai se, jolloin koitettiin äidille soittaa takaisin?
Mitä mieltä olet kirjausvirheistä?