Mustalaiset

[Pössiperk]

^
Totta! On niitä enemmänkin, vähän kärjistin. Eikös joku ryhtyny vähän aikaa sitten kirjailijaksi?
Ja onko sillä Lampelallakin mustalaisverta?

[kyr-12]

^^ Tuohon luku- ja kirjoitustaitoon lisäisin, että ne taidot alkaa kadota kyllä valitettavasti valkolaisiltakin.

"Sanavarasto on kaventunut, keskittymiskyky ei riitä parin sivun mittaisen tekstin lukemiseen ja joillain ei ole lainkaan käsialaa. Näin MTV Uutisten haastattelemat lukion ja yläkoulun äidinkielenopettajat kuvailevat oppilaiden romahtanutta äidinkielen osaamista."

"Jos nyt ihan suoraan sanon tylysti ja kärjistäen, niin nämä heikoimmat äidinkielen osaajat ovat tulevaisuudessa Kelan ja työkkärin asiakkaita. Heillä tulee olemaan vaikeuksia asioida kyseisten tahojen kanssa huonon lukutaidon vuoksi, sanoo lukion äidinkielenopettaja."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luk ... aa/8856280

Ei näistä luku- ja kirjoitustaidottomista valkolaisistakaan taida tulevaisuudessa juuri muuhun olla kuin rikolliseen elämään.

Valkolaisille tuo on tullut älylaitteiden yleistyessä 2015-2025 iän ollessa~10v->, mustalaisilla ollut aina.
Valkolainen osaa kirjoitaa digitaalisena, mustalainen ei.
Sormivärimaalauksia ei tarvii enää missään normaali kaduntallaaja.

[Millavaan]

Aamulehdessä juttu Pirkanmaan käräjäoikeuden eniten syytetyistä ja 62-vuotiaan naisen nimi nousee esiin. Piilottanut mm. hameeseensa tupakkaa tukussa. Ei ole vaikea arvata mitä vähemmistöä hän edustaa.

[Oikeus ennen kaikkea]

:
:
Romaniväkivalta on kulttuurisesti herkkä aihe. Se on sitä monesta syystä. Osa liittyy romanien omiin normeihin ja kunniakäsityksiin. Osa taas liittyy romanien ja valtakulttuuriin kivuliaaseen suhteeseen.
Loka on myös lentänyt. Helsingin yliopiston alainen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkaisi vuonna 2019 henkirikoskatsauksen, jossa romanit oli eroteltu omaksi ryhmäkseen.
Tilasto aiheutti kohun, sillä sen mukaan romanit syyllistyivät henkirikoksiin suhteessa väkilukuun 16 kertaa useammin kuin muut suomalaiset. Osa romanijärjestöistä hermostui.

Poliisitarkastaja Måns Enqvist on tehnyt pari vuosikymmentä yhteistyötä romanien ja romanijärjestöjen kanssa. Hän tunnistaa, että päällä on väkivallan kierre.
”On kauheata uhoamista heidän omilla foorumeillaan ja koston ajattelua. Kaalefoorumilla kiihotetaan toinen toistaan ja heitetään lokaa – ja sitten lopuksi lähdetään kostamaan”, Enqvist sanoo.
Kaalefoorumilla Enqvist viittaa romanien Kaaleet tänne -Facebook-ryhmään.
Väkivalta romaniyhteisöissä menee Enqvistin mukaan sykleittäin. On rauhallisempia jaksoja. Sitten taas leimahtaa.
”Saattaa olla sukujen välisiä ristiriitoja tai huumekauppaan liittyvää.”
Poliisin on vaikea vaikuttaa romaniyhteisöjen sisälle. Porukoilla on omat norminsa, ”joihin ei juuri voi ulkopuolelta vaikuttaa”.

Etelä-Suomessa asuva viisikymppinen Miska Nyman on parannuksen tehnyt entinen ammattirikollinen ja entinen kovien huumeiden käyttäjä.
Tätä nykyä Nyman on katukulttuurin asiantuntija, ja työskentelee Romanifoorumi-järjestössä väkivalta- ja rikostyön koordinaattorina. Hän taitaa olla tällä hetkellä Suomen romaniyhteisön suorapuheisin yksilö.
Nyman sanoo, että romaniyhteisön sisällä on juuri nyt pahimmat konfliktit vuosiin: ”Kaikki ovat lähestulkoon riidoissa keskenään. Melkein jokaisessa suvussa on jotkut, jotka riitelee muiden sukujen kanssa.”
Nyman tuntee Härmän Häjy -ammuskelun yksityiskohdat. Mutta kahden osallisen suvun ulkopuolisena hän ei voi kommentoida niitä julkisesti.
Keski-ikäiset romanit käyttävät etenkin Facebookia, nuoremmat Tiktokia. Kaaleet tänne -Facebook-ryhmässä on noin0 5 600 jäsentä.

Romanien Facebook-ryhmässä lietsotaan perheiden välistä konfliktia.
Solvaukset romanien Facebook-ryhmässä ovat äärimmäisen loukkaavia ja tehdään usein ihmisten oikeilla nimillä.
Nyman sanoo, että etenkin nuoret romanimiehet kirjoittavat riidanhaluisia provokaatioita. Koska kunnia ja häpeä ovat kulttuurin ydinkäsitteitä, konflikti on lähes väistämätön.
”Se on niin kuin nappia painaisi”, Nyman sanoo.

Käynnissä on romanien jyrkkä keskinäinen polarisaatio
On syvenevä jako niihin romaneihin, jotka kouluttautuvat, hyväksyvät valtakulttuurin normit ja lait ja päätyvät työelämään. Toisella puolen on etenkin 20–50-vuotiaita miehiä, jotka eivät hyväksy yhteiskuntaa, jättävät koulut kesken ja päätyvät päihde- ja rikoskierteeseen.
Yhteiskuntaan integroituvat ja sen ulkopuolelle jäävät romanit yhä useammin välttelevät toisiaan.

Härmän Häjyn ammuskelijat ovat romanien keskiluokkaa. Kyse ei ole aina huumerikollisuudestakaan, vaan väkivalta voi johtua kännistä, lääkkeistä ja romanimiehen kuvitellun kunnian puolustamisesta.
Vaikka Härmän Häjy -baarin ammuskelu tapahtui Etelä-Pohjanmaan ytimessä Seinäjoella, useampi romani sanoo HS:lle, että väestö on parhaiten integroitunut muuhun yhteiskuntaan juuri eri puolilla Pohjanmaata.
Muualla maassa suvut jatkoivat kiertolaiselämää pidempään, monet vielä 1970-luvulla.

Jani Lindroos korostaa, että rikoksiin toistuvasti syyllistyvien romanien käytös on lähes poikkeuksetta ylisukupolvista. Se kulkee isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.
Yksi hankala kysymys kuuluu: onko Suomessa ongelmasukuja, joiden piirissä tehdään poikkeuksellisen paljon vakavia rikoksia?
”En sanoisi, että on ongelmasukuja”, Lindroos sanoo.
Sen sijaan saattaa olla perheitä, joissa ongelmat periytyvät isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.
”On miehiä, jotka tekevät lapsia monen eri naisen kanssa, ja jätetään lapset kasvamaan yksin. Tätä on ollut tuolta 1970–80-luvuilta saakka. Monella lapset kasvavat yksin, ei ole sitä isähahmoa, ei ole turvallista aikuista”, Miska Nyman sanoo.
Vahvat patriarkat eli sukujen iäkkäät päämiehet ovat kadonneet. Aiempina vuosikymmeninä he kykenivät lopettamaan kostonkierteitä.
”Heitä kunnioitettiin. Jos he sanoivat, että riita loppuu tähän, niin riita loppui siihen.”

Nyman ylistää romaninaisia. Kun yhteisön haitallisimpia normeja on 2000-luvulla purettu, se on ollut naisten ansiota.
Tragedia on siinä, ettei moni romanimies hyväksy norminpurkua, sillä se uhkaisi romanimiehen asemaa.
Osa romanimiehistä on taantunut pikkupojiksi, Nyman sanoo.
Pojiksi, jotka vaativat miehen kunniaa.

https://www.hs.fi/feature/art-2000010971092.html

Cut. Pykälä 21. Tämä ja kaksi seuraavaa viestiä siirretty Härmän häjy -ketjusta. Siellä on jo tapauksesta sama uutine, mutta tämä viesti on enemmänkin yleisluonteinen koskien romanikulttuuria.
-NILS-

[Villeri]

Sen sijaan Nyman kertoo kiinnostavan asian, joka tarkemmin ajatellen on itsestäänselvä. Romanien riitoja ja väkivaltaa lietsotaan nimenomaan sosiaalisessa mediassa.

Keski-ikäiset romanit käyttävät etenkin Facebookia, nuoremmat Tiktokia. Kaaleet tänne -Facebook-ryhmässä on noin 5 600 jäsentä.

Sellainen puolet Suomen romaneista kuuluu oikeasti FB-ryhmään, jossa avoimesti heitellään tappouhkauksia. Toiset ne elävät mahdotonta todeksi.

[L'amourha]

Edellä olleesta hesarin jutusta:

Poliisi kertoi tammikuussa 2025, että kaikista yleisillä paikoilla viime vuonna tapahtuneiden väkivaltarikosten epäillyistä noin kuudennes on romaneja. Suomessa on noin 10 000 romania eli noin joka 560:s suomalainen on romani.

Rajut on rosentit manneilla.

[karvakemoni]

https://www.hs.fi/feature/art-2000010971092.html

Asiasta ei ole pienintäkään mainintaa 1 300-sivuisessa esitutkintamateriaalissa, mutta useampi romani mainitsee siitä HS:n taustahaastatteluissa.

Härmän Häjyn tulitaistelu ilmeisesti alkoi Lindemanin päällystakista, jonka vetoketju oli alas asti auki.

Yksi Palmeista huomautti Lindemanille, että tämä pukeutui epäkunnioittavasti.

Romanien perinteisessä tapakoodissa kuuluu, että jos seurueessa on vanhempia miehiä, nuorempien miesten takit ovat kiinni. Jämäkästi. Ylös asti. Kyse on ikivanhasta normista, kunnioituksen osoittamisesta erityisesti vanhempia romaneja kohtaan.

[URSA]

Takin vetoketju... Kopioin enemmänkin koska on yllättävää että hesari kirjoittaa tällä tavalla romaneista.

Neljän miehen riita

Neljällä humalaisella miehellä oli mukanaan pistoolit. Seurasi tulitaistelu, jossa ammuttiin joko kännistä, kunniasta tai sukuriidasta. Romanipiireissä kuplii pahin väkivaltakierre vuosiin.

Julkaistu 2.2.2025

Romanipiireissä kuplii. Lähes vuoden ajan päällä on ollut poikkeuk­sellinen väkivaltakierre. Se alkoi kiihtyä keväällä 2024.

Tapauksista kolme rajuinta on pakottanut romanit puhumaan konflikteista, joita he ovat perinteisesti pitäneet yksityisasioina.

Huhtikuussa 30-vuotias romanimies puukotti 21-vuotiaan entisen naisystävänsä hengiltä Pitäjänmäen McDonald’sissa Helsingissä. Nainen oli ravintolassa kuukauden ikäisen vauvansa kanssa. Mies tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.

Syyskuussa 37-vuotias romanimies ampui 35-vuotiaan romaninaisen kuoliaaksi Hämeenkadulla Tampereella. Ampuja ja uhri olivat olleet parisuhteessa, mutta viimeisillään raskaana ollut nainen oli hakenut suojaa turvakodista. Hän oli liikenteessä neljävuotiaan lapsen kanssa, joka joutui näkemään koko verityön.

Syyttäjä vaatii miehelle murhasta elinkautista tuomiota.

Ampuja oli ennen ampumista käyttänyt peukkua eli alfa-pvp-huumetta, joka aiheuttaa poikkeuksellista aggressiivisuutta.

Näiden kahden henkirikoksen välissä, heinäkuussa 2024, oli ilta, kun Palmien ja Lindemanien kunnia törmäsi vastakkain Härmän Häjyssä.

Nämä teot ovat vain jäävuoren huippu.

Poliisi kertoi tammikuussa 2025, että kaikista yleisillä paikoilla viime vuonna tapahtuneiden väkivaltarikosten epäillyistä noin kuudennes on romaneja. Suomessa on noin 10 000 romania eli noin joka 560:s suomalainen on romani.

Siksi kuudesosa on ällistyttävä luku.

Se pakottaa esittämään vaikean kysymyksen: mikä edelleen johtaa romanien ylisukupolviseen veritekojen kierteeseen?
:
:
Päällystakki mietityttää. Voiko tulitaistelu todella alkaa auki jääneestä takista?

”On se mahdollista. Pukeutumisella voi provosoida”, sanoo Jani Lindroos. Hän on romani, joka työkseen auttaa rikostaustaisia romaneja hengellisessä Romano Missio -järjestössä.

Lindroos selittää: jos kahdella romanilla on vähintään 15–20 vuotta ikäeroa, ovat normit vahvoja sille, mitä erityisesti nuorempi voi sanoa tai miten hän voi pukeutua tilanteessa.

Kyse on kunnioituksen osoittamisesta vanhemmalle romanille.

Hän ei voi Härmän Häjy -baarin ampumistapausta laajemmin julkisesti kommentoida. Sen hän sanoo, ettei usko kyseessä olleen väistämisvelvollisuuden rikkominen.

Väistämisvelvollisuus tarkoittaa sitä, että henkirikoksen tehneen romanin koko perheen tai jopa suvun on varottava osumasta samaan paikkaan henkirikoksen uhrin lähipiirin kanssa.

”Toiset kunnioittaa sitä, jotkut ei”, Lindroos sanoo.

Tavassa kyse on omaisten surun kunnioittamisesta. Tapa liittyy osin siihen, että romanisuvuissa ei aina ole ollut luottamusta suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

Lindroos ei ole kuullut, että Härmän Häjy -ampumiseen liittyisi isoja sukuriitoja. Jos olisi, ne tiedettäisiin.

Väkivaltakierre on oire Suomen romaniväestön laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta.

Käynnissä on romanien jyrkkä keskinäinen polarisaatio, Miska Nyman sanoo.

On syvenevä jako niihin romaneihin, jotka kouluttautuvat, hyväksyvät valtakulttuurin normit ja lait ja päätyvät työelämään. Toisella puolen on etenkin 20–50-vuotiaita miehiä, jotka eivät hyväksy yhteiskuntaa, jättävät koulut kesken ja päätyvät päihde- ja rikoskierteeseen.

Yhteiskuntaan integroituvat ja sen ulkopuolelle jäävät romanit yhä useammin välttelevät toisiaan.

Nyman korostaa, ettei kyse ole vain huono-osaisuudesta. Härmän Häjyn ammuskelijat ovat romanien keskiluokkaa. Kyse ei ole aina huumerikollisuudestakaan, vaan väkivalta voi johtua kännistä, lääkkeistä ja romanimiehen kuvitellun kunnian puolustamisesta.

Vaikka Härmän Häjy -baarin ammuskelu tapahtui Etelä-Pohjanmaan ytimessä Seinäjoella, useampi romani sanoo HS:lle, että väestö on parhaiten integroitunut muuhun yhteiskuntaan juuri eri puolilla Pohjanmaata.

Siellä romanisuvut ovat kaikkein pisimpään asuneet aloillaan ja juurtuneet. Muualla maassa suvut jatkoivat kiertolaiselämää pidempään, monet vielä 1970-luvulla.

Sekä Nyman että Lindroos korostavat, ettei iso osa romanien ongelmista enää selity valtakulttuurin ennakkoluuloilla ja yhteiskunnan rakenteilla.

Olisi aika, että väki katsoisi kriittisesti vanhoja normejaan.

Jani Lindroos korostaa, että rikoksiin toistuvasti syyllistyvien romanien käytös on lähes poikkeuksetta ylisukupolvista. Se kulkee isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

Yksi hankala kysymys kuuluu: onko Suomessa ongelmasukuja, joiden piirissä tehdään poikkeuksellisen paljon vakavia rikoksia?

”En sanoisi, että on ongelmasukuja”, Lindroos sanoo.

Sen sijaan saattaa olla perheitä, joissa ongelmat periytyvät isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

https://www.hs.fi/feature/art-2000010971092.html

Cut. Pykälä 21.
-NILS-

[Hattu]

Varsin mielenkiintoinen suhdeluku, 10 000 romania joista 6 000 on rikollisia. Ainakin lain kirjoissa, mikälie todellinen määrä. Mutta osaisiko joku -ihan vaikka lonkalta- sanoa about lukumäärää, montako romania on muutaman viime vuoden aikana päässyt hengestään rikollisen toiminnan yhteydessä?

[Pössiperk]

Valitettavasti stadissa tämä ei näy katukuvassa, vaikka niitä kuolisi enemmänkin. Kovasti ovat puheidensa perusteella aina kouluttaneet jotain henkilöä, myymässä tai ostamassa peukkua.
Akat käy kaupoissa lapsikatraan kanssa tai on miehillensä kuskina. Tällainen katukuva.

Parempi mustalaisaines on varmaan neljän seinän sisällä? Tai sitten ne on noita alle kouluikäisiä ketkä kuuluu tuohon ketkä ei ole rikollisia.

Parempi kaikille, jos useammat integroituisivat. Lupaan muuttaa jokaisen parannuksen tehneen mustalaisen myötä hieman omaa suhtautumista koko heimoon.

[Täytekakku Koskinen]

Mutta osaisiko joku -ihan vaikka lonkalta- sanoa about lukumäärää, montako romania on muutaman viime vuoden aikana päässyt hengestään rikollisen toiminnan yhteydessä?

Tarkkaa määrää en osaa ihan lonkalta heittää, mutta aivan liian vähän niitä on kuitenkin.

[canis lupus]

Mitä aktiivista vttua, onko hesari taas vihdoin alkanut tekemään journalismia?! Kuka toimittaja oli jutun takana?

Ja tiedän mistä puhun, kun sanon että jutussa mentiin syvälle ongelmiin. Isoäitini kuitenkin istui muinoin Hämeenlinnan naisvankilassa, hevosvarkaudesta.

Lainaus löytyy hieman ylempää
-NILS-

[Doctor Lecter]

Pelon perinteet

Sukuriidat ja väistämisvelvollisuus ruokkivat väkivallan uhkaa romaniyhteisöissä. Tutkimme tuomioita, joissa on viittauksia romanien perinteisiin.

Romanisuvussa kasvanut Mirikli menetti melkein henkensä, kun hänen ex-miehensä puukotti häntä julkisella paikalla.
– Omista kokemuksistani voin kertoa, että mies todellakin on luullut, että se omistaa naisen ja pystyy tekemään sille ihan mitä vaan, Mirikli sanoo.

Hänen nimensä on muutettu turvallisuussyistä.

Miriklin mukaan mies soitti hänen sukulaisilleen, jos hän ei taipunut miehen tahtoon. Mies väitti, että Mirikli oli loukannut miehen ja tämän suvun kunniaa.
– Jos vaikka sanoin sille, että haluan erota, se saattoi soittaa mun isälle ja uhkailla häntä, hän sanoo.

Mirikli on kokenut väkivaltaa myös aiemmin. Häneltä on leikattu väkisin hiukset.

Hänen kokemuksensa ei ole ainutkertainen. Viime aikoina Suomessa on ollut poliisin tutkittavana muitakin julkisilla paikoilla romaninaisiin kohdistuneita väkivallantekoja. Osaan niistä on liittynyt hiusten leikkaus väkivalloin.

Romanit yliedustettuja väkivaltarikosepäilyissä
Viime vuonna Suomen romanivähemmistöä järkytti kaksi julkisella paikalla tapahtunutta naiseen kohdistunutta henkirikosta.

Helsinki 2024. Murha. Huhtikuussa mies puukotti entistä kumppaniaan Pitäjänmäen McDonald’sissa. Nainen kuoli ravintolan tuulikaappiin. Naisen mukana oli hänen ja miehen yhteinen, kolmen viikon ikäinen vauva.

Tampere 2024. Syyskuussa romanimies ampui naisen Tampereen ydinkeskustassa, Hämeenkadulla. Romaninaisella oli mukanaan pieni lapsi, joka ei loukkaantunut. Oikeuskäsittely on kesken.

Tapaukset saivat useat romanit ottamaan julkisesti kantaa väkivaltaa vastaan.

Suomessa ei tilastoida rikoksia tekijän etnisen taustan mukaan. Poliisihallituksen tietojen mukaan romanit ovat kuitenkin yliedustettuina julkisilla paikoilla tapahtuneissa vakavissa väkivaltarikoksissa. Niissä joka kuudes epäillyistä oli poliisin mukaan todennäköisesti romanitaustainen.

Romaneja asuu Suomessa noin 10 000. Lisäksi Ruotsissa asuu noin 3 000 Suomen romania.

Poliisin mukaan yksi syy yliedustukseen rikostilastoissa ovat romanien käyttäytymissäännöt.

Aihetta käsittelee myös uusi MOT-ohjelma. Siinä tarkastellaan väkivalta- ja henkirikostuomioita, joissa on viittauksia romanien perinteisiin. Ohjelmaa ja tätä juttua varten haastateltiin myös useita väkivaltaa kokeneita romaninaisia.

Näin tutkittiin
Tilasimme liki sata tuomioistuinten päätöstä väkivalta- ja henkirikoksista sekä niiden yrityksistä, joissa on viittauksia romanien perinteisiin.

Kävimme läpi myös merkittävimpien tapausten esitutkinta-aineistoja.

Toimituksen tiedossa on myös tapauksia, joista ei ole ilmoitettu viranomaisille.

Toimituksen tiedossa on ainakin kymmenkunta vakavaa naisiin kohdistunutta väkivaltarikosta, joita on perusteltu romanien kirjoittamattomilla säännöillä.

Romanimiesten välisissä tapauksissa toistuivat maininnat muun muassa sukuriidoista.
...

Hiusten leikkaamisen tavoitteena nöyryytys
Karjaan pahoinpitelytapauksen yhteydessä käräjäoikeus viittasi sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin, jonka mukaan naisen hiusten leikkaaminen on romanikulttuurissa yleinen häpäisyn ja nöyryyttämisen keino.

Samaan viittasi myös tekijän puhelimessa ollut viesti.

Luulin että se huoras ja halusin nöyryttä se.
...

Kirkkonummi 2018. Murha. Mies leikkasi vaimonsa pitkät hiukset ja repi hänen vaatteensa. Hän pakotti naisen kävelemään julkisesti ilman romanivaatteita pelkässä alushameessa ja puukotti häntä autossa reiteen. Myöhemmin hän murhasi naisen julmalla tavalla vessassa. Mies tuomittiin elinkautiseen.

Hiusten leikkaaminen on vanha naisiin kohdistuva rangaistuskeino. Toisen maailmansodan jälkeen Ranskassa ja muualla Euroopassa leikattiin hiukset naisilta, jotka olivat seurustelleet saksalaismiehittäjien kanssa.

Jyväskylä 2023. Mies kiilasi autolla ex-vaimonsa kuljettamaan autoon.

Mies oli seurannut lapsensa äidin ajoreittiä autoon piilotetun puhelimen ja seurantasovelluksen avulla. Naisen auto suistui ulos tieltä.

Mies löi häntä neljä kertaa sahalaitaisella pitkällä veitsellä. Tapausta oli edeltänyt pitkä lähestymiskieltojen sarja.
...

Väkivaltatilanteisiin tai niillä uhkaamiseen on joissain tapauksissa osallistunut myös sukulaisia. Näin kävi esimerkiksi ennen Jyväskylässä toissavuonna tapahtunutta murhan yritystä.

Poliisi löysi esitutkinnassa viestin, jonka naisen äiti lähetti tyttärelleen:

Nyt kun oot järjestänyt sopan, mee ko nainen ja ota selkääs [sukulaismieheltä] ei selvitä muuten teit semmosen asian.
...

Kuulustelussa äiti totesi poliisille, että tytär voi paeta turvakotiin, mutta silloin muut jäävät kärsimään seuraukset.

Jyväskylän murhan yrityksen uhrin sukulaismies sanoi kuulusteluissa, että ”meidän kulttuurissa, jos ei käyttäydytä annetaan selkäsauna”.

Jossain vaiheessa [mies] oli saanut tiedon, että [seurustelukumppanin] suku olisi tulossa päälle.
...

Romanien asioita ajava yhdistys Romano Missio antoi lausunnon tapakulttuurista Jyväskylässä tapahtuneen murhan yrityksen käräjäkäsittelyä varten. Sen avulla asianomistajan puolustus halusi tuoda esille kulttuurin tärkeän ominaispiirteen:

Romanit kestävät kaiken muun sanasodan, nimittelyn ja haukkumisen, mutta jos solvaus koskee tai liittyy asianomaisen vanhempiin, se on niin valtavan suuri rikkomus, loukkaus, että siitä voi seurata jopa kuoleman tuottamus.

Romano Mission lausunto käräjäoikeudelle

Vuosikymmenten kaunoja
Poliisihallituksen mukaan romanien yliedustus väkivaltarikoksissa johtuu osin ”negatiivisista käyttäytymissäännöistä”.

Yksi tällainen sääntö on väistämisvelvollisuus.

Sen mukaan suvut eivät asetu samalle alueelle asumaan, jos niiden välillä on ollut historiassa veritekoja. Tekijän suvun kuuluu väistää uhrin sukua.

Koska romanit ovat pitkään eläneet yhteiskunnan marginaalissa, heille on historian saatossa kehittynyt omia tapoja. Asioita on pyritty hoitamaan yhteisön ja sukujen kesken.

Useiden haastateltujen romanien mielestä väistämisvelvollisuuden avulla on voitu välttää riitoja ja jopa verikostoja.

Se on kuitenkin aiheuttanut myös väkivaltaa ja sen uhkaa.

En tosin voinut viettää siellä pitkiä aikoja, koska Jyväskylässä asuu paljon ”pääsopimattomia” eli sellaisen suvun jäseniä, joiden kanssa suvullani on riitoja.

Helsingin Pitäjänmäessä vuonna 2024 tapahtuneen murhan oikeusaineisto

[Nuori mies] sanonut [tapailukumppanille], että heidän pitää lähteä pois Kuopiosta heidän sukujensa vuoksi. [nainen] oli siinä käsityksessä, että jos he jäävät Kuopioon, [miehelle] voi tapahtua jotain.
...

[Syytetty] ei voi kertoa muiden asianosaisten nimiä, koska verikosto uhkaa.

[Tekijä] on edelleen kertonut, että hänen käyttämänsä ase ei ollut ollut mukana varta vasten tapaamista varten vaan hänen lähisuvussaan tapahtuneen väkivallan vuoksi hän oli ottanut tavaksi varustautua aseella, jotta voisi tarvittaessa suojata itseään. Hänet olisi nytkin varmasti tapettu, jos hänellä ei olisi ollut asetta.
...

Varissuolla on paljon romaneja, ja romaneilla on sukuriitoja. Hän ei halua riitoja muiden kanssa, eikä ole sen vuoksi kertonut niistä esitutkinnassa. Heidät olisi saatettu ampua. Puukot saattavat olla hänen.

Turussa vuonna 2020 tapahtuneiden pahoinpitelyrikosten tuomio

Väistämisvelvollisuudet siirtyvät sukupolvelta toiselle, kertoo Tuula Blomerus.

Kaunat voivat hänet mukaansa ulottua vuosikymmenten taakse.
– On 70, 50 tai 30 vuotta vanhoja asioita. Lapset ja nuoret ovat joutuneet tätä ylläpitämään. Näin opittu ja eletty, että suvut eivät kohtaa toisiaan – ja se on tosi valitettavaa, hän sanoo.

Blomerus sanoo, että väkivallan oikeuttaminen kulttuurilla väärin.
– Mihin vedämme romaniyhteisönä rajan? Miten pitkään annamme omien lastemme ja lastenlastemme harteille asioita, jotka ovat tapahtuneet heitä ennen? He ovat aivan syyttömiä ja viattomia tapahtumiin.

Joidenkin haastateltujen mielestä ongelmia aiheuttaa, että väistämisvelvollisuutta on alettu tulkita perinteistä poikkeavalla tavalla. Kun se ennen liitettiin ennen muuta henkirikoksiin, nykyisin sitä sovelletaan monenlaisiin riitoihin.

Monien mielestä kulttuuria myös käytetään virheellisesti selittämään rikollisia tekoja. Heidän mielestään tekoja selittää pikemminkin huumeiden käytön lisääntyminen ja nuorten rajattomuus.

Valtakamppailu, kunnia ja kosto
Tuomioissa esiintyy useaan kertaan maininta tekijän ja suvun kunniasta. Kahdessa tapauksessa viranomaiset ovat selvästi arvioineet, että kyse on kunniaan liittyvästä väkivallasta.

Jyväskylässä tapahtuneen murhan yrityksen tapauksessa käräjäoikeus totesi:

Menettelyyn [uhria] kohtaan voidaan arvioida liittyvän keskinäiseen valtakamppailuun, kunniaan ja kostoon liittyvä motiivi.

Pitäjänmäen McDonald’sissa tapahtuneen henkirikoksen tutkinnan yhteydessä poliisi kirjasi:

Ilmi tulleet seikat viittaavat teon motiivina olleen häpäistä tai nöyryyttää (uhria) väkivalloin (tekijän) ja tämän suvun kunnian palauttamiseksi.
...

Suomessa kunniaan liittyvä väkivalta ei ole tuomion koventamisperuste, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Poliisihallituksen Måns Enqvistin mielestä Suomessa tulisi harkita samaan käytäntöön siirtymistä.
– Kollektiivinen väkivallan teko on aina tavallaan tuomittavampi kuin pikaistuksissa yhden henkilön tekemä pieni pahoinpitely, hän arvioi.
...

Miriklin mielestä romanien tilanne eroaa valtaväestöstä siten, että etenkin romaninaisten voi olla vaikeampi hakea apua.
– Se on niin iskostettu romanikulttuurissa, että ei saa tehdä ilmoituksia ja hakea apua.

Hän on itse hakenut suojaa turvakodista lukuisia kertoja.
– Mä haluan, että tämmöinen loppuu romanien keskuudessa. Että jokainen ymmärtää sen, että mustalaistyttö voi olla, mutta ei tarvitse hyväksyä kaikkea.

YLE
3.2.2025 7:01

Ei näistä ole sopivaa kirjoitella. Puhutaan mieluummin siitä miten mustalaisämmiä seurattiin kaupassa "kun pidettiin varkaina", tai saivat korvauksia kun eivät päässeet kauppaan "ostoksille". Syrjinnästä. Rasismista.

Tai siitä miten upeita röijyjä on kaapissa ja miten valtavan hienosta kulttuurista on kyse. Rikkaudesta.

Tai siitä, että meidän on otettava heidät tasa-arvoisina mukaan yhteiskuntaamme. No kato kato, sitä ne just ei halua - silloin nääs menisi etuudet ja oikeus voivootteluun ja syyllistämiseen. Ennenaikaiseen eläkkeeseen.

[Tarkastaja Levisi]

https://yle.fi/a/74-20140324

Pelon perinteet

Sukuriidat ja väistämisvelvollisuus ruokkivat väkivallan uhkaa romaniyhteisöissä. Tutkimme tuomioita, joissa on viittauksia romanien perinteisiin. Jutussa on kuvia väkivaltarikosten esitutkintamateriaalista.

Romanisuvussa kasvanut Mirikli menetti melkein henkensä, kun hänen ex-miehensä puukotti häntä julkisella paikalla.

– Omista kokemuksistani voin kertoa, että mies todellakin on luullut, että se omistaa naisen ja pystyy tekemään sille ihan mitä vaan, Mirikli sanoo.

Hänen nimensä on muutettu turvallisuussyistä.

Miriklin mukaan mies soitti hänen sukulaisilleen, jos hän ei taipunut miehen tahtoon. Mies väitti, että Mirikli oli loukannut miehen ja tämän suvun kunniaa.

– Jos vaikka sanoin sille, että haluan erota, se saattoi soittaa mun isälle ja uhkailla häntä, hän sanoo.

Mirikli on kokenut väkivaltaa myös aiemmin. Häneltä on leikattu väkisin hiukset.

Hänen kokemuksensa ei ole ainutkertainen. Viime aikoina Suomessa on ollut poliisin tutkittavana muitakin julkisilla paikoilla romaninaisiin kohdistuneita väkivallantekoja. Osaan niistä on liittynyt hiusten leikkaus väkivalloin.

---

Suomessa ei tilastoida rikoksia tekijän etnisen taustan mukaan. Poliisihallituksen tietojen mukaan romanit ovat kuitenkin yliedustettuina julkisilla paikoilla tapahtuneissa vakavissa väkivaltarikoksissa. Niissä joka kuudes epäillyistä oli poliisin mukaan todennäköisesti romanitaustainen.

Romaneja asuu Suomessa noin 10 000. Lisäksi Ruotsissa asuu noin 3 000 Suomen romania.

Poliisin mukaan yksi syy yliedustukseen rikostilastoissa ovat romanien käyttäytymissäännöt.

Aihetta käsittelee myös uusi MOT-ohjelma. Siinä tarkastellaan väkivalta- ja henkirikostuomioita, joissa on viittauksia romanien perinteisiin. Ohjelmaa ja tätä juttua varten haastateltiin myös useita väkivaltaa kokeneita romaninaisia.

---

Karjaa 2020. Eräs 15-vuotias poika leikkasi väkivalloin hiukset tytöltä Karjaalla. Hän kuvasi teon ja video levisi somessa.
Poliisi keräsi 16-vuotiaan tytön paksut tummat hiukset todisteeksi.

Karjaan pahoinpitelytapauksen yhteydessä käräjäoikeus viittasi sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin, jonka mukaan naisen hiusten leikkaaminen on romanikulttuurissa yleinen häpäisyn ja nöyryyttämisen keino.

---

Poliisihallituksen mukaan romanien yliedustus väkivaltarikoksissa johtuu osin ”negatiivisista käyttäytymissäännöistä”.

Yksi tällainen sääntö on väistämisvelvollisuus.

Sen mukaan suvut eivät asetu samalle alueelle asumaan, jos niiden välillä on ollut historiassa veritekoja. Tekijän suvun kuuluu väistää uhrin sukua.

Koska romanit ovat pitkään eläneet yhteiskunnan marginaalissa, heille on historian saatossa kehittynyt omia tapoja. Asioita on pyritty hoitamaan yhteisön ja sukujen kesken.

Useiden haastateltujen romanien mielestä väistämisvelvollisuuden avulla on voitu välttää riitoja ja jopa verikostoja.

Se on kuitenkin aiheuttanut myös väkivaltaa ja sen uhkaa.

---

Tuomioissa esiintyy useaan kertaan maininta tekijän ja suvun kunniasta. Kahdessa tapauksessa viranomaiset ovat selvästi arvioineet, että kyse on kunniaan liittyvästä väkivallasta.

Yhdistetty Mustalaiset-ketjuun
-NILS-

[BLOFELD007]

No voi hemmetti, taas yksi todiste siitä että nuo henkselihousuisetlakerikenkärapamahat on todellista pohjasakkaa. Kaikenlainen alistaminen on melko vanhanaikaista ja säälittävää toimintaa näin 2020 luvulla elettäessä. Romanitkin jos luopuisivat ikiaikaisista perinteistään, niillä olisi hiukan helpompaa tässä yhteiskunnassa.