Myöhempien tutkimusten perusteella on oletettu, että hyökkääjä leikkasi teltan seinämään reiän tai reikiä, ikäänkuin jonkinlaisia luukkuja ja verijälkitutkimuksen mukaan pääosa veriroiskeista on syntynyt sen jälkeen. Se ei sulje pois sitä, että ensin olisi isketty tylpällä esineellä uhreja teltan ulkopuolelta niin, että telttakangas oli ollut välissä.
Hessu on vieläkin ulalla näistä tutkimuksista. Tuollaisesta leikatusta luukusta NG on hypnoosissa kertonut tarkkailleensa murhaajaa. Tämä osa käy hyvin yksiin verijälkitutkimusten kanssa. Näin NG on kertonut vain hypnoosissa, muualla hän kertonut samoin kuin lehdissä on kirjoitettu. Nuo tarkastelureiät ovat olleet aika suuria... Tämä Hessulle tiedoksi. NG:n hypnoosikertomus osuu siis hyvin yhteen verijäkitutkimusryhmän tutkimustulosten kanssa. Se on merkillinen yksityiskohta.
Hans Assmann ja Valdemar Gyllström
En suinkaan usko, jos en ehdottomasti kielläkään sellaista mahdollisuutta. En tiedä, mikä on totuus.Hessu52 kirjoitti:Ja sinäkö nyt uskot Gussen hypnoosoi höpinöitä, häh?
Jopas on markkinat.
Pääasia tässä kuitenkin on se, että hämmästyttävän hyvin sopii se NG:n hypnoosikertomus yhteen verijälkien tutkimusryhmän tutkimustulosten kanssa.
Puukkomies siis leikkasi teltan seiniin aukkoja, jotka olivat kuin pieniä ikkunoita. Veriroiskeita oli lentänyt sen leikkaamisen jälkeen veritutkimusryhmän mukaan. Siitä he olivat päätelleet, että reiät oli leikattu ennen kuin veri roiskui. Mm. siinä leikatun aukon seutuvilla oli NG:n roiskeverta teltan ulkosivulla. Se on mahdollista esim. siten, että ensimmäisistä iskuista toipunut NG on työntänyt päänsä ulos sellaisesta reiästä ja hyökkääjä on iskenyt siinä asetelmassa NG:tä ohimoon , johon on syntynyt suuri ruhjehaava ja iskun kohde luultavasti menettänyt tajuntansa. Tämä NG:n hypnoosikertomuksen osa sopii hyvin yhteen verijälkien tutkimusryhmän tutkimustulosten kanssa. Tämä yksityiskohta hieman hämmästyttää. Sattumaksi se on tosi kummallisen hyvin myöhemmin havaittuihin tosiseikkoihin sopiva. NG kertoi tapauksesta heinäkuussa 1960 - KRP:n verijälkien tutkimusryhmä taas kertoi tutkimuksistaan v. 2005, eli 45 vuotta myöhemmin. Palat sopivat yhteen.
Ainoa seikka sotii teoriaasi vastaan, ettei Gussen saama päävamma sovi yhteen toisten uhrien vammojen kanssa, sillä Gusse on saanut matalaenergisen iskun, kuten nyrkillä kalautuksen tai muun sellaisen, kun toiset uhrit ovat asiantuntijoiden mukaan joutuneet astalon telomaksi, joka mitä suurimmalla todennäköisyydellä on ollut laakea kivi.
Te muutamat näemmä aina joko tahallisesti tai tahattomasti "unohdatte" etteivät Gussen saamat vammat vastanneet laisinkaan toisten uhrien vammojen kanssa vertailua.
Asiantuntijat, joiden ammattitaitoa kunnioitan suuresti, arvioivat Gussen vammat enemminkin "nakkikioskilla" saatuihin tappeluvammoihin.
Kun vammat ovat sitä luokkaa, että ne olisivat voineet syntyä noin metrin korkeudelta pudotessa, niin Gusse on aivan hyvin voinut humalassa sotkeutua teltan naruihin ja pudota sen noin metrin puolitoista korkelta penkereeltä alas ja siinä loukata itsensä jo aiemmin illalla.
Mikään ei todista, etteivät Gussen verijäljet teltassa olisi voineet syntyä jo aiemmin illalla, enkä osaa sanoa, voisiko jälkiä vertailemalla saada jonkinlaisen aikajanan syntymään.
Ihan vaan sitten niille muutamille, jotka eivät näytä ymmärtävän lukemaansa, niin en ole koskaan väittänyt Gussen pudonneen puusta, kun on käynyt jemmaamassa "snutu krääsiä" (slangia) eli kadonneita tavaroita, olen kyllä kirjoittanut, että Gusse on saattanut "suurena koomikkona" kiivetä vaikkapa Tarzanina puuhun ja sitten sieltä pudonnut alas ja näin aiheuttanut itselleen vammat, joita on sittemmin hoidettu teltassa.
Kun telttaan on sitten voimalla hyökätty, niin siinä on haava voinut uudellen aueta ja verta pirskoutua sinne ja tänne.
Gussen vertahan oli teltassa useammasa kohtaa, kuin muiden uhrien, siis muistaakseni kaikissa seinissä.
Te muutamat näemmä aina joko tahallisesti tai tahattomasti "unohdatte" etteivät Gussen saamat vammat vastanneet laisinkaan toisten uhrien vammojen kanssa vertailua.
Asiantuntijat, joiden ammattitaitoa kunnioitan suuresti, arvioivat Gussen vammat enemminkin "nakkikioskilla" saatuihin tappeluvammoihin.
Kun vammat ovat sitä luokkaa, että ne olisivat voineet syntyä noin metrin korkeudelta pudotessa, niin Gusse on aivan hyvin voinut humalassa sotkeutua teltan naruihin ja pudota sen noin metrin puolitoista korkelta penkereeltä alas ja siinä loukata itsensä jo aiemmin illalla.
Mikään ei todista, etteivät Gussen verijäljet teltassa olisi voineet syntyä jo aiemmin illalla, enkä osaa sanoa, voisiko jälkiä vertailemalla saada jonkinlaisen aikajanan syntymään.
Ihan vaan sitten niille muutamille, jotka eivät näytä ymmärtävän lukemaansa, niin en ole koskaan väittänyt Gussen pudonneen puusta, kun on käynyt jemmaamassa "snutu krääsiä" (slangia) eli kadonneita tavaroita, olen kyllä kirjoittanut, että Gusse on saattanut "suurena koomikkona" kiivetä vaikkapa Tarzanina puuhun ja sitten sieltä pudonnut alas ja näin aiheuttanut itselleen vammat, joita on sittemmin hoidettu teltassa.
Kun telttaan on sitten voimalla hyökätty, niin siinä on haava voinut uudellen aueta ja verta pirskoutua sinne ja tänne.
Gussen vertahan oli teltassa useammasa kohtaa, kuin muiden uhrien, siis muistaakseni kaikissa seinissä.
Viimeksi muokannut Hessu52, Pe Loka 03, 2008 10:16 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Merivuokko
- Jane Marple
- Viestit: 1004
- Liittynyt: La Heinä 07, 2007 7:26 pm
Hessu52:lle
Epäileväinen olin minäkin Gustaffsonin vammojen vaikeusasteen suhteen, ennen kuin luin neurologi Jorma Palon kirjoittaman kirjan "Nils Gustafsson ja Bodomin varjo".
Totuus on, että syyttäjäpuolen asiantuntijoina oli
pelkkiä kirurgeja. Sen sijaan puolustuksen todistajana oli NEUROLOGI OLLI TENOVUO, jonka erikoisalaa ovat mm. aivovammojen jälkitilat.
Seuraavassa ote Palon kirjasta:
" Aivovamma oli Tenovuon mielestä kiistaton ja sen syy päähän kohdistunut huomattava ulkoinen energia, tosin sanoen väkivalta. Asiakirjojen perusteella kyseessä oli aivoruhje ja sen aste vähintään keskivaikea tai vaikea."
(Lähde: Palo, J. 2006. Luku"Ensimmäinen voiton päivä", kirjassa Nils Gustafsson ja Bodomin varjo,WSOY, s.181-191)
PS. Viimeisimmän oikeudenkäynnin tulos todistaa, ettei perusteita tuomita Gustaffson ollut!
Totuus on, että syyttäjäpuolen asiantuntijoina oli
pelkkiä kirurgeja. Sen sijaan puolustuksen todistajana oli NEUROLOGI OLLI TENOVUO, jonka erikoisalaa ovat mm. aivovammojen jälkitilat.
Seuraavassa ote Palon kirjasta:
" Aivovamma oli Tenovuon mielestä kiistaton ja sen syy päähän kohdistunut huomattava ulkoinen energia, tosin sanoen väkivalta. Asiakirjojen perusteella kyseessä oli aivoruhje ja sen aste vähintään keskivaikea tai vaikea."
(Lähde: Palo, J. 2006. Luku"Ensimmäinen voiton päivä", kirjassa Nils Gustafsson ja Bodomin varjo,WSOY, s.181-191)
PS. Viimeisimmän oikeudenkäynnin tulos todistaa, ettei perusteita tuomita Gustaffson ollut!
Keskustelun avanneelle CCC:lle !!!
Luepa kirjasta "Nils Gustaffson ja Bodomin varjo" ainakin sivut 216-217 uudelleen, muistin virkistämiseksi! Siellä lukee mm.:
"...Hän vihasi rannoilla luvatta yöpyviä ja järvelle pyöräileviä telttailijoita...Niinpä hänen on kerrottu ampuneen haulikolla moottoripyöriä sekä naapuria, joka piti käynnissä traktoriaan. Samoin hänen kerrotaan hyökänneen kirves ja veitsi kädessä ohikulkijoiden kimppuun. Hänen tiedetään myös katkoneen telttojen tukinaruja siten kuin Nilsin ja hänen ystäviensä teltalle oli tehty...Naapurit ovat kertoneet nähneensä, kuinka Kioskimies täytti talonsa pihalla olleen kaivon tai kuopan pari päivää murhien jälkeen...Julkisuudessa on ehdotettu kaivon avaamista...Aikanaan nämäkin jäljet katoavat, sillä tontille suunnitellaan uudisrakennusta."
Niin, ainakin minua kiinnostaisi kovasti tietää, onko poliisi suorittanut KOSKAAN kaivauksia Kioskimiehen eli Karl Valdemar Gyllströmin pihalla - vai eikö ole? (Luulisi, ettei näin visaisessa jutussa ole varaa jättää yhtään varteen otettavaa vihjettä tutkimatta, JOS JUTUN HALUAA TODELLA RATKAISTA.)
"...Hän vihasi rannoilla luvatta yöpyviä ja järvelle pyöräileviä telttailijoita...Niinpä hänen on kerrottu ampuneen haulikolla moottoripyöriä sekä naapuria, joka piti käynnissä traktoriaan. Samoin hänen kerrotaan hyökänneen kirves ja veitsi kädessä ohikulkijoiden kimppuun. Hänen tiedetään myös katkoneen telttojen tukinaruja siten kuin Nilsin ja hänen ystäviensä teltalle oli tehty...Naapurit ovat kertoneet nähneensä, kuinka Kioskimies täytti talonsa pihalla olleen kaivon tai kuopan pari päivää murhien jälkeen...Julkisuudessa on ehdotettu kaivon avaamista...Aikanaan nämäkin jäljet katoavat, sillä tontille suunnitellaan uudisrakennusta."
Niin, ainakin minua kiinnostaisi kovasti tietää, onko poliisi suorittanut KOSKAAN kaivauksia Kioskimiehen eli Karl Valdemar Gyllströmin pihalla - vai eikö ole? (Luulisi, ettei näin visaisessa jutussa ole varaa jättää yhtään varteen otettavaa vihjettä tutkimatta, JOS JUTUN HALUAA TODELLA RATKAISTA.)
KG on tutkittu munaskuita myöten, melkein yhtä perusteellisesti kuin NG. Tiettävästi koko tontti myllättiin, jopa talon alta kaivettiin, tosin 9 vuotta myöhässä. Kaivosta ei ole varmuutta, se ei tainnut sijaita ihan talon lähellä. Teemu voisi siitä kertoa lisää.
Kylillä epäiltiin tätä "puolihullua", mutta se ei vielä todista yhtään mitään. Tosin tuo tunnustus olisi merkittävä, jos siihen voisi luottaa.
Pidän mahdollisena, että KG oli sotkeutunut tapahtumiin. Ehkä hän yöllä meni nuorisojoukon avuksi, kun tilanne oli jo riistäytynyt käsistä. Tähän voisi viitata vaimon kertoma yöllinen havainto moottoripyöräilijästä, jolla samalla kiinnitettiin ajankohta KG:n alibille.
Kylillä epäiltiin tätä "puolihullua", mutta se ei vielä todista yhtään mitään. Tosin tuo tunnustus olisi merkittävä, jos siihen voisi luottaa.
Pidän mahdollisena, että KG oli sotkeutunut tapahtumiin. Ehkä hän yöllä meni nuorisojoukon avuksi, kun tilanne oli jo riistäytynyt käsistä. Tähän voisi viitata vaimon kertoma yöllinen havainto moottoripyöräilijästä, jolla samalla kiinnitettiin ajankohta KG:n alibille.
Sariolalle!
Vuoden 1960 sairauskertomusmerkintöjä ei kai ole mahdollista julkaista. Niistähän näkisi, minkä tasoisiksi silloiset lääkärit NG:n vammat arvioivat.
Ainakin näistä SAIRAUSKERTOMUKSISTA ilmenisi, montako pistohaavaa SUURIN PIIRTEIN NG:llä oli pään ja rintakehän alueella. Oliko mm. totta, että NG:llä oli korvakäytävään ulottuva, vertavuotava pistohaava. (Tällaisten pistohaavojen toteamiseenhan ei tarvita 2000-luvun kuvantamismenetelmiä, kuten jokainen AJATTELEVA IHMINEN maalaisjärjelläkin ymmärtää. "Jopa" 60-luvulla tehty silmämääräinen lääkärintutkimus on ollut riittävä uhrin pistohaavojen havainnoimiseen.)
Toisaalta on toinenkin tie kuin sairauskertomusmerkinnät vuodelta 1960;
Palo mainitsee kirjassaan, että NG:lle ensiavun antanut ja hänen haavansa (silloisessa) Punaisen Ristin sairaalassa ommellut Ilmo Hassinen on yhä elossa eikä vielä kovin vanhakaan, J. Palon ikätovereihin kun kuuluu.
Ed. viestiin viitaten kyselen toistamiseen, tietääkö kukaan onko Karl Valdemar Gyllströmin pihalla suoritettu kaivauksia poliisin toimesta? Ts. tutkittiinko Kioskimiehen naapurien antama vihje, joka liittyi helluntain 1960 jälkeen täytetystä kuopasta tai kaivosta Kioskimiehen pihalla?
Ainakin näistä SAIRAUSKERTOMUKSISTA ilmenisi, montako pistohaavaa SUURIN PIIRTEIN NG:llä oli pään ja rintakehän alueella. Oliko mm. totta, että NG:llä oli korvakäytävään ulottuva, vertavuotava pistohaava. (Tällaisten pistohaavojen toteamiseenhan ei tarvita 2000-luvun kuvantamismenetelmiä, kuten jokainen AJATTELEVA IHMINEN maalaisjärjelläkin ymmärtää. "Jopa" 60-luvulla tehty silmämääräinen lääkärintutkimus on ollut riittävä uhrin pistohaavojen havainnoimiseen.)
Toisaalta on toinenkin tie kuin sairauskertomusmerkinnät vuodelta 1960;
Palo mainitsee kirjassaan, että NG:lle ensiavun antanut ja hänen haavansa (silloisessa) Punaisen Ristin sairaalassa ommellut Ilmo Hassinen on yhä elossa eikä vielä kovin vanhakaan, J. Palon ikätovereihin kun kuuluu.
Ed. viestiin viitaten kyselen toistamiseen, tietääkö kukaan onko Karl Valdemar Gyllströmin pihalla suoritettu kaivauksia poliisin toimesta? Ts. tutkittiinko Kioskimiehen naapurien antama vihje, joka liittyi helluntain 1960 jälkeen täytetystä kuopasta tai kaivosta Kioskimiehen pihalla?
Konstalle!
Kiitos vastauksesta!
Minä en ymmärrä, miksi poliisi oli niin innokas syyttämään NG:tä(?)
Mikä häviö se muka olisi ollut, avata KG:n pihan (laitaman?) kaivo, ja havaita hänet syylliseksi. Eihän ole 2000-luvun poliisin vika/häviö, jos murhaajaksi paljastuu, uusien löytyneiden todisteiden valossa, jo kuollut mies. (Vai eikö varoja saa tuhlata pelkästään vanhan rikoksen ratkaisemiseksi, ellei oletettu syyllinen enää ole elossa?)
Minä en ymmärrä, miksi poliisi oli niin innokas syyttämään NG:tä(?)
Mikä häviö se muka olisi ollut, avata KG:n pihan (laitaman?) kaivo, ja havaita hänet syylliseksi. Eihän ole 2000-luvun poliisin vika/häviö, jos murhaajaksi paljastuu, uusien löytyneiden todisteiden valossa, jo kuollut mies. (Vai eikö varoja saa tuhlata pelkästään vanhan rikoksen ratkaisemiseksi, ellei oletettu syyllinen enää ole elossa?)
Poliisi kyllä suoritti kaivauksua Gyllströmin pihamaalla yms, mutta todella flegmaattisesti.
Ja sitä "kaivoa" mitä kyläläiset vihjailivat ei ilmeisesti ole kaivettu, vaan ilmeisesti ihan toinen kaivo...
Ja sitä "kaivoa" mitä kyläläiset vihjailivat ei ilmeisesti ole kaivettu, vaan ilmeisesti ihan toinen kaivo...
Ammun ensin ja kysyn vasta sitten 
Ammattiväittelijän toteuttama kylmänviileä ja nopea perusneuvostoliittolainen pikakyykytys: http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?p=276372#p276372
"Onnistuu usein, kun vastassa amatööriräksyttäjä"
Ammattiväittelijän toteuttama kylmänviileä ja nopea perusneuvostoliittolainen pikakyykytys: http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?p=276372#p276372
"Onnistuu usein, kun vastassa amatööriräksyttäjä"
Kun Maruna niin kovasti kysyt Gussen puukonreijistä, niin voit olla rauhassa, hänessä ei ollut ainuttakaan puukonhaavaa, pelkkä hyväasentoinen luunmurtuma leuassa ja poskessa ruhjehaava.
Kaikenkaikkiaan amanuenssi Hassinen, joka ei siis ollut vielä edes valmis lääkäri, hoiteli Gussen haavat puolessa tunnissa, ja siinäkin kului suurin aika, kun hän mietti, miten ompelisi posken haavan kiinni, ettei paikkaan jäisi rumentaavaa arpea.
Hyvin näköjään ompeli, kun haavaa, tai arpea ei paljonkaan enää näkynyt, kun Gusse vajaan kolmen viikon makuuutuksen jälkeen laskettiin kotiin.
Aika erikoiseksi Maruna asian tekee Gussen väittämä, että hän olisi opetellut uudelleen kävelemään, koska oli menettänyt tasapainoelimensä, mutta silti hän sanoi poliiseille, kun nämä hakivat häntä sairaalasta ja olisivat halunneet tukea häntä, niin Gussepa tokaisi:" Invalidinako minua pidätte" !!!
Ei Gussen tasapainoilussa näyttänyt mitään vikaa olevan, kun hän nousi ja laskeutui autoon, saati kun seisoi kapealla niemenkaistaleella Bodomilla kädet selän takana, vesi edessä ja takana, noin metrin päässä.
Ei ollut mennyt puukko korvakäytävään, eikä myöskään Mora löytänyt tietään millin päästä silmämunasta.
Mitä tulee Gussen muihin vammoihin, niin ne ovat aivan toisen asteisia, kuin muiden uhrien.
Gussen vammat ovat aiheutuneet matalaenergisen lyönnin seurauksena, jollaisia nämä kolme syyttäjän asiantuntijalääkäriä, jotka päivittäin ovat tällaisten vammojen kanssa tekemisessä, sanoivat olevan iltaisin useita Töölön sairaalan päivystyksessä, joita potilaat sitten tikkauksen ja laastarien jälkeen lasketaan pois.
Että niin vakavat olivat vammat, ettei nykyaikaisessa magneettikuvauksessa löytynyt aivoruhjeesta jälkeäkään, saati kallonmurtumasta.
Mitä tulee tuohon Palon kirjaan, niin se on suurta fuullaa koko juttu.
Siinä nuorta lääkärinplanttua vanhemmat lääkärit jymäyttivät kunnolla, josta Palo sai ikuisen trauman, kun uskoi virkatovereihinsa.
Jos Assmann olisi ollut murhaaja, niin olisiko hän mennyt veriset vaatteet yllään "kirraan"?
Miten hän olisi sopinut henkilöiden kanssa alibinsa, joita poliisit olisivat ja kävivätkin kysymässä, ei siihen olisi ollut aikaa?
Sekä sitten viimeksi se, että missä olisivat olleet Assmannin vammat, sillä pojillahan oli käsissään jälkiä esimerkiksi lyömisestä, joten vammoja olisi Assmannista pitänyt löytyä?
Assmanhan tutkittiin Kirurgiseen sairaalaan tultuaan, mutta mitään elimellistä tai muutakaan vikaa ei miehestä löytynyt.
Uskonkin, että Assmannilta olivat huumeet loppu ja sairaalahan on ainoa paikka, josta niitä helpoimmin saa, joten se on minun selitykseni Assmannin oloon sairaalassa.
Levätköön kioskimies Gyllström rauhassa haudassaan, sillä kyllä hänetkin niin tarkkaan syynättiin ja tontti kaivettiin, että ei hänkään ole ollut tekijä.
Juttu on aivan yksinkertainen, kun sitä ajattelee loogisesti, joten ei se minulle ainakaan ole mikään mysteeri.
Kaikenkaikkiaan amanuenssi Hassinen, joka ei siis ollut vielä edes valmis lääkäri, hoiteli Gussen haavat puolessa tunnissa, ja siinäkin kului suurin aika, kun hän mietti, miten ompelisi posken haavan kiinni, ettei paikkaan jäisi rumentaavaa arpea.
Hyvin näköjään ompeli, kun haavaa, tai arpea ei paljonkaan enää näkynyt, kun Gusse vajaan kolmen viikon makuuutuksen jälkeen laskettiin kotiin.
Aika erikoiseksi Maruna asian tekee Gussen väittämä, että hän olisi opetellut uudelleen kävelemään, koska oli menettänyt tasapainoelimensä, mutta silti hän sanoi poliiseille, kun nämä hakivat häntä sairaalasta ja olisivat halunneet tukea häntä, niin Gussepa tokaisi:" Invalidinako minua pidätte" !!!
Ei Gussen tasapainoilussa näyttänyt mitään vikaa olevan, kun hän nousi ja laskeutui autoon, saati kun seisoi kapealla niemenkaistaleella Bodomilla kädet selän takana, vesi edessä ja takana, noin metrin päässä.
Ei ollut mennyt puukko korvakäytävään, eikä myöskään Mora löytänyt tietään millin päästä silmämunasta.
Mitä tulee Gussen muihin vammoihin, niin ne ovat aivan toisen asteisia, kuin muiden uhrien.
Gussen vammat ovat aiheutuneet matalaenergisen lyönnin seurauksena, jollaisia nämä kolme syyttäjän asiantuntijalääkäriä, jotka päivittäin ovat tällaisten vammojen kanssa tekemisessä, sanoivat olevan iltaisin useita Töölön sairaalan päivystyksessä, joita potilaat sitten tikkauksen ja laastarien jälkeen lasketaan pois.
Että niin vakavat olivat vammat, ettei nykyaikaisessa magneettikuvauksessa löytynyt aivoruhjeesta jälkeäkään, saati kallonmurtumasta.
Mitä tulee tuohon Palon kirjaan, niin se on suurta fuullaa koko juttu.
Siinä nuorta lääkärinplanttua vanhemmat lääkärit jymäyttivät kunnolla, josta Palo sai ikuisen trauman, kun uskoi virkatovereihinsa.
Jos Assmann olisi ollut murhaaja, niin olisiko hän mennyt veriset vaatteet yllään "kirraan"?
Miten hän olisi sopinut henkilöiden kanssa alibinsa, joita poliisit olisivat ja kävivätkin kysymässä, ei siihen olisi ollut aikaa?
Sekä sitten viimeksi se, että missä olisivat olleet Assmannin vammat, sillä pojillahan oli käsissään jälkiä esimerkiksi lyömisestä, joten vammoja olisi Assmannista pitänyt löytyä?
Assmanhan tutkittiin Kirurgiseen sairaalaan tultuaan, mutta mitään elimellistä tai muutakaan vikaa ei miehestä löytynyt.
Uskonkin, että Assmannilta olivat huumeet loppu ja sairaalahan on ainoa paikka, josta niitä helpoimmin saa, joten se on minun selitykseni Assmannin oloon sairaalassa.
Levätköön kioskimies Gyllström rauhassa haudassaan, sillä kyllä hänetkin niin tarkkaan syynättiin ja tontti kaivettiin, että ei hänkään ole ollut tekijä.
Juttu on aivan yksinkertainen, kun sitä ajattelee loogisesti, joten ei se minulle ainakaan ole mikään mysteeri.
Viimeksi muokannut Hessu52, Ti Loka 07, 2008 9:26 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Hessu52 on kirjoitellut jo kauan tälle palstalle eikä vieläkään ole lukenut esim. Hirvensalon lausuntoa käräjäoikeudelle koskien NG:n vammoja. Olihan niitä sentään paljon enemmän kuin nuo Hessun mainitsemat pari vammaa. Jonkin asteinen aivovammakin oli todettu ja diagnoosi oli tuolloin v. 1960 ollut "aivoruhje".Hessu52 kirjoitti:Kun Maruna niin kovasti kysyt Gussen puukonreiistä, niin voit olla rauhassa, hänessä ei ollut ainuttakaan puukonhaavaa, pelkkä hyväasentoinen luunmurtuma leuassa ja poskessa ruhjehaava.
.....
Lainaus Espoon käräjäoikeuden tuomiosta s.24, jossa käräjäoikeus selostaa ortopedi Eero Hirvensalon oikeudelle antamia lausuntoja koskien Nils Gustafssonin vammoja:
"Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun ortopedi Eero Hirvensalon mukaan murtumat Gustafssonilla ovat olleet vasemmalla alaleukaluussa ja yläleukaluussa, ohimoluussa korvakäytävän kohdalla, sekä vasemmassa poskiluussa. Kallonpohjan murtumaa ei ole ollut, vaan ohimoluun murtumassa kysymys on ollut murtuneen leukaluun nivelnastan vieressä olevan korvakäytävän luun murtumasta. Haavat kasvoissa Gustafssonilla ovat olleet vasemmassa poskessa, leuassa ja ohimon seudulla sekä vasemmassa kyynärvarressa. ....."
Kuten huomataan, niitä murtumia on useampiakin. Ja vasemmassa kyynärvarressakin on haava. Toisen alan spesialisti, Tenovuo, on taas antanut lausuntoja mahdollisesta aivovauriosta ja muistikatkosta. Hän on sillä alalla eturivin osaajia. Minä luotan mm. näihin kahteen.
Re: Sariolalle!
Pidemmittä puheitta: NG:lle tehtiin 2000-luvulla ns. ulkotarkastus, jossa tarkasteltiin vanhojen vammojen arpia. Lukuisiin puukonpistoihin viittaavia arpia ei löytynyt, vaikka niitä jää aina kudoksen läpäisevistä vammoista.Maruna kirjoitti:Vuoden 1960 sairauskertomusmerkintöjä ei kai ole mahdollista julkaista. Niistähän näkisi, minkä tasoisiksi silloiset lääkärit NG:n vammat arvioivat.
Ainakin näistä SAIRAUSKERTOMUKSISTA ilmenisi, montako pistohaavaa SUURIN PIIRTEIN NG:llä oli pään ja rintakehän alueella. Oliko mm. totta, että NG:llä oli korvakäytävään ulottuva, vertavuotava pistohaava. (Tällaisten pistohaavojen toteamiseenhan ei tarvita 2000-luvun kuvantamismenetelmiä, kuten jokainen AJATTELEVA IHMINEN maalaisjärjelläkin ymmärtää. "Jopa" 60-luvulla tehty silmämääräinen lääkärintutkimus on ollut riittävä uhrin pistohaavojen havainnoimiseen.
Mitä tulee siihen, että Tenovuo oli neurologi ja muut "pelkkiä kirurgeja" (kuten väitit), niin tieteenaloina mm. neurologia kuuluu niihin, joissa diagnoosit tehdään usein ns. kliinisen tilan perusteella, eikä niitä voida aina samalla tavoin todentaa kuin luunmurtumia tai muita näkyviä vammoja. Tenovuon osuus oli lähinnä todistaa ettei aivovamma, vaikkei siitä jälkiä näkynytkään, olisi ollut mahdoton.
Palon kirjoja (vaikka hänkin sattui neurologi olemaan) ei sen sijaan voi pitää minkäänlaisena todisteena. Ne ovat lähinnä naiivia puolustuspuhetta, eivät objektiivista tiedemiehen puhetta. Palo ei koskaan osallistunut NG:n hoitoon. Tarkkaavaisimmat havaitsevat ristiriidan jo tässä siteeraamassasi pätkässä:
" Aivovamma oli Tenovuon mielestä kiistaton ja sen syy päähän kohdistunut huomattava ulkoinen energia, tosin sanoen väkivalta. Asiakirjojen perusteella kyseessä oli aivoruhje ja sen aste vähintään keskivaikea tai vaikea."
(Lähde: Palo, J. 2006. Luku"Ensimmäinen voiton päivä", kirjassa Nils Gustafsson ja Bodomin varjo,WSOY, s.181-191)