Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[JasseHames]

Yks potku leukaan. Siitä kaatuessaan saanut ruhjeita vasemman korvan yläpuolelle. Tästä toettuaan täysflippaus ja loppu on historiaa.

Eikö se pitäisi olla yksi potku ohimoon, siitä kaatunut terävään kiveen joka läpäisee posken ja murtaa leuan?
Siitä toettuaan kömpinyt telttaan ja vasta sitten alkanut vuotamaan verta.

Jos Gustafssonilla ei olisi ollut kallonpohjan murtumasta indikoivaa Brillen hematomaa (=tuplamustasilmä), niin lisäksi olisi mitä ilmeisimmin vaadittu myös iskut hänen molempiin silmiinsä. Nythän ainoastaan hänen vasemman silmänsä vasemmassa silmäkulmassa oli iskun jälki, josta siitäkään ei varmuudella voitane sanoa, mikä sen aiheutti: potku, nyrkki, astalo vai teräase. Gustafsson itse mainitsi puukoniskun menneen muutaman millimetrin hänen silmämunansa ohitse.
Posken ruhjehaava ei arpikuvien perusteella ole mielestäni aiheutunut potkaisun aiheuttamasta "hampaan läpimenosta", vaan esimerkiksi astaloiskusta.

Potkun tai lyönnin takia Gustafssonin tukkaa tuskin ajeltiin sairaalassa vasemman korvan yläpuolelta. Kyllä siihen on osunut jokin kova ja/tai terävä esine, jolloin kallon ihoa on auennut kyseisestä kohdasta. Ompeleiden laittaminen on helpompaa, kun ei ole hiuksia tiellä.

Poskesta on voinut mennä läpi myös puukon terä. Ehkä Gustafsson on saanut kättään tekijän käsivartta vasten, eikä puukon terä sen vuoksi mennyt läpi poskesta kuin vähän.

[LexVeritas]

^On täysin selviö, että Gustafssonilla oli vasemman korvansa yläpuolella laajahko ruhjehaava. Pyrin edellisessä postauksessani kiinnityttämään huomiota siihen, että myös Gustafssonin todistetusti umpeen muurautuneille silmille oli varmaankin olemassa jokin muu syy kuin väitetty "yksi ainoa potku leukaan".

[Ross Sullivan]

Sepi lyönyt kahdesti molempiin silmiin ja kerran potkaissut leukaan.

[JasseHames]

^On täysin selviö, että Gustafssonilla oli vasemman korvansa yläpuolella laajahko ruhjehaava. Pyrin edellisessä postauksessani kiinnityttämään huomiota siihen, että myös Gustafssonin todistetusti umpeen muurautuneille silmille oli varmaankin olemassa jokin muu syy kuin väitetty "yksi ainoa potku leukaan".

Joo, Öhmaninkin mukaan Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kallonpohjanmurtumaa, joka tuskin (eli hyvin epätodennäköisesti, kun puhutaan oikeasti todennäköisyyksistä eikä vain uhota) on aiheutunut yhdestä potkusta leukaan.

[snufkin]

Matkalla sairaalasta kotiin Gustafssonia kuulusteltiin ensimmäistä kertaa Vallivaaran kansakoulussa O.Ahtokarin toimesta juhannusaattona 23.6.1960. Tuolloin Gustafsson kertoi hänellä olleen retkellään mukanaan linkkuveitsi ja Boismanilla olleen puukko. Kertojalla oli ollut itsellään pieni linkkuveitsi. Boismanilla oli ollut tupeton puukko.(Lähde: Jorma Palo - Nils Gustafsson ja Bodomin varjo)

Tätä ennen oli kaiketi vallitseva käsitys, että Gustafssonilla oli retkellään oma puukko mukanaan, koska hänen vanhempansa olivat kaiketi ilmoittaneet sekä NG:n sormuksen että puukon kadonneeksi. Sormuksen arvoitus ratkesi käytännössä heti, puukon ei.

Joka tapauksessa vuonna 1960 NG ei siis itse ollut puukkoaan kadonneeksi julistanut, tai edes väittänyt, että hänellä olisi puukko mukanaan ollut helluntairetkellään. Hänen vanhempansa olivat kaiketi puukon kadonneeksi ilmoittaneet.


NG oli kotiutumisensa jälkeen ilmoittanut, että hänen kadonneeksi luultu puukkonsa löytyikin kotoaan. Tämä uutisoitiin Ilta-Sanomissa 28.6.1960, eli NG oli puukon löytymisen kotoaan ilmoittanut neljän (4) päivän sisällä kotiutumisestaan.

...

Käsittääkseni vasta 2000-luvulla nousi uudestaan esille mahdollisuus, että Gustafssonilla oli sittenkin puukko mukanaan ja se katosi reissulla. Gustafsson itse toi tämän asian esille ja arveli niin käyneen.

Tässä on muutama ristiriitainen seikka. Ensin NG sanoo, että hänellä oli mukanaan linkkuveitsi. Sitten jossain vaihee hän sanoo, että pitkäteräinen tupeton partiopuukko löytyi hänen kotoaan. No mitä sille linkkuveitselle kävi? Oliko mukana reissussa vai ei? Ja kuka varmuudella ilmoitti nimenomaan tuon pitkäteräisen puukon kadonneeksi: NG vai vanhemmat?

Sitten vielä tuo, että viestissäsi sanot, että NG ei itse ilmoittanut puukkoaan kadonneeksi. Kuitenkin käräjäoikeuden tuomiossa puhutaan nimenomaan siitä mitä NG on ilmoittanut kadonneeksi ja tähän sisällytetään puukon ohella myös siirtopihdit ja lompakko, joista kaksi viimeisintä hän käsittääkseni ilmoitti alkuperäisen tutkinnan aikoihin kadonneeksi. Mihin käräjäoikeus siis viittaa tällä NG:n ilmoituksella puukosta: siihen mitä on vuonna 1960 sanottu vai mitä on sanottu 2000-luvun kuulusteluissa? Itse saan tuosta sen käsityksen, että myös puukkoilmoituksen kohdalla on kyse alkuperäisestä tutkinnasta.

Käräjäoikeus ei nimittäin kuitenkaan mainitse puukon löytyneen joten tästä saa sen käsityksen, että joku NG:n puukko jäi edelleen kateisiin.

Poliisille tuolloin tehtyjen ilmoitusten mukaan kateisiin on jäänyt Boismanin
taskukello, lompakko ja moottoripyörän rekisterikirja, Mäen lompakko,
pyyheliina ja uimapuku sekä Gustafssonin rannekello, sormus ja kantokassi.
Gustafsson on lisäksi ilmoittanut myöhemmin kadonneiksi siirtopihdit, puukon
ja lompakon, ja tutkinnassa myös Boismanilta on selvitetty kadonneen
puukko. Virheitä tai kirjaamisesta johtuvia epätarkkuuksia ei ole osoitettu
tämän kateisiin jääneen omaisuuden kohdalla olleen, ja esimerkiksi kellojen,
lompakkojen samoin kuin puukkojen kohdalla, joista puukot ovat olleet
tarpeellisia esimerkiksi juuri telttakeppien vuolemisessa, väärinkäsitys
omaisuuden kateisiin joutumisesta ei ole todennäköinen.

Etenkin viimeinen boldattu kohta viittaa siihen, että kadonneesta NG:n puukosta ei vallitse väärinkäsitystä. Sikäli siis nuo uutiset sen löytymisestä aikanaan herättävät kysymysmerkkejä.

[LexVeritas]

Rikospaikkatutkimuksen yhteenvedossa seisoo, mitä ensimmäisen tutkinnan mukaan on keltäkin kadonnut ja montako linkkuveistä on murhapaikalta löytynyt.

[Ross Sullivan]

^On täysin selviö, että Gustafssonilla oli vasemman korvansa yläpuolella laajahko ruhjehaava. Pyrin edellisessä postauksessani kiinnityttämään huomiota siihen, että myös Gustafssonin todistetusti umpeen muurautuneille silmille oli varmaankin olemassa jokin muu syy kuin väitetty "yksi ainoa potku leukaan".

Joo, Öhmaninkin mukaan Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kallonpohjanmurtumaa, joka tuskin (eli hyvin epätodennäköisesti, kun puhutaan oikeasti todennäköisyyksistä eikä vain uhota) on aiheutunut yhdestä potkusta leukaan.

2000-luvun kuvantamismenetelmillä aivovammasta ei ole merkkiäkään.Ei tosin niistä 11 puukoniskustakaan havaittu merkkiäkään.

Onhan se melkoinen sattumus, jos kuvissa näkymätön ja nopeasti täysin parantunut aivovamma aiheuttaisi pitkän, totaalisen ja tarkkarajaisen muistiaukon.

[LexVeritas]

Tavanomaisin kuvantamismenetelmin näkymätön diffuusi aksonivaurio on yleisin aivovammatyyppi.

[snufkin]

Bodomin mysteeriossa kadonneen omaisuuden kohdalla ei ainakaan mainita NG:n puukkoa, kun listataan tavaroita joita omaiset ovat ilmoittaneet kadonneeksi. Hieman on nyt ristiriitaista tiedot siitä, kuka on ilmoittanut puukon kadonneeksi ja milloin.

Voi tietenkin olla, että mysteerion listauksesta on jätetty alunperin vanhempien kadonneeksi ilmoittama puukko pois, jos NG on ilmoittanut sen löytyneen myöhemmin.

viewtopic.php?t=1194


Jos nyt oletetaan, että tämä meni niin, että NG:n vanhemmat ilmoittivat pitkäteräisen puukon kadonneeksi, mutta että NG kuitenkin löysi tämän kotoaan palattuaan sairaalasta, niin pidän tätä hieman epäilyttävänä NG:n osalta.

Muiden tavaroiden kuin puukon osalta NG:n vanhempien ilmoitus ilmeisesti piti paikkansa (eli ne olivat kaikki siinä mielessä kadonneet, että niitä ei ainakaan löytynyt kotoa) joten miten juuri puukko on jäänyt heiltä huomaamatta?

Mieleen hiipii ajatus, että NG olisi hyvin voinut hakea tuossa välissä puukon piilostaan ja todeta, että no kotonahan se oli koko ajan.Ja sitten, kun 2000-luvulla tutkinta aloitettiin uudestaan, niin sen sijaan, että toteaa itse hävittäneensä puukon joskus vuosien varrella, niin sanoo vaan, että eikös sekin kadonnut aikanaan rikospaikalta.

Puukko on nimittäin aika olennainen seikkä tässä koko keississä joten NG:n epämääräisyys sen osalta on hieman kummallista.

[Ross Sullivan]

Tavanomaisin kuvantamismenetelmin näkymätön diffuusi aksonivaurio on yleisin aivovammatyyppi.

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

"Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta.

- Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi."

Ja:

"Öhmanin mukaan Gustafssonilla saattoi olla jonkinasteinen aivovamma, muttei niin vaikeata kuin on kuvattu. Leppiniemen mukaan se oli vähintään keskivaikea. Puolustuksen maanantaiksi kuultavaksi kutsuman neurologin näkemys tukee tätä väitettä. Neurologin mukaan 79 prosentilla kasvomurtumapotilaista on myös aivovamma. Öhmanin mukaan sellaisen mahdollisuus oli kuitenkin puhtaissa pahoinpitelyjutuissa vain kaksi prosenttia.

- Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi."

[LexVeritas]

Gustafssonin mahdollisesta tajuttomuudesta ei ole tietoa. Hänen tajunnantasonsa oli sairaalaan tuotaessa todistetusti hieman tajuttomuuden yläpuolella. Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu. Keskivaikeaan diffuusiin aivovammaan tyypillisesti liittyvä muistiaukko on 1-7 vrk pituinen. Muistiaukon tarkkarajaisuus saattaa selittyä sillä, että Gustafsson oli vammautumishetkellään unessa. Niinpä hän muistaa asiat vain nukahtamiseensa asti.

Gustafsson ei ainakaan kuulusteluissa väittänyt puukkonsa kadonneen retkellä ja 23.06.1960 on kirjattu:

Kertoja ilmoitti vaativansa syylliselle rangaistusta sekä korvausta anastetusta omaisuudestaan, josta kertoja ei itse vielä ole selvillä, myöhemmin esitettävän laskelman mukaan sekä esittävänsä muutkin mahdolliset vaatimuksensa myöhemmin.

Luettu ja omistettu,
Nils Gustafsson

[JasseHames]

Tavanomaisin kuvantamismenetelmin näkymätön diffuusi aksonivaurio on yleisin aivovammatyyppi.

Ilmeisesti taas päädyttiin siihen, että vain hyvin huomattavat henkilöt voivat ymmärtää, että jos Gustafsson ei olisi ollut tekijä, niin hän olisi välttämättä saanut aivovamman, joka olisi näkynyt kuvantamismenetelmillä 1960-luvulla ja viimeistään 2000-luvulla. "Ei vastalauseita, koirat!"

[Ross Sullivan]

*poistettu viesti jossa nimitellään toista kirjoittajaa*tm

[MikaK]

Puukon etsijöiden olisi pitänyt aikanaan katsella enempi puiden latvojen suuntaan...

[snufkin]

Yksi seikka, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle on se, että kun kerran leiriporukka meni nukkumaan NG:n kertoman mukaan 22:30, niin miten ulkopuolinen murhaaja olisi päätynyt hyökkämään telttaan vasta 04 jälkee? Kalastamaankin on herätty vasta 02-03 välissä.

Mielestäni tämä selkeästi viittaa siihen, että ulkopuolisen murhaajan ollessa kyseessä, niin tämä ei ole ainakaan seurannut leiriläisiä alkuillasta. Vai miten järkevältä kuulostaa joku puskassa odottaminen 22:30-04:30? Suunniteltu hyökkäyshän kaiken järjen mukaan olisi loogisinta illan hämärässä. Noihin aikoihin aurinko on laskenut n. 21:30 ja noussut n. 03:00. Miksi suunniteltu hyökkäys olisi ajoitettu valoisan aikaan? Mahdollinen motiivi liittyen meluamiseenkin sopisi ajallisesti paremmin iltaan ennen puoltayötä kuin aamuyöhön jolloin Karjalainen tai Kivilahti ei käsittääkseni kummempaa melua havainnut.

Ulkopuolisen tekijän skenaariossa siis vaihtoehdoksi jää mielestäni suunnittelematon hyökkäys, joka se on vielä epätodennäköisempi tuohon kellonaikaan kuin suunniteltu hyökkäys. Normaalisti ihmiset ovat nukkumassa klo 04 aikaan eivätkä haahuile Bodomin alueella. Alkoholiakin nauttineista varmasti valtaosa on jo nukkumassa noihin aikoihin ja ne, jotka eivät ole, niin ovat kovaa vauhtia nukkumaan menossa. Selvinpäin hereillä olevat ovat todennäköisesti heränneet aamutoimiin/töihin kuten karjakko Karjalainen. Enpä ole koskaan kuullut, että kukaan olisi impulsiivisesti suorittanut kolmoismurhan heräämisensä jälkeen.

Jos kuitenkin kyseessä olisi ollut suunnittelematon hyökkäys, niin mikä olisi ollut syy siirtää Irmeli kuolemansa jälkeen teltasta ja ylipäänsä ylitappaa hänet? Mikä olisi ollut syy siirtää porukan isokokoisin eli NG ikään kuin porukan päälimmäiseksi? Nämä vielä selittyisivät joten kuten sillä, että ulkopuolinen tekijä olisi tuntenut Irmelin entuudestaan.

Kello kuuden mies, jos se on joku muu kuin NG, ei mielestäni sovi murhaajaksi sillä ulkopuolinen murhaaja lähtisi mahdollisimman nopeasti pois paikalta. Etenkin, jos teko on ollut suunnittelematon. Mielestäni teko ei sovi ulkopuolisen tekemäksi. Ulkopuolinen olisi muutenkin aiheuttanut enemmän kaaosta ja melua aikaan eikä varmasti olisi selvinnyt naarmuitta hyökätessään neljän ihmisen, joista kaksi miehiä, kimppuun. NG:llä taas olisi tuossa tilanteessa ollut apunaan yllätysmomentti, hän olisi tiennyt missä kukin nukkui ja hänellä olisi ollut vastassaan vain kolme henkilöä, joista yksi mies.