Anti-Bini Laden kirjoitti: Ti Kesä 18, 2024 10:19 pm
Joo itse myös ihmetellyt mikä sai median julkaisemaan tekijän nimen ja liitettyä vielä raflaavasti klikki otsikon terrorismista.
Vaikka poliisi ei tainnut olla tässä vaiheessa edes tehnyt yhtään kuulustelua eikä sen enempää asiasta tiedottanut
Voisiko olla siksi, että psykologisissa operaatioissa tiedotusvälineille annettava materiaali laaditaan yleensä valmiiksi ennen tapahtumaa? Yksi tunnettu esimerkki se, kun uutinen WTC:n seiskatornin sortumisesta julkaistiin ennen tornin sortumista.
Minulla ei edelleenkään ole mitään varmaa syytä uskoa, että tämä olisi täysin keksitty tapahtuma, joka on olemassa vain mediassa ja poliittisissa lausunnoissa. Mutta haluan vertailla tunnettuja tosiasioita tähän mahdollisuuteen. Tässä tapauksessa tavoitteena olisi nimenomaan luoda mahdollisimman raflaava mediailmiö. Se ei onnistu siten, että ensin tapahtuu, sitten haudotaan asiaa pari päivää ja jossain todetaan haastattelun osana, että tässä on ehkä natsismista kyse ja tässä on ehkä terrorismi tarkoituksena. Mahdollisimman suuri vaikutus saadaan aikaan siten, että raflaavimmat teoriat esitetään niin pian operaation alettua kuin vain mahdollista.
Moniko tulee ajatelleeksi, että terrorismi rikoksena on 10 % sen varassa, mitä tehdään, tai väitetään tapahtuneen, ja 90 % sen varassa, että asiasta tiedotetaan pitkään ja hartaasti? Järjestetään marsseja, sävelletään lauluja, pidetään konsertteja, kirjoitetaan artikkeleita, lisätään juttu tietoruuduksi ja esimerkiksi pamfletteihin ja oppikirjoihin. Yksi olennainen osa tätä on se, että jutun kuumin kärki, siis terrorismi ja natsismi, pitää saada tiedotukseen mukaan alusta alkaen.
Moni salaliittoja pyörittelevä teoreetikko sanoo, että monet terroriteot ovat false flageja, eli teon takana on oikeasti sen väitetty uhri. Mainilan laukauksien tyylisesti. Tässä tapauksessa en usko, että tekijä oli oikeasti etninen henkilö, tai että Lämsä oli etnisten henkilöiden asialla millään tavalla. Olennaista on se, että kun jossain tehdään väitetysti false flag, tai väitetään, että hallitukset kohdistavat terroria omiin kansalaisiinsa, tai ovat terroritekojen takana, oli niiden tarkoitus sitten herättää pelkoa väitetyn uhrin sidosryhmässä, tai vihaa väitetyn tekijän sidosryhmää kohtaan, niin olennaista on kuitenkin, että ihmiset uskovat, että jotain todella tapahtui. Siis että on jokin substanssi, mistä debaatti käydään.
Kaikkein tehokkainta on kuitenkin sellainen terrori, missä kenenkään ei tarvitse tappaa, ampua, räjäyttää tai puukottaa ketään eikä mitään, vaan koko tapahtuma voidaan luoda tiedotusvälineissä. Tässähän voi ihan aiheesta kysyä, jos väitetään, että kyseessä oli terroriteko, että oliko teon pääasiallinen tavoite a) kyseisen uhrin tai kyseisten uhrien kuolema, b) tapahtuman saama julkisuus ja siitä seuraava etnisten henkilöiden kokema pelko tai väitettyihin natseihin kohdistuva viha ja siitä mutkan kautta perussuomalaisiin kohdistuva vastenmieli, vai c) molemmat?
Niiltä osin kuin teko ei ollut terroriteko, sen tarvitsi tapahtua fyysisessä todellisuudessa. Niiltä osin kuin teko oli terroriteko, ei ole mitään syytä sinänsä, miksi sen olisi tarvinnut tapahtua fyysisessä todellisuudessa. Ihmisten tappaminen on kovaa työtä, mistä ruumiiden lisäksi tulee elinikäisiä traumoja kaikille osallisille ja silminnäkijöille. Ihmisten pelotteluun ei tarvita kuin kynä ja paperia, mikrofoni tai studio. Ei jotenkin käy järkeen, että kadunmiehen suhtautuminen terrorismiin on monin verroin jyrkempi kuin suhtautuminen pelkkään tavalliseen tappamiseen.
Tämä on vähän kuin joku järjestäytyneen rikollisuuden kummisetä evästäisi seuraavaa sukupolvea, että "tapa poikani hankalat henkilöt jos sinun täytyy, sen ihmiset ymmärtävät, sillä liiketoimet ovat liiketoimia, mutta älä niin, että herätät kauhua kansalaisissa, sillä siitä tulet kärsimään ja sitä sinulle ei anneta anteeksi".
Minusta on erittäin mielenkiintoista ja olennaista eritellä se, että mikä elementti tässä tapahtumassa toimii perustana sen herättämille vahvoille tunteille ja jyrkille mielipiteille. Myös se, että miten aitoja nämä tunteet ja mielipiteet ovat. Jos etninen aikuinen olisi puukottanut etnistä lasta, niin kiinnostaisiko se läheskään näin paljon? Tai jos Lämsä ei olisi olemukseltaan ikääntyvä nörtti, joka nimikyltin vaihtamalla kävisi vasemmistoälyköstä, vaan joku ammattisotilaan tai vapaaottelijan tyyppinen, enemmän uusnatsien ihanteiden mukainen hahmo, niin olisiko niinkään moni täällä kihisemässä raivosta "säälittävälle natsipaskalle"? Tottakai joku vaikutus on sillä, että uhri on alaikäinen. Mutta vähintään yhtä suuri on sillä, että Lämsä on vihattavaksi ja halveksittavaksi suunnilleen maailman turvallisin hahmo. Tällaisia "voisinpa hyppiä päälläsi senkin sontatahra" fiiliksiä ei yhtä helposti voisi kohdistaa vaikkapa etniseen puukottajaan.
Siitä ei pääse mihinkään, että tämä ei alkuunkaan voinut olla pelkkä väkivaltarikos. Riippumatta siitä, mitä oikeasti tapahtui ja miksi, tästä väistämättä tuli heti myös propagandailmiö.
.
