Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Ross Sullivan]

^Mitkä tarkalleen ottaen ovat ne Gustafssonin "paskapuheet", joiden perusteella kuvittelet neurokirurgien Niilo Karikosken ja Teuvo Mäkelän tehneen diagnoosinsa?
Laitatko lainaukset ja niille lähteet. Samalla esittänet todisteet väittämällesi Gustafssonin suorittamalle aivovamman "esittämiselle"-

Niitä samoja paskapuheita, että hän on muka herännyt neljän päivän tajuttomuuden jälkeen ja, että hänen päässään olisi ollut 11 puukoniskua tai, että hänellä olisi ollut muka pitkä ja tarkkarajainen muistiaukko.

[Ross Sullivan]

Niin, kumpihan mahtaa puhua paskaa, "Ross Sullivan" vai neurotraumatologian professori Olli Tenovuo:

Olli Tenovuo

Docent, Faculty of Medicine
MD, PhD, Prof. of Neurotraumatology
Pathophysiology, diagnostics, treatment, and prognosis of traumatic brain injury

...

Areas of expertise

traumatic brain injury
rehabilitation
biomarkers
imaging

Biography

I have a long and profound experience in the field of traumatic brain injuries (TBIs), both clinically and scientifically.

Jokainen saa tietenkin olla asiasta kumpaa mieltä tahansa.

Entäs kumpi puhuu paskaa:

JasseHames vai prof. Hirvensalo?

[Ross Sullivan]

Ortopedi Hirvensalon lausunnot medialle olivat toista, kuin mitä hän lopulta oikeuslausunnossaan totesi.

Esimerkiksi etp:n johdannossa:

Potilaan nopea toipuminen tajuttomuudesta ja toipuminen käveleväksi eivät myöskään viittaa kovin merkittävään aivoruhjeeseen.

Hän siis myöntää vuonna 1960 diagnosoidun aivoruhjeen olleen mahdollinen, jopa merkittävän aivoruhjeen, muttei kaiketi kovin merkittävän aivoruhjeen.

Hirvensalon kommentit ovat täynnä ympäripyöreitä tulkinnallisuuksia.

Gustafsson käveli ensimmäisen kerran tuettuna 9 päivää vammautumisensa jälkeen, mikä sopii vähintään keskivaikeaan aivovammaan.

On helppo yhtyä Hirvensalon näkemykseen, että jollei Gustafsson olisi toipunut käveleväksi, kyse olisi ollut muusta kuin ei kovin merkittävästä aivoruhjeesta.

Muuten ihan hyvä yritys, mutta sitaatit edellä ovat oikeudessa lausuttuja.

[LexVeritas]

^Mitkä tarkalleen ottaen ovat ne Gustafssonin "paskapuheet", joiden perusteella kuvittelet neurokirurgien Niilo Karikosken ja Teuvo Mäkelän tehneen diagnoosinsa?
Laitatko lainaukset ja niille lähteet. Samalla esittänet todisteet väittämällesi Gustafssonin suorittamalle aivovamman "esittämiselle"-

Niitä samoja paskapuheita, että hän on muka herännyt neljän päivän tajuttomuuden jälkeen ja, että hänen päässään olisi ollut 11 puukoniskua tai, että hänellä olisi ollut muka pitkä ja tarkkarajainen muistiaukko.

Mitään todisteita Karikoskelle ja Mäkelälle valehtelusta ei tosiaan ole, ei myöskään todisteita aivovamman esittämisestä.

Korjataan virheellisyyksiä:

- Gustafsson ei edelleenkään ole väittänyt heränneensä 4 päivän tajuttomuuden jälkeen.
- Gustafsson ei ole kuulusteluissa väittänyt päässään olleen 11 puukoniskua
- Gustafssonin muistiaukko kaikkinensa sopii hänellä diagnosoituun aivovammaan

Hirvensalon etp:n lausunto Gustafssonilla mahdollisesti olleesta merkittävästä aivoruhjeesta on tosiaan merkittävä.

Minunhan ei tarvitse tässä "väittelyssä" yrittää mitään: Korjailen vain älyttömiä oletuksia ja virheellisiä väittämiä rutiininomaisesti muun tekemisen ohessa.

[Ross Sullivan]

^Mitkä tarkalleen ottaen ovat ne Gustafssonin "paskapuheet", joiden perusteella kuvittelet neurokirurgien Niilo Karikosken ja Teuvo Mäkelän tehneen diagnoosinsa?
Laitatko lainaukset ja niille lähteet. Samalla esittänet todisteet väittämällesi Gustafssonin suorittamalle aivovamman "esittämiselle"-

Niitä samoja paskapuheita, että hän on muka herännyt neljän päivän tajuttomuuden jälkeen ja, että hänen päässään olisi ollut 11 puukoniskua tai, että hänellä olisi ollut muka pitkä ja tarkkarajainen muistiaukko.

Mitään todisteita Karikoskelle ja Mäkelälle valehtelusta ei tosiaan ole, ei myöskään todisteita aivovamman esittämisestä.

Korjataan virheellisyyksiä:

- Gustafsson ei edelleenkään ole väittänyt heränneensä 4 päivän tajuttomuuden jälkeen.
- Gustafsson ei ole kuulusteluissa väittänyt päässään olleen 11 puukoniskua
- Gustafssonin muistiaukko kaikkinensa sopii hänellä diagnosoituun aivovammaan

Hirvensalon etp:n lausunto Gustafssonilla mahdollisesti olleesta merkittävästä aivoruhjeesta on tosiaan merkittävä.

Minunhan ei tarvitse tässä "väittelyssä" yrittää mitään: Korjailen vain älyttömiä oletuksia ja virheellisiä väittämiä rutiininomaisesti muun tekemisen ohessa.

Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:

"Puukoniskujen aiheuttamat vammat

Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois (29.3.2004, s. 4)."

Väitetty muistiaukko ei ole millään tavoin linjassa vammojen kanssa.

"Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi."

[MikaK]

- Gustafsson ei edelleenkään ole väittänyt heränneensä 4 päivän tajuttomuuden jälkeen.

Ai ei vai? Motivaatio liioitella vammojaan on todennäköisesti vain syyllisellä. Jännän tarkkarajainen muistiaukko. Vain itse teot jää muistamatta. Tuollaisen muistamattomuuden syntyminen vahingossa lienee ison lottovoiton todennäköisyyden luokkaa.

"Gustafsson kuitenkin myönsi tiistaina tiedotusvälineiden hänelle ennalta esittämiin kysymyksiin vastatessaan, että hänellä on muistiaukkoja 45 vuoden takaisista surmayön tapahtumista.

Hän sanoi muistavansa surmaillasta sen, että neljän nuoren seurue meni nukkumaan ja toivotti toisilleen hyvää yötä.

- Sen jälkeen en muista, oliko keskiviikko vai torstai, kun heräsin sairaalasta, Gustafsson kertoi."

[LexVeritas]

"Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin?”

Kysymyksessä oli tosiaan kysymys - ei väite - jossa Gustafssonilla ilmiselvästi sekoittuvat yhteen niin ruhje- kuin mahdolliset teräasevammatkin.

"Ison ventin" eli joko posken läpihaavojen tai ohimon ruhjehaavan syntymekanismeista ei ole tietoa. Gustafssonin niskassa todettujen teräasevamma-arpien syntyhistoriasta ei myöskään. Gustafssonin silmäkulmassa on todettu olleen "iskun jälki" mutta minkä iskun, siitä ei ole tietoa. Leuassa on ollut ruhjehaava.

Öhman ei oikeudessa halunnut kertoa, mikä olisi hänen mielestään ollut Gustafssonin muistiaukon sopiva pituus.

Keskivaikeassa aivovammassa muistiaukon tyypilliseksi pituudeksi on kuitenkin määritelty 1-7 vuorokautta.

Ilmeisestikin Ross "Back to the Future" Sullivan kuvittelee, että 2000-luvun Gustafssonin puheet ja Turun Sanomien uutisankat olisivat vaikuttaneet neurokirurgien Niilo Karikosken ja Teuvo Mäkelän aivovammadiagnoosiin Töölön sairaalassa kesällä 1960.

Tiedossa ei ole, että Gustafsson olisi valehtelulla tai esittämisellä vaikuttanut diagnoosiinsa vuonna 1960.

[LexVeritas]

- Gustafsson ei edelleenkään ole väittänyt heränneensä 4 päivän tajuttomuuden jälkeen.

Ai ei vai? Motivaatio liioitella vammojaan on todennäköisesti vain syyllisellä. Jännän tarkkarajainen muistiaukko. Vain itse teot jää muistamatta. Tuollaisen muistamattomuuden syntyminen vahingossa lienee ison lottovoiton todennäköisyyden luokkaa.

"Gustafsson kuitenkin myönsi tiistaina tiedotusvälineiden hänelle ennalta esittämiin kysymyksiin vastatessaan, että hänellä on muistiaukkoja 45 vuoden takaisista surmayön tapahtumista.

Hän sanoi muistavansa surmaillasta sen, että neljän nuoren seurue meni nukkumaan ja toivotti toisilleen hyvää yötä.

- Sen jälkeen en muista, oliko keskiviikko vai torstai, kun heräsin sairaalasta, Gustafsson kertoi."

Voisit mielestäni monen vuoden jankkaamisen jälkeen opetella 4 päivän tajuttomuuden ja 4 päivän muistiaukon eron.

On selvää, ettet ole opetellut edes alkeita.

Muistiaukon tarkkarajaisuus johtui hyvinkin mahdollisesti siitä, että Gustafsson tosiaankin nukkui tajuntansa/muistinsa menettäessään. Vammautumishetken jälkeinen palautumaton muistiaukko on tyypillinen aivovammapotilaille.

Kerrataan perusasioita:

Vamman jälkeinen muistiaukko (posttraumaattinen
amnesia, PTA) on terminä hieman harhaanjohtava, sillä se
ei tarkoita muistiin osalta täysin pimeäksi jäänyttä aikaa,
vaan ajanjaksoa, jolta yhtenäiset jatkuvat muistikuvat
puuttuvat. On aika tavallista, että vammautumispaikalta
on joku hämärä muistikuva. Sitten saattaa olla täysin
pimeää aikaa, jonka jälkeen alkaa jälleen tulla yksittäisiä
muistikuvia, kunnes yhtenäisempi tapahtumamuisti
palautuu. Tälle muistiaukoksi määritellylle ajalle on
tyypillistä usein voimakas väsymys, ehkä ajoittainen lievä
sekavuus, ja päivittäisen tapahtumamuistin katkonaisuus.
Vammaa edeltää usein jonkin kestoinen muistikatkos. Sen
pituus ei kovin luotettavasti kuvaa vamman vaikeusastetta,
ja monissa vaikeissakaan vammoissa sitä ei ole juuri
lainkaan. Toisaalta pitkä vammaa edeltävä muistiaukko
merkitsee yleensä aina vaikeahkoa vammaa. Vammaa
edeltävien tapahtumien osalta muistikuvat palaavat usein
ainakin osittain ajan myötä, mutta vamman jälkeen olevan
muistikatkon ajalta ne jäävät pysyvästi puuttumaan.
Pitää muistaa, että sekä tajunnan alenemaan että
muistiaukon kestoon voi vaikuttaa erilaisia sekoittavia
tekijöitä, jotka vaikeuttavat niiden arviointia. Tällaisia
ovat esimerkiksi vakavat muut vammat, potilaalle tehdyt
leikkaukset, voimakkaat lääkitykset tai päihtymystila
vammautumisen aikana. Myös psyykkisellä mekanismilla
syntyvä muistikatko on mahdollinen lähinnä voimakkaasti
järkyttävien onnettomuuksien yhteydessä. Niinpä
aivovamman vakavuuden luokitteluun liittyy usein
epävarmuutta, joka täytyy ottaa huomioon myös
arvioitaessa vamman toipumisennustetta /i]

[Ross Sullivan]

"Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin?”

Kysymyksessä oli tosiaan kysymys - ei väite - jossa Gustafssonilla ilmiselvästi sekoittuvat yhteen niin ruhje- kuin mahdolliset teräasevammatkin.

"Ison ventin" eli joko posken läpihaavojen tai ohimon ruhjehaavan syntymekanismeista ei ole tietoa. Gustafssonin niskassa todettujen teräasevamma-arpien syntyhistoriasta ei myöskään. Gustafssonin silmäkulmassa on todettu olleen "iskun jälki" mutta minkä iskun, siitä ei ole tietoa. Leuassa on ollut ruhjehaava.

Öhman ei oikeudessa halunnut kertoa, mikä olisi hänen mielestään ollut Gustafssonin muistiaukon sopiva pituus.

Keskivaikeassa aivovammassa muistiaukon tyypilliseksi pituudeksi on kuitenkin määritelty 1-7 vuorokautta.

Ilmeisestikin Ross "Back to the Future" Sullivan kuvittelee, että 2000-luvun Gustafssonin puheet ja Turun Sanomien uutisankat olisivat vaikuttaneet neurokirurgien Niilo Karikosken ja Teuvo Mäkelän aivovammadiagnoosiin Töölön sairaalassa kesällä 1960.

Tiedossa ei ole, että Gustafsson olisi valehtelulla tai esittämisellä vaikuttanut diagnoosiinsa vuonna 1960.

Blexi taas totuttuun tapaan yrittää epätoivoisesti selitellä Nissen valehtelemisia.

Onpas muuten surkea olkiukko! En usko, että Nisse olisi valehdellut ja puhunut paskaa ainoastaan julkisuudessa. Todennäköisesti hän tehnyt sitä myös Karikoskelle ja Mäkelälle.

[Ross Sullivan]

- Gustafsson ei edelleenkään ole väittänyt heränneensä 4 päivän tajuttomuuden jälkeen.

Ai ei vai? Motivaatio liioitella vammojaan on todennäköisesti vain syyllisellä. Jännän tarkkarajainen muistiaukko. Vain itse teot jää muistamatta. Tuollaisen muistamattomuuden syntyminen vahingossa lienee ison lottovoiton todennäköisyyden luokkaa.

"Gustafsson kuitenkin myönsi tiistaina tiedotusvälineiden hänelle ennalta esittämiin kysymyksiin vastatessaan, että hänellä on muistiaukkoja 45 vuoden takaisista surmayön tapahtumista.

Hän sanoi muistavansa surmaillasta sen, että neljän nuoren seurue meni nukkumaan ja toivotti toisilleen hyvää yötä.

- Sen jälkeen en muista, oliko keskiviikko vai torstai, kun heräsin sairaalasta, Gustafsson kertoi."

Hän siis Blexin mukaan heräsi muistiaukosta.

[LexVeritas]

^Kyllä vain! Hänellä kenties "syttyi lamppu päässä" aivan kuten Samilla:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tun ... ta/9112210

En nyt koe olevani mitenkään epätoivoinen korjaillessani virheellisiä olettamuksianne 20 vuotta sitten lainvoiman saaneista asioista.

Gustafsson ei ole koskaan väittänyt olleensa 4 päivää tajuttomana. Nähdäkseni on epätoivoista väittää Gustafssonin valehdelleen "4 päivän tajuttomuudesta" sillä perusteella, että hän kertoi heränneensä eikä esim. havahtuneensa. Mielestäni kaikesta päätellen kävi niin, että Gustafsson herätessään heräsi ts. hän havahtui herätessään. Hän siis aamulla herätessään unesta heräsi samalla myös muistikatkoksestaan, johon tilaan tyypillisesti liittyy erittäin syvä väsymys.

Hieman toki panee ihmetyttämään, mikä mahtaa olla motiivinne edes yrittää todistella asioita noin heppoisin eväin. Mutta ei siinä mitään, jatkakaa.

[Ross Sullivan]

^Kyllä vain! Hänellä kenties "syttyi lamppu päässä" aivan kuten Samilla:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tun ... ta/9112210

En nyt koe olevani mitenkään epätoivoinen korjaillessani virheellisiä olettamuksianne 20 vuotta sitten lainvoiman saaneista asioista.

Nähdäkseni on epätoivoisempaa väittää Gustafssonin valehdelleen "4 päivän tajuttomuudesta" sillä perusteella, että hän kertoi heränneensä eikä esim. havahtuneensa. Mielestäni kaikesta päätellen kävi niin, että Gustafsson herätessään heräsi ts. hän havahtui herätessään. Hän siis aamulla herätessään unesta heräsi samalla myös muistikatkoksestaan, johon tilaan tyypillisesti liittyy erittäin syvä väsymys.

Hieman toki panee ihmetyttämään, mikä mahtaa olla motiivinne edes yrittää todistella asioita noin heppoisin eväin. Mutta ei siinä mitään, jatkakaa.

"Pahoinpitelyä edeltävältä ajalta on kadonnut ainakin viikko. "

Lisäksi Sami on edelleen työkyvytön.

[LexVeritas]

^Samilla oli luokitusasteeltaan vaikea aivovamma. Gustafssonilla sen sijaan diagnosoituna ilmeisestikin keskivaikea aivovamma.

Ymmärrätkö näiden välisen eron?

[Ross Sullivan]

^Samilla oli luokitusasteeltaan vaikea aivovamma. Gustafssonilla sen sijaan diagnosoituna ilmeisestikin keskivaikea aivovamma.

Ymmärrätkö näiden välisen eron?

Ymmärrän, että sinun mukaasi kyseessä on välillä jatkumo ja sitten toisinaan taas ei.

Keskivaikeasta aivovammasta palautuu työkykyyn nopeasti. Se on ainakin Nissen tapauksesta opittu.

[LexVeritas]

^Et ilmeisestikään ymmärrä, että aivovamman todellinen vakavuusaste ja toipuminen ovat tapauskohtaisia. Tenovuon Olli voi auttaa sinua siinä:

Sekä aivovammat että niiden oireet ovat monimuotoisia ja
yksilöllisiä. Aivovammautuneet ihmiset ovat tavallisia ihmisiä, joille
vammautuminen on voinut tuoda suuriakin muutoksia elämään.
Oireet voivat vamman vakavuuden mukaan kestää muutamia
päiviä tai jäädä pysyviksi. Oireisiin vaikuttavat lukuisat eri
tekijät. Näitä ovat muun muassa vammaenergian
voimakkuus ja sen suunta, vammautuneen
ikä, perinnölliset tekijät sekä aiemmat
aivojen vammat tai sairaudet. Aivovammat
vaihtelevat vakavuudeltaan hyvin lievistä
aivotärähdyksistä erittäin vakaviin ja pysyvään
tajuttomuuteen johtaviin vammoihin. Aivovamma
on myös tavallisin tapaturmainen kuolinmekanismi.
Vuosittain aivovammaan kuolee Suomessa noin 1 000 henkilöä,
joista suurin osa välittömästi tai ainakin ennen ehtimistä
sairaalaan. Sairaalaan asti hengissä ehtineistä suurin osa
selviää. Aivovammat jaetaan lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin
aivovammoihin.
Aivovamma on vakavuudeltaan kuitenkin jatkumo, jossa ei ole
olemassa selviä rajakohtia. Niinpä ei ole olemassa yksiselitteistä
määritelmää siitä, mikä on aivotärähdys tai lievä aivovamma ja
mikä taas vakava vamma. Hoidollisia ja ennusteellisia tarkoituksia
varten tällainen arvio kuitenkin aina tehdään. Luotettava
luokittelu edellyttää, että edellä kuvatut asiat on alkuvaiheessa
huolellisesti arvioitu, mukaan lukien aivojen kuvantamistutkimukset.
Vaikeusasteluokittelua vaikeuttavat tekijät ovat vammapotilailla
yleisiä. Luotettavastikin tehty alkuvaiheen vaikeusastearvio on vain
kohtalaisesti ennusteellinen toipumisen suhteen, sillä toipumiseen vaikuttavat
lukuisat tekijät, joita kaikkia ei edes kunnolla
tunneta.

Yritä sisäistää ensin tämä, niin palataan sitten aivovamma-astialle!