Alien Alien kirjoitti: ↑Ma Tammi 22, 2024 8:57 pm
Helsingin sanomien jutussa on Otto Ponton ottama kuva Kurun pohjalta kohti Kurun luoteisnurkkaa. Zoomamalla ja kuvaa terävöittämällä voisi olla kaivuupaikka mainitsemasi kielekkeen takana. Toinen kaivuupaikka voisi olla ylempänä aika keskellä, näkyy tummempi juova jyrkän kohdan alla, mutta huonompi nähdä sitä tarkoin resoluution riittämättömyydestä johtuen. Olen ihmetellyt samaa syvyyksiin liittyen. Käsitykseni mukaan suurin lumimassa jää ns. vyöryalueen keskelle, eli pisteeseen, johon lunta kasaantuu eniten ylhäältä ja sivuilta ja alhaalta lumi ei pääse ”pakenemaan” vastaavalla vauhdilla. Vyöryn loppuvaiheessa ja laidoilla lunta vähiten. Nyt jos vyöry on ollut lähes koko länsiseinämän mittainen ja tuoden osin pohjoisseinämän lumia mukana, syvin keräämtymispiste, jonka kautta lumimassat liikkuvat sivuaisi se piste äidin löytöpaikkaa. Tällöin äiti olisi joutunut vyöryyn myöhemmin/ylempää, jolloin lumimassaa vähemmän ollut mihin joutua. Poika vastaavasti olisi ollut alempana, jolloin ylhäältä tullut enemmän lunta niskaan.
Toinen ajatus pojan löytösyyvyyteen: jos pojan löytöpaikka olisi ollut ”kielekkeen” takana, mietin, että olisiko kieleke voinut toimia ”stopparina”, johon ylhäältä tuleva lumi pysähtyy ja kasaantuu? Kielekkeen yli tulo ja varsin ylös sijoittuva löytöpiste, ei mielestäni ole kovin mahdollisia. Toisaalta ISn uutisesta varsin tarkkaa paikkaa vaikea päätellä.
Linkki juttuun, josta saa tarkemman kuvan.
https://images.app.goo.gl/c12DNNe7ry49quuP9
Ehdin vasta nyt palaamaan tähän. Pojan ruumiin löytöpaikka on huomattavasti ylempänä. Siis jos piirtämäni ruumiiden löytökohdat pitäisivät suurin piirtein paikkaansa.
Pojan löytökohdasta pystyy mielestäni erottamaan jotain jälkiä. Resoluutio on kyllä aika riittämätön. Äiti taas jäi länsi-/pohjoisseinämän kainalossa kulkevaan ojaan tai sen kohdalle. Kumpikaan ei olisi siis likimainkaan pohjalle asti tullut vaan pikemminkin jäänyt puolitiehen. Tähän voi minusta löytyä syy myös siitä, että olivat molemmat kiinni ahkioissa. Äkkiäkös sellainen sotkeutuu alas tullessa teräviin kiviin tai kasvillisuuteen ja pysäyttää liu'un kuin seinään.
Otto Ponton kuvan "tarkka" ottopaikka tapahtumaa seuranneelta torstailta (pojan löytämispäivä) oli suhteellisen inhottava haarukoitava (polttoväli jne) Earthin navigoinnin uskomattomasta kökköydestä johtuen, mutta kohtalaisen varmasti ainakin lähelle pääsin.
Lunta on tullut niin pirusti alas ja mahdollisesti vähän tunturikoivua ja pensastakin mennyt lakoon, että tuntui aluksi aika haasteelliselta sijoittaa kuvaan mitään tai saada paikoille vastineet hänen kuvastaan.
![Löytöpaikat1.jpg](./download/file.php?id=38550&sid=fb16a44f8021b9086a05ac903c699544)
- Löytöpaikat1.jpg (269.11 KiB) Katsottu 1378 kertaa
![Löytöpaikat-kopio.jpg](./download/file.php?id=38551&sid=fb16a44f8021b9086a05ac903c699544)
- Löytöpaikat-kopio.jpg (244.21 KiB) Katsottu 1378 kertaa
![Löytöpaikka2.JPG](./download/file.php?id=38554&sid=fb16a44f8021b9086a05ac903c699544)
- Löytöpaikka2.JPG (489.42 KiB) Katsottu 1378 kertaa
Nämä, eikä varsinkaan alla olevat ei ole kohdistettu Alien Alien sinulle, mutta lainasin viestiäsi, kun siihen oli hahmoteltu kaivupaikkoja.
Lumen syvyys: Yleisesti näkyi aiheuttaneen kovastikin parran pärinää, niin kyllä - minun mielestäni pojan löytöpaikan kohdalla voi olla 1,5 m lunta. Erityisesti siksi, että löytöpaikka on kallion lipan korkeimman kohdan alapuolella.
Taiteellinen huomio ja kärsimysnäytelmät I: Apuviivat kuvaan piirsi se sama 5-vuotias, joka haki epätoivoisesti helpotusta painajaisiinsa toivomalla pääosumaa alastulomatkan varrella. Se tosin todettiin aikalailla mahdottomaksi skenaarioksi mahdollisesti sillä perusteella, että kuolemaa edeltävä kärsimys olisi todennäköisesti jäänyt vajaaksi. Toisaalta, jos miettii, niin voisiko olla niinkin, että lumivyöryjä koskevat kuolinsyyotannat on saatu pääasiassa rinteitä laskeneilta eikä ahkioineen kalliokiipeilyä rosoisessa kurussa harrastaneilta. Silti oli saatu tilastojen mukaan päät kopsumaan kohtalokkaasti, vaikka kavereilla on usein jopa kypärät päässä suojana. Mutta ei mietitä, kun ei kannata.
Kärsimysnäytelmät II: Pidän ihan mahdollisena, että vain "puolen metrin syvyyteen hautautuneena" voisi laattalumivyöryssä tarkoittaa sitä, että äiti on voinut jäädä niin vittumaisesti lumilohkareiden sekaan pintaan tuohon ojaan, että eipä ole edes kuollut tukehtumalla kokonaan hautautuneena. Vaan joutunut paleltumaan kuoliaaksi miettien miten pojan kävi ja huutamaan turhaan myrskytuuleen poikaansa. Olisi voinut päästä jopa ylös, mutta ahkio valjaineen on ollut esteenä aisoineen betonoituneena lumeen. Valjaita ei ole saanut lumen alla irti, koska kädet ei ole liikkuneet riittävästi ja kiinniolo estänyt isomman sätkimisen vapauteen. Siellä sitä on voitu köllötellä pitkäänkin kuuntelemassa etäistä moottorikelkan pärinää tai huhuilua. Lauleltu virsiä kuin Ylinen kuohujen vietävänä. Lauhamaakin joutui ihan asettelemaan sanojaan ja toteamaan, että äiti löytyi ihan sattumalta ja hyvällä tuurilla jo niinkin pian samana iltana. Miksei jopa niillä Garminin koordinaateilla, kun eipäs ollutkaan lumen alla. Ei hennonut sanoa, että perkele kun ei vaan löydetty ajoissa, kun olisi selvinnyt hengissä vielä useammankin tunnin päästä. Ainoa, jolle sijaintitieto kotijoukoista meni, oli puoliso, joka ei muuten maininnut kenellekään asiasta tarkoituksella ja ajatteli, että jumalauta vihdoinkin, mutta pojan piti säilyä hengissä. Aika epätodennäköistä, mutta eikös tämä kuulostaisi kuitenkin ihanan kärsimykselliseltä, niin hyväksytäänkö kuitenkin? Myth Bustersin tavoin: "Plausible"?
Joopa joo.
Miksi pelastuspartio ei ajanut suoraan alas, jos lumivyöryvaara oli ilmeinen? Mielestäni siksi, että soittopaikkahan se pitää ensimmäisenä tarkastaa. Ja toisaalta lähdettä suoraan tähän hätään muistamatta olen melkoisen varma, että jossain uutisessa tai haastattelussa todettiin, että ajavat tai ajoivat kelistä johtuen pareittain kelkoilla. Eivät voineet siis jakaantua, mikäli kyseessä oli vain kahden kelkan kokoonpano. Kaksi kelkkaa oli Lauhamaan videollakin kurun yläpuolella tuiskussa. En tunne partioiden kokoonpanoja, mutta olettaisin, että nopeimmat paineli ylös ja jatkoi siitä kohti Nammalakurua ja joko seuraava saapuva pelastuspartio tai ensimmäinen partio Nammalakurun tuvassa ensin käytyään ajoi talvireittiä alapuolelle. Ja sieltä huomattiin ehkä sitten se vyörykin.
Ei voi muuta sanoa kuin, että kyllä käy poikaa entistä enemmän sääliksi kun tuli vielä asiantunteva analyysi ahkioista. Vuorikiipeilyä tuollaisen virityksen kanssa ja tuossa kelissä. Siinä on #5 ollut kyllä kaikessa mukana, kun varusteetkin on vielä paskemmat kuin äidillä. Sattumaa tai ei.
En usko kyllä ihan sitä viiden metrin näkemää. Useampi on todennutkin, että Lauhamaan videolla näkyy kyllä huomattavasti pidemmälle, mutta ei siinä seinällä ole varmasti vielä pienen valonkajon aikaan ihan käsikopelolla sentään menty. On voinut äitikin väkisin ihmetellä, että jopahan on paikkaan päädytty oikein ammattihenkilön ominaisuudessa.