Lintupojat

[Sariola]

..... ..... .....
Sitä minä ihmettelen, kuinka Gusse pystyi kertomaan murhaajan pituden hypnoosissa, sillä tuskin hän tätä mitenkään olisi seisomassa nähnyt.

Sariolan teoriaan vielä se lisänä, että hän luulee Gussen tilan sairaalassa pahentuneen oleellisesti ja muistiaukon syventyneen laaja-alaisemmaksi, mitä se Gussen niemellä ollessaan on ollut.

Silti mies jo kolmen viikon makuun jälkeen seisoskelee epätasaisen kallion päällä niemen nokassa, jossa vesi on metrin päässä, kädet selän takana, vaikka tasapainoelin on vaurioitunut niin, että sieltä on kaivettu luunsiru poikineen ulkomaailmaan.

On siinä ollut tasapainoilemista.

Sitä en osaa sanoa, onko hypnoosikertomus totta vai valemuistoja, sitä ei voinut varmuudella sanoa edes Lauerma.

Hypnoosikertomuksen mukaan NG näki surmaajan telttaan leikatun reiän kautta. Onhan hän voinut muodostaa käsityksensä henkilön pituudesta sen mukaan - eri asia on, onko se oikeaan osunut vai ei. Arvio on voinut mennä pieleenkin, se oli vain arvio.

Edelleen Hessun käsityskyky ei yllä ymmärtämään muistiaukon olemusta, kuten noista hänen lauseistaan ilmenee. Muistiaukko asettuu vasta myöhemmin paikalleen. Muistiaukossa ollessaan ihminen voi olla, elää ja toimia täysin normaalistikin. Siis henkilö ei vielä silloin tiedä, että tämä aika asettautuu myöhemmin muistiaukoksi, jonka ajalta hän ei myöhemmin muista tapahtumia. Muistiaukko on siis takautuva. Vielä myöhemmin muistiaukon aikaisia tapahtumia voi hiljalleen palata osaksi tai kokonaan takaisin muistiin. Niin se on kummallista se muisti ja muistiaukko. Tämän asian ymmärtäminen vaatii visuaalista lahjakkuutta, jonka määrä eri henkilöillä vaihtelee. Muutamat ihmiset eivät opi millään ymmärtämään tällaisia asioita, vaikka kuinka selitettäisiin. Se ikäänkuin menee yli hilseen eli henkilön käsityskyvyn. Näin on voinut mennä, varmuutta ei ole.

Tasapainoelin on voinut tosiaan häiriköidä, kun on ollut murtuma aivan korvan etupuolella leukaluussa aivan nivelen lähellä ja lisäksi korvan yläpuolella ohimossa on ollut suuri ruhjehaava, joka kertoo, että sinne ohimoon on osunut painava isku kovapintaisella esineellä (ei nyrkillä).

Korvasta on vuotanut verta, ja mies on joutunut käymään korvaklinikalla sitä hoidattamassa, mutta ei ole varmaa tietoa, onko sieltä mitään poistettu, eikä se ole oleellistakaan. Totta on, että korvaa on hoidettu kauan itse tapauksen jälkeen. Tämä tiedetään.

Samana päivänä, jolloin NG pääsi sairaalasta, hän oli poliisien kanssa siellä niemessä näyttämässä paikkoja poliiseille. On hyvin mahdollista, että tasapainohäiriöt olivat siinä vaiheessa jo ainakin pääosin hellittäneet. On enemmän kuin todennäköistä, että nuo hänen vammansa olivat voineet aiheuttaa tasapainohäiriöitä. Sensijaan muistiaukko oli hyvinkin voinut asettua paikalleen, eikä NG enää muistanut todellisuudessa juuri mitään lauantai-illan myöhemmistä tapahtumista. On voinut käydä näin. Se on hyvin mahdollista ja jopa todennäköistä.

[kukkuu]

Heikki meinasi oikein suuttua Tuomiselle ja Hämäläiselle, kun inttivät
alastomista naisista, että olisi pitänyt nähdä.
Mutta kun ei sellaisia/sellaista ollut teltan päällä, niin ei ollut.
Se oli muuten asia, josta pyydetiin olemaan hiljaa julkisuudessa, eikä Heikki kertonutkaan, viskipullo meni hukkaan.
Kyllä on Björklund raahattu teltan päälle poikien mentyä ohi,
ja hakattu sen jälkeen, se selittää luunkaappaleen hiuksineen puskassa.
Ikäänkuin lavastettu kaiken tapahtuneen vasta lintupoikien mentyä ohi.

Tuo Heikin kuulustelu oli 2003.

Pekka Rantasta kuulusteltiin 10.8.2005 (hänen saman vuoden huhtikuussa jättämänsä sähköpostiviestin johdosta):

..
Menimme jälleen helluntaina (5.6.1960) Harryn kanssa uimaan murhaniemeksi myöhemmin nimetyyn paikkaan joskus aamupäivällä klo 9-10 aikoihin. Tulimme niemen kärkeen pientä polkua Bembölestä.
...
Teltasta kysyttäessä totean, että en muista siitä muuta, kuin värin ja sen, että se oli kasassa miehen alla. Minulle jäi sellainen mielikuva, että kasassa olevassa teltassa oli ilmeisesti joku tai joitakin ihmisiä sisällä, koska siinä oli havaittavissa joitakin möykkyjä. Mitään ääniä en teltasta kuitenkaan kuullut.
...
En osaa sanoa kauanko uimme, mutta siinä vaiheessa, kun olimme lähdössä polkua pitkin takaisin Bembööleen, teltan ympärille alkoi tulla virkapukuisia poliiseja ja hetken kuluttua muitakin uteliaita.

Seurasimme tapahtumia muutaman metrin päästä ja näimme, että poliisit vetivät teltan sisältä lähes alastoman tytön. Sen tarkemmin en tyttöä nähnyt. Muistan poliisin sanoneen, että tyttö oli täysin jäykkä ja ymmärsin hänen olleen kuollut.

Teltan päällä ollutta miestä heräteltiin samanaikaisesti poskiin läpsimällä ja kuulin hänen örähtelevän. Näin vielä, että myös toista henkilöä alettiin vetää teltasta ja ehdin nähdä ylös nostetun telttakankaan alla runsaasti verta.
....

Viite: Gustafsssonin ETP:n lisätutkinta

Rantasen todistus on yhtäpitävä Heikki Salosen kertomuksen kanssa. Jos luottaa Rantasen todistukseen, niin Björklundin n.s. lavastusvammojen on täytynyt syntyä ennen ulos vetämistä, koska poliisit olivat paikalla silloin ja sen jälkeen aina ruumiiden pois viemiseen asti.

Edelleen, jos luottaa sanatarkasti pöytäkirjaan, niin täysin jäykkä viittaa paremminkin 12 tunnin eroon kuolinaikaan nähden kuin 6 tunnin eroon. Lavastus on voinut sattua ennen lintupoikien käyntiä.

Lisätutkinnan merkitys jäi vähäiseksi.

Koitetaan ytimekkäästi:

Kolit näkevät poliisin.
Rantanen näkee poliisin ja heidän vetävän uhreja teltasta.
Ensiavussa amanuenssi näkee poliisin tai poliisit tuomassa Gustafssonia.

Poliisien rikospaikkapiirustus (saapumishetkellä) taas ilmaisisi Paavolan ja Lönnbergin saapuneen paikalle uhrien jo ollessa esillä.

Olisiko tässä mahdollista, että silminnäkijät olisivat sekoittaneet poliisit ja ambulanssimiehet?
Onko mahdollista, että ambulassimiehenä olisi ollut poliisi?
Jos amanuenssi on nähnyt poliisin tuovan Gustafssonin, niin kenestä poliisista voisi olla kyse?
Oliko 60-luvulla poliisin ja ambulanssimiesten uniformut sekoitettavissa?

[Hessu52]

Tuopa on hyvä huomio kukkuulta, joka sitten selittänee sen, miksi Gusse kirjattiin sisään sairaalaan vasta n. kello 14.00.

Ei sirrakuskeilla siihen aikaan muistaakseni ollut sen kummempia työasuja, kuin suorat housut ja paita, joten tuskin heitä on voinut virkapukuisiksi poliiseiskikaan kutsua.

Muistisin, että jossain vaiheessa "lanssihenkilöstöllä" olisi ollut valkoiset työasut, mutta oliko juuri 1960, niin siitäkään ei ole varmaa muistikuvaa.

Kun itse jouduin koomaan v.1967, oli "lanssin" henkilöstöllä jo valkoiset työasut, sen totesin, ennen kuin menetin tajuntani ja "lanssina" oli Wolksvagen Klenbussista rakennettu ambulanssiverio.

Näin ollen itselleni ei jäänyt mitään muistiaukkoa, koska muistan tajunnanmenetykseni ja myös sen, kun heräsin ja kysyin ensimmäiseksi, mikä minulla on ja mikä sairaala.

Näin uskoisin muidenkin menettelevän, eikä ala luulla lähiomaisiaan poliiseiksi, vaikka sitähän poliisit ovatkin, mutta vain virkansa puolesta.

[pasi]

Näin ollen tuollainen todistelu voidaan unohtaa ja mitätöidä sen takia, koska asiasta on kulunut jo niin kauan, että todistaja voi muistaa väärin.

Ja lisäksi näyttää siltä, että tuo kuulustelu on pidetty n. viikko sen jälkeen, kun esitutkinta-aineisto tuli julkiseksi. Aineiston julkiseksitulon jälkeenhän oli joka paikka täynnä kuvauksia ja spekulaatioita tapahtumien kulusta. Kuluneen ajan lisäksi tämän todistajan muistikuvien luotettavuutta heikentää se, että muistikuvat ovat voineet täydentyä tai jopa muodostua julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella.

[pasi]

On enemmän kuin todennäköistä, että nuo hänen vammansa olivat voineet aiheuttaa tasapainohäiriöitä.

Yhtä todennäköistä on, että tasapainohäiriöt olivat ilmakallotutkimuksen komplikaatio. On tunnetua, että kyseinen tutkimus voi aiheuttaa tasapainohäiriöitä, jotka korjautuvat fysioterapian avulla 1 - 2 viikossa. Asiantuntevan lainauksen voit kopioida esim. tästä dokumentista.

[Hessu52]

Eipä kukaan Jukka hyvä nähnyt keskiniemen kulkijaakaan murhaniemessä ja silti häntä pidetään todennäköisenä sekaantujana surmiin.

Ei kaikki ole miltä näyttää, sanotaan vahassa iskelmässä ja niin se on myös näitten todistelujen kohdalla.

Pekka Rantanen taisi tapahtuma aikaan olla pikkupoika, kun taas Marjatta Sahakangas oli jo nuori neitokainen.

Eräs, joka voisi tulla jo kaapista esiin, on Olavi Kivilahti, jonka ajanmääritys on epäkelpo muiden todistajien kanssa.

Olisi mukava tietää se todellinen aika, jolloin hän on saapunut omalle paikalleen läntisimpään niemeen ja oliko hän todellakin koko neljä tuntia liikkumatta niemessään valveilla, sillä sellainen aika on kesäaamun lämmössä todellakin pitkä.

Uskoisin hänen torkahtaneen, tai jopa snukkuneen johonkin aikaan siellä niemessä, eikä niemeen saapumisen ajankohtakaan voi olla oikea, koska hän ei nähnyt eikä kuullut tilanhoitajan vaimon Aikli Karjalaisen pyykkäilyä läheisellä laiturilla.

Siihen aikaanhan laitusi oli noin 50 metriä ptkä, joten se ulottui melkein puoleen väliin lahtea, jonka niemessä Olavi Kivilahti oli kuulema istunut kello aamusta klo. 04.00 saakka aina aamu kahdeksaan.

Aili Karjalainen oli tullut pyykille n. klo. 03.45 ja lähtenyt 04.15 , eikä Olavi Kivilahti ollut häntä nähnyt.

Vaikka Olavi olikin huononäköinen ja rillit oli rikki kotona, niin olisi iloisen pyykkäri pyykinpesuäänet ainakin kuuluneet, tiedä vaikka olisi kauniin kesäpäivän kunniaksi laulaa lurauttanutkin jotain, siinä pyykkiään pestessään.

[Matlock]

Eipä kukaan Jukka hyvä nähnyt keskiniemen kulkijaakaan murhaniemessä ja silti häntä pidetään todennäköisenä sekaantujana surmiin.
.

Kun kello kuuden mies tuntuu aiheuttaneen olemassaolollaan hessulle trauman, yritän rauhoitella.

Nisse olisi hyvin todennäköisesti todettu syyttömäksi ilman tuota havaintoa kulkijastakin. Se oli vain yksi pieni tekijä oikeudenkäynnissä. Totta kai murhaniemessä on voinut joku ulkopuolinen käydä mihin aikaan yöstä tahansa, ei kello kuuden mies mitään dramaattista merkitse eikä hän välttämättä ole siellä köynyt.

Kumminkin hän liikkui lähellä aikaan, joka osuu lähelle lintupoikien mahdollista havaintoa ulkopuolisesta ja ennen kaikkea on omituista, ettei hän ole ilmoittautunut. Jos mies on ollut n.s. yöjalassa, ehkä hän salaisi sen vaimoltaan joitain vuosia, mutta luulisi sentään pitkän ajan kuluessa kertovan kulustaan jollekin.

Kellu kuuden mies voi olla toki varttia vaille kuuden mies tai varttia yli kuuden mies, mutta uskon hänen siellä suunnilleen kuuden aikoihin liikkuneen. Hän voi olla:
1) Sivullinen, joka ei ole nähnyt/kuullut mitään erityistä.
2) Sivullinen, joka on käynyt murhapaikalla ja nähnyt jotain enemmän tai vähemmän ratkaisevaa.
3) Toinen murhaajista, jos näitä oli kaksi tai jonkinlainen tapahtumiin osallistuja, jälkien peittelijä tms.
4) Murhaaja.

Kiirehtiminen ei istu kovin hyvin kohtaan 1, mutta tokihan joku voi syystä tai toisesta kiirehtiä su aamunakin. Kantamusten puuttuminen taas ei oikein sovi kohtiin 3 ja 4, mutta ei tietysti täysin sulje niitäkään pois.
Kohta 2 tuntuisi näin ollen todennäköisimmältä, joskin miehen puhumattomuus on sekin kummallista.

[:o)]

Eipä kukaan Jukka hyvä nähnyt keskiniemen kulkijaakaan murhaniemessä ja silti häntä pidetään todennäköisenä sekaantujana surmiin.
.

Nisse olisi hyvin todennäköisesti todettu syyttömäksi ilman tuota havaintoa kulkijastakin. Se oli vain yksi pieni tekijä oikeudenkäynnissä.

Kyllähän asia on niin, että tällä kulkijalla oli aivan ratkaiseva osuus Espoon pahamaineisen käräjäoikeuden, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Urho eli Kekkonen) päätöksessä!
Tämä oikeus katsoi jostain aivan käsittämättömästä syystä, että kulkija tuli murhapaikalta! Mikään seikka ei osoita, että hän olisi ollut tulossa sieltä.
Haisee, laamanni Mikkola, haisee vieläkin...

Ote päätöksestä:

"Silminnäkijöiden havainnot 5.6.1960 varhain aamulla väkivallan käytön jo ilmeisesti tapahduttua maahan lysähtäneen teltan vierestä piiloon siirtyneestä ja alueelta kiireesti kenkien piilotuspaikan suuntaan poistuneesta miehestä, jonka tuntomerkit eivät sovellu Gustafssoniin, tukevat johtopäätöstä, että paikalla on surmaamisten aikana ollut ulkopuolinen henkilö."

Jumal-auta! Tuntomerkit, jotka eivät sovellu Gustafssoniin!
-Bongarit näkivät "jotain vaaleaa" siirtyvän puiden siimekseen. Toisen kertomuksen mukaan he näkivät hahmon, joka oli pukeutunut mieluummin vaaleaan, kuin tummaan poistuvan teltan luota puiden varjoon tai rannan suuntaan...
-Kalakaveriaan yli neljä (4!) tuntia odotellut pikkupoika, jonka rillit olivat menneet rikki, eikä uusia ollut vara ostaa, istui ilman rillejä viereisen niemen kalliolla.
Hän näki miehen kulkevan kauempana olevan pellon polkua. Hänellä ei ollut mitään syytä kiinnittää minkäänlaista huomiota kulkijaan, jonka menoa näki pienen matkan.
Silti tämä pikkupoika, jota kuulusteltiin paljon myöhemmin, luritteli valokuvantarkat tuntomerkin puolikenkiä myöten tästä kulkijasta!

Hoh-hoo...! Siinäpä väkevät todisteet ulkopuolisesta murhaajasta! Kerrassaan vakuuttavaa, lauhkea laamanni Mikkola, kerrassaan...

Ja sen faktan, että tämä kulkija, jota oikeus piti murhaajana, puuhaili sitten vielä tunteja murhien jälkeen murhapaikalla lavastelemassa, oikeus ohitti liian kiusallisena käsiteltäväksi... vai lieneekö käynyt sankareiden mielessäkään koko tosiasasia.
Luulisi Mikkolan korvien punottavan...

Urholle tunnustus kerrankin oikeasta luonnehdinnasta Espoon KO:sta, alan olla Urhon kanssa lievästi samaa mieltä myös hänen idiootiksi nimittämästään syyttäjä "Tom-Tom" Ifströmistäkin...

[Jukka]

> Jumal-auta! Tuntomerkit, jotka eivät sovellu Gustafssoniin!

Teltan luona puskiin livahtaneen tuntomerkeillä ei ole käytännössä suurtakaan merkitystä vapauttavan päätöksen kannalta. Oleellista on se, että lintubongarit ensinnäkin näkivät tapahtumien kulun kuta kuinkin samalla tavalla ja että heidän kuvauksensa tilanteesta teltan päällä on samansuuntainen. Lintubongareiden kuvauksen perusteella voidaan lähes yksiselitteisesti sulkea pois se mahdollisuus, että Gustafsson ei olisi maannut teltan päällä samaan aikaan, kun joku ulkopuolinen pakeni telttapaikalta. Innokkaimmilla Gustafssonin vastustajilla on suuria vaikeuksia käsittää jutun pointtia.

> Ja sen faktan, että tämä kulkija, jota oikeus piti murhaajana, puuhaili sitten vielä tunteja murhien jälkeen murhapaikalla lavastelemassa, oikeus ohitti liian kiusallisena käsiteltäväksi... vai lieneekö käynyt sankareiden mielessäkään koko tosiasasia.

Ei ole mitään todisteita siitä, että telttapaikalla olisi tehty tietoisesti toimenpiteitä, joiden tarkoitus olisi ollut antaa rikoksesta harhauttava kuva. Silminnäkijäkertomusten perusteella näyttäisi siltä, että jokin ulkopuolinen kulkija, virkavallan edustaja tai lääkintämies on todennäköisempi liikuttelija kuin murhaaja.

[Loka]

^Muru, mun on nyt taas pakko vähän puuttua ettei mene sellaiseksi, että koitetaan uusia lukijoita vedättää.

Nythän on niin, että jo pelkkien kamojen varastaminen on edellyttänyt uhrien liikuttelua, joten ihan turha vinkua mikä on todennäköistä ja mikä ei. Uhreja on liikuteltu ja liikuttajan on täytynyt olla myös romujen viejä. (mikä johtaa suurimpaan todennäköisyyteen siitä, että romujen viejä on myös surmaaja) Pientä logiikkaa peliin, aivosolut juoksemaan Jukallakin. Miettimistä loppuun asti ennen lähetä -painikkeen painamista.

Nus.

[Matlock]

^.

Nythän on niin, että jo pelkkien kamojen varastaminen on edellyttänyt uhrien liikuttelua, joten ihan turha vinkua mikä on todennäköistä ja mikä ei. Uhreja on liikuteltu ja liikuttajan on täytynyt olla myös romujen viejä. (mikä johtaa suurimpaan todennäköisyyteen siitä, että romujen viejä on myös surmaaja)Nus.

Mutta on niinkin, että ehkäpä puhutaan useammasta liikuttelusta. Murhaaja on heti teot tehtyään pöllinyt kamat ja siinä yhteydessä hiukan liikutellut ruumiita ja myöhemmin veren jo ehdittyä kuivua, ruumiita on siirrelty enemmän uudelleen.

[pasi]

Silminnäkijäkertomusten perusteella näyttäisi siltä, että jokin ulkopuolinen kulkija, virkavallan edustaja tai lääkintämies on todennäköisempi liikuttelija kuin murhaaja.

Ehkä voisit mainita joitakin esimerkkejä luotettavista silminnäkijäkertomuksista, joiden perusteella voidaan päätyä tuohon johtopäätökseen. Voimme arvioida kertomusten luotettavuutta vaikkapa sinun muistisääntöjesi avulla.

[Matlock]

Silminnäkijäkertomusten perusteella näyttäisi siltä, että jokin ulkopuolinen kulkija, virkavallan edustaja tai lääkintämies on todennäköisempi liikuttelija kuin murhaaja.

Ehkä voisit mainita joitakin esimerkkejä luotettavista silminnäkijäkertomuksista, joiden perusteella voidaan päätyä tuohon johtopäätökseen. Voimme arvioida kertomusten luotettavutta vaikkapa sinun muistisääntöjesi avulla.

Juurihan kukkuu laittoi tänne kaksi silminnäkijälausuntoa ruumiiden sirtelystä.

[Loka]

^.

Nythän on niin, että jo pelkkien kamojen varastaminen on edellyttänyt uhrien liikuttelua, joten ihan turha vinkua mikä on todennäköistä ja mikä ei. Uhreja on liikuteltu ja liikuttajan on täytynyt olla myös romujen viejä. (mikä johtaa suurimpaan todennäköisyyteen siitä, että romujen viejä on myös surmaaja)Nus.

Mutta on niinkin, että ehkäpä puhutaan useammasta liikuttelusta. Murhaaja on heti teot tehtyään pöllinyt kamat ja siinä yhteydessä hiukan liikutellut ruumiita ja myöhemmin veren jo ehdittyä kuivua, ruumiita on siirrelty enemmän uudelleen.

Kerroppas mikä ja kenen motiivi olisi liikutella uhreja kuoleman ja romujen viennin jälkeen?

[:o)]

Silminnäkijäkertomusten perusteella näyttäisi siltä, että jokin ulkopuolinen kulkija, virkavallan edustaja tai lääkintämies on todennäköisempi liikuttelija kuin murhaaja.

Sinulta on nyt mennyt puurot ja vellit sekaisin, pojuseni...

Kyse ei ole lainkaan siitä, kuka sinun mielestäsi on todennäköisin Björklundin ruumiin liikuttelija, vaan siitä, millä Espoon pahamaineinen käräjäoikeus, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Urho) perusteli ulkopuolisen paikallaolon ja siitä, että samainen oikeus ei käsitellyt ollenkaan sitä tosiasiaa, että Björklund siirrettiin ja riisuttiin tunteja murhien jälkeen, lavastamaan teot näyttämään seksuaalimurhilta.

Se, että surkeasti inisevä sankaripoika Gustafsson köllötteli löydettäessä Björklundin ruumiin päällä kertoo jo jotain sekin - sellaiselle, joka kykenee ajattelemaan...