Marjanpoimintayritystä epäillään ihmiskaupasta - hallitusneuvos Olli Sorainen epäiltynä

[Tarkastaja Levisi]

Ohessa tuo sopimus jonka Kiantama Oy:n kanssa yhteistyötä tehnyt thaimaalainen värväritaho allekirjoitutti thaipoimijoilla.
Sopimustekstissä on muutamia aika rankkoja kohtia. Muutamasta variksenmarjasta joutuu maksamaan takaisin kaiken minkä on tienannut. minkäänlaisia vaateita ei saa esittää eikä muualle matkustaa, koska firma on takavarikoinut passit sun muut. Firma saa vähentää poimijan palkasta milloin tahansa minkä tahansa rahasumman, mistä poimija ei saa tietenkään valittaa. "Firman kriteereillä" ei tässä ole käytännön merkitystä. Toki tuo töihin pääsemisen kytkeminen isohkoon lainaan ja lähisukulaisten vastuuttaminen lainan takaisinmaksusta on myös työnantajan toimintana todella härskiä, kun työnantajan edustaja täällä Suomessa on satavarmasti nähnyt tuon sopimuksen.


https://yle.fi/a/74-20089991


Thai-poimijat tulivat Suomeen ankarilla ehdoilla: vääristä marjoista sakot, valittaminen kielletty, veloista vastaa suku
Suomeen marjanpoimijoiksi halunneet thaimaalaiset allekirjoittivat ankarat ehdot. Poliisin mukaan poimijoille ei annettu aikaa tutustua sopimuksiin kunnolla.



Oikeudenkäynnin myötä julki tulleen esitutkintamateriaalin mukaan poliisi kiinnitti poimijoiden sopimuksissa huomiota erityisesti 11 väitteeseen tai kohtaan, jotka herättävät kysymyksiä tai ovat suorastaan harhaanjohtavia:

1) Sopimuksia on laadittu kaksi kappaletta. (Sopimuskappaleita oli vain yksi ja se oli poliisin mukaan poimijoita välittäneen firman toimistolla.)

2) Marjanpoimija sitoutuu poimimaan keskimäärin 90 euron edestä päivittäin. Mikäli poimija ei tähän pysty kahden huomautuksen jälkeenkään, yritys voi päättää sopimuksen.

3) Marjanpoimija luopuu oikeudestaan vaatia, valittaa tai nostaa mikä tahansa kanne yritystä kohtaan.

4) Mikäli marjojen seassa on variksenmarjoja, marjanpoimija suostuu maksamaan sakkona saman summan kuin on saanut myytyä marjoja, alkaen siitä päivästä kun on aloittanut poiminnan.

5) Marjanpoimija suostuu luovuttamaan matkustusasiakirjansa firmalle.

6) Poimija luopuu oikeudestaan valittaa ja vaatia takaisin mitään rahasummaa, jonka firma on vähentänyt (poimijan marjatuloista).

7) Mikäli marja-ansiot eivät riitä velkojen maksamiseen, marjanpoimija suostuu vastaamaan itse maksamatta jääneestä määrästä.

8 ) Poimija suostuu vastaamaan myös muiden samassa ryhmässä poimivien aiheuttamista vahingoista.

9) Mikäli marjanpoimija ei pysty poimimaan marjoja firman kriteerin mukaisesti, takaaja suostuu maksamaan vahingosta aiheutuvat korvaukset.

10) Mikäli lainanottaja ei ehdi maksaa lainaansa takaisin 20.9.2022 mennessä, lainanottaja suostuu maksamaan 15 prosentin koron jäljellä olevasta summasta.

11) Laina- ja takaussopimuksen vastuu on ulotettu koskemaan kaikkia sukulaisia.


Suomessa poimijat otti vastaan marjafirma Kiantama Oy, jonka toimitusjohtaja Vernu Vasunta kertoi poliisikuulusteluissa, että hän näki itse Thaimaassa tehdyt sopimukset ensimmäistä kertaa vasta poliisin esitutkinnan aikana.

Hän kertoi, ettei ollut millään tavalla mukana niiden laatimisessa.

Poliisin esitutkinnan mukaan Vasunta kuitenkin sai vastaavia ehtoja sisältäneen sopimusluonnoksen nähtäväkseen jo vuonna 2020.

[Francis Munkki]

Kiinnostavin kysymys tässä tapauksessa on se, että miksi näin on tapahtunut, tai miksi näin tapahtuu kuin tapahtuu. Se, mitä on tapahtunut, selviää ajan myötä, tai on selvinnyt jo. Eikä se, jos yritetään keksiä, kuka tässä tapauksessa on ilkeä, tyhmä tai epärehellinen, välttämättä selitä hänen osuuttaan tapahtuneeseen, vaan päättelyn pitää edetä päinvastaiseen suuntaan. Tehdyistä asioista päätellään, minkälaiset henkilöt ovat kyseessä.

Kiinnostava kysymys alkaa siis siten, että onko taloudellisesti mahdollista poimia marjoja metsästä niin, että poimijoille tarjotaan alkeelliset mutta asialliset olosuhteet? Ja niin, että heitä ei vedätetä kulujen kanssa? Siis perustuuko homman kannattavuus oikeasti poimijoiden rikolliselle kohtelulle? Osaako kukaan ottaa tähän kantaa? Vai onko kyse siitä, että rehellinen kulurakenne ja vedättämättä jättäminen tarkottaisi riskin kohdistumista poiminnan järjestäjiin?

Vai onko niin, että ei ole mitään tarvetta kohdella poimijoita rikollisesti, mutta jokainen rikollinen teko ja harhaanjohtaminen ja kulujen kanssa vedättäminen on tässä tapauksessa tarkoittanut suurempia voittoja?

Näissä keskusteluissa lentelee helposti kaikenlaisia perättömiä oletuksia laidasta laitaan. Yksi on se, että marjoja ei ole taloudellisesti mahdollista poimia metsästä ollenkaan jos ei asiassa toimita näin. En usko, että näin väittävillä on mitään laskelmia olemassa. Mutta he kärjistävät asian niin, että asiasta voi olla vain kahta täysin vastakkaista mieltä: tarjotaan länsimainen elintaso koko ajaksi tai vedätetään joka asiassa.

Tämä argumentoinnin tapa on vähän kuin joku perustaisi sijaiskodin sitä varten, että voi raiskata asukkaitaan vapaasti. Sitten, kun joutuisi tästä puuhasta vuosia myöhemmin syytetyn penkille, esiintyisi edelleen sankarina, joka tahtoi tarjota lapsille kodin. Ja ihmettelisi, että mitä vikaa on kodin tarjoamisessa?

Siis yhdellä tasolla debaatti on, että kyseessä on sankari, koska tarjosi lapsille kodin. Mutta kyseessä on hirviö, koska raiskasi heitä samalla. Oikeasti kyse on siitä, että onko mahdollista pitää sijaiskotia ilman, että seksuaalisesti hyväksikäyttää asukkaita? Uskon jokaisen ymmärtävän, että se on mahdollista. Mutta joidenkin ajattelu täällä on käytännössä rinnasteista sille, että sekalainen seksuaalinen hyväksikäyttö on sijaiskodissa asumisen väistämätön ominaisuus.

Keskeinen kysymys on edelleen, että ovatko nämä liikemiehet sankareita, koska saavat marjat poimittua metsästä hinnalla millä hyvänsä? Vaikka sen hinnan sitten maksavatkin nämä thaimaalaiset. Vai onko mahdollista järjestää marjojen poimimista ilman ihmiskauppaa, velkavankeutta ja kiskontaa?

Esimerkkini lasten raiskaamisesta sijaiskodissa ei ole mitenkään irrallinen tai kaukaa haettu tähän keskusteluun. Täällä on esitetty, että näille thaimaalaisille tämä touhu Suomessa on silti parempi kuin se, mitä heidän olisi mahdollista tehdä kotimaassaan. Samalla tavalla kuin lapsille sijaiskoti on aina periaatteessa parempi kuin laitosmainen lastenkoti. Joten vaikka miten raiskattaisi, niin sijaiskoti on sentään aina sijaiskoti. Mutta onko tästä "tarjotun vaihtoehdon paremmuudesta" mitään todisteita?

Mikä täällä on ihmisten käsitys keskiansiosta ja palkkarakenteesta Thaimaassa? Kun katsoo jossain uutisessa ollutta setelinippua, josta hämärästi jäi käsitys, että siinä oli jonkun koko kesän ansiot, niin voi hyvin olla, että he ovat ansainneet täällä tasan saman minkä olisivat ansainneet kotimaassaankin. Se tarkoittaa, että ihmiskaupan uhriksi joutumisesta ja pilaantuneella ruoalla elämisestä ei tullut penniäkään extraa.

Tässä keskustelussa on pelattu paljon mielikuvilla. Yksi mielikuva on, että kaikki, minkä he saavat päälle thaimaalaisen duunarin tulotason, tarkoittaa, että tämä on heille mahtava tilaisuus. Toinen mielikuva on, että jokainen heistä on lyönyt rahoiksi siksi vain, että tuli tänne. Todellisuus voi hyvin olla, että nämä järjestäjät täällä päässä ovat ulosmitanneet kaiken, minkä ovat voineet.

Toinen on, voidaanko luottaa heidän kertomaansa siitä, että 80 % tulee uudestaan? Tässä on kolme vaihtoehtoa. Joko väite on yksinkertaisesti tekaistu, ja mahdollisimman moni, joka vain mitenkään kykenee, jättää tulematta uudestaan. Tai sitten nämä ihmiskauppiaat ovat onnistuneet luomaan sen tyyppisen velkavankeuden, jota ei pääse pakoon Thaimaassakaan, jonka vuoksi poimijoilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tulla uudestaan.

Tai sitten on muu syy, miksi moni tulee uudestaan. Ovatko he löytäneet Thaimaasta jonkin työttömien, toimettomien, osattomien tai kouluttamattomien ryhmän, jolla ei ole mahdollisuutta perustason duunarin ansioon kotimaassaan? Taustatiedoksi myös, että maaseudun ja pääkaupungin välillä on isot erot ansiotasossa. Joten jos hakee vertailukohdaksi numeroita, niin on hyvä olla tietoinen siitä, mitä mikäkin niistä oikeasti edustaa. Koko maata, pääkaupunkia, maaseutua? Mediaania vai keskiarvoa? Duunarin ansiota vai kaikkien keskiansiota?

Siinäkin tapauksessa, että nämä poimijat olisivat maaseudun työttömiä, tai elättäneet itsensä peltotöillä jonkun sukulaisensa nurkissa, sopii pohtia tuota esimerkkiä sijaiskodista. Onko mikä tahansa sallittua vain sen nojalla, että nimellisesti "tarjoaa paremman vaihtoehdon"?

Jollain tavalla olisi oikeus ja kohtuus jos nämä arvoisat liikemiehet lähettäisi johonkin, missä heidän passinsa takavarikoidaan, olot ovat alkeelliset, ruoka on pilaantunutta ja kaikesta pitää maksaa. Joku kolmannen maailman vankila vaikka. Sellaisen muurien sisällä tuskin voi poimia mitään, mutta ehkä nämä jotain myytävää keksivät.

[joutoukko]

Vaimon kotipaikka on tolla kylällä ja vietetään aika paljon aikaa tuolla, siellä on erikoista että on täysi sensuuri ja täsä Soraisesta ei saa puhua mitään sekä hän toimii kyläyhdistyksen PJ:nä,

Siellä tapahtui aika paljon kummallisia asioita kun tämä pariskunta muutti kylälle ja esimerkiksi tänne kylälle on rakennettu EU rahoitteinen luontopolku mutta kuitenkin tehty talkoovoimin, eikä siinä mitään pahaa ole vaan se että EU antaa yleensä aika avokätisesti näitä summia ja kuitenkin tehdään hankkeet talkoonvoimin niin kummastusta herätti se että onko kaikki rahat menneet tähän hankkeeseen? ja onhan siellä tapahtunut paljon muutakin,

Samat henkilöt olivat tehneet maanviljelijöille hallaa kun olivat olleet rakentamassa taloja pellon laitaan ja heidän ikkunastaan oli näkynyt tämä kohde niin olivat saaneet pysäytettyä hankkeen, kun se ei kuulu heidän mielestään maalaismaisemaan vaikka rakentivat itse samaan aikaan isoa kivitaloa ja loppujen lopuksi sinne ei tullut kuin yksi ok-talo ja käsittääkseni kaikkien näiden takana on tämä vaimo Ana Maria Gutierrez Sorainen, joka on vannoutunut demari vaikka nyt on sitoutumaton, olivat asuneet ennen tonne kylälle tuloa Nurmijrvellä jossa oli astunut Jutta Urpilaisen varpaille ja vissiin Nurmijärvi oli käynyt ahtaaksi asua, Tämä Nigargualainen "paholainen" jota kylällä sanotaan niin on paljon näitten hommien takana, mutta mene ja tiedä sitten

Mutta ei ollut mitenkään yllättävää että jäivät kiinni tästä ihmiskauppa jutusta on se niin paljon paistanut läpi tosta naisesta sekä Ollista itsestään, ja ovat vuosia vaahdonneet ihmiskauppaa vastaan ja silti itse sotkeutuneet siihen

[damfin]

Kiinnostava kysymys alkaa siis siten, että onko taloudellisesti mahdollista poimia marjoja metsästä niin, että poimijoille tarjotaan alkeelliset mutta asialliset olosuhteet? Ja niin, että heitä ei vedätetä kulujen kanssa? Siis perustuuko homman kannattavuus oikeasti poimijoiden rikolliselle kohtelulle? Osaako kukaan ottaa tähän kantaa? Vai onko kyse siitä, että rehellinen kulurakenne ja vedättämättä jättäminen tarkottaisi riskin kohdistumista poiminnan järjestäjiin?

Kyllä tuon luulisi kannattavaa olevan asiallisestikin järjestettynä, tuolla savossa ainakin yksi alan yrittäjä joka on jo vuosia järjestänyt marjanpoimijoita suomeen, kertoo että hyvä poimija tienaa kesän aikana 4000 euroa kuussa ja käsittääkseni majoitus sisältyy sopimukseen, ja silti toiminta on kannattavaa myös yrittäjälle.

Thaimaalaisellehan tuo vastaa jotain parin vuoden vuosituloja, ja kun suomalaisilla ei näytä kiinnostusta marjojen poimintaan riittävän niin mielestäni tuo on aivan kannatettavaa toimintaa ja myös kannattavaa paikallisille yrittäjille jotka tuota pyörittävät.

Harmi vaan että nämä muutamat huijarit pilaavat alan maineen ja aiheuttivat sen että tänä kesänä jää marjat metsiin kun viisumeita ei poimijoille myönnetty.

Noista mainituista sopimusehdoista muutama kohta on kyllä ihan ymmärrettäviä, esimerkiksi tuo minimivaatimus päivätuloista ja tavallaan myös tuo passien haltuunotto, koska jollain keinoillahan yrittäjän pitää estää sitä ettei joku käytä tuota sopimusta hyödykseen vain tullakseen Suomeen lomailemaan, eli tänne päästyään jättää marjat poimimatta ja häipyy omille teilleen muutamaksi viikoksi, ja palaa sitten syksymmällä kertomaan että ei tästä nyt oikein tullut mitään ja nyt pitäisi päästä takaisin kotimaahan.

Toki nuo sopimusehdot pitäisi olla hieman tarkemmin laadittu noiltakin kohdin niin että huomioitaisiin sääolosuhteet ja poimmijoiden vapaa-ajat.

[Birgitte]

Kiinnostava kysymys alkaa siis siten, että onko taloudellisesti mahdollista poimia marjoja metsästä niin, että poimijoille tarjotaan alkeelliset mutta asialliset olosuhteet? Ja niin, että heitä ei vedätetä kulujen kanssa? Siis perustuuko homman kannattavuus oikeasti poimijoiden rikolliselle kohtelulle? Osaako kukaan ottaa tähän kantaa? Vai onko kyse siitä, että rehellinen kulurakenne ja vedättämättä jättäminen tarkottaisi riskin kohdistumista poiminnan järjestäjiin?

Kyllä tuon luulisi kannattavaa olevan asiallisestikin järjestettynä, tuolla savossa ainakin yksi alan yrittäjä joka on jo vuosia järjestänyt marjanpoimijoita suomeen, kertoo että hyvä poimija tienaa kesän aikana 4000 euroa kuussa ja käsittääkseni majoitus sisältyy sopimukseen, ja silti toiminta on kannattavaa myös yrittäjälle.

Thaimaalaisellehan tuo vastaa jotain parin vuoden vuosituloja, ja kun suomalaisilla ei näytä kiinnostusta marjojen poimintaan riittävän niin mielestäni tuo on aivan kannatettavaa toimintaa ja myös kannattavaa paikallisille yrittäjille jotka tuota pyörittävät.

Harmi vaan että nämä muutamat huijarit pilaavat alan maineen ja aiheuttivat sen että tänä kesänä jää marjat metsiin kun viisumeita ei poimijoille myönnetty.

Noista mainituista sopimusehdoista muutama kohta on kyllä ihan ymmärrettäviä, esimerkiksi tuo minimivaatimus päivätuloista ja tavallaan myös tuo passien haltuunotto, koska jollain keinoillahan yrittäjän pitää estää sitä ettei joku käytä tuota sopimusta hyödykseen vain tullakseen Suomeen lomailemaan, eli tänne päästyään jättää marjat poimimatta ja häipyy omille teilleen muutamaksi viikoksi, ja palaa sitten syksymmällä kertomaan että ei tästä nyt oikein tullut mitään ja nyt pitäisi päästä takaisin kotimaahan.

Toki nuo sopimusehdot pitäisi olla hieman tarkemmin laadittu noiltakin kohdin niin että huomioitaisiin sääolosuhteet ja poimmijoiden vapaa-ajat.

Sopimuksenhan on laatinut thaimaalainen yritys thaimaassa, se voi olla hyvinkin thaimaan lakien mukainen. Suomalainen yritys ei ole tehnyt poimijoiden kanssa mitään sopimusta.
Käytännössä kaikki alan toimijat toimivat aika lailla samalla tavalla, kuin nyt epäiltynä olevat.
Ihmettelen myös, että millainen asiantuntija poliisilla on, joka sanoo, että lohenpäät ovat alimmista alimpien ruokaa, kun niitä myydään Thaimaassa suhteellisen kalliilla (noin 3 euroa kpl) ja tarjoillaan mm. viiden tähden ravintoloissa.
https://www.thammachartseafood.com/en/p ... almon-head

[Birgitte]

Niin ja passien talteen ottaminen ohjeistetaan alan viranomaisohjeissa. Eli viranomaiset (TEM) ovat ohjeistaneet, että passit voi kerätä talteen, kun niistä annetaan kuitti. Näin yritys oli myös toiminut. Mitä alaa tunnen, niin se tässä ihmetyttää, että syyttäjä käyttää alan viranomaisohjeita ja marjalain yrityksille asettamia vaatimuksia nyt yrityksiä vastaan.

[Birgitte]

Kiinnostava kysymys alkaa siis siten, että onko taloudellisesti mahdollista poimia marjoja metsästä niin, että poimijoille tarjotaan alkeelliset mutta asialliset olosuhteet? Ja niin, että heitä ei vedätetä kulujen kanssa? Siis perustuuko homman kannattavuus oikeasti poimijoiden rikolliselle kohtelulle? Osaako kukaan ottaa tähän kantaa? Vai onko kyse siitä, että rehellinen kulurakenne ja vedättämättä jättäminen tarkottaisi riskin kohdistumista poiminnan järjestäjiin?

Kyllä tuon luulisi kannattavaa olevan asiallisestikin järjestettynä, tuolla savossa ainakin yksi alan yrittäjä joka on jo vuosia järjestänyt marjanpoimijoita suomeen, kertoo että hyvä poimija tienaa kesän aikana 4000 euroa kuussa ja käsittääkseni majoitus sisältyy sopimukseen, ja silti toiminta on kannattavaa myös yrittäjälle.

Thaimaalaisellehan tuo vastaa jotain parin vuoden vuosituloja, ja kun suomalaisilla ei näytä kiinnostusta marjojen poimintaan riittävän niin mielestäni tuo on aivan kannatettavaa toimintaa ja myös kannattavaa paikallisille yrittäjille jotka tuota pyörittävät.

Harmi vaan että nämä muutamat huijarit pilaavat alan maineen ja aiheuttivat sen että tänä kesänä jää marjat metsiin kun viisumeita ei poimijoille myönnetty.

Noista mainituista sopimusehdoista muutama kohta on kyllä ihan ymmärrettäviä, esimerkiksi tuo minimivaatimus päivätuloista ja tavallaan myös tuo passien haltuunotto, koska jollain keinoillahan yrittäjän pitää estää sitä ettei joku käytä tuota sopimusta hyödykseen vain tullakseen Suomeen lomailemaan, eli tänne päästyään jättää marjat poimimatta ja häipyy omille teilleen muutamaksi viikoksi, ja palaa sitten syksymmällä kertomaan että ei tästä nyt oikein tullut mitään ja nyt pitäisi päästä takaisin kotimaahan.

Toki nuo sopimusehdot pitäisi olla hieman tarkemmin laadittu noiltakin kohdin niin että huomioitaisiin sääolosuhteet ja poimmijoiden vapaa-ajat.

Hyvä poimija voi tienata lähes 10000€ kauden aikana. Mikään yritys ei majoita poimijoita ilmaiseksi.
Valitettava tosi asia on, että kaikilla yrityksillä on poimijoita, jotka eivät pärjää ja viranomaisten asettama minimiansiotaso on niin pieni, että se voi jättää miinukselle. Näin totesi myös pakkasmarjan toimitusjohtaja lehdessä viime vuonna.

[HiljainenTodstaja]

Minusta on kummallista kun thaimaasta tuotetaan poimijoita poimimaan jokamiehen-
oikeudella marjoja.Eikö tässä nähdä mitään teollisuutta? Jos omistaisin maata ja tiluksilleni
tulis lyttynokkia poimimaan ajaisin ne kyllä valtion maille.