Porin toimitus ei vieläkään kykene journalistiseen uutisointiin.
Viljanen kirjoittaa poliisista nimettömänä totuuden kertovana monoliittina.
Etenkin preesensissä täytyy kirjoittaa, että poliisin mielestä Auer on syytön, eikä epäile häntä murhamieheksi, koska epäilyihin ei ole mitään syitä.
Oikein olisi kertoa, että kaikki murhan tutkineet poliisit ovat koko ajan tienneet Auerin syyttömäksi eli älykkäimmän Joutsenlahden pätevät alkuperäistutkijat.
77v eläkeläinen Kusiraana muistelee 15v sitten jälkijättöisesti sotkemiaan valheväitteitään. Jolloin juttua tutkimattomat poripoliisit kyllä jälkikäteen väittivät Aueria murhaajaksi, mikä syytä mainita, vaikkei poliisin toimivaltaan kuulukaan valita syyllistä.
Imperfektissä täytyy kertoa Sontaojan väärennysvalheista.
Kommentointi tietenkin kielletty Valeisradiossa.
Objektiivisin kirja on kyllä Kuolemannaakan, vaikka ei olekaan painettu, eikä Totuuksien paljastamiset pahoin laiminlyöneen valheidenlevittäjä Palmenin jälkiviisastelut.
Vaasan hovioikeus vapautti Anneli Auerin murhasyytteestä vuonna 2015. PO. TOTESI SYYTTÖMÄKSIPieni liekki kirjoitti: Ma Kesä 17, 2024 9:06 pm https://yle.fi/a/74-20093615
Ulvilan murhasta ilmestyi jo kolmas kirja vuoden sisään – vielä lisää tulossa syksyllä
Vuoden sisällä Suomen tunnetuimpiin kuuluvasta henkirikoksesta on julkaistu kolme kirjaa ja syksyllä on luvassa vielä yksi lisää.
MIKA VILJANEN
16.6.
Uutuuskirja esittää kovia väitteitä Ulvilan surman hätäkeskuspuhelun tallenteesta.
Anneli Auerin ystäväpiiriin lukeutuva Niina Berg ruotii omakustannekirjassaan hätäkeskustallenteen tutkinnan eri tulkintoja ja vaiheita.
JURISTI Berg väittää kirjassa löytäneensä todisteita muun muassa tallenteen manipuloinnista ja äänien tahallisesta väärintulkinnasta.
Totuus Ulvilan murhan hätäpuhelusta -niminen teos ilmestyi toukokuun lopussa.
Neljän minuutin ja 20 sekunnin mittainen tallenne Anneli Auerin soittamasta hätäkeskuspuhelusta on rikostapauksen kenties tunnetuin todiste.
Poliisin ja syyttäjän mielestä tallenne todistaa sen, ettei Anneli Auerin ja Jukka S. Lahden kotona ollut ulkopuolisia, kun Lahti kuoli henkirikoksen uhrina joulukuussa 2006.
Hätäkeskuspuhelusta löytyy kopioita esimerkiksi YouTube-palvelusta.
Epäillyksi tullut Anneli Auer vapautui miehensä murhasyytteistä vuosia kestäneiden oikeudenkäyntien jälkeen.
Hätäkeskuspuhelun tallennetta ovat tutkineet ja tulkinneet useat kovan tason asiantuntijat Suomessa ja myös FBI:ssä. Johtopäätökset ovat olleet monipolvisia ja osin keskenään ristiriitaisia.
Ulvilan surman hätäkeskuspuhelu
Poliisi: Jukka S. Lahti murhataan silloin, kun Anneli Auer on lähes minuutin pois puhelimesta.
Poliisi ei usko, että tekijä olisi ehtinyt aiheuttaa kaikkia uhrin vammoja noin viidessä minuutissa.
Syyttäjä: Yritti oikeudessa todistaa, että osa hätäkeskuspuhelun äänistä olisi nauhoitettu etukäteen. Hovioikeuden mukaan tästä ei löytynyt todisteita.
Tekniset asiat: On todennäköistä, että kaikki taustaäänet eivät ole tarttuneet tallenteelle. Puhelimen mikrofonia ei ole suunniteltu taustahälyn poimimiseen.
Hovioikeus: Tallenne ei sulje pois mahdollisuutta, että paikalla on ollut ulkopuolinen tekijä, joka on surmannut Jukka S. Lahden.
Syytöksiä poliisia kohtaan
Niina Berg sanoo, että poliisin tulkinta tallenteesta muuttui täysin, kun Anneli Aueria alettiin epäillä murhasta.
– Aluksi poliisi kertoi, että tallenteelta on kuultavissa itse teko ja tappajan ääni. Muutama vuosi myöhemmin kerrottiin, ettei sieltä kuulukaan mitään ulkopuolisen ääniä, Berg kertoo.
Berg korostaa, että kirjan kirjoittamisen motiivina ei ole ollut se, että hän haluaisi sillä todistella Anneli Auerin syyttömyyttä.
– Halusin, että ihmiset tietäisivät, mitä tälle todisteelle on tapahtunut, kun se on ollut poliisin hallussa, Niina Berg toteaa.
Tapauksen entisen tutkinnanjohtajan Pauli Kuusirannan mielestä hätäkeskuspuhelun ensimmäiset 23 sekuntia todistavat, että paikalla ei ollut ulkopuolista tekijää.
Tuona aikana ei nauhalta poliisin tulkinnan mukaan kuulu ulkopuolisen tekijän tai uhrin ääniä, vaikka kamppailun olisi pitänyt olla kiivaimmillaan.
Kirjarypäs Ulvilan surmasta
Eläkkeellä oleva rikosylikomisario Pauli Kuusiranta paketoi yhdessä JP Koskisen kanssa näkemyksensä Ulvilan surmasta kirjaksi viime kesänä.
Kuusiranta pitää kirjassa tiukasti kiinni siitä, että mitään ulkopuolista surmaajaa ei ole olemassa.
Keväällä Anneli Auerin asianajaja Juha Manner puolestaan julkaisi Milla Ollikaisen kanssa kirjoittamansa teoksen, jossa hän taustoittaa puolustuksen työtä Ulvilan surman tutkinnan ja oikeudenkäyntien aikana.
Kirjassa kerrotaan muun muassa mysteerimiehestä, joka auttoi olennaisella tavalla Auerin puolustuksen toimintaa.
Vera Miettinen pohtii, miksi Ulvilan surma kiinnostaa yhä
Lokakuussa Ulvilan surman ja Anneli Auerin innoittamaan uutuuskirjojen paraatiin liittyy vielä MTV:n rikostoimituksen päällikön Tiia Palménin teos.
– Se on ensimmäinen kirja, joka tarkastelee Ulvilan henkirikosta objektiivisesta näkökulmasta. Tiia Palmén on suunnittelut sitä vuosikausia, sanoo Deadline Kustannuksen toimitusjohtaja Vera Miettinen.
Myös oikeus- ja rikostoimittajana toimiva Miettinen sanoo olevansa hieman hämmentynyt siitä, että Ulvilan surma ja Anneli Auer ovat juuri nyt nousseet näin vahvasti esille kirjallisuudessa.
– On kourallinen rikostapauksia, jotka kiinnostavat ihmisiä aina. Tässä on mukana tietynlaista mysteeriä. Vieläkään ei tiedetä, kuka tappoi Jukka S. Lahden tai mihin tämä vyyhti lopulta päättyy, Miettinen pohtii.
Myös Anneli Auer on itse tehnyt tapahtumista kirjan. Murhalesken muistelmat -niminen teos julkaistiin vuonna 2016.