zem kirjoitti: ↑Ma Touko 13, 2024 3:30 pm
Kokoomuksen toimeenpaneva käsi Paatero ja Kuusiranta ohjasivat huomion pois Luvatan piiristä ja käänsivät huomion tekaistuilla todisteilla Aueriin – ehkä myös Luvatan toimitusjohtaja Jussi Helavirran ja rahoitusyhtiö Nordic Capitalin vaikutuksesta. Nyt on käsissä näiden piirien itseaiheuttama sotku.
Lapset saatiin pelkäämään äitiään – näille kerrottiin (”me tiedetään”) että tämä oli raa´asti että surmannut lasten isän, jolloin näissä heräsi pelkoreaktio äitiä kohtaan, mitä ruokittiin saatanallisiin mittasuhteisiin saakka. Tämän johdosta lapset eivät halunneet jäädä murhasyytteistä vapautetun äitinsä hoteisiin.
Murhasyyte lasten äitiä kohtaan oli siis kuitenkin perätön: se perustui väärennetyille todisteille mm. hätäkeskuspuhelun litteraation osalta, mistä KRP:n äänitutkijua Tuija Niemi poisti ulkopuolisen äänet esim. kohdasta 1:08 – 1:20 (tuo mieleen elokuvan Pahan kosketus). Kaikki lähti liikkeelle Tuija Niemen litteraatioväärennöksestä, missä todettiin että ”tallenteella ei kuulla ketään ulkopuolista” – no ei, kun ei suostuttu litteroimaan ulkopuolisen ääniä, mitkä ovat selkeästi "jokaisen kuultavissa" tallenteella esim. mainitussa kohdassa. Tuija Niemi sai kuitenkin viisi minuttiaan jukisuudessa – varmaankin kannatti? Joku on sanonut ”Meren vesi ei riitä pesemään puhteeksi älyllistä veritahraa”.
Tuija niemen toimet yhdistyivät myöhemmin Minna Joki-Erkkilän ilmeisen virheelliseen diagnoosiin, minkä mukaan ”raiskauksesta ei välttämättä jää jälkiä immenkalvoille” – vaikka asiaa tutkittaisiin uv-valolla. Tämän käsityksen on alan johtava tutkija Astrid Heger yksiselitteisesti kumonnut murrosikää nuorempien uhrien osalta vuonna 2013. Ja uv-tutkimusta ei muuten taideta harjoittaa edes pahoinpitelyvammojen osalta, epätieteellisenä menetelmänä asia ei liene ottanut tulta?
Mutta pelko lapsissa oli todellinen, ja pelon aiheuttaija olivat sijaisvanhemmat sekä poliisin ja syyttäjän toimet – sitä ennen lapset eivät pelänneet tai karttaneet äitiään.
Olisi korkea aika siis korjata syyttäjän ja poliisin tökeröt virheet ja vääristelyt sekä niiden seuraukset ja todeta, että hyväksikäyttötuomio oli tyhjästä tempaistu ja aiheeton, minkä lapset ovat aikuistuneina todenneet. Lapset eivät edes tienneet, mitä seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan, kun he sepittivät hyväksikäyttö- ja pahoipitelytarinoita. Raiskaaminen yhdistyi heidän mielestään ylipäätään fyysiseen pahoinpitelyyn ja kaltoinkohteluun. Kertomusten syynä oli lapsissa aiheutettu pelkotila äitiä kohtaan, eikä Auer pelkotilaa aiheuttanut, vaan poliisi, syyttäjätaho ja lehdistö yhdessä.
Aivan selkeästi sotkun aiheuttaja ei ole lapset ja Auer vaan yksiselitteisesti poliisi, syyttäjä ja lasten hyväksikäyttöä tutkineet ”asiantuntijat”. Täysimääräinen korvaus olisi paikallaan, ja myös korvasuksen mahdollinen velkominen syyllisilta tahoilta eli myös Minna ja Ari Auerilta.
