aumari kirjoitti: Ke Elo 21, 2024 12:30 am
Onko omaisilla sananvalta siitä kuinka pitkään potilasta pidetään hengissä keinotekoisesti? Ei tietenkään siinä tapauksessa jos potilas on aivokuollut, silloin voi tietysti viivyttää koneesta irrottamista elinten luovutuksen takia.
Mietin tätä ihan yleisellä tasolla, en vain tähän ketjuun liittyen.
Tähän liittyy mielenkiintoisia asioita, siis noihin maahanmuuttajien elintenluovutuksiin. Jos Suomessa joku etenkin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tullut odottaa uutta elintä, hänelle ei välttämättä suomalainen maksa oikein istu. Heillä on veressä tekijöitä, joiden täytyy sopia yhteen. En nyt ihan täysin muista sitä logiikkaa, mutta ainakin sirppisoluanemia on hyvin yleinen siellä toisin kuin Suomessa. Lisäksi Talassemia on yksi maailman yleisimmistä, perinnöllisistä verisairauksista ja sitä ei juurikaan Suomessa kotoperäisenä esiinny toisin kuin Afrikassa.
Siksi esimerkiksi muistan takavuosina kun somppuyhteisöissä markkinoitiin ja mainostettiin kovasti, että ihmiset kävisivät luovuttamassa edes verta. En osaa yhtään sanoa, miten "suosittu" ajatus elintenluovutus on heidän kulttuurissaan, mutta neljä vuotta sitten Laurea Amk:n tutkimuksen mukaan sompuilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat verenluovutuksesta ja siteerattu vastaus tutkimuksessa oli: "Verenluovuttaminen on hyvä asia. Sen pitäisi olla samanlainen kokemus kaikille, ei niin, että joutuu ensin käydä jossain testeissä että pystyy luovuttamaan"

Joten on varmaan ihan hyväkin, etteivät he niin runsain mitoin käy luovuttamassa vertaan.
Oli miten oli, myöskään toisinpäin ei välttämättä elinsiirto onnistu, eli että tältä 4-vuotiaalta sompulta saataisiin suomalaislapselle käyttökelpoisia elimiä.
Tässä nyt joku linkki, lisää löydätte googlaamalla.
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/veri ... 25d21746e1
Joten jos lasta pidetään elossa vain elimien takia, saattaa tulla pitkä prosessi koneiden varassa. Lapsella on somalina melko todennäköisesti ainakin toinen näistä ominaisuuksista (voi siis olla peittyvänä ja oireettomana, mutta estää elinten siirron toiselle) eli elinten vastaanottajaksi tulisi löytää toinen Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kotoisin oleva, suunnilleen samankokoinen lapsi, joka asuu Suomessa, kantaa tai sairastaa samoja tauteja ja tarvitsee siirrettä. Ja siinäkin on sitten vasta todennäköisimmin yksi elin kuten vaikka munuainen tai maksa. Muut elimet menevät hukkaan. Ja tietysti pitää olettaa sekin, että vanhemmat suostuvat tällaisen brutaaliin länsimaiseen silpomiseen, mikä ei varmaan ole Allahin mieleen.
Joten valitettavasti olen sitä mieltä, että lääkärit eivät pidä lasta hengissä hänen elintensä vuoksi edes siinä tapauksessa, että vanhemmat suostuisivat elinluovutukseen. Ja vanhemmilla ei ole loputtomasti sananvaltaa tässä elämän pitkittämisessä, vaan se katsotaan ihan kylmästi lääketieteellisin perustein. Kun lääkäri sanoo, että "olisi hyvä alkaa keskustella laitteiden irrottamisesta" se tarkoittaa sitä, että toivoa ei ole ja jokainen päivä on sitten sitä pitkittämistä. Glasgow:n kooma-asteikon mukaan näissä mennään, ainakin aikuisten kohdalla. Lasten kohdalla se aivojen toipumiskyky on kyllä aikuisia parempi, joten en tiedä katsellaanko sitä sitten heillä hiukan pidempään.