Juha Manner: Ulvilan surma - juttu 2472

[Joosua]

Edellä oleva tarkoittaa käsittääkseni sitä, että asianomistajan on pitänyt pysyä totuudessa tehdessään selkoa tutkittavasta asiasta ja antaessaan vastauksia itselleen esitettyihin kysymyksiin. Anneli Auerin asema on muutettu poliisissa rikoksesta epäillyksi 9.2.2009 lähtien, jonka jälkeen häneltä ei ole enää edellytetty totuudessa pysymistä ja jonka jälkeen Joosuan viittaamat muuttuneet kertomukset ovat syntyneet. Kannattaa siis palata tarkastelemaan totuusvelvollisuudessa annettuja kuulustelukertomuksia ja unohtaa painostuksen alla muuttuneet mielikuvitustarinat.

Siitä, koska on puhuttu totta ja koska on puhuttu epätotta, ei ole varmuutta. Monet henkilöt niin viranomaiskoneistossa, eri oikeusasteissa ja täälläkin ovat asiasta eri mieltä. Lisää todisteita tarvittaisiin varmuuteen pääsemiseksi.

Ei ole mitenkään harvinaista että henkilö sellaisessa asemassa rikosprosessissa jossa hänellä on totuusvelvollisuus, puhuu epätotta. Jos lukee lehtiä niin esimerkiksi sieltä voi tällaisia tapauksia havaita. Ja Suomessa se on hyvin kannattavaksi tehty. Rangaistukset ovat varsin lieviä. Voi sanoa että erittäin lieviä jos ajatellaan että puhumalla muuta kuin totta voi välttää pitkän ehdottoman vankesrangaistuksen, kuten vaikkapa elinkautisen.

[Gideon Fell]

...
Syylliseksi epäilty voidaan esimerkiksi pidättää ja vangita. Jotain asianosaista ei voida. Asianosaista ei myöskään voida kuulustella epäiltynä rikokseen. Ja jos henkilöllä ei ole mitään rikosprosessuaalista asemaa, siis syylliseksi epäillyn, todistajan tai vaikka asiantuntijatodistajan, ei häntä edes voida kuulustella koska hänen asemansa on ilmoitettava kuulustelun alussa.
Asianosaista voidaan ainoastaan puhuttaa, siis jutella hänen kanssaan, ihan kuten vaikka naapurin tai roskakuskin kanssa.
...

Tältä argumentaatiolta putoaa pohja pois, kun terminologia, ja sen myötä itse asiakin on metsässä.

Esitutkintalaissa säädetään:

2 Luku
5 §
Esitutkinnan asianosaiset

Esitutkinnassa asianosaisia ovat:

1) asianomistaja;

2) rikoksesta epäilty;

3) muu henkilö, jonka oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin rikos ja sen selvittäminen voivat vaikuttaa.

Asianosaisen huoltajaan tai edunvalvojaan, asianosaisena olevan oikeushenkilön lakimääräiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluvaan edustajaan taikka muun asianosaisen lailliseen edustajaan sovelletaan soveltuvin osin tämän lain asianosaisia koskevia säännöksiä.

Tarvittaessa tutkinnanjohtaja päättää siitä, onko henkilöä pidettävä asianosaisena.

Asianosaiset ovat siis juuri niitä, jotka tyypillisesti ovat kuulusteltavana, kutakin oman roolinsa mukaisesta. Kaikkia asianosaisia ei kuitenkaan kuulustella, jos näillä ei ole tai ei arvioida olevan tietoja, jotka olisivat hyödyksi asian selvittämiseksi. Tämän lisäksi voidaan kuulustella muitakin, joiden tietoista on hyötyä asian selvittämiseen.

[Hermione]

Eduskunnan Apulaisoikeusasiamies asiassa (2322/4/10) on ottanut kantaa esitutkintapöytäkirjan aineistoon.
https://www.oikeusasiamies.fi/r/web/gue ... h=z7eVeFP2
"Merkitystä on, että syyttäjälle syyteharkintaan tehdessään ja vastaajilla sekä muilla asianosaisilla oikeudenkäyntiin valmistautuessaan on oikeus luottaa siihen, että esitutkintapöytäkirjaan on tehty merkintä myös sellaisesta esitutkinnassa saadusta aineistosta, jolla poliisi ei ole katsonut olevan merkitystä asiassa. Merkinnän tekeminen palvelee nimenomaan muita kuin poliisia." Jne...

Tämä on niin hyvä lausunto että kannattaa etsiä se ja lukea.
Ei puhuta tietojen vuotamisesta.
Vaan luottamuksesta siihen että tiedon saa, vaikka poliisi katsookin sen tuloksettomaksi.

Poliisi luulee tietävänsä rikosasiassa syyllisen.
Luulee olevansa Jumalasta seuraavan. (Ainakin tämä PK asettaa itsensä tuolle tasolle, kirjansa mukaan.)

Kiitos, tämä oli ihan mielenkiintoinen keissi. Oikeusasiamies tekee hyvää työtä viranomaistahojen epäkohtien korjaamiseen.

Suora linkki ratkaisuun:

https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratk ... /2322/2010

[Hermione]

Mitä tulee AA:n kuulemiseen rikostutkinnan alussa, niin on hyvä muistaa että tämä oli alkuun sairaalahoidossa saamiensa vammojen vuoksi. Mikäli Lahden murhaaja olisi löytynyt ja hänet saatettu oikeuden eteen, olisi hän todennäköisesti saanut tuomion tapon yrityksestä koska puukotus ylävartalon alueelle on aina potentiaalisesti hengenvaarallinen. Tapon yritys käsittääkseni vanhenee 20 vuodessa eli murhaaja edelleen voisi saada tuomion tästä rikoksesta. Murha ei vanhene koskaan.

Koska AA on ollut sairaalassa ensimmäisen puhutuksen aikaan, oli kyseessä epävirallinen kuuleminen. Varsinaisissa kuulusteluissa muutama päivä myöhemmin tapahtumiin osallisuus oli asianomistaja. Itse käsitän tämän niin, että kuluneiden päivien aikana poissulkevat tutkimukset oli saatu tehtyä ja siksi virallisten kuulustelujen aikaan status ei ollut epäilty.

Sairaalassa kuuleminenhan on jostain syystä videoitu ja sittemmin se on vuotanut julkisuuteen. Kyseisen tallenteen olisi ehdottomasti pitänyt olla salassapidettävä koska kyseessä ei ollut kuulustelu. Hoitohenkilökunta olisi myös voinut kieltää potilaan kuulemisen kokonaan ja näin käsittääkseni usein tehdäänkin jos potilas on vahvasti lääkitty, kuten AA:kin oli kuulemisen aikana, tai jos muuten arvioidaan kuulemisen olevan potilaan toipumiselle haitallista.

[Vareksenpoikanen]

Mitä tulee AA:n kuulemiseen rikostutkinnan alussa, niin on hyvä muistaa että tämä oli alkuun sairaalahoidossa saamiensa vammojen vuoksi. ...
- j- -
...Hoitohenkilökunta olisi myös voinut kieltää potilaan kuulemisen kokonaan ja näin käsittääkseni usein tehdäänkin jos potilas on vahvasti lääkitty, kuten AA:kin oli kuulemisen aikana, tai jos muuten arvioidaan kuulemisen olevan potilaan toipumiselle haitallista.

Auer olikin voimakkaasti lääkitty ja ehdottomasti puhuttelu ja puhuttelun videointi olisi pitänyt kieltää Auerin oman oikeusturvan vuoksi.

Tässä zemin viestissä, ketjusta "Syyttäjien valitus Korkeimpaan oikeuteen 2015 s.17" kerrotaan miten "rauhallinen" Auer oli seuraavana aamuna sairaalaan tulonsa jälkeen
Todellisuudessa:
Hän oli polvillaan sängyllä ja huusi ja itki.
Kysyi lapsiaan.
Kysyin miten selvitään kun Jukka on kuollut.

Täällä monen vuoden päästä on tosiasioita niin vaikea tunnustaa
On helpompaa joidenkin palstalaisten mielestä pitää viihteenä toisen ihmisen kärsimystä. Ja monessa käänteessä korostaa Auerin rauhallisuutta seuraavan aamun puhuttelussa.
Oli hän silloin rauhallinen. Oli tuotu muutama diapami. (Kaikki ei ehkä tiedä mikä on diapami. Googlatkaa.) Mutta kyllä sairaalassa rauhalliseksi saadaan - kuka vaan.

Muistan että kuuntelin tämän Päivi Vettenrannan käräjäoikeudessa antaman todistus puheenvuoron.
Lopuksi kun syyttäjä kysyi häneltä että pitikö hän Auerin syyllisenä, Päivi vastasi että ei tullut mieleenkään ennen, ennenkuin hän keltaisten lehtien lööpeistä alkoi lukea sellaisesta.

quote=zem post_id=690950 time=1436295329 user_id=31952]
Auerin mielentilaa koskien KäO:n päätöksessä 2013 todetaan seuraavaa:

Kaikki Auerin kanssa tekemisissä rikospaikalla sekä sairaalassa
olleet kuultavat ovat maininneet Auerin poikkeuksellisesta rauhallisuudesta.
Hän ei ole reagoinut tietoon miehensä kuolemasta eikä hän ole ollut huolissaan lastensa turvallisuudesta tapahtuman aikana eikä sen jälkeen.

Todistajien kertomuksesta välittyy kuva, että Auer on ollut välinpitämätön tapahtuman
ja Lahden kohtalon suhteen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella
ei kuitenkaan voida päätellä, onko poikkeuksellinen rauhallisuus Auerin luontenpiirre
vai onko se tässä tapauksessa tilanteen aiheuttaman shokin vaikutusta. (Alleviiv. Zem.)

Sairaanhoitaja Kantinkosken todistus ei kerro Auerin "poikkeuksellisesta rauhallisuudesta"
- päinvastoin: tämä on ollut polvillaan osaston vuoteella, mikä on synnyttänyt vaaratilanteen, minkä johdosta tapaus on varmasti jäänyt Kantinkosken mieleen.

Auer on ollut tuskaisena polvillaan sängyllä, huutanut ja itkenyt, ja koska pleuratreeni
oli kiinnitetty koukulla sängyn reunaan, asento on vetänyt letkun piukeaksi.

Pleuradreeni on katetri, joka kanavoidaan keuhkon ja rintakehäseinämän välissä olevaan tilaan. Tilaa kutsutaan pleuraonteloksi tai keuhkopussiksi. Katetrin avulla keuhkopussi tyhjennetään ylimääräiseltä ilmalta, nesteeltä, mädältä tai vereltä jota normaalisti siellä ei ole. Pleuradreeni liitetään rintaontelon tyhjennysyksikköön, joka suorittaa varsinaisen pleuraontelon tyhjentämisen eli dreneroimisen. Pleuradreenin laittaminen ja siihen kuuluva varsinainen hoitotyö on tietynlaista erikoisosaamista vaativa alue, jossa aseptinen työote on potilaan hoidon kannalta tärkeää. Tilat jotka edellyttävät pleuradreeniä voivat pahimmassa tapauksessa hoitamattomina johtaa potilaan kuolemaan. Myös vääränlaisella potilaan hoidolla on vakavat seuraukset.

Auer oli vaikuttanut olevan poissa tolaltaan, ja varmistettuaan letkun kiinnityksen K. oli mennyt rauhoittamaan. Auer oli kysellyt mitä nyt lapsille tapahtuu – tämä siis ollut hädissään lapsista sekä siitä, miten hän nyt pärjää kun Jukkaa ei enää ole. Auer oli itkenyt K:n olkaa vasten.

K. oli päättänyt antaa rauhoittavaa lääkärin tarvittaessa määräämää diapamia 5 mg.
Tilanne oli kestänyt kymmenisen minuuttia.

K. oli saanut potilaan tyynnyteltyä, mutta katsoi parhaaksi hälyttää kriisiryhmän edustajan,
jolloin Päivi Vettenranta on tullut paikalle. Ks. kuva alla:



Eli Auer on ollut rauhoittavan saanut rauhoittavan lääkityksen juuri ennen Vettenrannan saapumista paikalle. Tätä ennen Kantinkoski oli rauhoitellut potilasta. Lienee myös yksilöllistä, kenelle ihminen avautuu kriittisissä tilanteissa. Tapahtumat ja lääkitys oli kirjattu hoitolehdelle.

Käräjäoikeuden 2013 mukaan siis ”Kaikki Auerin kanssa tekemisissä rikospaikalla sekä sairaalassa olleet kuultavat ovat maininneet Auerin poikkeuksellisesta rauhallisuudesta.” Siis esimerkiksi Vettenranta.

Ja kaikki ”sairaalassa olleet kuultavat”? Kantinkoski oli ”omahoitaja” sairaalassa, mutta häntäpä ei siis valikoitu kuultavien joukkoon – ilmeisesti siksi, että hän ei olisi kertonut ”Auerin poikkeuksellisesta rauhallisuudesta” ja olisi mahdollisesti kertonut myös Auerin juuri saamasta diapam-lääkityksestä.

Perinteisesti oikeudelle tulee kertoa ”koko totuus eikä muuta kuin totuus”. Auerin
mielentilaa selvitettäessä ”sairaalassa olleiden kuultavien” suhteen on tyydytty
osatotuuteen, mikä on käytännössä johtanut oikeuden (sekä tiedotusvälineiden) harhauttamiseen. Ilmeisesti myöskään myöskään Vetteranta ei ole maininnut, että hän on tullut poliklinikalta osastolle Kantinkosken pyynnöstä?

Lisäksi herää kysymys, onko poliisi saanut Auerilta oikeuden potilastietoihin? Vai onko poliisivaltuuksilla saatu luottamuksellisia hoitotietoja, joita esim. Vettenranta on käräjäoikeuden päätöksen mukaan poliisille auliisti välittänyt?

Mikäli poliisilla on ollut valtuudet hoitotietojen käyttämiseen, poliisi on varmasti ollut
tietoinen Kantinkosken roolista potilaan hoitajana sen jälkeen, kun potilas on siirretty poliklinikalta osastolle.

Miksi Kantinkosken osuutta ei ole noteerattu? Annettujen tietojen nojalla sitten oikeus on siis
päätynyt virheelliseen käsitykseen, sitä on asiassa harhautettu:

Kaikki Auerin kanssa tekemisissä rikospaikalla sekä sairaalassa olleet kuultavat
ovat maininneet Auerin poikkeuksellisesta rauhallisuudesta.[/u] Hän ei ole reagoinut
tietoon miehensä kuolemasta eikä hän ole ollut huolissaan lastensa turvallisuudesta
tapahtuman aikana eikä sen jälkeen.

Todistajien kertomuksesta välittyy kuva, että Auer on ollut välinpitämätön tapahtuman
ja Lahden kohtalon suhteen.

Oikeuden harhauttaminen on ilmeisesti maassamme sallittua ja ylimmän tahdon siunaamaa, koska oikeuskansleri ei katsonut asialliseksi puuttua muuhunkaan yksipuolisuuteen poliisitutkinnassa.

Nähtäväksi jää, katsooko myös Korkein oikeus tämänkaltaiset asiat yhdentekeviksi yksilön oikeusturvan kannalta.

Alla Kantinkosken todistus Auerin reaktioista:

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/sktodistusb.wav

[/quote]

[Kuolemannaakka]

Pieni liekki kirjoitti:

"Rikospaikan ja sen välittömän läheisyyden tutkinnalla on keskeinen merkitys rikoksen ratkaisemisessa. Tekninen tutkinta on tehtävä kerralla sillä tarkkuudella, ettei asiaan myöhemmin tarvitse palata. Rikospaikka muuttuu, jäljet häviävät jne. Vanhan totuuden mukaan kulunut aika on menetetty totuus. Vaihtoiset tapahtuman kulut on aina otettava huomioon, vaikka tapaus sinänsä näyttäisikin selvältä."

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin juuri näin on Ulvilan murhan alkututkinnassa aikoinaan tehty.
--------------------------Lainaus päättyy.

Huomioiden hovioikeuden kovan arvostelun tutkinnasta, on todettava että olet ymmärtänyt pahasti väärin.

Tutkintaa ei nimenomaan tehty alussa riittävällä laajuudella, ja tämä johtui juuri siitä että valittiin yksi ainoa tutkintalinja eli huppislinja ja Auer suljettiin heti pois epäiltyjen joukosta.
Tämä nyt ikävä kyllä on tosiasia eikä muutu miksikään. Mutta se, mikä johti tällaiseen kummalliseen "valikointiin", on erittäin mielenkiintoista.

Aueria kuulusteltiin KRP:stä kutsutun tutkijan voimin vielä huhtikuussa 2007. Kaikki tehdyt labratutkimuksetkin näyttävät, ettei Aueria "suljettu pois heti alussa", vaan hänen syyllisyytensä selvittämiseksi tehtiin normaalit toimenpiteet ja tutkimukset. Mutta kun nuo tutkimukset nimenomaan osoittivat ettei hän ollut osallisena, niin tottakai resursseja siirrettiin muhin linjoihin.

[Kuolemannaakka]

Nyt olen kahdesta lehdestä lukenut Mannerin haastattelun ja kummassakin toimittaja toistaa kuin papukaija, että "poliisilla on sinänsä oikeus valita mitä aineistoa se ETPK:aan jättää tai ottaa pois." No eihän ole, hyvänen aika sentään. Poliisi on puolueeton: poliisin tulee ottaa aineistoon sekä syyttömyyttä että syyllisyyttä vahvistava näyttö, eikä tietenkään saa jättää pois sellaista aineistoa, mikä on tutkinnanjohtajan kannan vastainen tai vaikuttaa jutun tuomioon. "Muu materiaali annetaan, mikäli puolustus osaa sitä kysyä", kirjoittaa Aalto! Onko vähän kafkamainen oikeuskäsitys hänellä? Pitää osata kysyä materiaalia, mitä ei ole koskaan nähnyt eikä tiedä olevan olemassa.

Eikö nyt toimittajatkaan mitään ajattele? Syyttäjä syyttää, puolustus puolustaa, poliisi on puolueeton tutkija, tuomari on puolueeton tuomitsija. Ei poliisi ole mikään syyttäjän apulainen ja yritä saada syytettyä vankilaan. Poliisi kerää aineistoa, jonka perusteella syytetty joko tuomitaan tai vapautetaan. Puolustus ja syyttäjä saavat tämän aineiston ja sen perusteella yrittävät näyttää omaa kantaansa toteen. Molemmilla pitää olla sama aineisto käytettävissään.

Meillä toimittajat ei näe siinä mitään ihmeellistä, että poliisi yrittää lavastaa syytetystä syyllisen, poistamalla virallisesta etpk:sta kaikki syyttömyyteen viittaavat tutkimustulokset. Haloo. Ulvilan jutussa ei aineistoa (esim rikospaikkakuvia!) annettu edes pyynnöstä.

Poliisi VOI lavastaa syyttömän, sehän tässä se skandaali on. Skandaali on se, että poliisi toimii yhteistyössä syyttäjän kanssa ja yrittää estää puolustuksen toimintaa. Nyt nämä älykääpiöt kirjottavat lehdessä, ikään kuin se VUOTAJAPOLIISI olisi tehnyt jotain väärin, vaikka nimenomaan hän toimi lain mukaan ja muut eivät.

[Hermione]

.
.

Eli Auer on ollut rauhoittavan saanut rauhoittavan lääkityksen juuri ennen Vettenrannan saapumista paikalle. Tätä ennen Kantinkoski oli rauhoitellut potilasta. Lienee myös yksilöllistä, kenelle ihminen avautuu kriittisissä tilanteissa. Tapahtumat ja lääkitys oli kirjattu hoitolehdelle.

Käräjäoikeuden 2013 mukaan siis ”Kaikki Auerin kanssa tekemisissä rikospaikalla sekä sairaalassa olleet kuultavat ovat maininneet Auerin poikkeuksellisesta rauhallisuudesta.” Siis esimerkiksi Vettenranta.

Ja kaikki ”sairaalassa olleet kuultavat”? Kantinkoski oli ”omahoitaja” sairaalassa, mutta häntäpä ei siis valikoitu kuultavien joukkoon – ilmeisesti siksi, että hän ei olisi kertonut ”Auerin poikkeuksellisesta rauhallisuudesta” ja olisi mahdollisesti kertonut myös Auerin juuri saamasta diapam-lääkityksestä.

Perinteisesti oikeudelle tulee kertoa ”koko totuus eikä muuta kuin totuus”. Auerin
mielentilaa selvitettäessä ”sairaalassa olleiden kuultavien” suhteen on tyydytty
osatotuuteen, mikä on käytännössä johtanut oikeuden (sekä tiedotusvälineiden) harhauttamiseen. Ilmeisesti myöskään myöskään Vetteranta ei ole maininnut, että hän on tullut poliklinikalta osastolle Kantinkosken pyynnöstä?

Lisäksi herää kysymys, onko poliisi saanut Auerilta oikeuden potilastietoihin? Vai onko poliisivaltuuksilla saatu luottamuksellisia hoitotietoja, joita esim. Vettenranta on käräjäoikeuden päätöksen mukaan poliisille auliisti välittänyt?

Mikäli poliisilla on ollut valtuudet hoitotietojen käyttämiseen, poliisi on varmasti ollut
tietoinen Kantinkosken roolista potilaan hoitajana sen jälkeen, kun potilas on siirretty poliklinikalta osastolle.

Miksi Kantinkosken osuutta ei ole noteerattu? Annettujen tietojen nojalla sitten oikeus on siis
päätynyt virheelliseen käsitykseen, sitä on asiassa harhautettu:

Kaikki Auerin kanssa tekemisissä rikospaikalla sekä sairaalassa olleet kuultavat
ovat maininneet Auerin poikkeuksellisesta rauhallisuudesta.[/u] Hän ei ole reagoinut
tietoon miehensä kuolemasta eikä hän ole ollut huolissaan lastensa turvallisuudesta
tapahtuman aikana eikä sen jälkeen.

Todistajien kertomuksesta välittyy kuva, että Auer on ollut välinpitämätön tapahtuman
ja Lahden kohtalon suhteen.

Oikeuden harhauttaminen on ilmeisesti maassamme sallittua ja ylimmän tahdon siunaamaa, koska oikeuskansleri ei katsonut asialliseksi puuttua muuhunkaan yksipuolisuuteen poliisitutkinnassa.

Nähtäväksi jää, katsooko myös Korkein oikeus tämänkaltaiset asiat yhdentekeviksi yksilön oikeusturvan kannalta.

Alla Kantinkosken todistus Auerin reaktioista:

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/sktodistusb.wav

Lainausta on lyhennetty.

Minä en ole missään median julkaisussa tai oikein muutenkaan nähnyt tätä omahoitajan kertomusta. Julkinen totuus on, että on ollut epäillyttävän rauhallinen ja tunteeton. Omahoitaja kuitenkin on se, jolla on ollut suora hoitokontakti potilaaseen ja hänen mukaansa potilas on niin järkyttynyt että on siis jouduttu antamaan rauhoittavia että vammojen hoito ei ole vaarantunut. Todella valikoivasti on todistajakertomuksia huomioitu. Se ei voi olla edes laillista pudottaa pois kaikki sellaiset todistamiset, jotka eivät sovi ennalta päätettyyn narratiiviin. Aivan järkyttävää. Kyllä, suunnilleen kaikkia tahoja on harhautettu. Tällä reseptillä ne oikeusmurhat toteutetaan.

[Panu]

Mannerin kirjan sivulla 44 kirjoitetaan mysteerimiehen todistelistan sisällöstä:

Myöhemmin kävi ilmi, että kyse oli juuri sellaisesta aineistosta, jonka poliisi jätti pois esitutkintapöytäkirjasta.

Sittemmin lakia on muutettu siten, että kaikesta esitutkintapöytäkirjasta pois jätetystä tutkinta-aineistosta on tehtävä merkintä pöytäkirjaan. Mutta vielä vuonna 2009 poliisin ei tarvinnut tehdä pois jätetystä aineistosta merkintää pöytäkirjaan muutoin kuin siinä tapauksessa, että poliisi oletti asialla olevan jotain merkitystä.

Puolustusasianajaja voi pyytää syyttäjältä nähtäväkseen pois jätettyä aineistoa, mutta käytännössä pyyntöjen tulee olla yksilöityjä. Toisin sanoen puolustus voi pyytää vain sellaista aineistoa, jonka olemassaolosta se on perillä. Jos aineistosta ei ennen lakimuutosta ollut merkintää pöytäkirjassa sen vuoksi, ettei poliisi katsonut asialla olevan merkitystä, se jäi käytännössä pimentoon.

[Joosua]

Pieni liekki kirjoitti:

"Rikospaikan ja sen välittömän läheisyyden tutkinnalla on keskeinen merkitys rikoksen ratkaisemisessa. Tekninen tutkinta on tehtävä kerralla sillä tarkkuudella, ettei asiaan myöhemmin tarvitse palata. Rikospaikka muuttuu, jäljet häviävät jne. Vanhan totuuden mukaan kulunut aika on menetetty totuus. Vaihtoiset tapahtuman kulut on aina otettava huomioon, vaikka tapaus sinänsä näyttäisikin selvältä."

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin juuri näin on Ulvilan murhan alkututkinnassa aikoinaan tehty.
--------------------------Lainaus päättyy.

Huomioiden hovioikeuden kovan arvostelun tutkinnasta, on todettava että olet ymmärtänyt pahasti väärin.

Tutkintaa ei nimenomaan tehty alussa riittävällä laajuudella, ja tämä johtui juuri siitä että valittiin yksi ainoa tutkintalinja eli huppislinja ja Auer suljettiin heti pois epäiltyjen joukosta.
Tämä nyt ikävä kyllä on tosiasia eikä muutu miksikään. Mutta se, mikä johti tällaiseen kummalliseen "valikointiin", on erittäin mielenkiintoista.

Aueria kuulusteltiin KRP:stä kutsutun tutkijan voimin vielä huhtikuussa 2007. Kaikki tehdyt labratutkimuksetkin näyttävät, ettei Aueria "suljettu pois heti alussa", vaan hänen syyllisyytensä selvittämiseksi tehtiin normaalit toimenpiteet ja tutkimukset. Mutta kun nuo tutkimukset nimenomaan osoittivat ettei hän ollut osallisena, niin tottakai resursseja siirrettiin muhin linjoihin.

Tuon kertomasi perusteella Auerin on siis täytynyt olla yhtäaikaa asianomistaja ja syylliseksi epäilty. Todellisuudessa näin ei voida toimia, ymmärrät ja tiedät tämän varmasti. Tällainen "kaksoisrooli" ei ole laillisesti mahdollinen. Ihminen joko on syylliseksi epäilty, tai sitten ei ole. Auer ei ole ollut syylliseksi epäilty ensimmäiseen kahteen vuoteen.

Tosiasiaksi jää se että Auer suljettiin käytännössä heti pois epäiltyjen joukosta ja mm tekninen ja taktinen tutkinta suunnattiin tämän mukaan jolloin se osoittautui hyvin puutteelliseksi, kuten hovioikeus varsin kovassa kritiikissään toteaa.

Se tai ne seikat jotka johtivat tähän erittäin nopeaan päätökseen tutkinnan rajaaamisessa, on erittäin mielenkiintoisia.

Esimerkiksi ammattipiireissä tätä Ulvilan murhajuttua pidetään tältäkin osin erittäin poikkeuksellisena. Onneksi tähän asiaan on kiinnitetty poliisien koulutuksessa huomiota ja tällaisen toistuminen onkin jatkossa huomattavasti epätodennäköisempää.

[Vareksenpoikanen]

Tuon kertomasi perusteella Auerin on siis täytynyt olla yhtäaikaa asianomistaja ja syylliseksi epäilty. Todellisuudessa näin ei voida toimia, ymmärrät ja tiedät tämän varmasti. Tällainen "kaksoisrooli" ei ole laillisesti mahdollinen. Ihminen joko on syylliseksi epäilty, tai sitten ei ole. Auer ei ole ollut syylliseksi epäilty ensimmäiseen kahteen vuoteen.

Tosiasiaksi jää se että Auer suljettiin käytännössä heti pois epäiltyjen joukosta ja mm tekninen ja taktinen tutkinta suunnattiin tämän mukaan jolloin se osoittautui hyvin puutteelliseksi, kuten hovioikeus varsin kovassa kritiikissään toteaa.

Se tai ne seikat jotka johtivat tähän erittäin nopeaan päätökseen tutkinnan rajaaamisessa, on erittäin mielenkiintoisia.

Esimerkiksi ammattipiireissä tätä Ulvilan murhajuttua pidetään tältäkin osin erittäin poikkeuksellisena. Onneksi tähän asiaan on kiinnitetty poliisien koulutuksessa huomiota ja tällaisen toistuminen onkin jatkossa huomattavasti epätodennäköisempää.

Huomenta Joosua.
Asianomistajana Auer olisi pitänyt olla häneen kohdistuneessa tapon yrityksessä, tai ainakin törkeässä pahoinpitelyssä.
Tämäkin on yksi kummajainen ettei siitä tutkinnasta ole paljon kerrottu kansalle???

Eiköhän nää jutut tutkittu nipussa.

[Vareksenpoikanen]

Mannerin kirjan sivulla 44 kirjoitetaan mysteerimiehen todistelistan sisällöstä:

Myöhemmin kävi ilmi, että kyse oli juuri sellaisesta aineistosta, jonka poliisi jätti pois esitutkintapöytäkirjasta.

Sittemmin lakia on muutettu siten, että kaikesta esitutkintapöytäkirjasta pois jätetystä tutkinta-aineistosta on tehtävä merkintä pöytäkirjaan. Mutta vielä vuonna 2009 poliisin ei tarvinnut tehdä pois jätetystä aineistosta merkintää pöytäkirjaan muutoin kuin siinä tapauksessa, että poliisi oletti asialla olevan jotain merkitystä.

Puolustusasianajaja voi pyytää syyttäjältä nähtäväkseen pois jätettyä aineistoa, mutta käytännössä pyyntöjen tulee olla yksilöityjä. Toisin sanoen puolustus voi pyytää vain sellaista aineistoa, jonka olemassaolosta se on perillä. Jos aineistosta ei ennen lakimuutosta ollut merkintää pöytäkirjassa sen vuoksi, ettei poliisi katsonut asialla olevan merkitystä, se jäi käytännössä pimentoon.

Kyllähän nää pykälät - kumotutkin, tuttuja kaikille on! Mutta laitan pahan vaan pahuuttani nää tänne!

Kumotusta, vuoden 1987 esitutkintalaista ne merkittävimmät pykälät kaiketi, tässä aineisto asiassa.
Silloinkin sai sen aineiston josta oli tehty merkintä pöytäkirjaan, mutta vasta esitutkinnan päätyttyä.

Suurin osa on tutkinnanjohtajista aina jättänyt osan aineistoa pois. Ei edes merkintää loppulehdelle.

499/1987
40 §
Esitutkinnan päätyttyä on siitä kertyneestä aineistosta laadittava pöytäkirja (esitutkintapöytäkirja), jos se on asian jatkokäsittelyä varten tarpeellista. Siihen on otettava kuulustelupöytäkirjat ja selostukset tutkintatoimenpiteistä sekä liitettävä tutkinnassa kertyneet asiakirjat ja tallenteet, mikäli niillä voidaan olettaa olevan merkitystä asiassa.

Esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jota ei ole otettu esitutkintapöytäkirjaan, on tehtävä merkintä pöytäkirjaan.

41 §
Esitutkinta-asiakirjojen julkisuudesta on säädetty erikseen.

Esitutkinnan päättäminen
42 §
Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus esittää esitutkintaviranomaiselle lausuntonsa esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jos se on omiaan jouduttamaan tai helpottamaan asian käsittelyä tuomioistuimessa. Lausunto on liitettävä esitutkintapöytäkirjaan.

[Hermione]

Asianomistajana Auer olisi pitänyt olla häneen kohdistuneessa tapon yrityksessä, tai ainakin törkeässä pahoinpitelyssä.
Tämäkin on yksi kummajainen ettei siitä tutkinnasta ole paljon kerrottu kansalle???

Eiköhän nää jutut tutkittu nipussa.

Taisi tämä tapon/murhan yritys jäädä varsin vähälle mediahuomiolle ennen kuin AA:sta tehtiin pääepäilty. Siihen narratiiviin tuo puukotusvamma rintaan ei oikein sopinut muuten kuin että Lahti olisi puukottanut tai että AA olisi itse (!) lavastanut puukoniskun.

Muita vammoja kuin puukotusvamma ei ollut. Lähitaistelussa tulee aina myös hyökkääjään eri asteisia vammoja; Uhrissa oli torjuntavammoja eli kovasti on pantu vastaan joten eri asteisia nirhaumia ja mustelmia olisi pitänyt löytyä myös tekijästä. Tämäkin jätettiin täysin huomiotta esitutkintapöytäkirjassa.

[Joosua]

Huomenta Joosua.
Asianomistajana Auer olisi pitänyt olla häneen kohdistuneessa tapon yrityksessä, tai ainakin törkeässä pahoinpitelyssä.
Tämäkin on yksi kummajainen ettei siitä tutkinnasta ole paljon kerrottu kansalle???

Eiköhän nää jutut tutkittu nipussa.

Auerin kohdistuneen tapon yrityksen tai törkeän pahoinpitelyn tutkinta jäi vähälle huomiolle varmastikin siksi että epäiltyä ei tavoitettu.

[Kkook]

Muita vammoja kuin puukotusvamma ei ollut. Lähitaistelussa tulee aina myös hyökkääjään eri asteisia vammoja; Uhrissa oli torjuntavammoja eli kovasti on pantu vastaan joten eri asteisia nirhaumia ja mustelmia olisi pitänyt löytyä myös tekijästä. Tämäkin jätettiin täysin huomiotta esitutkintapöytäkirjassa.

Toki huomionarvoista on se, että eipä löytynyt uhristakaan sellaisia jälkiä, että olisi pannut kovasti vastaan, siis muuta kuin itsepuolustukseksi, hengenvaarasta huolimatta. Kuten esim. verisiä rystysiä jne. Kovasti on ilmeisesti vain yrittänyt puolustaa itseään, mikä ei kyllä käy järkeen tämän ovi-ikkunan läpi tulleen tunkeilijan tapauksessa. Tunkeilijan, jonka on täytynyt pitää jumalatonta meteliä, ja jolla on mennyt melkoinen tovi tulla ikkunasta sisään repimättä itseään lainkaan. Kovin kummaa, että uhri ei ole ilmeisesti ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin tällaista tunkeilijaa vastaan. Eikä myöskään ryhtynyt tämä toinen potentiaalinen uhri.

Sitten taas, jos tekijä onkin ollut jo talossa sisällä, ja ollut uhrille hyvin tuttu – ehkä jopa rakas – niin sitten nämä hänen puolustusjäljet käy kyllä paremmin järkeen. Kuten käy lopullinen kuolinsyykin. Kummasti kun tekijällä on ollut tarve hiljentää uhri juuri ennen poliisien tuloa. Uhrin, joka mitä ilmeisemmin olisi tämän tekijän voinut tunnistaa. Jostakin kumman syystä antoi kuitenkin toisen todistajan soittaa vain parin metrin päässä poliisit paikalle.

Että juupa juu.