Ulrica kirjoitti: Ke Kesä 19, 2024 11:22 pm
Talvi24 kirjoitti: Ke Kesä 19, 2024 10:44 pm
Ulrica kirjoitti: Ke Kesä 19, 2024 9:47 pm
^
Sissi
29.1.24 käräjäoikeuden antama välituomion muutoksenhaussa ilmoitetaan, että päätöksestä ei voi valittaa. Aiemmin ketjuun kirjoittamani ratkaistut elementit ovat naulattu.
Avoinna tekohetken mielentila ja rikosvastuu; rikosnimike.
Valituomio ei ole lainvoimainen, koska alla olevat ratkaistaan vasta lainvoimaisessa ratkaisussa.
- Syyttäjän muut vaatimukset ratkaisee käräjäoikeus lopullisessa lainvoimaisessa tuomiossa;
- Kantajien vahingonkorvaus vaatimukset lainvoimaisessa tuomiossa;
- Käräjäoikeus päättää oikeudenkayntikuluista sekä oikeudenkayntiavustajan ja puolustajan palkkioista lainvoimaisen tuomion yhteydessä.
Vakuustakavarikko koskevaa päätöksestä ja tuomion julkisuudesta on voinut kuitenkin valittaa hovioikeuteen.
Yllä viitatut syyttäjän muut vaatimukset pitävät sisällään
Lääkärintodistusmaksun
Rikosuhrimaksun
Takavarikkomääräys
_____
Summa summarum
Ne asiat, mitkä oikeus ratkaissut jo, eivät ole muutoksenhakukelpoisia
Eli suunnitelmallisuus, motiivi jne. eivät tule muuttumaan.
Kuten tuolla alussa kirjoititkin rikosnimike jäi avoimeksi, siitä tulee päätös tuomiota annettaessa; murha vai tappo.
Jokus aiemmin mietinkö, voisiko jotkut mielentilatutkimuksessa esille tulleet asiat vaikuttaa - välituomiossa tavallaan vähän keskeneräiseksi jääneeseen mustasukkaisuus motiivina - asiaan? Kun viittäsivät, että sen osalta
tarvittiin vielä oikeuspsykiatrin tutkimus. Puhumattakaan, jos syytetty olisi esim. jnkl "väsytystaktiikan" myötä tullut paljastaneeksi teon suunnitelmalliseksi.
— Mutta ei sitten voi mahdolliseen suunnitelmallisuuteen vaikuttaa (minä en pidä tekoa suunnitlemallisena).
— Eikä motiiviin millään kantilta. Mietin vaan, että
miksi mt-tutkimuksessa ovat edes tutkineet mustasukkaisuutta?
Mihin sen tutkiminen vaikuttaa? - No, voi toki vaikuttaa syytetyn jäljellä olevaan elämään, jos on saant itseään itselleen ymmärretyksi.
Mutta tällaista on nyt tässä tapauksessa henkirikoksen oikeudenkäynti. Siinä prosessissa on oikeuden omat askelmerkit.
Mielentilatutkimukseen pääasiallinen tarkoitushan on tutkia syytetyn tekohetken mielentilaa.
En osaa sanoa motiivia sellaisen henkilön argumentille, joka on esittänyt mielentilatutkimuksen olevan muuta. Tässä tapauksessa on valituomioon jo naulattu oikeuden näkemys ja ollut pitkään tiedossa.
Viittaamasi vasytys voi liittyä lääkityksen purkamiseen tai nayttelemiseen, jos haluaa piilotella jotakin sairauttaan. Tässä ei liene sellaisesta kyse. Puolustus hakenut tekohetken syyntakeettomuutta.
Kkon mereenajoratkaisusta ja valituomiosta lukien on ollut selvää, että syytetty ei ole antisosiaalinen, psykopaatti, eikä elinkautisen rikosnimikkeen alla. Sellaisilla analyyseilla on toinen merkitys, kuin tutustua ketjun tapaukseen.
Poliisi esitutkinnassaankin käyttaa jo erityisen raaka ja julma tai raaka ja julma -nimikkeita suunnitelmallisuuden ja motiivin lisäksi ollen kyseessä murhan ja toisenlaisen teon kuin tämän ketjun teko. Tässä tapauksessa on puhuttu vain voimakkaasta vakivallasta ja suunnitelmallisuudesta vasta teon jälkeen esitutkinnan valmistuttua. Syyttäjän näkemykset eivät menestyneet. Ei ole teraasetta, 100 iskua, kidutusta. Nämä asiat ovat tiedetty ennen mtt-tutkimusta.
Tässä "syyllinen" ilmottautuu ihan ilman motiivia -
perustellen tietämättämuudelläni - koskien mielentilatutkimuksen kokonaisuutta, Ennen tähän ketjuun osallistumista olen varmaan
joskus kuullut nimityksen mieletilatutkimus, ehkä en sen enempää. Ketjun myötä tietoa on kertynyt myös eri julkaisuista ja haastatteluista lukien.
Käsitteen välituomio olen kuullut ekan kerran tässä ketjussa.
Se on minullekin käynyt täysin selväksi, että
mielentilatutkimuksen fokus on nimenomaan teon hetken mielentilan määrittäminen - jolla perusteella voivat sanoa, onko ollut
syyntakeinen vai syyntakeeton tekoon, ja se
alentuneesti syyntakeinen. On selvinnyt, että kyseessä on Suomen perusteelliosin terveystarkastus.
Teon hetken mielentilan määritys saattanee olla haastavaa ja olen miettinyt, miten kummassa sen tekevät esim. tässä tapauksessa, jossa teosta oli kulunut reilu vuosi. Mutta ammattilaiset osaavat varmasti hommansa ja luotan siihen, että laadukkaan tutkimuksen ovat tehneet.
THLn ko. lautakunta tekee tutkimuksen perusteella omat päätelmänsä, jotka voivat poiketa mt-t:n tuloksesta. Epäilen, etteivät kovin usein poikkea.
(Käräjä)oikeus tekee lopullisen päätöksensä itsenäisenä, riippumattomana em. päätelmistä. Mahtaako oikeus kovin usein poiketa noista?
Viitaten edelliseen viestiini, jossa toin
itselleni epäselviä asioita muutoin mt-tutkimuksesta - olen jo pari kertaa aiemminkin yrittänyt ketjussa niistä kysyä, mutta kukaan ei ole niihin vastannut. Nyt Ulrican postausten myötä asiat ovat selkiintymässä.
Olin siis miettinyt,
jos mt-tutkimuksessa tulisikin yllättäen esille jotain mahdolliseen teon suunnitelmallisuuteen liittyen - niin voisko se vaikuttaa - välituomion jälkeen. "Väsytystaktiikalla" en tarkoittanut, että syytetty … vaan, että tutkimusta tekevän haastattaessa syytettyä - tarvittaessa ehkä uudelleen ja uudelleen, niin voisiko syytetty "väsähtää" ja
puolivahingossa paljastaa jotain.
>>> Mutta nyt olen saanut vastauksen luulooni.
EI voi enää vaikuttaa välituomion lukkoon lyömiin asioihin, esim. suunnitelmallisuuteen.
Olen kyllä jo jonkin aikaa sitten lkallistunut siihen, että oikeus teki välituomiossa varmasti oikean päätöksen todetessaan,
ettei syytetty ollut suunnitellut tekoa. 2 x 2l Lasolia eri riittänyt suunnitelmallisuuteen, koska syytetyn esittämä käyttötarkoitus (ikkunoiden pesuun) katsottiin mahdolliseksi. Mainittakoon, että minua olisi kyllä kiinnostanut,
pesikö syytetty (vaimonsa pyynnöstä) ikkunat? EI varmaankaan pessyt, eikä kukaan muukaan. Ilmeisesti massiiviset glögi-juhlat olisivat joutuneet pitämään likaisista ikkunoista pimeyteen katsoen.
>>> Sinänsä mt-tutkimuksessa ei tehdä varmaan / tietenkään mitään "kuulusteluja" - vaan työntekijät haastattelevat syytettyä. Ja niinkin se varmasti menee, että
jos joku syytetty joskus saattaisi puolivahingossa paljastaa jotain merkittävää, niin ei taitaisi mt-tutkimusta tekevien olla edes oikeus / velvollisuus viedä sellaista tietoa oikeuteen? Tämä ei ole varmasti monestikaan reaalinen juttu tapahtumaan. Ehkä mieleen tuli tästä joku todellisiin tapahtumiin perustuva britti-poliisisarja tuon suhteen.
Toinen luuloni oli, että olisiko pääoikeudenkäynnin jälkeen
hieman keskeneräiseksi jäänyt arvio siitä, olisiko mustasukkaisuus ollut motiivi - vielä voinut vaikuttaa mt-tutkimuksen jälkeen?. Tämä siksi, että oikeuspsykologin tekemän tutkimuksen jälkeen
todettiin, että mustasukkaisuuden osalta tarvittiin vielä oikeuspsykiatrin arvio. Mustasukkaisuutta todettiin sytetyllä olleen ja jopa jkv tekoon vaikuttamassa, muttei varsinaiseksi motiiviksi ilmän, että siinä olisi jäänyt epäilystä.
>>> Tuosta heräsi kysymys,
miksi ylipäänsä vaivautuivat tutkimaan lisää mustasukkaisuutta? Mitä, ketä varten? No, tietysti syytetty voisi henkilökohtiasesti hyötyä siitä jatkoelämänsä aikana. Ja terveystarkastushan tuo oli.
>>>
Miksi syyttäjä ei ottanut pääoikeudenkäynnin loppulausumassa esille enää ollenkään mustasukkaisuutta? Siksikö, että tiesi jo, että oikeus tulee sen kumoamaan motiivina.
Miksi eivät järjestäneet - tarvittua oikeuspsykiatrin arviota jo ennen pääoikeudenkäyntiä?
Toki on mahdollista, että mt-t:ssä tehty oikeuspsykiatrin arvio ei edes tuonut mitään lisä-raskauttavaa esille. Mutta tuskin tuosta julkisuuteen kerrotaan.
>>> Olihan melkoinen ristiriita siinä, kun media toitotti kissan kokoisin kirjaimin, täysin varmana pääoikeudenkäynnin yhteydessä, että teon motiivi oli mustasukkaisuus.
Puolustus pyysi mielentila-tutkimusta eikä syyttäjä sitä vastustanut. Oletettavasti syyttäjä olisi pyytänyt, jos ei puolustus olisi sitä tehnyt. Käräjäoikeus määräsi tutkimuksen.
******
Mainittakoon, että olen joutunut käymään oikeutta minua 3 v ajan kiusannutta, todella taitavaa manipuloivaa narsistista esimiestä vastaan. Juttu kuului työoikeuteen, jonka vuoksi käsittely oli hallinto-oikeudessa. Valitettavasti ei voitu nostaa juttua työpaikkakiusaamisena, koska aika ei ollut vielä sellainen, kypsä siihen. Ei olut vielä ollut esim. Hilkka Ahteen tapausta. Tuli tutuksi lääkäriliiton lakimiehetkin - puhelimitse, he eivät pysty juttuihin osallistumaan. Pääkaupungista löytyi yhden tuttavan suosittama todella hyvä asianajaja. Päättäjinä oli kolmen tuomarin kollegio 3 tuomaria. Se oli yksi istunto ja päätös tuli muutaman viikon kuluttua.
Kysyin aiemmin, onko Suomessa ollenkaan lautamiehiä? En saanut vastausta.
Netin mukaan "Käräjäoikeudessa lautamiehet osallistuvat rikosasioiden ja maaoikeusasioiden käsittelyyn. Lautamieskokoonpanossa on yleensä yksi lainoppinut puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä." Eli onhan noita, aika pieni porukka.