Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Alien Alien]

Viimeisimmän linkin kuvassa näkyy itseasiassa melko hyvin rinteen jyrkkyys ja häkesoittopisteen alue. Kuvassa näkyy laskettelijan jäljet, kun tullut ylhäältä kaveria pelastamaan. Kaarrokset kertovat jyrkkenemisestä. Paikka keskellä, missä näkyy apuun tullee jälkiä, ei ole enää häkesijainnista. Varsinainen piste sijoittuu jäljistä hieman keskemmälle harjannetta ( eli kuvassa jäljistä vasemmalle) ja alemmas. Kuvassa näkyy hyvin myös kesäreitin tulo Satulaan.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy vyöryn vasemmassa laidassa oleva pelastettava, näyttäisi kuin olisi lumivyöryreppu laukaistu. Toki tuolloin ollut vähemmän lunta, niin voi olla vaatetustakin mikä näkyy.

Jos oikein ymmärsin kuvaaja Santtu Mäen instagramista, tämä vyöry on tapahtunut vatikurussa, ei pyhäkurussa

Itsekin menen sekaisin noiden linkkien ja tekstin kanssa, mikä on mistäkin, mutta kyllä vaan Amk, 2023 vyöry tapahtui paikallisuutisia kuunnelleena muistaakseni Vatikurussa, jolta kuvakin näyttää.

Käsi pystyyn virheen merkiksi!

Olette oikeassa vyörykuva oli Vatikurusta. ISn uutisessa ei puhuttu tarkasta sijainnista ja oli kuva Pyhäkurusta, joten olen ollut siinä uskossa, että marraskuun vyöry tapahtunut myös siellä. Se selittää, että nyt tosissaan tuli koko talven lumet alas.

Kiitokset korjauksesta!
Laitan tähän vielä linkin ILn juttuun, joka lähteenä luotettavampi.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9709 ... 3da4605f96

[Alien Alien]

Vammautumisesta lumivyöryssä löytyy netistä jonkun verran tietoa. Tässä yksi hyvä kuvaus, joka sopii annettuihin tietoihin vyöryn koosta:

”Kokoluokan D3 Suuri (eng. Large) vyöry voi haudata ja tuhota auton, vahingoittaa kuorma-autoa, tuhota pienen rakennuksen ja katkoa muutamia puita. Kolmoskoon vyöryt ovat aina erittäin vaarallisia. Todennäköisyydet erittäin haitallisille seurauksille – vakavalle loukkaantumiselle tai kuolemalle, ovat vyöryyn joutuneelle hyvin suuret.

D3-koon vyöry voi edetä useita satoja metrejä ja kulkea rinteen loivemmilla (selvästi alle 30-asteisilla) osilla muutamia kymmeniä metrejä. Tyypillisen D3-vyöryn tilavuus on 10 000 kuutiometriä.”

https://edgeski.fi/artikkelit/vapaalask ... lumivyory/

Erittäin suuret vyöryt menevät sitten reilusti yli tuon.

Joka tapauksessa selviytymismahdollisuudet olisivat olleet heikot, vaikka olisi aiemmin löydetty heidät.

Hyvä linkki Celsiukselta! Siinä saatiin kaksi lisätietoa: lumivyöry voi tuoda lunta matkassaan 3 metriäkin ja tarkka kuvaus vastaavantyylisestä koko länsiseinämän laukaiseesta lumi vyörystä vuodelta 2021. Paljon muutakin hyödyllistä oli lumivyöryjen yleisyyteen ja vaarallisuuteen Suomessa.

Tässä lainaus lumenkertymiseen liittyen:
”Pallaksen merkittävin vyöry sattui Palkaskurussa 27. helmikuuta. Vyöryn laukaisi kurussa kulkevaa talvireittiä kunnostamassa ollut tamppari, joka hautautui isoilta osin kurun rinteeltä tulleen vyöryn alle. Vyöryn leveys oli n 200 metriä ja se eteni kurun pohjalle n 50 metrin matkan. Vyöryssä lumipeite lähti liikkeelle sen pohjia myöten, kruunu oli paksuudeltaan jopa noin 1,5 metriä ja lunta kertyi kurun pohjalle, joka on tyypillinen maastoansa, yli 3 metriä paksuksi kertymäksi.”

Kuvaus Pyhäkurun vyörystä v.2021:
”Pallaksen viime talven suurin vyöry tapahtui kuitenkin Pyhäkurussa. Kuru on yksi Suomen merkittävimmistä vyörypaikoista. Se vyöryy käytännössä joka talvi, ja vyöryt ovat usein huomattavan kokoisia,.

Pyhäkurun vyöry tapahtui 24. helmikuuta ja sen kokoluokaksi Holstein määritteli R4 D3. Vyöryn laukaisi laskijaryhmä, ja se tyhjensi ison osan kurun rinteistä. Vyöryn kruunu oli noin 90 cm korkea. ollessa käytännössä koko kuru alkaen Lehmäkeron kulmasta, kurun pohjoisen puoleisen laskun laskijan vasemmasta yläreunasta ja päättyen etelän puoleisen laskijan vasempaan yläreunaan Pyhäkurun kulmalle . Vyöryn kertymäalue kattoi käytännössä koko Pyhäkurun pohjan. Vyöry lähti liikkeelle lumipeitteen pohjaa myöten, ja sillä oli pituutta noin kilometri. Pallaksen alueella tapahtui useita muitakin lumivyöryjä”

Marraskuussa 2023 tapahtui Pyhäkurussa vyöry, mutta sen koosta ei tarkempaa tietoa. Alla linkki ISn uutiseen tapahtumasta:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010019363.html

Levi nyt lisää juttua:
https://www.levinyt.fi/artikkeli/hiihta ... tava-riski

Tässä YLEn juttua alkutalven lumivyöryistä Pallaksella ja kuva myös marraskuun vyörystä:
https://yle.fi/a/74-20067604

Tässä tarkemmin marraskuulta ja parempi kuva luoteiskulmassa sattuneesta vyörystä. Kuvaaja Lehmikeron päällä.

https://yle.fi/a/74-20062342

Edit: lisätty viimeinen linkki

En päässyt/osannut korjata aiempaa viestiä, mutta korjaan tähän nyt sitten, että viimeinen linkki tietoineen virheellinen. Kuva on Vatikurusta ja kuvaaja on Palkaskeron päällä.

[Alien Alien]

Helppoa on myös selvittää numeroita etukäteen.
Tosin on myös aika epistä kutsua ulkopuolinen yksityinen ihminen huonoihin olosuhteisiin, kun pelastuslaitos on olemassa.

Nuo olosuhteethan muuttuivat haastaviksi vasta tuossa taivaskeron nousun jälkeen. Siihen asti he olivat tuulen suojassa.

joo no tuossa nimenomaisessssa tapauksessa varmasti hengenhädätön kyyti jo aiemmassa vaiheessa suht koht siedettävissä oloissa, mutta yleensäkin että jos on vaan päästävä maastosta pois eikä hätä ole vielä kuitenkaan niin sanotusti kädessä vaan ennakoitavissa tulevan nykyedellytyksillä jatkaa matkaa jos jokin varuste yms vointi kosahtanut... että mistä noita sitten olisi saavutettavissa kyytinumeroita, en tiedä ehkä onkin hotellin vastaanotosta vaikkapa tiskin alta, kun nyt ollut tässä se hotellille soitto skenaariokin esillä ja toisaalta tuotu esiin ettei tuolla saisi edes ajella moottorikelkalla turhanpäitten, mutta luulisi pelastuslaitoksenkin intressi olevan että suoranaisesti hädätön poiskuljetus tapahtuisi muuta kuin heidän kauttaan jos kerran ovat ylikuormitettuja, en tiedä noista systeemeistä

Pahoittelut, mutta on pakko jupista tähän vähäsen...
Kyllä täällä pohjoisessakin ihmisillä on omat työnsä, myös poromiehillä, eikä moottorikelkkoja pidetä noutolähtövalmiina oven pielessä.
Laupeutta kyllä tarvittaessa löytyy mahdollisuuksien puitteissa; ihan nokko on pelasteltu porukkaa jo työmatkoillakin tuolla kairassa.
Muutamiaki tielle jääneitä tai maastoon lähteneitä pelastettu varmalta paleltumiselta. Viimeisin tapaus syksyltä, kun tyyppi oli eksynyt metsästysreissulla, puhelin nollassa eikä mitään suojaa mukana, tulentekotaitokin näytti olevan hiinä ja hiinä... muutaman sata metriä tien laidasta oli jäänyt viimeistä noutajaa oottamaan. Aamulla satuttiin paikalle, mentiin katsomaan, kun näkyi kummallisia jälkiä. Sulateltiin ukko, ja vietiin se omalle autollensa, joka oli puolentoista kilometrin päässä.
On käyty kantamassa vaeltaja maastosta kesken oman työpäivän, että on saatu hänet Hiluxin lavalla tien varteen ja sitä myötä selkätohtoriin maalikylille.
On jokunen raportoitu poliisillekin, kun on nähty menemässä kairaan kesäkamppeilla selvästikin jo valmiiksi eksyneenä ja niin eespäin.
Vastuu ja vakuutukset?
Jo näissäkin tapauksissa joita on kohdalle sattunut, on pitänyt kahdesti miettiä, hoitaako asian itse vai ilmoittaako jonnekin. Ambulanssin voi joutua maksamaan itse, jos sen tilaa, eikä ollut tarve, sekin on tullut nähtyä, vierestä onneksi.
En kyllä ottais vastuuta mielellään minkäänlaisesta vaeltajasta. Hassua, että esimerkiksi koululapsia ei saa kyyditä ilman asianmukaista vakuutusta ja elikeinoharjoittajan vastuuta, miksi sitten aikuisia vois kuljettaa harmaalla kyydillä tätä ihmettelen.
Tietysti ymmärrän, että hätä ei lue lakia, eikä, kuten kerroin, aina ole lakia luettukaan, kun apua on annettu!
Vaikka aina oon valmis auttamaan, en kyllä numeroa seinälle laittais, eikä minulla toki ole sitä moottorikelkkaakaan, joka tässä jutussa kuulostaa autuaaksi tekevältä. Saattais pankkikin pian ruveta kyselemään, onko sitä alvi-ilmoitusta tehty, kun tilille napsahtelis suorituksia ilman aikojaan.

Ei sillä, etteikö täällä varmasti hyvää tahtoa ja auttamishalua aina löydy, mutta tuskin yksityisillä sen enempää kuin hotellillakaan on kalustoa passissa odottamassa omatoimivaeltajan hätä. Harmaita numeroita hotelli tuskin tänä päivänä uskaltaa jakaa. Hotelli palvelee ensisijaisesti asiakkaitaan, eikä tässä tapauksessa muistaakseni Pallashotelli ole edes auki ennen kuin hiihtokelit alkavat.

Hyvä kirjoitus Itäkairan Kehveliltä!

Vastuukysymykset ja päivystäminen sekä lupien saaminen ehdotettuun toimintaan, ei ole käytännössä tällä hetkellä mahdollista. Työkseen alueella moottoriajoneuvoilla liikkuvat, ovat kiinni siinä työssään mitä tekevät. Huviajelua ei sallita. ”Taksipalvelu” räjäyttäisi homman kunnolla käsiin, kun aukeaisi mahdollisuus tilata kyytiä sinne tänne, jolloin kaikista tylsimmät osat voisi skipata, eikä vaellukseen tarvitsisi valmistautua niin huolella etukäteen, kun nyt jo on kaikenlaista kulkijaa. Luonnonrauha olisi silloin kyllä menetetty. Kansallispuistoissa alue on kuitenkin pyhitetty luonnolle itselleen ja niissä pyritään minimoimaan ihmisen vaikutus alueen eläimille ja kasveille.

[URSA]

Miksei noita esmes nyt lapin potentiaalisia lumivyöryn vaaranpaikkoja vaan posautella vyörymään tahallaan silloin kun siellä ei ole ketään niin vaara ohi?

Joo ja sitten kuivataan kaikki vesistöt ettei kukaan huku.

Kyllähän niitä ulkomailla räjäytellään mutta käsittääkseni hiihtokeskusten lähettyvillä missä lumivyöry saattaisi muuten ulottua alueille joissa on paljon ihmisiä. Mitä järkeä olisi tuhlata räjähteitä tunturin rinteeseen minne kukaan ei mene moneen kuukauteen keskitalvella.

Näköjään vaeltajaäiti oli päätynyt juuri siihen paikkaan missä tapahtuu kaikista eniten lumivyöryjä Suomessa.

Aiempi pohdintani miksi hätäpuhelu soitettiin juuri siitä kohtaa jatkuu. Olisiko äiti tajunnut olevansa pahassa paikassa ja aikonut palata takaisin tulosuuntaan mutta se ei enää onnistunut kuten joku arveli aiemmin. Tuntuu niin epätodennäköiseltä pelkäksi yhteensattumaksi että puhelu paikantui niin syvälle kuruun. Olisiko havainto siitä että he ovat kurussa ollut se tekijä joka sai äidin lopulta soittamaan mutta hän ei kertonut havainnosta vaan uskoi heidän pääsevän omia jälkiään pitkin turvallisemmalle alueelle ennen pelastajien saapumista. Se ainakin selittäisi miksi matkaa jatkettiin eikä pysähdytty paikalleen odottamaan jos äiti tajusi kohdan vaarallisuuden.

Toivottavasti lapsiasiamies ottaisi jossain vaiheessa kantaa siihen onko lapsen edun mukaista päätyä vaaralle alttiiksi vanhemman harrastuksen vuoksi.

[Alien Alien]

Vyöryskaalaukseen liittyvästä toisesta arvosta:

R-skaala (eng. relative-size scale) kertoo vyöryn koon suhteessa vyöryväylään. Vyöryväylä on alue vyörymaastossa, jossa vyöryjä tapahtuu toistuvasti. Väylä muodostuu kolmesta osasta: laukeamisalueesta, josta lumi lähtee liikkeelle, vyöryurasta, joka on vyöryvän lumen kulkureitti, ja kertymäalueesta eli paikasta, johon pysähtyvä vyöry kasautuu.

R-skaalan ykköskoon vyöry R1 on hyvin pieni väylään nähden, R5 suurin mahdollinen, joka voi vyöryväylällä tapahtua.

R-skaalan arviota tehdessä huomioidaan paitsi väylän laukeamisalueen koko ja siltä liikkeelle lähteneen lumen määrä (vyöryn leveys rinteen poikki ja korkeus rinteen suuntaisesti sekä liikkeelle lähteneen lumikerroksen paksuus) ja myös olosuhteet väylän vyöryuralla sekä se, kuinka pitkälle kertymäalueelle vyöry on edennyt.

D-skaala (eng. destructive-size scale) puolestaan on arvio vyöryn tuhopotentiaalista tai -voimasta.

R- ja D- arvon ollessa korkeimmillaan toteutunut potentiaali vyöryn koko ja tuhovoima suurimmillaan. Vuonna 2021 Suomessa oli Ridnillä lumivyöry arviolta kokoluokkaa R4D4.

https://edgeski.fi/artikkelit/vapaalask ... lumivyory/

[Alien Alien]

Miksei noita esmes nyt lapin potentiaalisia lumivyöryn vaaranpaikkoja vaan posautella vyörymään tahallaan silloin kun siellä ei ole ketään niin vaara ohi?

Joo ja sitten kuivataan kaikki vesistöt ettei kukaan huku.

Kyllähän niitä ulkomailla räjäytellään mutta käsittääkseni hiihtokeskusten lähettyvillä missä lumivyöry saattaisi muuten ulottua alueille joissa on paljon ihmisiä. Mitä järkeä olisi tuhlata räjähteitä tunturin rinteeseen minne kukaan ei mene moneen kuukauteen keskitalvella.

Näköjään vaeltajaäiti oli päätynyt juuri siihen paikkaan missä tapahtuu kaikista eniten lumivyöryjä Suomessa.

Aiempi pohdintani miksi hätäpuhelu soitettiin juuri siitä kohtaa jatkuu. Olisiko äiti tajunnut olevansa pahassa paikassa ja aikonut palata takaisin tulosuuntaan mutta se ei enää onnistunut kuten joku arveli aiemmin. Tuntuu niin epätodennäköiseltä pelkäksi yhteensattumaksi että puhelu paikantui niin syvälle kuruun. Olisiko havainto siitä että he ovat kurussa ollut se tekijä joka sai äidin lopulta soittamaan mutta hän ei kertonut havainnosta vaan uskoi heidän pääsevän omia jälkiään pitkin turvallisemmalle alueelle ennen pelastajien saapumista. Se ainakin selittäisi miksi matkaa jatkettiin eikä pysähdytty paikalleen odottamaan jos äiti tajusi kohdan vaarallisuuden.

Toivottavasti lapsiasiamies ottaisi jossain vaiheessa kantaa siihen onko lapsen edun mukaista päätyä vaaralle alttiiksi vanhemman harrastuksen vuoksi.

Hyviä pointteja. Paineaalto tappaa/ vahingoittaa kaikkia lumen alla talvehtivia eläimiä ja kasveja, joka vaikuttaa sitten koko ekosysteemiin. Kansallispuistot eivät ole mitään leikkikenttiä ja huvittelupuistoja vaan eläinten (myös ihmiseläinten) ja kasvien koti. Vieraat eivät saa kotia tuhota käynneillään, jotta se koti säilyy tulevillekin asujille ja siten myös vierailijoille.

Voisi olla hyvin mahdollista mitä kirjoitit äidin toiminnasta. Selittäisi palaamisen tulosuuntaan.

Ehdottomasti samaa mieltä lapsiasiavaltuutetusta. Kaverivanhemmuus ilmiönä lisää lasten turvattomuutta, kun vanhemmat eivät enää osaa/uskalla olla vanhempia ja siten ”pomoja” vaan lapset päättävät ja ottavat enemmän roolia. Aiheesta löytyy useita kirjoituksia varhaiskasvatuksen ammattilaisilta esim. ISn sivuilta. Tässä linkki yhteen niistä.
https://www.is.fi/perhe/art-2000010107559.html

[Ramppa X Rämäpää]

Rehellisyyden nimissä teidän kaikkien pitää myöntää, että kuolema esim auto-onnettomuudessa on paljon todennäköisempi, kuin kuolema erävaelluksella.

Pitäisikö sinne Prismaan lähtiessä miettiä turvallisuussuunnitelmaa, jotta kauppareissusta selviää hengissä?

Mä itse miellän koko jeesustelun mieluummin niin, että tärkeää ei ole pitkä, vaan hyvä elämä.

Se voi todellakin päättyä rekan alle kauppareissulla tai lumivyöryyn tunturilla, mutta molemmat uhrit on valinnut juuri tuon hetkisen paikkansa. Ja molemmissa tapauksissa voi lapsi/lapsia olla mukana.

Yritin pysyä poissa täältä oman mielenterveyden vuoksi, mutta repsahdin. Nyt kaduttaa. Edelleen haamupelastuspartio seikkailee puoli tuntia ennen virallisia pelastajia paikalla ja autolla ajo on vaarallisempaa kuin kaamosvaellus tunturin huipulla kovassa pakkasessa ja lähes myrskytuulessa lumivyöryvaarallisten rinteiden lähettyvillä.

Yleensäottaen kun mitä tahansa riskiä verrataan auto-onnettomuuden riskiin, niin hyvin todennäköisesti puhutaan paskaa. Autolla ajaminen on nykyään huomattavan turvallista. Liikennekuolemista valtaosa johtuu ylinopeudesta ja/tai rattijuopumuksesta. Turvavyön käyttö olisi pelastanut 38% kuolleista. Ja muut vastaavat tekijät. Tietenkin voi sivuosumana itse kuolla rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa, mutta sekin on onneksi harvinaista. Hyvin helpoilla ja arkipäiväisillä valinnoilla voi tehdä autoilusta aika pitkälti riskivapaata.

Mutta vaikka jätetään kaikki edellä mainitut huomiomatta, niin ihanko oikeasti ja tosissaan olette (te joiden mielestä autoilu on vaarallisempaa) sitä mieltä, että jos otetaan kaksi tuhannen hengen äiti+lapsi -parijoukkiota ja laitetaan toinen joukko menemään kaamosvaellukselle lähes pahimpaan keliin, mikä Suomessa on mahdollista, ja toinen joukko käymään autolla Prismassa, niin jälkimmäisellä porukalle käy enemmän vahinkoja?

[damfin]

Minun arvioni lumimäärästä kuutioina perustuu kerrottuihin faktoihin.
Vyöryssä on kerrottu:
• 300-400 metriä leveä
• 500 metriä korkea
• Vyöryalue noi 2 hehtaaria
• Koko talven lumikerros
(lumensyvyys Forecan tietojen mukaan tuolloin 70 cm)

300 x 500 x 0,7 -> ~100 000 m3

Tottakai lumen määrä tuossa rinteessä on voinut olla vähemmän, mutta vaikka se olisi ollut vain 20 cm on lunta ollut tuolla alueella 30 000 kuutiota. Tai 10 cm 15 000 kuutiota.

Tuo kurun alaosa on aika ’sumppu’, U/V mallinen sola, jossa ainoa ulospäin suunta on itään.

En jaksa nyt etsiä mitä vyöryalueen mitoiksi on kerrottu, mutta jos nyt oletetaan että vyöryalueen pituus on ollut tuo mainitsemasi 500 metriä, niin sehän on siis se matka jolla lumi on liikkunut, mutta ei tarkoita sitä että kaikki lumi 500 metrin matkalta olisi päätynyt 500 metrin päähän, vaan sitä että lumikerros esimerkiksi 100 metrin matkalta on lähtenyt liikkeelle leviten 500 metrin pituiselle alueelle.

Lisäksi vielä se että lumivyöryssähän ei koko lumikerros lähde liikkeelle vaan yleensä se keski ja pintakerros, näkyyhän niissä alueesta otetuissa valokuvissakin että rinteessä oli seuraavanakin päivänä selkeä lumikerros.

Eli todellisempi laskukaava olisi luokkaa 300x100x0,5m = 15 000

Joka tapauksessa minä uskon mieluummin tuota lumivyöryn luokista ja lumimääristä kirjoittanutta asiaan perehtynyttä henkilöä joka sanoo että D3 luokan tyypillinen lumimäärä on 10 000 kuutiota.

[Ei mitään hajua]

Niin, tarkentaisin tuota vyöryaluetta, että kerrottiin seuraavaa (lähde poliisin tiedotustilaisuus):

Vyöryalue kokonaisuudessaan on ollut 85 metriä leveä ja 270 metriä pitkä, sen pinta-ala on noin 2,2 ha.

Lähtöalue on ollut 350 metriä leveä, kokonaispituus tällä vyöryllä on ollut 530 metriä.

Voisiko joku avata maallikolle, mitä tarkoittaa tuo jälkimmäinen?

85 * 270 = 2,295 ha... tämä on selvä, mutta siis lähtöalue ollut 350 metriä leveä, mitä tällä tarkoitetaan, jos vyöryalue on ollut kokonaisuudessaan vain 85 metriä leveä? Lähtenyt 350 metrin leveydeltä, mutta kaventunut 85 metrin leveydelle vai mitä?

Tarkoittaako tuo kokonaispituus sitä, että lunta on lähtenyt vyörymään 270 metrin matkalta, mutta se on vyörynyt lähtöpisteestään 530 metriä, eli 530 - 270 = 260 metriä vielä eteenpäin vyöryalueen loppupäästä vaiko 530 metriä vielä vyöryalueen lopusta eteenpäin?

Jos jollakin on tästä tietämys ja mahdollisuus piirtää asiasta vaikka selventävä piirros joko Pyhäkurun kuvaan tai ihan vaikka ruutupaperille, niin se olisi mukavaa (vaikka osa täällä niitä kuvanpiirroksia inhoaakin).

Minulle vaan ei ihan hahmotu tuo vyöryn koko.

[Alien Alien]

↑

Hyvä kysymys, olen itsekin paininut saman kysymyksen kanssa. Varsinkin tuo 85m ja 350m, kummatkin viitaten vyöryn lähtöalueeseen ei ole auennut. Pohdin olisiko voinut tarkoittaa kantillaan olevaa kartiota, eli kulman yläosassa alkanut 85m leveänä ja länsirinteeseen tullessaan olisi ollut 350m vai miten mitat tulisi ymmärtää?

Pituuden 530m olen ymmärtänyt tarkoittavan kokonaispituutta vyöryn alkupisteestä loppupisteeseen, mutta sekin on tulkinnanvarainen.

[Terra]

Noista vyörykuvista. Toinen vyörykuva ja toinen otettu muuten vaan (tai ainakaan ei ole mainittu vyörystä). En näe juurikaan mitään eroa Pyhäkurun kuvissa varsinkaan Lehmäkeron suuntaan.

Kuvassa Pallastuntureiden Pyhäkuru, joka on vapaalaskijoiden suosiossa. Keskellä häämöttävän Taivaskeron huipulta kurun pohjalle on noin 400 metrin korkeusero. Kurussa sattuu lumivyöryjä lähes joka talvi. Arkistokuva tammikuulta 2023. Kuva: Otto Ponto
https://is.mediadelivery.fi/img/978/e39 ... 2.jpg.webp

Pallastuntureiden itärinteessä oleva Pyhäkuru kuvattuna torstaina Kuva: Otto Ponto
https://hs.mediadelivery.fi/img/978/456 ... 3.jpg.webp
(kuvattu siis 4.1.24)

[Itäkairan Kehveli]

↑↑

Minusta vain kuulosti täysin järkeenkäyvältä, kun kuuntelin tuon Lauhamaan lausunnon, ja katoin karttaa. Lumi lähtee hevosenkengästä liikkeelle ja vyöryvirta muodostuu 85 metrin levyiseksi tuossa rännissä. Virta seisahtuu siellä vajaata kolmensadan metrin päässä, mutta irtonaista lunta kulkee sen pysähtyneen massan ylitse pitkästi tästä eteenpäin. Tämän ilmiön voi havaita itse maastossa, jossain hallitussa vyörytilanteessa kuten joentörmässä. Kun katsot kartasta hälytyspisteen ja kurun päädyn välistä pituutta, se on nuo kuutisensataa metriä eli kokonaispituus. Onhan tuosta paikasta raportoitu kilometrinkin pituista vyöryä, ja kurun huipulta katsoen sen voi hyvin uskoa.

[Omega]

Hyviä pointteja. Paineaalto tappaa/ vahingoittaa kaikkia lumen alla talvehtivia eläimiä ja kasveja, joka vaikuttaa sitten koko ekosysteemiin. Kansallispuistot eivät ole mitään leikkikenttiä ja huvittelupuistoja vaan eläinten (myös ihmiseläinten) ja kasvien koti. Vieraat eivät saa kotia tuhota käynneillään, jotta se koti säilyy tulevillekin asujille ja siten myös vierailijoille.

Tämä on mielestäni ihan perus lähtökohta. Ihminen on vieraana luonnossa, eikä todellakaan aleta räjäyttelemään mitään, koska joku vaeltaja päätyy paikkaan, jossa hänen ei tulisi olla. Muutenkin voitaisiin palata enemmän elämään, jossa ihminen elää luonnon kanssa rinnakkain luontoa kunnioittaen, kuin että kaikki luonto pitää yrittää räjäyttää pois ihmisten takia.

[Amk]

Käykääpäs lukemassa Evan siskon Åsa Granqvistin instagram päivitys eiliseltä. Ruotsinkielen taitoni on sen verran huono etten sitä viitsi tänne kääntää. Käsittääkseni kirjoittaa mm. hätäpuhelimen signaalista.

[Omega]

Käykääpäs lukemassa Evan siskon Åsa Granqvistin instagram päivitys eiliseltä. Ruotsinkielen taitoni on sen verran huono etten sitä viitsi tänne kääntää. Käsittääkseni kirjoittaa mm. hätäpuhelimen signaalista.

Vapaakielinen käännös

Kirjoittajan mukaan henkilö ei ole soittanut, mutta Hätäpuhelin on lähettänyt signaaleja, ja siksi on uskottu hänen olevan elossa. (Niin väärässä voi ihminen olla, toteaa kirjoittaja)). Kirjoittaja nukahtaa kello on yksi yöllä ja puhelu tulee kolmannelta henkilöltä/ystävältä 02.26, jolloin totuus selviää.

-

Eli äiti olisi lähettänyt hätäpuhelimella signaaleja perheelle tai läheisille. Mutta ei puhelua ei ole soitettu. Näin tulkitsen ja hätä on ollut suuri. Sen aistii, kun lukee koko päivityksen. Huoli on ollut kova. Paljon voimia läheisille.