Estonia

[tyyppi85]

miksi ekassa virallisessa raportissa todetaan hylyn makaavan saven päällä mutta kun paljastettiin kyljessä olevan reikä niin se muutettiinkiin että hylky makaa kallion päällä josta reikä muka tullut.eikö tämäkään herätä teidän epäilyksiä jotka uskotte valtamedian sanomaan.tai kertokaa omin sanoin selittäkää mistä just sun mielestä johtuu tuon maaperän vaihto savesta kallioon tuosta vaan?kiinnostaa kuulla.

[ammattiamatööri]

miksi ekassa virallisessa raportissa todetaan hylyn makaavan saven päällä mutta kun paljastettiin kyljessä olevan reikä niin se muutettiinkiin että hylky makaa kallion päällä josta reikä muka tullut.eikö tämäkään herätä teidän epäilyksiä jotka uskotte valtamedian sanomaan.tai kertokaa omin sanoin selittäkää mistä just sun mielestä johtuu tuon maaperän vaihto savesta kallioon tuosta vaan?kiinnostaa kuulla.

Kyllähän se vaikeaksi menee, jos ei voi edes uusien tutkimusten mukanaan tuomaan dataan luottaa. Siinä kuitenkin selkeästi ainakin Viro on ollut hyvinkin halukas selvittelemään erinäisiä asioita. Ja huomiona vielä tutkimusmenetelmien kehittyminen sitten 90-luvun.

Kun ottaa huomioon koko kyljen painumisen hieman kasaan ja repeämä luokkaa 4x22 metriä, ei tuossa tarvii sen enempää pohtimista. Kaikki muut skenaariot paitsi pohjakosketus pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Lisäksi laivalta ei ole minkäänlaisia näkö- kuulo - tai hajuhavaintoja jotta kyljestä olisi tullut joku paukku sisään. Tuon kokoiseen repeämään vaaditaan jo megaluokan jytky, mikä tuntuisi koko laivassa, kuolonuhreilta osumakohdassa tuskin vältyttäisiin.

Mutta hiljaista on todistajalausuntojen osalta, siellä on moni kiltisti nukkunut aina ekaan kallistumaan saakka. Ei ole havaintoja mistään mystisestä kyljen repeämisestä kesken matkanteon.

Valtamedialla muuten ei ole mitään tekemistä ainakaan tämän ketjun kanssa, täällä on paljon kirjoittajia jotka on penkoneet aivan kaiken mitä netistä saatavilla. Mediat kirjoitelkoot mitä haluaa, se tuskin on kovin monen kirjoittajan omiin näkemyksiin vaikuttanut edes yhtä prosenttia.

En nyt sitäkään näkemystä ihan niele, ikään kuin tässä olisi jotain valtiojohtoista propagandaa harrastettu ja mediat olisi silkkihansikkain virallista totuutta käsitelleet. Yle esimerkiksi tehnyt ihan oman dokkarin JAIC:n turmatutkinnan epäkohdista, Pihtiäkin etsittiin jokunen vuosi sitten. Jompi kumpi iltalehdistä pari päivää sitten julkaisi Kurmin haastattelun missä loogisesti ei varmaan kauheasti virallista raporttia myötäilty, se juttu valitettavasti maksumuurin takana. Missäs ne Kurmin poppoon tulokset muuten viipyy? Vai tuliko vesiperä eikä virallista totuutta edelleenkään onnistuttu murtamaan niin koko proggis haudattiin?

[Routalempi]

Mielenkiintoisimmat yksityiskohdat löydätte sivustolta estoniaferrydisaster.net, kohdasta, jossa kerrotaan pelastustoimista. Liite 22.3.385 havainnollistaa erään yksityisen tutkijan viestien vaihdon Puolustusvoimien kanssa.

Ilta-Sanomat oli saanut vihiä heti 1.10.1994, että Utön linnakesaaren tutka-asemalla oli naispuolinen työntekijä tehnyt merkittäviä havaintoja jo puolenyön aikaan. Laiva oli liian etelässä normaaliin reittiinsä verrattuna.

Tärkeimmät faktat liittyivät Estonian nopeuteen, joka puolenyön aikaan tippui 15-16 solmusta kahdeksaan ja tuntia myöhemmin vain viiteen solmuun.

Tämä sen lisäksi, että laiva oli poissa reitiltään ja olisi tuolla nopeudella myöhästynyt reilusti aikataulustaan.

On siis täyttä könttää, että laiva olisi ajanut liian kovaa olosuhteisiin nähden. Päinvastoin; se eteni aivan liian hitaasti viimeisten puolentoista tunnin ajan.

Sen vuoksi tutka-asemaa hoitanut, maavoimien palveluksessa ollut nainen oli odottanut hätäviestiä laivalta jo puolenyön aikaan. Hän ei kuitenkaan oma-aloitteisesti ottanut yhteyttä Estoniaan.

Välillä signaali oli heikko, mutta Estonia palasi tutkalle klo 1.40 - 1.48, jolloin se oli viimeiset hetkensä pinnalla.

Vastaavasti tuolla privat.bahnhof.se -sivulla voitte nähdä merivartioston GPS-seurantaa. Estoniasta on vain yksi varma havainto, Russarön kohdalla, mutta sitä varsin lähellä, samalla kurssilla seuraavat kaksi pikavenettä ovat astetta mielenkiintoisempia. Ne etenevät klo 23.28 aikaan 38 solmun nopeudella ja pysähtyvät parin meripeninkulman päähän, kun uppoaminen alkaa.

Jos/kun, tämä on totta (?), niin miten ohitettu tutkimuksissa ?

Voi olla tyhmä kysymys, mutta jos Estonian vauhti tippunut esitettyyn, voisiko se olla siellä missä oli, upposi, eli pitää ns. kovat laskelmat paikkansa?

Jotain tällaista olisin kaivannut siltä Ruotsalais kaverilta dokkarissaan, jos ovat faktoja, enkä mitään "hei täällä on reikä" ja väärämittasuhteisia graafeja.

Ei ole lainkaan tyhmä kysymys. Totuus on sellainen, ettei se kestä päivänvaloa. Sen vuoksi kaikki kaivelut torpataan järjestelmällisesti yhä näin 30 vuoden jälkeen.

Ei tästä ole mitään epäselvyyttä. Estonia sai koodin MEV1758, jossa numerosarja tarkoittaa kellonaikaa 19.58. Siitä lähtien merivartiostolla on dataa tallessa illan laivaliikenteestä. Estoniasta saatu varma sijainti on tallennettu klo 21.25 Russarön kohdalla. Silloin nopeus oli vielä 12 solmua.

Utön tutka-asemalta saatu data on niin ikään pomminvarma, mutta se nyt ei vain satu sopimaan JAIC-shittiin. Tämä on yksinkertaisin tapa todeta jaettu tutkinta silmän lumeeksi, sillä raportin mukaan Estonia seurasi Viron rannikkoa heti alusta alkaen.

Luuleeko joku tosiaan, että konemiesten havainto kiinni olevasta rampista on väärä? Vaikka laiva löytyi pohjasta ramppi kiinni, niin se on sulkeutunut uudelleen, uppoamisen yhteydessä, niinkö?

Vau, kertokaa hieman tästä lisää. Jos hydraulipaine on mielestänne kadonnut järjestelmästä, niin mikä pitää ramppia yhä metrin verran avoinna..?

[damfin]

Luuleeko joku tosiaan, että konemiesten havainto kiinni olevasta rampista on väärä? Vaikka laiva löytyi pohjasta ramppi kiinni, niin se on sulkeutunut uudelleen, uppoamisen yhteydessä, niinkö?

Vau, kertokaa hieman tästä lisää. Jos hydraulipaine on mielestänne kadonnut järjestelmästä, niin mikä pitää ramppia yhä metrin verran avoinna..?

Tuohon on nyt pakko kommentoida...
Se ramppi on saranoitu alareunastaan, eli normaalisti hydraulisylinterit nostaa rampin ylös ja aukaistessa laskee alas, jos sylinterit pettävät niin ramppi rysähtää omalla painollaan auki.

Eli, jos rampin hydrauliikka on rikki, laivan kelluessa pystyssä ramppi putoaa auki mutta sitä vasten lyövä aalto voi taas nostaa sen hetkeksi pystyyn, jos taas laiva kääntyy esimerkiksi täysin ylösalaisin niin ramppi kääntyy kiinni, jos taas alus on esimerkiksi 45 asteen kulmassa kallellaan keula ylempänä kuin perä, niin ramppi hakeutuu siihen asentoon mihin painovoima sen vetää.

Laiva oli ilmeisesti kiepsahtanut lähes ylösalaisin upotessaan perä edellä, eli miksi mielestäsi olisi jotenkin erikoista että ramppi oli lähes kiinni laivan painuttua pohjaan?

Konemiesten havainto voi olla mitä on, ja miltä hetkeltä nyt sattuu olemaan, osa pelastuneista on kuitenkin kertonut nähneensä rampin olleen auki.

[Kåppis]

[/quote]
Lisäksi laivalta ei ole minkäänlaisia näkö- kuulo - tai hajuhavaintoja jotta kyljestä olisi tullut joku paukku sisään. Tuon kokoiseen repeämään vaaditaan jo megaluokan jytky, mikä tuntuisi koko laivassa, kuolonuhreilta osumakohdassa tuskin vältyttäisiin.

Mutta hiljaista on todistajalausuntojen osalta, siellä on moni kiltisti nukkunut aina ekaan kallistumaan saakka. Ei ole havaintoja mistään mystisestä kyljen repeämisestä kesken matkanteon.
[/quote]

Eipäs, vaan nimenomaan kaikki tukee sitä että jysähti oikein kunnolla. Ihmisiä lähti hyteistään yötamineissa hyttinsä ja omaisuutensa hyläten kun heräsivät törmäykseen. Ei mikään kolina tai visiirin pauke anna sellasta efektiä. On myös kerrottu että moni vaan lamautui. Jopa itki. Jotkut kuuli kuin olisi kylki vedetty päin ahtojöitä. Jokin kirskui ja liukui pitkin kylkeä repien sen auki. Törmäys/pamahdus tuntui eikä vain kuulunut. Siinä ollut energiaa eikä vain ääni. Selvinneet tiedosti heti että nyt ulos. Pamausta seurasi välittömästi alkanut ja etenevä kallistuminen. Myös useat selvinneet puhui että näkivät kuin karikon meressä. Siitä ollut ihan lehtijuttu, tästä langasta löytyy.

Sitä turha spekuloida että kuka ja mitä ja miksi. Mutta jokin siihen alukseen törmäsi upottaen sen täysin luonnottomasti. Mikään muu ei selitä totaalista uppoamistapaa kuin että heti siinä repesi se runko. Ehjällä rungolla tollanen laiva ei voi upota tohon tyyliin. Totaalisesti ja noin nopeasti.

[Kåppis]

Mielenkiintoisimmat yksityiskohdat löydätte sivustolta estoniaferrydisaster.net, kohdasta, jossa kerrotaan pelastustoimista. Liite 22.3.385 havainnollistaa erään yksityisen tutkijan viestien vaihdon Puolustusvoimien kanssa.

Ilta-Sanomat oli saanut vihiä heti 1.10.1994, että Utön linnakesaaren tutka-asemalla oli naispuolinen työntekijä tehnyt merkittäviä havaintoja jo puolenyön aikaan. Laiva oli liian etelässä normaaliin reittiinsä verrattuna.

Tärkeimmät faktat liittyivät Estonian nopeuteen, joka puolenyön aikaan tippui 15-16 solmusta kahdeksaan ja tuntia myöhemmin vain viiteen solmuun.

Tämä sen lisäksi, että laiva oli poissa reitiltään ja olisi tuolla nopeudella myöhästynyt reilusti aikataulustaan.

On siis täyttä könttää, että laiva olisi ajanut liian kovaa olosuhteisiin nähden. Päinvastoin; se eteni aivan liian hitaasti viimeisten puolentoista tunnin ajan.

Sen vuoksi tutka-asemaa hoitanut, maavoimien palveluksessa ollut nainen oli odottanut hätäviestiä laivalta jo puolenyön aikaan. Hän ei kuitenkaan oma-aloitteisesti ottanut yhteyttä Estoniaan.

Välillä signaali oli heikko, mutta Estonia palasi tutkalle klo 1.40 - 1.48, jolloin se oli viimeiset hetkensä pinnalla.

Vastaavasti tuolla privat.bahnhof.se -sivulla voitte nähdä merivartioston GPS-seurantaa. Estoniasta on vain yksi varma havainto, Russarön kohdalla, mutta sitä varsin lähellä, samalla kurssilla seuraavat kaksi pikavenettä ovat astetta mielenkiintoisempia. Ne etenevät klo 23.28 aikaan 38 solmun nopeudella ja pysähtyvät parin meripeninkulman päähän, kun uppoaminen alkaa.

Jos/kun, tämä on totta (?), niin miten ohitettu tutkimuksissa ?

Voi olla tyhmä kysymys, mutta jos Estonian vauhti tippunut esitettyyn, voisiko se olla siellä missä oli, upposi, eli pitää ns. kovat laskelmat paikkansa?

Jotain tällaista olisin kaivannut siltä Ruotsalais kaverilta dokkarissaan, jos ovat faktoja, enkä mitään "hei täällä on reikä" ja väärämittasuhteisia graafeja.

Ei ole lainkaan tyhmä kysymys. Totuus on sellainen, ettei se kestä päivänvaloa. Sen vuoksi kaikki kaivelut torpataan järjestelmällisesti yhä näin 30 vuoden jälkeen.

Ei tästä ole mitään epäselvyyttä. Estonia sai koodin MEV1758, jossa numerosarja tarkoittaa kellonaikaa 19.58. Siitä lähtien merivartiostolla on dataa tallessa illan laivaliikenteestä. Estoniasta saatu varma sijainti on tallennettu klo 21.25 Russarön kohdalla. Silloin nopeus oli vielä 12 solmua.

Utön tutka-asemalta saatu data on niin ikään pomminvarma, mutta se nyt ei vain satu sopimaan JAIC-shittiin. Tämä on yksinkertaisin tapa todeta jaettu tutkinta silmän lumeeksi, sillä raportin mukaan Estonia seurasi Viron rannikkoa heti alusta alkaen.

Luuleeko joku tosiaan, että konemiesten havainto kiinni olevasta rampista on väärä? Vaikka laiva löytyi pohjasta ramppi kiinni, niin se on sulkeutunut uudelleen, uppoamisen yhteydessä, niinkö?

Vau, kertokaa hieman tästä lisää. Jos hydraulipaine on mielestänne kadonnut järjestelmästä, niin mikä pitää ramppia yhä metrin verran avoinna..?

Kiinni olevasta rampista on myös vahva havainto tän jutun erittäin uskottavalla todistajalla, triathlonisti Ain-Alar Juhansonilla

.”Meidän puheet eivät sopineet heidän tutkintaan”
Viron kovimman triathlonistin Ain-Alar Juhansonin tarina on täynnä henkeäsalpaavia käänteitä. Hän ei usko Estonian alkuperäisen tutkinnan johtopäätöstä, koska todisti itse toisin kammottavana yönä, kun laiva upposi.

https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/43 ... 3234f24695

[damfin]

Eipäs, vaan nimenomaan kaikki tukee sitä että jysähti oikein kunnolla. Ihmisiä lähti hyteistään yötamineissa hyttinsä ja omaisuutensa hyläten kun heräsivät törmäykseen. Ei mikään kolina tai visiirin pauke anna sellasta efektiä.

Jos se ihmiset herättänyt pamaus tapahtui silloin kun suuri reikä repesi aluksen kylkeen upottaen laivan, niin kuinka ihmisiä pelastui myös sen reiän alueella olevista hyteistä?

Ja entä mitäpä se Ain-Alar juhansson sitten kertookaan...

Toista mieltä asiasta on kuitenkin laivan kyydissä ollut Viron kovimpana pidetty triathlonisti Ain-Alar Juhanson. Uppoamisen aikaan 18-vuotias urheilija kertoi Iltalehdelle, että hänen näkemänsä mukaan autoramppi oli aluksen upotessa kiinni.

– Kun laiva kääntyi visiirin irtoamisen jälkeen, autoramppi painui omasta painostaan kiinni. Siksi me pystyimme tulemaan ykköskerroksesta ylös viidenteen kerrokseen, Juhanson kertoi.

– Raportin mukaan ramppi oli koko ajan auki, mutta kun olimme ulkona, kiipesimme ramppia pitkin. Ramppi ei todellakaan ollut silloin auki, hän lisäsi.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3ce ... 9e0726c22c

Eli, oliko nyt niin että se koko ajan kiinni pysynyt autoramppi painui omasta painostaan kiinni laivan kääntyessä upotessaan, vai mitenkä tuo nyt siis meni... minun mielestäni tuo nyt näyttää siltä että Ain-Alarinkin mukaan ramppi on auennut visiirin irrotessa.

Minun käsittääkseni siinä raportissakaan ei väitetä että ramppi olisi ollut koko ajan auki, eikö siinäkin kerrota juuri niin että ramppi painui kiinni aluksen kääntyessä upotessaan?

[Kåppis]

keulavisiiri räjäytetty auki ja siitä haettu selitys ns virallisesti uppoamiselle. totuus että reikä kyljessä,syystä tai toisesta aiheutti nopean kallistumisen. tämän totesi ammattitutkijakin että jos olisi vain keularamppi irti ja siitä vesi sisään niin laiva ei uppoa tuolla tavalla. taasen kaikki täsmää siihen että kyljestä vesi sisään. myös matkustajat kuulleet räjähdysäänen laivan kylkipuolelta.

kun tätä tutkinut paljon ja osaa yhdistellä asioita ja palasia niin löytyy mieletön määrä epäilyttäviä seikkoja että olen varma että tässä ei ole kaikki mennyt kuten yleisesti väitetään.

Törmäys tai räjähdys. Jos pelkkä keulavisiirin aukko olisi ottanut ehjään runkoon vettä, niin ensinnökin keula olisi alkanut entistä enemmän ottamaan vettä painuen syvemmälle kuin perä. Sitten uppoaminen olisi hidastunut kun koko keulan aukko olisi painunut veden alle. Rungossa ilmaa valtavasti ja koko keula veden alla. Se olis jääny perä pinnalla vinossa kellumaan, se ei olisi voinut täyttyä noin nopeaa kokonaan vedellä ja upota. Siellä on osastointeja paljon ja ylipäätään vesi ei voi mennä sisälle ehjään runkoon ainakaan noin lujaa kuin meni, siellä on ilmaa joka ei poistu tehden vedelle tilaa.

Jos taas ehjä runko kääntyy keulasta tolleen perä syvemmälle niin pitkä laiva perän upotessa nostaa jossain vaiheessa jo keulaa ylös eikä enää ota vettä sisään. Eli sama lopputulema. Jäisi osin pintaan. Ja uppoaisi lähipäivinä pikkuhiljaa. Kymmenissä tunneissa, ei kymmenissä minuuteissa.

Kun keula oli ylhäällä ja perä edellä Estonia upposi hidastelematta, niin joku pelastunut kertoi valtaisasta kohinasta kun ilma pakeni keulasta ulos vesimassojen täyttäessä Estonian!! Niin, mitä ihmettä. Keula oli silloin ilmassa?? Laiva pystyssä. Eli otti vettä repeytyneestä rungosta hullua kyytiä ja siksi puhalsi keulasta ilmansa pihalle ja upposi. Tätä ei selitä yläkansien ikkunat ja ovet. Niistä ei ole yhteyttä alakansille syvään runkoon. Eikä edes autokannelle josta se ilma puhalsi ulos. Se olisi kaatunut ja jäänyt pohja pintaanpäin kelluen siihen jos olisi runko ollut ehjä.

Toi uppoaminen oli siksi noin rajua että kylki vesirajasta repesi ja lisäksi visiiri irtosi ja keulasta pystyi ilma poistua runkoon repeämästä tulevan veden tieltä. Painakaa kanisteri korkki auki vesisaaviin, vaikea on saada vettä täyteen. Repäiskää puukolla kylki auki ja painakaa nyt veden alle. Täyttyy hetkessä. Kokeillaan samaa korkki kiinni. Nyt jäisi taas ilmataskua. Oli todella tuhoisa yhdistelmä toi että runko repesi ja lisäksi keulan "korkki"aukesi.

[Pohjosenvalunut]

Autokansi on auki päästä päähän niin sama mistä vesi tulee niin se tasautuu laivan koko matkalle. Laivan asentoon vaikuttaa tietysti nopeus ja keli. Mutta pohjan muodon (tässä ns.pyöreä) laivan pituuden suhde leveyteen ja painopiste johtaa tilanteeseen että käytännössä aina laiva kaatuu jollekkin kyljelleen. Vain jos reikä niin että se täyttäisi yksittäisiä osastoja keulasta tai perästä päin ja vielä järjestyksessä niin laivan saattaisi saada pystyyn. Mutta kun nyt autokansi täyttyi vedellä ja painopiste muuttui reilusti ylemmäs kuin laskettu niin laiva kaatui. Todennäköisesti olisi kaatunut lopuksi ilman myrskyäkin (jos painopiste olisi ollut noin korkea) mutta toki tyynellä kelillä autokansi ei olisi täytynyt vedellä.
Autokansi oli pelkkää täyttyvää tilaa, paitsi portaikko, niiden suhde on 100/85 joten kun vettä tulee metri niin laiva ui 85cm syvemmällä. Olettaen että vesi ei pääse mihinkään eteenpäin laivassa.

[damfin]

Törmäys tai räjähdys. Jos pelkkä keulavisiirin aukko olisi ottanut ehjään runkoon vettä, niin ensinnökin keula olisi alkanut entistä enemmän ottamaan vettä painuen syvemmälle kuin perä. Sitten uppoaminen olisi hidastunut kun koko keulan aukko olisi painunut veden alle. Rungossa ilmaa valtavasti ja koko keula veden alla. Se olis jääny perä pinnalla vinossa kellumaan, se ei olisi voinut täyttyä noin nopeaa kokonaan vedellä ja upota. Siellä on osastointeja paljon ja ylipäätään vesi ei voi mennä sisälle ehjään runkoon ainakaan noin lujaa kuin meni, siellä on ilmaa joka ei poistu tehden vedelle tilaa.

Jos taas ehjä runko kääntyy keulasta tolleen perä syvemmälle niin pitkä laiva perän upotessa nostaa jossain vaiheessa jo keulaa ylös eikä enää ota vettä sisään. Eli sama lopputulema. Jäisi osin pintaan. Ja uppoaisi lähipäivinä pikkuhiljaa. Kymmenissä tunneissa, ei kymmenissä minuuteissa.

Kun keula oli ylhäällä ja perä edellä Estonia upposi hidastelematta, niin joku pelastunut kertoi valtaisasta kohinasta kun ilma pakeni keulasta ulos vesimassojen täyttäessä Estonian!! Niin, mitä ihmettä. Keula oli silloin ilmassa?? Laiva pystyssä. Eli otti vettä repeytyneestä rungosta hullua kyytiä ja siksi puhalsi keulasta ilmansa pihalle ja upposi. Tätä ei selitä yläkansien ikkunat ja ovet. Niistä ei ole yhteyttä alakansille syvään runkoon. Eikä edes autokannelle josta se ilma puhalsi ulos. Se olisi kaatunut ja jäänyt pohja pintaanpäin kelluen siihen jos olisi runko ollut ehjä.

Toi uppoaminen oli siksi noin rajua että kylki vesirajasta repesi ja lisäksi visiiri irtosi ja keulasta pystyi ilma poistua runkoon repeämästä tulevan veden tieltä. Painakaa kanisteri korkki auki vesisaaviin, vaikea on saada vettä täyteen. Repäiskää puukolla kylki auki ja painakaa nyt veden alle. Täyttyy hetkessä. Kokeillaan samaa korkki kiinni. Nyt jäisi taas ilmataskua. Oli todella tuhoisa yhdistelmä toi että runko repesi ja lisäksi keulan "korkki"aukesi.

Nyt on kyllä jäänyt perehtymättä asiaan ja muodostettu käsitys jollain huuhaa-juttujen perusteella niihin vankasti uskoen.

Tuossa jo edellinen kirjoittaja toikin esille tuon että se autokansi on auki keulasta perään asti, eli kun sinne keulasta syöksyy vettä ei se vesi jää siihen keulaan vaan syöksyy niin pitkälle kuin pääsee eli lähemmäs laivan perää, sieltä se lähtee löytämiään aukkoja pitkin valumaan alemmas mutta koska se ei pääse alemmille kansille yhtä nopeasti kuin mitä sitä tulee autokansille niin laivan painopiste jää liian korkealla ja laiva kallistuu nopeasti.
Kun taas kallistuminen saavuttaa tietyn pisteen alkaa laivaan tulvia vettä juurikin niiden rikkoutuvien ikkunoiden ja avoimien ovien kautta niin nopeasti että vaikka keula tuossa vaiheessa nousee ylemmäs ei laivaa enää pystytä pelastamaan vaan uppoaminen on väistämätöntä.

Toki vesitiiviit ovet voisivat laivan uppoamista hidastaa jos ne ehdittäisiin tai pystyttäisiin kaikki sulkea ennen kuin vesi alkaa tulvia niiden läpi, mutta se tarkoittaisi sitä että laivan alemmilla kansilla olevat matkustajat jäisivät loukkuun suljettujen ovien taakse.

Lisäksi tuossa Estonian onnettomassa yhtälössä ei pidä unohtaa sitä että toisen puolen painolastitankitkin olivat täynnä vettä jo satamasta lähtiessä, eli nekin toivat lisäpainoa aluksen toiselle puolelle, ja aiheuttivat sen että pahenevaa kallistumaa ei voitu niidenkään avulla enää korjata, varsinkaan kun osa lastista (autokannen ajoneuvoista) oli tuossa vaiheessa jo siirtynyt kallistuman suuntaan.

[Kåppis]

Törmäys tai räjähdys. Jos pelkkä keulavisiirin aukko olisi ottanut ehjään runkoon vettä, niin ensinnökin keula olisi alkanut entistä enemmän ottamaan vettä painuen syvemmälle kuin perä. Sitten uppoaminen olisi hidastunut kun koko keulan aukko olisi painunut veden alle. Rungossa ilmaa valtavasti ja koko keula veden alla. Se olis jääny perä pinnalla vinossa kellumaan, se ei olisi voinut täyttyä noin nopeaa kokonaan vedellä ja upota. Siellä on osastointeja paljon ja ylipäätään vesi ei voi mennä sisälle ehjään runkoon ainakaan noin lujaa kuin meni, siellä on ilmaa joka ei poistu tehden vedelle tilaa.

Jos taas ehjä runko kääntyy keulasta tolleen perä syvemmälle niin pitkä laiva perän upotessa nostaa jossain vaiheessa jo keulaa ylös eikä enää ota vettä sisään. Eli sama lopputulema. Jäisi osin pintaan. Ja uppoaisi lähipäivinä pikkuhiljaa. Kymmenissä tunneissa, ei kymmenissä minuuteissa.

Kun keula oli ylhäällä ja perä edellä Estonia upposi hidastelematta, niin joku pelastunut kertoi valtaisasta kohinasta kun ilma pakeni keulasta ulos vesimassojen täyttäessä Estonian!! Niin, mitä ihmettä. Keula oli silloin ilmassa?? Laiva pystyssä. Eli otti vettä repeytyneestä rungosta hullua kyytiä ja siksi puhalsi keulasta ilmansa pihalle ja upposi. Tätä ei selitä yläkansien ikkunat ja ovet. Niistä ei ole yhteyttä alakansille syvään runkoon. Eikä edes autokannelle josta se ilma puhalsi ulos. Se olisi kaatunut ja jäänyt pohja pintaanpäin kelluen siihen jos olisi runko ollut ehjä.

Toi uppoaminen oli siksi noin rajua että kylki vesirajasta repesi ja lisäksi visiiri irtosi ja keulasta pystyi ilma poistua runkoon repeämästä tulevan veden tieltä. Painakaa kanisteri korkki auki vesisaaviin, vaikea on saada vettä täyteen. Repäiskää puukolla kylki auki ja painakaa nyt veden alle. Täyttyy hetkessä. Kokeillaan samaa korkki kiinni. Nyt jäisi taas ilmataskua. Oli todella tuhoisa yhdistelmä toi että runko repesi ja lisäksi keulan "korkki"aukesi.

Nyt on kyllä jäänyt perehtymättä asiaan ja muodostettu käsitys jollain huuhaa-juttujen perusteella niihin vankasti uskoen.

Tuossa jo edellinen kirjoittaja toikin esille tuon että se autokansi on auki keulasta perään asti, eli kun sinne keulasta syöksyy vettä ei se vesi jää siihen keulaan vaan syöksyy niin pitkälle kuin pääsee eli lähemmäs laivan perää, sieltä se lähtee löytämiään aukkoja pitkin valumaan alemmas mutta koska se ei pääse alemmille kansille yhtä nopeasti kuin mitä sitä tulee autokansille niin laivan painopiste jää liian korkealla ja laiva kallistuu nopeasti.
Kun taas kallistuminen saavuttaa tietyn pisteen alkaa laivaan tulvia vettä juurikin niiden rikkoutuvien ikkunoiden ja avoimien ovien kautta niin nopeasti että vaikka keula tuossa vaiheessa nousee ylemmäs ei laivaa enää pystytä pelastamaan vaan uppoaminen on väistämätöntä.

Toki vesitiiviit ovet voisivat laivan uppoamista hidastaa jos ne ehdittäisiin tai pystyttäisiin kaikki sulkea ennen kuin vesi alkaa tulvia niiden läpi, mutta se tarkoittaisi sitä että laivan alemmilla kansilla olevat matkustajat jäisivät loukkuun suljettujen ovien taakse.

Lisäksi tuossa Estonian onnettomassa yhtälössä ei pidä unohtaa sitä että toisen puolen painolastitankitkin olivat täynnä vettä jo satamasta lähtiessä, eli nekin toivat lisäpainoa aluksen toiselle puolelle, ja aiheuttivat sen että pahenevaa kallistumaa ei voitu niidenkään avulla enää korjata, varsinkaan kun osa lastista (autokannen ajoneuvoista) oli tuossa vaiheessa jo siirtynyt kallistuman suuntaan.

Ei se vesi sieltä autokannelta mihinkään eteenpäin merkittävissä määrin valu. Ota huomioon että se keulan kulkuaukko on metritolkulla vesirajan yläpuolella. Ei sieltä edes voi tulla vettä kuin siinä vaiheessa kun keula kyntää vasta-aaltoon. On myös toinen liike jossa vaiheessa jo kannelle päässyt vesi liikkuu keulaa kohti ja ennemminkin törmää vasten seuraavaa tulossa olevaa vesiannosta, kuin että lisäisi veden tuloa entisestään. Kun laiva osuu vasta aaltoon ollaan edellisen aallon jäljiltä aallon pohjassa ja keula on perää alempana. Sitäpaitsi nuo henkilökunnan havainnot kertoo että vettä tuli nopeasti ja jatkuvasti ja erittäin paljon, ei pelkästään aaltoa päin ajaessa. Erittäin selvö merkki että runko oli vaurioitunut. Nuo havainnoissa olevat kumitiivistteet ja luukun reunan sadevedet ei liity asiaan mitenkään. Ne on havaintoja ennen haveria, kun miehiltä kysytty mitä monitorissa näkyi.

Henrik, 25, Viro
Mekaanikko oli konehuoneen kontrollihuoneessa.

”Seurasimme valvontakameroista etuosaa, takaosaa sekä molempia laitoja. Näimme etuosasta tulevan vettä sisälle. Valvontakamera näyttää ainoastaan laivan sisäpuolella olevan alaslaskettavan laipion, mutta ei ylös nostettavaa keulaa. Laipion molemmilta puolilta tuli vettä sisälle voimakkaasti; oikealta puolelta mahdollisesti enemmän. Keulaosan paikallaan oloa en osaa sanoa enkä sitä, tuliko vettä myös laipion yläosan yli, kun kamera ei näytä sinne. Pohdimme, oliko keulaosa auennut. Vettä tuli niin paljon, että pelkkä tiivistevaurio ei voinut olla kyseessä. Vettä tuli jatkuvasti eikä vain aallon kohdalla.”

Ja tässä kerrotaan tuplaiskusta joka oli jotain muuta kuin kaksi aaltoa. Mies yrittää kertoa iskuista jotka oli kovempia kuin mikään aalto ikinä, ja yritetty kirjata isoiksi aalloiksi silti.

Nämä oli ne samat törmäykset joiden perusteella moni lähti hyteistään suoraan sängystä juokseen ulos. Ne tuntui eikä vain kuulunut. Ne ei liittynyt aaltoihin. Laiva kallistui heti.

Mies katsoi monitoriin ja heti oli vettä kansi täynnä. Monitorit näytti keulaan. Siksi sanotaan että keulasta tuli. Ja tuli varmaan sieltäkin pian ja paljon, kun kyljen repeämä otti vettä ja myös keula painui alkaen ottaa vettä. Nämä törmäyksen äänet selitelty visiirin irtoamiseksi. Visiiri olisi vain kuulunut. Sen kolinat ei olisi tuntunut törmöyksenä.

Margus, 30, Viro
Tämä olisi ollut konemestarin viimeinen Tukholman-matka ennen vapaavuoroa. Hän oli onnettomuuden tapahtuessa konehuoneen valvomossa.

”Klo 1.15 tuli peräkkäin kaksi voimakasta aaltoa jotka todellakin tuntuivat laivassa. En ollut koskaan aikaisemmin kokenut noin voimakasta iskua laivaan. Laiva kulki lähes aallokkoa päin, joten aaltojen voima on kohdistunut keulaan. Katsoin heti valvomon monitoria ja totesin, että keulasta tulee vettä sisälle. Vedentulo oli valtavaa, koska kuva meni epäselväksi sen johdosta, että kamera ilmeisesti ainakin osittain oli sisään tulevan veden alla. Vaikutus oli myöskin välitön, koska laiva rupesi heti kallistumaan 2–3 astetta lisää oikealle.”

[damfin]

^
Niin, pelastuneet kertovat että vettä tuli paljon ja jatkuvasti... laivan keulasta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010700196.html

[Kåppis]

Tässä myös, kovaa juttua. Siitä kuinka hetkessä tuli vettä hullun paljon ja alkoi heti kallistua ja upota. Nämä jutut saa keulavisiirin irtoamiseksi ja rampin aukeamisen seurauksiksi vain jos mieltää sen kulkuaukon olevan vesirajan alapuolella. Niin ei kuitenkaan ollut ja oikealle kallistui heti. Loogista kun sieltähän kylki repesi auki ja sieltä vesi humahti laivaan. Itse uskon että sekä visiiriin että kylkeen törmättin,etuviistosta, ja sekä visiiri irtosi että kylki repesi. Voihan saman tehdä myös räjähdys.

Hannes, 23, Viro
Konemestari oli Estonialla ensimmäisellä kahden viikon työjaksollaan.

”Klo 0.46 näin monitorista, että ensimmäisen ajorampin oikeanpuoleisesta reunasta tulee vähän vettä. Ajattelin, että sadevesi on päässyt vesitiivisteitten välistä läpi. Olin yksin valvomohuoneessa”, Hannes kertoi Estonia-tutkintaan antamassaan lausunnossa.

”Viereisessä huoneessa ollessani laiva kallistui äkkiä, ja asia vaikutti kummalliselta. Laiva kallistui oikealle. Menin takaisin valvomohuoneeseen, ja (esimieheni) Margus sanoi asioiden olevan huonosti, koska ajoramppi oli mennyt rikki. Katsoin monitoria ja näin autokannella isot aallot ja että vedenpinta oli jo henkilöautojen tasalla.”

[Kåppis]

^
Niin, pelastuneet kertovat että vettä tuli paljon ja jatkuvasti... laivan keulasta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010700196.html

Kamerat näyttö keulaan. Ja sehän alkoi upota heti. Kun vesirajasta tuli jatkuvasti vettä hirvittävän isosta repeämästä. Niin kun laiva painui niin otti pian vettä myös keulasta. Noin sen itse ajattelen.

[damfin]

Tässä myös, kovaa juttua. Siitä kuinka hetkessä tuli vettä hullun paljon ja alkoi heti kallistua ja upota. Nämä jutut saa keulavisiirin irtoamiseksi ja rampin aukeamisen seurauksiksi vain jos mieltää sen kulkuaukon olevan vesirajan alapuolella. Niin ei kuitenkaan ollut ja oikealle kallistui heti. Loogista kun sieltähän kylki repesi auki ja sieltä vesi humahti laivaan. Itse uskon että sekä visiiriin että kylkeen törmättin,etuviistosta, ja sekä visiiri irtosi että kylki repesi. Voihan saman tehdä myös räjähdys.

Hannes, 23, Viro
Konemestari oli Estonialla ensimmäisellä kahden viikon työjaksollaan.

”Klo 0.46 näin monitorista, että ensimmäisen ajorampin oikeanpuoleisesta reunasta tulee vähän vettä. Ajattelin, että sadevesi on päässyt vesitiivisteitten välistä läpi. Olin yksin valvomohuoneessa”, Hannes kertoi Estonia-tutkintaan antamassaan lausunnossa.

”Viereisessä huoneessa ollessani laiva kallistui äkkiä, ja asia vaikutti kummalliselta. Laiva kallistui oikealle. Menin takaisin valvomohuoneeseen, ja (esimieheni) Margus sanoi asioiden olevan huonosti, koska ajoramppi oli mennyt rikki. Katsoin monitoria ja näin autokannella isot aallot ja että vedenpinta oli jo henkilöautojen tasalla.”

Onko tuo nyt jotain huumoria vai mitä, kun työnnät todisteeksi siitä että vesi ei tullut keulasta vaan revenneestä kyljestä pelastuneiden kertomuksia siitä kuinka ajoramppi oli mennyt rikki ja vettä tulvi laivan keulasta autokannelle...?

Ihan sellainen pikkujuttu vielä, että autokansi on normaalisti vedenpinnan yläpuolella, eli jos laivan kylkeen vesirajaan tai sen alapuolelle repeää reikä, niin vasten aallokkoa ajaessa siitä reiästä ei tulvisi vesi autokannelle.