Viestin lainaukset ovat litterointeja vrk Matti Mäkisen oikeussalitodistelusta (äänitallenne). Kuvakaappaukset ovat Mäkisen kuulustelusta 23.7.2014 (etp).
Virhe 1: Tähtisentien vastaavaksi tekniseksi tutkijaksi nimitettiin väsynyt ja huonokuntoinen poliisi. (Surmayönä nukkumatta ollut Mäkinen jäi varhaiseläkkeelle Ulvilan surmatutkinnan kestäessä ja viittasi oikeussalissa huonoon kuntoonsa).
Virhe 2: Vastaava tekninen tutkija ei neuvotellut surmapaikan jatkotutkimuksista tutkintaa jatkaneiden poliisien kanssa eikä ollut tietoinen siitä, kuka pahasti kesken jääneitä tutkimuksia surmapaikalla jatkoi, vaikka työskenteli (työvuorolistaan merkittyinä vapaapäivinään) tutkinnanjohtajan suorassa alaisuudessa ja jatkoi saman rikostapauksen tutkimista. Mäkinen teki oikeussalissa kertomansa mukaan 1. – 3.12.2006 pitkät normaalista poikkeavat työvuorot kalenteriin merkittyinä kotivara- (1.12. klo 19 asti) ja vapaapäivinään (2.-3.12.2006).
Virhe 3: Vastaavalle tekniselle tutkijalle osoitettiin vapaapäivinään muita, taktisia ja teknisiä surmatutkintaan liittyneitä tehtäviä (esim. alaikäisen todistajan haastattelemista ja äänianalysointia), joihin tällä ei ollut ammatillista pätevyyttä.
Virhe 4: Mäkinen ja Joutsenlahti eivät ottaneet sairaalassa veri- ja kynnenalusnäytteitä verisestä Anneli Auerista, vaikka olivat 2.12.2006 Satakunnan keskussairaalassa samassa huonetilassa (surman jälkeen peseytymättömän) Anneli Auerin kanssa. Mäkinen vetosi myöhemmin siihen, ettei ollut ottanut näytteitä, koska ei ollut ollut rikoksen jälkeisinä päivinä asian kanssa tekemisissä, vaan vapaalla. Mäkinen valehteli räikeästi.
Mäkinen uhrista:
Sit on täs toises, on, on tota... reikiä isovarpaasa, jalka-ö-pöydän sivusa ja niin edelleen. Ei oikeuslääkärikään varmastikaan jokaista lasinsiru jälkee... mihinkään luettele, mut et... joka tapaukses tässä nyt on selvästi haavoja näissä jalkapohjissa.
Mäkinen on mielestään asiantuntevampi uhrin vammojen analysoija kuin oikeuslääkäri. Kukaan muu ei nähnyt (eikä näe) uhrin oikeassa jalkapohjassa Mäkisen väittämiä vammoja – ei myöskään ruumiinavauksen suorittanut lääkäri -, mutta Mäkinen on varma asiastaan, siis näkemyksestään, jonka mukaan uhri on käynyt lasinsirujen päällä pitkällistä pystypainia ja saanut lukemattomia haavoja jalkapohjiinsa, ja vetoaa oikeussalissa kuvan epäselvyyteen. Tarkemmasta valokuvasta vammat voisi hänen mukaansa tarkistaa osasuurennoksista.
Olen, olen tutkinu sitä hälytyskeskusnauhaa... , hälytyskeskusnauhaa ja tota niitä tietoi mitä sin on ilmotettu... hälytyskeskukseen, ja litteroinnis jossakin sanotaan, et poliisi on lähteny paikalle ja... Mä en ny muista mistä mä sitä kattoin, mut jostakin olen kattonu, et olisko se minuutin kohdalla, ku hätäkeskuspuhelu on alkanu, ni sin on hälytetty poliisi, ja tota sit jossakin oli, oli tota ilmotus, et poliisi o paikalla ja siit oli joku kuus ja puol minuuttiii muistaakseni siittä
Mäkisellä ei ole äänitutkijan pätevyyttä, mutta hän teki heti surman jälkeen äänitutkijan tehtäviä. MIKSI? Hovioikeuden mukaan poliisi on hälytetty – virheellisen poliisin laatiman aikajanan perusteella – Tähtisentielle jo ennen hätäpuhelun alkamista. Tämä ei luonnollisesti voi pitää paikkaansa, mutta selkeästä virheestä huolimatta hovioikeus mitätöi uuden kirjallisen todisteen numero 136 (Häke-tuloste, ks. hovioikeuden tuomioselosteen kohdat 142-144 ), josta nähdään kiistattomasti, että kaikkien Ulvilan surmaa käsitelleiden oikeusasteiden, tuomareiden ja niin KRP:n, FBI:n kuin muidenkin äänitutkijoiden analyysien lähtökohtana ollut hätäkeskuspuhelun aikajana on ollut virheellinen.
Tallenteen kesto ei korreloi hätäkeskuspuhelun keston kanssa. Kahden sekunnin tauon kohdalla ei ole väitettyä ”poistettua kirkaisua” – ei ainakaan pelkkää kirkaisua -, vaan Anneli Auerin puolentoista minuutin käsittämätön lavastustauko, jota tämä ei – vahvasti omaa syyllisyyttään indikoiden – mainostanut lainkaan tutkinnan ja kuulustelujen aikana ja siten korjannut tutkinnan ja surman selviämisen kannalta merkittävää virhettä. Vaasan hovioikeus nielaisi virheen pureskelematta ja selitti asian nuin vain parilla virkkeellä, mikä on ennenkuulumatonta. Ilmeisesti hovioikeus toimi näin vain saadakseen harvinaisen pitkän Anneli Aueria koskeneen oikeuskäsittelyn pakettiin ja voidakseen (kahden vapautumisen puolesta äänestäneen tuomarin äänin) pitäytyä vapauttavassa tuomiossa. MIKSI? Törkeä virhe ja aihe uusille syytteille!
Hätäkeskustallenne aikatauluineen on ollut yksi tärkeimmistä (ellei tärkein) Ulvilan surmatutkinnan teknisistä todisteista. Lokin mukaan puhelu on alkanut kello 02:41.50 ja päättynyt kello 02:47.41. Sen kesto on ollut 5 min 51 s. Poliisin laatiman virheellisen aikajanan perusteella puhelu on alkanut kello 02:43.21 ja päättynyt kello 02:47.41 kestäen 4 min 20 s (tai joissakin arvioissa 4 min 18 s). Ero on 1 min 31 (tai 1 min 33 s), siis puolitoista minuuttia. Oletettu "kahden sekunnin mykistys" on ollut käytännössä n. puolitoista minuuttia. Se tosiasia ei siitä miksikään muutu. Eikö tämä asia mene viranomaisille edelleenkään jakeluun? Hakekaa Ulvilan surmapuheluun vastannut hätäkeskusvirkailija paikalle. Tutkikaa hätäkeskuksen lokitiedot mikroskoopilla, Veijo Esson vibrafonilla ja oskillaattorilla ja analysoikaa KRP:ssä ja FBI:ssä hätäkeskuksen kassakaapissa nököttävän, taatusti alkuperäisen ja taajuusalueeltaan pysyvästi rajallisen monotallenteen ujellukset vaikka hyperboreaalisen oktaavikorottelun ja 128-bittisen metanormalisoinnin kera.
Lokin perusteella poliisi on hälytetty paikalle kello 02:43.00 tai 02:43.18 – ei tippaakaan tätä myöhemmin. Jos puhelu olisi alkanut kello 02:43.21, ensipartio olisi saanut hälytyksen ENNEN puhelun alkamista. Se ei ole mahdollista. Mäkinenkin totesi todistuksessaan, että hän oli ”jostakin kattonut”, että poliisi oli saanut hälytyksen ”olisko minuutin kohdalla”. Hätäkeskuspuhelua ensimmäisenä, epäkompetenttina äänitutkijana analysoineen ja eri tavoin manipuloineen vrk Matti Mäkisen lausunto tukee käsitystä, että Ulvilan hätäkeskuspuhelu on alkanut hätäkeskuksen lokiin kirjautuneena ajankohtana kello 02:41.50 ja poliisipartio on saanut hälytyksen reilun minuutin kuluttua puhelun alkamisesta – siis sen jälkeen, kun hätäkeskus on saanut kyseltyä Anneli Auerilta tärkeimmät tapahtumatiedot ja välitettyä ne eteenpäin poliiseille. Ulviln hätäkeskuspuhelu on päättynyt hätäkeskuksen lokiin kirjautuneena ajankohtana kello 02:47.41. Puhelun kesto on lähes kuusi minuuttia, ei neljä minuuttia ja risat, kuten mediassa, oikeussalissa, keskustelupalstoilla ja äänitutkijoiden kammioissa on oletettu.
Tekikö Mäkinen välittömästi surman jälkeen - ja mahdollisesti Juha Joutsenlahden siunauksella - ratkaisun, että puhelun alkamisaika sorvataan sopimaan tallenteen kestoon, ettei Mäkiselle, Koskiselle, tutkinnanjohtajalle ja Annumammalle tulisi suotta niin paljoa selittelemistä omien näkemystensä ja ”huppumiehen” toiminnan suhteen? Alkoiko tutkinnallisten virheiden ja väärintulkintojen peittely välittömästi sen jälkeen, kun väsynyt Mäkinen oli huomannut verisen, ruskeankirjavan pyyhkeen nikkaroimassaan ovisuojuksessa ja saanut luurit korvilleen?
...jos olisi ollu tekemisisä Anneli Auerin kanssa. Ihan yhtä lai ku se jalkapöydän tutkiminen sun muu, mutta tota koska hänel oli hengenvaarallinen vamma, ni häne o viety sairaalaan ja ei meitä sinne ole päästetty kaivelemaan kenenkään kynsiä.
Mäkinen oli tiiviisti tekemisissä Anneli Auerin kanssa. 2.12.2006 Mäkinen oli kuvaamassa Anneli Auerin haastattelua Satakunnan keskusssairaalassa, ja Auer ojenteli Mäkisen nenän edessä veristä jalkaansa ja huitoi ympäriinsä hanskojen alla hieman nirhaantuneilla ja kämmenpohjista turvonneilla käsillään. Siinä ne olisivat olleet sekä kädet että jalat helposti – ja Auerin mukaan surman jälkeen pesemättöminä - tutkittavina, mutta kun ei tullut mieleen tutkia. Mäkinen oli sairaalassa jo surmapäivänä 1.12.2006, kun hän kuvasi Amanda Auerin haastattelua. Eipä tullut silloinkaan mieleen tutkia Anneli Aueria. Järjetöntä leväperäisyyttä ja asenteellisuutta!
Oli tarkotus, et eristetään paikka ja tutkitaan sitä myöhemmin
Tarkoitus oli, mutta tutkimatta ja eristämättä jäi. MIKSI?
Ja sen jälkeen sitä on jatkanu joku muu kun minä
Onko ihme? Ja vastaava tekninen tutkija, joka tekee työvuorolistassa vapaapäiväksi merkittynä päivänään pitkää päivää, kelailee ja pätkii hätäkeskustallennetta, laatii litterointia ja tutkimusraporttia ja kuvaa Anneli ja Amanda Aueria sairaalassa käsi kädessä tapauksen tutkinnanjohtajan kanssa, ei muka tiedä, kuka kesken jääneitä hommia siellä surmapaikalla oikein jatkaa ja miten. Älkää nyt viitsikö naurattaa.
(Olisko mahdollista, että näitä kuituja on täst... tutkinnan aikana siirtyny paikkoihin, joita normaalisti ei olis..., jossa niit ei olis ollu?) Paljon mahdollista. Kuidut lentelee ihan yhtä lail, ku mikä tahansa muu pöly.
Olisiko mahdollista, että tuntemattomia ruskeansävyisiä kuituja on päätynyt uhrin vierestä myös asunnon lukitsemattomaan varastoon erään tummasävyisen, kamalan pyyhkeen muodossa? Olisiko?
(Olisko siinä pitäny teidän mielestänne kuiduttaa niitä muutakin tiloja?) Saattaa olla, jälkikäteen olis ehkä kuulunuki kuiduttaa - - - Ja sen jälkeen piti meidän tul jatkamaan sitä seuraavana päivänä... sitä juttuu, muhan ei tultu. Sitä jatko joku muu kun minä.
Mäkisen ja kumppaneiden piti mennä jatkamaan kesken jääneitä hommia, mutta eivät sitten menneet. Tekivät niitä muita, ilmeisesti jännempiä sivujuttuja, vaikka surmapaikan tekninen tutkinta oli jäänyt pahasti kesken. Mäkinen alitti kaikki avuttomimmankin maalaisjärjen rajat ja touhotti menemään ilman pienintäkään hajua siitä, mitä itse surmapaikalla tapahtui ja kuka siellä oli työvuorossa. MIKSI?
Jossaki vaihees, ku kuvat oli otettu, ni sit mää avasin sen oven. (No täällä puhuttiin siitä, et te sen tuolinkin laitoitte siit ikkunast sisää.) No se on ihan sanonko mä mitä. (No,... se ei pidä paikkaansa, vai?) Ei. - - - Sitä voi joku sanoo mitä vaan. - - - Minä tai Lapinniemi, en muista. (Avatusta ovesta vai ikkunasta?) Todennäköisimmin avatust ovesta - - - Nii tuotii se sisälle, että se kuivuis.
Kertomus tuolin nostamisesta vaihtelee todistuksesta toiseen. Välillä Mäkinen myönsi nostaneensa tuolin, välillä kielsi. Poliisitodistaja kuvaili Mäkisen nostaneen tuolin ikkunasta voimakkaasti rysäyttämällä. Mikä syy todistajalla olisi valehdella? Mäkinen on valehdellut muissakin asioissa. Hänen maineensa on pahasti vaakalaudalla.
(Sen verran, et te ootte nyt vakuuttunu, et Anneli Auer ei oo tekijä, niin missä vaiheessa te tulitte muodostaneeksi tällaisen kannan; olikse se jo heti siellä paikan pääl vai vast myöhemmin?) Se oli... melko pian sen tutkinnan jälkeen. - - - Sen takii mää tein kierroksen siel ja tutkein niit paikkoja. - - - Ja se muotoutu siinä sit sen tutkinnan vaihees... (Jo, jo sen yön aikana?) No suurin piirtein sen yön aikanaki.
Mäkisen kanta muotoutui jo paikan päällä – siis ennen teknisten tutkimusten valmistumista. Tekniset tutkimukset jätettiin surmayönä kesken. Mäkisen mukaan niitä tehtiin vain takkahuoneessa ja terassilla. Surmayön vastaavana teknisenä tutkijana toiminut Mäkinen ei kertomansa mukaan käynyt seuraavana päivänä vastuuvuorossa olleiden ja tutkimuksia jatkaneiden kollegojensa kanssa edes läpi jo tekemiään tutkimuksia eikä ohjeistanut näitä millään tavalla. Hän ei edes tiennyt, kuka tutkimuksia jatkoi, vaikka kuvasi ja haastatteli jo 1.12.2006, työvuorolistan mukaisena vapaapäivänään ja takuulla yövuorosta väsyneenä, Amanda Aueria sairaalassa, aloitteli tutkimusraportin tekoa, pyöritteli hätäkeskustallennetta ja teki siitä omia versioitaan, litterointejaan, aikataulutuksiaan ja analyysejään.
2.12.2006 Mäkinen istui tutkinnanjohtajan kanssa Anneli Auerin sairaalahuoneessa kuvaamassa tämän haastattelua. Tutkinta painottui ensimmäisestä päivästä alkaen ulkopuoliseen tekijään, koska Mäkinen oli jo surmayönä muodostanut oman, vankkumattoman kantansa. Ilmeisesti Mäkinen myi näkemyksensä halvalla ja nopeasti Joutsenlahdelle. Mäkisen kanta saattoi olla pahasti väärä ja johtaa osaltaan Anneli Auerin lasten mittaviin jatkokärsimyksiin, useita vuosia jatkuneeseen surmaoikeusfarssiin ja tuomitun lastenraiskaajan ja potentiaalisen murhaajan ennätyskorvauksiin – suoraan (jo aiemmin Pekka Lehdon asenteellista Anneli Auerin puolustuselokuvaa tukeneiden) veronmaksajien kukkarosta.
(No oliks se ihan tämmönen työvuoroon liittyvä järjestely, et te ette sitten jatkanu sitä teknistä tutkintaa, vai oliks siihen joku muu syy?) Öö, se saatto olla sitäkin. Mul oli jossakin, jossakin ni tota mää kirjasin johonkin joskus ylös, eli ni mä oon ollu siellä... Antinkartano, joka oli se tuhopolttojuttu, ni olin siellä puolesta yöstä kolmeen, noin..., ja Tähtisentiellä, sit, sitte ni kolmesta etiäpäin eli siin o niinku, niinku tota muutaman kymmenen minuutin rako siinä, ja sit mä olen ollu, olin niinku varalla sen yön ja tota sen seuraavan päivän mä olin kello yhdeksääntoista asti. Sitten ni tota seuraavaks päiväks oli merkitty vapaapäivä ja mä olen tehny kahdeksan kolkyt viiva kakskyöötkaks työvuoron ja kolmas päivä on ollu vapaapäivä ja mä olen sillo tehny työvuoron yhdeksän nollanolla viiva kakskyöt kolmekymment... ja sinä aikana sitte ni tota, ku mulle ol merkitty vapaapäiviks ne, ni siihen aikaan on sitte tietysti tullu... Meit on kuus henkee oli sillon siel töisä, tekniikassa, nii sillon on tullu joku, mul ol merkitty työvuoro, ja ne on ilmeisesti sit jatkanu sitä, mä en tiedä, mut näin on ilmeisesti jatkanu sitä hommaa siellä, ja mää tein paperisotaa ja kuvausta siel sairaalassa ja litterointeja ja kaikkii muuta sitä hommaa, et mää en sen jälkeen enää, kun sielt paikan päält lähdettii, ni mä en menny sinne sit enää tekemään sitä eristyksen jälkeist tutkintaa.
Mäkinen päästettiin mielestäni varsin helpolla oikeussalissa. MIKSI? ”Mul oli merkitty työvuoro”. Vapaapäivinä. Työvuoroa ei sitten kuitenkaan osoitettu Tähtisentielle jatkamaan pahasti kesken jääneitä teknisiä tutkimuksia tai briiffaamaan tutkimusten jatkajia, kuten olisi ollut kaiken järjen mukaista. Kuka oli merkinnyt Mäkiselle työvuoroja ja osoittanut tälle ”sivuhommia”; kaikenkarvaisia Ulvilan surmaan liittyneitä tehtäviä, vapaapäiviksi? MIKSI? Tapahtuiko tämä Mäkisen omasta toiveesta tai vaatimuksesta? ”Kuules Joutsenlahti, kun mää en ny haluukaan mennä sinne Tähtisentielle. Antaa Lapinniemen tai jonkun juoksennella siel puskissa ja istuu niis tyhmis palavereis. Mää en myöskään tarvii unta, ku oon muutenkin vissiin kohta kuolemassa. Vastahan täs on pari vuorokautta valvottu putkeen ja päivystetty ruumishuoneella. Mää haluaisin kuule tehdä näitä kunnon hommii ja pyöritellä ja analysoida näit kuvii ja tallenteit ja litteroida ja haastatella ja videoida ja tutkia ja ratkasta tän jutun omal tavallani tääl muualla ihan ite. Täs mitään turhii opaskirjoi tai virkaproseduurei tarvita”
(Kuka siis vastasi sen jälkeen teknisest tutkinnasta, vai mikä se... vastaava tekninen tutkinta?) No, siel paikan... paikan päällä? (Sen jälkeen, ni) No siel varmaan, varmaan ni tota sen jälkeen, kun mää rupesin tekeen näitä, näitä näitä niinku sivuhommii tästä, ni mä luulen, et Lapinniemi hoiteli sitä hommaa sitte, se kävi kaikki palaverit sillai, ku se ny sattu olee esimies ja..., se halus nämä kaikki palaveeraukset sun muut,pitää, ja, ja tota..., kaiketi sitte ni Lapinniemi ja taktinen tutkintaporukka hoitivat sen... kotietsinnät sun muut, mut minnuu ei siel sit tarvittuu ennää siellä. Mää tein vaan tämän..., sen yön ja tota sitte nii tua..n ruumishuoneen eteises tämän ulkopuolisen tutkinnan ja sit olin ruumiinavaukses mukana.
”En ole ollut tapauksen seuraavina päivinä asioiden kanssa tekemisissä, kun minulla oli kaksi päivää vapaata”. Hah. Mäkinen askaroi todistetusti Ulvilan tapauksen parissa aamusta iltaan 1. – 3.12.2006 huolimatta työvuorolistaan merkityistä vapaapäivistään. Mäkisellä oli seuraavina päivinä, kuukausina ja vuosina Ulvilan tapauksen kanssa varsin paljonkin tekemistä.
Mäkinen ajaa punaisella autollaa, uaa, punaisella autolla. Mäkisellä on pillit katolla, uaa, pillit katolla. Mäkinen pamputtaa kumisella pampulla, uaa, kumisella pampulla. Mäkinen ei uhkaa Annelia putkalla, uaa, Annelia putkalla.
kokonaan pääsette tämän lukemaan naapurista:
https://hejac.com/forum/viewtopic.php?t=85&start=5590