Gustafssonin vammat (ketju 2)
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^Ei tuokaan pidä paikkaansa. Totesin ilmoittavani asiasta edelleen. Ei se ollut mikään uhkaus, vaan toteamus.
Saat toki väittää, että Hirvensalo ja Öhman olisivat väittäneet, ettei Gustafssonilla ollut keskivaikeaa aivovammaa, jos välttämättä haluat
Tosiasia kuitenkin on, etteivät he oikeuslausunnoissaan väittäneet sellaista. Heidän mielestään vaikea aivovamma ei ollut kovin todennäköinen, mutta sitä ei missään tapauksessa voinut sulkea pois. Öhman nimenomaan totesi, että jos Gustafssonin vamma oli diffuusi, niin se ei näy tavanomaisin kuvantamismenetelmin.
Tenovuon lausunto ei nostattanut vastaväitteitä, syyttäjä ei hakenut muutosta hovioikeudesta. Karikosken ja Mäkelän diagnoosi Gustafssonin aivoruhjetasoisesta, ilmeisesti DAI-tyyppisestä keskivaikeasta aivovammasta on voimassa eittämättä ja tietenkin.
Saat toki väittää, että Hirvensalo ja Öhman olisivat väittäneet, ettei Gustafssonilla ollut keskivaikeaa aivovammaa, jos välttämättä haluat
Tosiasia kuitenkin on, etteivät he oikeuslausunnoissaan väittäneet sellaista. Heidän mielestään vaikea aivovamma ei ollut kovin todennäköinen, mutta sitä ei missään tapauksessa voinut sulkea pois. Öhman nimenomaan totesi, että jos Gustafssonin vamma oli diffuusi, niin se ei näy tavanomaisin kuvantamismenetelmin.
Tenovuon lausunto ei nostattanut vastaväitteitä, syyttäjä ei hakenut muutosta hovioikeudesta. Karikosken ja Mäkelän diagnoosi Gustafssonin aivoruhjetasoisesta, ilmeisesti DAI-tyyppisestä keskivaikeasta aivovammasta on voimassa eittämättä ja tietenkin.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Ja minä poika suorastaan kannustan siihen!LexVeritas kirjoitti: Pe Marras 22, 2024 2:52 pm ^Ei tuokaan pidä paikkaansa. Totesin ilmoittavani asiasta edelleen. Ei se ollut mikään uhkaus, vaan toteamus.
Saat toki väittää, että Hirvensalo ja Öhman olisivat väittäneet, ettei Gustafssonilla ollut keskivaikeaa aivovammaa, jos välttämättä haluat
Tosiasia kuitenkin on, etteivät he oikeuslausunnoissaan väittäneet sellaista. Heidän mielestään vaikea aivovamma ei ollut kovin todennäköinen, mutta sitä ei missään tapauksessa voinut sulkea pois. Öhman nimenomaan totesi, että jos Gustafssonin vamma oli diffuusi, niin se ei näy tavanomaisin kuvantamismenetelmin.
Tenovuon lausunto ei nostattanut vastaväitteitä, syyttäjä ei hakenut muutosta hovioikeudesta. Karikosken ja Mäkelän diagnoosi Gustafssonin aivoruhjetasoisesta, ilmeisesti DAI-tyyppisestä keskivaikeasta aivovammasta on voimassa eittämättä ja tietenkin.
NG:n edes keskivaikeasta aivovammasta ei ole mitään näyttöä. Puukoniskuista päässä on vielä vähemmän näyttöä.
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^Olen jo ilmoittanut ilmoittavani asiasta edelleen ja ilmoittelen nyt edelleen ilmoittavani asiasta edelleen.
Tämä mm. syyttäjän asiantuntijatodistaja neurokirurgi Juha Öhmanin ja Espoon käräjäoikeuden johtopäätös tulisi kehystää ja kiinnittää murhaniemen mäntyyn muistuttamaan seikasta:
Jos kysymyksessä on diffuusiaivovamma, se ei näy ainakaan tavanomaisin kuvantamismenetelmin.
Tämä mm. syyttäjän asiantuntijatodistaja neurokirurgi Juha Öhmanin ja Espoon käräjäoikeuden johtopäätös tulisi kehystää ja kiinnittää murhaniemen mäntyyn muistuttamaan seikasta:
Jos kysymyksessä on diffuusiaivovamma, se ei näy ainakaan tavanomaisin kuvantamismenetelmin.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
-
JasseHames
- Perry Mason
- Viestit: 3966
- Liittynyt: Ke Tammi 06, 2021 4:54 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Eräs näkemys uhkauksien ja tosiasioiden eroista: https://www.youtube.com/watch?v=bCBrg251HyQ&t=88sLexVeritas kirjoitti: Pe Marras 22, 2024 11:34 pm ^Olen jo ilmoittanut ilmoittavani asiasta edelleen ja ilmoittelen nyt edelleen ilmoittavani asiasta edelleen.
"Kostin" sukkanukke/sivupersoona kuvittelee suuruusharhoissaan tuntevansa Castrén & Snellmanin osakkaan:
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Ja minä olen jo aiemmin ilmoittanut pitäväni sitä kannatettavana ja nyt edelleen ilmoitan. Äänestystulos kertoo yksiselitteisesti, että en ole mielipiteineni yksin. Lisään vielä, että Tenu on mahdollisesti (jopa todennäköisesti)todistanut päihtyneenä sekä lahjottuna. Lisäksi totean, että aion saada Rissaseen yhteyden vaikka henki menisi. Olen kuullut, että Hannu ei pidä vainoamisesta. Sinuna olisin peloissani.LexVeritas kirjoitti: Pe Marras 22, 2024 11:34 pm ^Olen jo ilmoittanut ilmoittavani asiasta edelleen ja ilmoittelen nyt edelleen ilmoittavani asiasta edelleen.
Tämä mm. syyttäjän asiantuntijatodistaja neurokirurgi Juha Öhmanin ja Espoon käräjäoikeuden johtopäätös tulisi kehystää ja kiinnittää murhaniemen mäntyyn muistuttamaan seikasta:
Jos kysymyksessä on diffuusiaivovamma, se ei näy ainakaan tavanomaisin kuvantamismenetelmin.
Mitään todisteita edes keskivaikeasta aivovammasta ei ole.
Mitä te dorkat dorkailette?
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Minua jos uhkailee, niin kaivan tyypin esiin vaikka maailman toiselta puolelta.JasseHames kirjoitti: Pe Marras 22, 2024 11:56 pmEräs näkemys uhkauksien ja tosiasioiden eroista: https://www.youtube.com/watch?v=bCBrg251HyQ&t=88sLexVeritas kirjoitti: Pe Marras 22, 2024 11:34 pm ^Olen jo ilmoittanut ilmoittavani asiasta edelleen ja ilmoittelen nyt edelleen ilmoittavani asiasta edelleen.
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^Ilmoitan edelleen edelleen ilmoittelusta.
Muistuttavatko Gustafssonin arvet ns. kaksintaisteluarpia?
Kaksintaisteluissa syntyneitä arpia pidettiin etenkin saksalaisessa yliopistomaailmassa kunniallisuuden ja rohkeuden ulkoisina merkkeinä.

Kuvassa Hitlerin luottokommando SS-Obersturmbannführer Otto Skorzeny, joka osallistui yhteensä viiteentoista kaksintaisteluun, joista kymmenennessä sai poskeensa syvän viillon.
Natsi-saksan turvallisuusjohtaja, 16.10.1946 sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan hirtetty Ernst Kaltenbrunner ei sitä vastoin harrastanut miekkalua, vaan rattijuoppoilua, ja hän saikin "kunnia-arpensa" aiheuttamassaan liikenneonnettomuudessa.

Adolf Hitlerin "Pitkin puukkojen yönä" murhauttama SA:n johtaja Ernst Röhm oli Skorzenyn tavoin duelisteja. Hänelläkin arpi vasemmassa poskessa:

Gestapon johtaja Rudolf Dielsillä molemmissa poskissaan:

------
"Sitä mä vaan toivon, että pääsisin sen kanssa nokitteen, joka sen teki. Katottais, kumpi sitte kaatuu."

Muistuttavatko Gustafssonin arvet ns. kaksintaisteluarpia?
Kaksintaisteluissa syntyneitä arpia pidettiin etenkin saksalaisessa yliopistomaailmassa kunniallisuuden ja rohkeuden ulkoisina merkkeinä.
Kuvassa Hitlerin luottokommando SS-Obersturmbannführer Otto Skorzeny, joka osallistui yhteensä viiteentoista kaksintaisteluun, joista kymmenennessä sai poskeensa syvän viillon.
Natsi-saksan turvallisuusjohtaja, 16.10.1946 sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan hirtetty Ernst Kaltenbrunner ei sitä vastoin harrastanut miekkalua, vaan rattijuoppoilua, ja hän saikin "kunnia-arpensa" aiheuttamassaan liikenneonnettomuudessa.
Adolf Hitlerin "Pitkin puukkojen yönä" murhauttama SA:n johtaja Ernst Röhm oli Skorzenyn tavoin duelisteja. Hänelläkin arpi vasemmassa poskessa:
Gestapon johtaja Rudolf Dielsillä molemmissa poskissaan:
------
"Sitä mä vaan toivon, että pääsisin sen kanssa nokitteen, joka sen teki. Katottais, kumpi sitte kaatuu."

In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Ilmoita vaan, ja minä vittuilen sinulle asiasta hamaan asti ja lisään vielä perään Tenun olleen kännissä ja lahjottu.LexVeritas kirjoitti: La Marras 23, 2024 12:33 pm ^Ilmoitan edelleen edelleen ilmoittelusta.
Muistuttavatko Gustafssonin arvet ns. kaksintaisteluarpia?
Kaksintaisteluissa syntyneitä arpia pidettiin etenkin saksalaisessa yliopistomaailmassa kunniallisuuden ja rohkeuden ulkoisina merkkeinä.
Kuvassa Hitlerin luottokommando SS-Obersturmbannführer Otto Skorzeny, joka osallistui yhteensä viiteentoista kaksintaisteluun, joista kymmenennessä sai poskeensa syvän viillon.
Natsi-saksan turvallisuusjohtaja, 16.10.1946 sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan hirtetty Ernst Kaltenbrunner ei sitä vastoin harrastanut miekkalua, vaan rattijuoppoilua, ja hän saikin "kunnia-arpensa" aiheuttamassaan liikenneonnettomuudessa.
Adolf Hitlerin "Pitkin puukkojen yönä" murhauttama SA:n johtaja Ernst Röhm oli Skorzenyn tavoin duelisteja. Hänelläkin arpi vasemmassa poskessa:
Gestapon johtaja Rudolf Dielsillä molemmissa poskissaan:
------
"Sitä mä vaan toivon, että pääsisin sen kanssa nokitteen, joka sen teki. Katottais, kumpi sitte kaatuu."
![]()
Kyllä on kaksintaisteltu. Sepi veti Nisseä dunkkuun, ja hammas meni poskesta läpi. Niin siinä voi käydä, jos tappelemaan alkaa. Itselläni on sellainen periaate, että en pienestä tappele mutta, jos tosissaan käydään lyömään, niin revin vaikka silmästä päästä ja potkin munille. Lisäksi vainoan vuositolkulla ja teen elämästä helvettiä. Sen takia keskimäärin olen keskimääräistä vittumaisempi vihamies.
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^ Tietääkseni Gustafssonin poskessa olevasta läpihaavan syntymekanismista ei ole tietoa. Tutkinnassa Gustafssonin leuan kärjen, posken sekä ohimon haavat on todettu kaiketi ruhjehaavoiksi. Mikä ne aiheutti, siitä ei ole siis tietoa. Ainakin posken ja ohimon haavat ovat (esitutkintapöytäkirjan mukaan) hoidettu ompelein. Gustafssonin vasemman silmän vasemmassa silmäkulmassa oli tutkinnan mukaan "iskun jälki", mutta ei ole tietoa, että minkä iskun. Sairaalaan tuotaessa Gustafssonin molemmat silmät olivat Hassisen mukaan muurautuneet umpeen. Ilmeisesti nukkumapaikalleen "niille sijoilleen" tapetun Boismanin käsissä ei todettu jälkiä paitsi vasemmassa kädessä vähäistä hankaumaa, minkä tutkinta on katsonut sopivan parhaiten kai torjuntavammaksi.
Uhreihin kohdistunut väkivalta sopii päihde- ja mielenterveysongelmaisen, kiukkuisen stalkkaajan tekemäksi. Sinänsä mahdollisesta potkaisusta Gustafssonin genitaalialueelle ja yrityksestä repiä hänen silmiään ei ole tietoa, mutta ne sopisivat mielestäni "keskimääräistä vittumaisempaa vihamiestä" paremmin naispuolisen sekopään käyttämiksi väkivaltamuodoiksi.
Uhreihin kohdistunut väkivalta sopii päihde- ja mielenterveysongelmaisen, kiukkuisen stalkkaajan tekemäksi. Sinänsä mahdollisesta potkaisusta Gustafssonin genitaalialueelle ja yrityksestä repiä hänen silmiään ei ole tietoa, mutta ne sopisivat mielestäni "keskimääräistä vittumaisempaa vihamiestä" paremmin naispuolisen sekopään käyttämiksi väkivaltamuodoiksi.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Krav magassa opetetaan tökkimään silmiin ja potkimaan munille. Se nyt on täysin selvää, että kovakaan lyönti ei jätä välttämättä havaittavaa jälkeä rystysiin. Et siis ole koskaan tapellut.
Olen ottanut elämäntehtäväkseni usuttaa Rissanen kimppuusi.
Olen ottanut elämäntehtäväkseni usuttaa Rissanen kimppuusi.
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^
On tietenkin periaatteessa mahdollista, että kiukkuinen päihde- ja mielenterveysongelmainen stalkkaaja olisi ollut esimerkiksi juutalainen ninja, mutta Bodomin tapauksessa kaikki viittaa mielestäni siihen, ettei Gustaffsonin vammojen aiheuttaja ollut ainakaan Boisman nyrkein, potkuin eikä päin.
On tietenkin periaatteessa mahdollista, että kiukkuinen päihde- ja mielenterveysongelmainen stalkkaaja olisi ollut esimerkiksi juutalainen ninja, mutta Bodomin tapauksessa kaikki viittaa mielestäni siihen, ettei Gustaffsonin vammojen aiheuttaja ollut ainakaan Boisman nyrkein, potkuin eikä päin.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Juutalainen ninja kuulostaa ihan Nissen paskapuheilta.LexVeritas kirjoitti: La Marras 23, 2024 11:52 pm ^
On tietenkin periaatteessa mahdollista, että kiukkuinen päihde- ja mielenterveysongelmainen stalkkaaja olisi ollut esimerkiksi juutalainen ninja, mutta Bodomin tapauksessa kaikki viittaa mielestäni siihen, ettei Gustaffsonin vammojen aiheuttaja ollut ainakaan Boisman nyrkein, potkuin eikä päin.
Mitä te dorkat dorkailette?
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
^Voinet perustaa ketjun nimeten sen esimerkiksi
"Ross Sullivanin väite: Mahdollisesti päihteiden vaikutuksen alainen LexVeritas on jopa todennäköisesti lahjottu toistamaan Nils Gustafssonin paskapuheita!"
Juutalaisuus tuli tietenkin mieleen mainitsemastasi Krav Magasta.
"Ross Sullivanin väite: Mahdollisesti päihteiden vaikutuksen alainen LexVeritas on jopa todennäköisesti lahjottu toistamaan Nils Gustafssonin paskapuheita!"
Juutalaisuus tuli tietenkin mieleen mainitsemastasi Krav Magasta.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9137
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Kerrataan nykytietämyksellisiä lääketieteen totuuksia:
"TAJUTTOMUUS JA MUISTIAUKKO
Vammaan liittyvät tajuttomuus ja muistiaukko ovat tärkeitä
arvioitaessa vamman vakavuutta ja sen ennustetta. Tajuttomuus
tarkoittaa, että potilas on puheelle reagoimaton. Vammautunut
itse ei voi tietää, onko hän ollut tajuttomana vai onko hänellä
vain muistiaukko tapahtumista. Tajuttomuuden toteaminen
edellyttää siis silminnäkijää. Tajunnan aleneman astetta
mitataan Glasgowin kooma-asteikolla (GCS). Tällä asteikolla
tajunta voi vaihdella syvästä tajuttomuudesta (lukema 3) täysin
kirkkaaseen tajuntaan (lukema 15). Arvion tekee yleensä sekä
sairaankuljettaja että ensiavun henkilökunta.
Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
Pitää muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että
muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia
tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia
ovat esimerkiksi vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt
leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila
vammautumisen aikana. Myös psyykkisellä mekanismilla
syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti
järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä
aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein
epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös
arvioitaessa vamman toipumisennustetta."
Lainaus Aivovammaliiton julkaisusta Avainasiaa aivovammasta, jonka on kirjoittanut neurotraumatologian professori, neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo. Hän on laajasti perehtynyt aivovammojen diagnostiikkaan, tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Oppaan on päivittänyt Aivovammaliitto vuonna 2020.
Aivovammaliitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Aivoitus -lehteä.
"TAJUTTOMUUS JA MUISTIAUKKO
Vammaan liittyvät tajuttomuus ja muistiaukko ovat tärkeitä
arvioitaessa vamman vakavuutta ja sen ennustetta. Tajuttomuus
tarkoittaa, että potilas on puheelle reagoimaton. Vammautunut
itse ei voi tietää, onko hän ollut tajuttomana vai onko hänellä
vain muistiaukko tapahtumista. Tajuttomuuden toteaminen
edellyttää siis silminnäkijää. Tajunnan aleneman astetta
mitataan Glasgowin kooma-asteikolla (GCS). Tällä asteikolla
tajunta voi vaihdella syvästä tajuttomuudesta (lukema 3) täysin
kirkkaaseen tajuntaan (lukema 15). Arvion tekee yleensä sekä
sairaankuljettaja että ensiavun henkilökunta.
Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
Pitää muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että
muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia
tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia
ovat esimerkiksi vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt
leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila
vammautumisen aikana. Myös psyykkisellä mekanismilla
syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti
järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä
aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein
epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös
arvioitaessa vamman toipumisennustetta."
Lainaus Aivovammaliiton julkaisusta Avainasiaa aivovammasta, jonka on kirjoittanut neurotraumatologian professori, neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo. Hän on laajasti perehtynyt aivovammojen diagnostiikkaan, tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Oppaan on päivittänyt Aivovammaliitto vuonna 2020.
Aivovammaliitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Aivoitus -lehteä.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- Ross Sullivan
- Telkkaridekkareiden asiantuntija
- Viestit: 10477
- Liittynyt: La Joulu 02, 2017 2:14 am
Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)
Hesarissa on juttua nuorista työkyvyttömyyseläkeläisistä. Yksi heistä pahoinpideltiin 2019 siten, että lähti taju ja muisti. Hän on edelleen työkyvytön ja eläkkeellä.
Mitä te dorkat dorkailette?