Rami Mäkisen / Matti Rämön kirja "Oikeusmurha - Kuinka järjestelmä tuhosi Auerin perheen"

[Hermione]

Jos Annelin syyttömyys on niin varmaa, niin miksi KRP tutkii myös häntä?

Ihmeen tyhmiä kyllä Suomen poliisissa ovat, kun täällä jopa on fiksumpia ja tietävimpiä ihmisiä.

Oletko nyt ihan varma, että KRP siellä pää punaisena etsii uutta näyttöä Annelin syyllisyyden tueksi?

Näillä on kädet täynnä tutkintalinjoja, jotka on suljettu dna:n vuoksi sekä sellaisia, joita ei koskaan ole edes otettu tutkintaan.

[Susku London]

Haluaako joku avata, millä tavoin kirja kumoaa myös kaiken muun näytön, paitsi lasten puheet?

Mitään muuta näyttöä ei ollut, kuin lasten puheet, joihin väärät tuomiot tukeutuvat. Poliisin oma huippuasiantuntija lääkäri Minna Joki-Erkkilä selitti, että immenkalvot ovat kasvaneet kaikille tytöille takaisin, eikä rikoksen mahdollisuutta voida sulkea pois, VAIKKA lasten hurjissa tarinoissa immenkalvoiosta ei olisi jäänyt jäljelle jälkeäkään. Kts. lähteenä esim. oikeustoimittaja Mikko Niskasaaren blogi.

Ote Oikeusmurha kirjasta "Luku 11 Arvet, joita pelkkä silmä ei näe".

"Lasten kuvailema seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta oli niin mittavaa ja raakaa, että sen olisi täytynyt jättää lapsiin fyysisiä ja henkisiä jälkiä.
Kukaan Amandaa ja tämän nuorempia sisaruksia seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen välisenä aikana tavannut opettaja tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ei kuitenkaan ollut havainnut merkkejä lasten kuvailemasta väkivallasta. Ainakaan sellaisista ei ole minkäänlaisia kirjauksia lasten terveystiedoissa."

Oikeusoppineet ovat mediassa tiedottomia myös. Kaikkihan on salattu.

Oikeusoppineiden ei pitäisi lausua julkisuudessa mitään asioista, joista he eivät tiedä tarpeeksi kattavasti. Ei riitä, että joku tuttu poliisi, syyttäjä tai kolleega on jotain mieltä asiasta ollut.

Toimittajilla on nyt ilmeisesti runsaasti tätä salaisempaa tietoa jaossa? Odotan itse innolla että pääsen kirjaan perehtymään.

Kyllä, näin on. Et tule pettymään.

Oikeusoppineiden yleinen kanta vaikuttaisi olevan selkeä.
Jos paljastuu että tuomio perustui vain lasten puheisiin, jotka on myöhemmin peruttu, kyseessä olisi skandaali. Jos taas paljastuu että ainoa asia joka ei ole linjassa on lasten puheet, ja muu näyttö pitää - kyse on tuomion korjaamisesta.

Kyseessä on skandaali. Siksi syyttäjä ei halua, että totuus paljastuu kansalle.

Pidän itse erittäin epätodennäköisenä että asiaa olisi palautettu yhtään mihinkään, jos ainoa näyttö olisi lasten puheet. Ja nyt puheetkin on peruttu. Mentäsiin siis uudelle kierrokselle ilman mitään näyttöjä. En tiedä minkälainen tuomari tällaisen päätöksen huvikseen tekisi.

Luettuani korkeimman oikeuden purkupäätöksen läpi kolmeen kertaan, ajattelin asiasta juuri niinkuin sinäkin. Ajattelin, että korkki taputteli jutun, eikä matopurkkia lähdettäisi avaamaan. Erehdyin. Kukaan ei tiedä tällä hetkellä mitä jatkossa seuraa. Meinaako valtakunnansyyttäjä kolmen syyttäjän voimin taistella jälleen kaikki kolme oikeusastetta läpi? Onko edessä useiden vuosien oikeustaisto, jossa toisena osapuolena on syyttömät ihmiset, ja toisena viranomainen resursseinaan koko valtion kassa?

Jos paljastuu että muuta näytöä olikin sittenkin runsaasti, ja toimittajat ovat itse lähteneet spinnaamaan juttua oikeusmurhan suuntaan, ja pelkästään sen takia että lapset kumosivat puheensa, silloin kyseessä ovat ryvettyneet toimittajat - ei suinkaan systeemi.

Otava on iso kustannusyhtiö. Se ei lähde heppoisesti kustantamaan kirjaa aiheesta, ellei toimittajilla ole vedenpitävä näyttö kirjoitustensa perusteiksi. Otavan sivuilla kerrotaan kirjoittajista seuraavaa:

Rami Mäkinen on rikosaiheisiin erikoistunut tietokirjailija ja Suomen tunnetuimpiin kuuluva rikosjournalisti. Palkinnot: STT:n journalistipalkinto (Eero A. Berg -palkinto), 2002 ja Ilta-Sanomien journalistipalkinto 2014

VTM Matti Rämö on Suomen Kuvalehden toimittaja, joka on erikoistunut tutkivaan journalismiin ja elokuvaan.
Palkinnot: Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinto 2019.

Jännityksellä jään odottamaan kumpi tässä suhmuroi, oikeuslaitos vai toimittajat.

Minä odotan tätä heureka hetkeä päättäjien piireissä. Auerin tapaus tulee muuttamaan paljon. Poliisissa on tehty vuosien varrella hiljakseen muutoksia parempaan, ettei Auerin tapaista sotkua pääsisi käymään uudestaan, mutta Auerille itselleen ei ole myönnetty poliisin tekemiä vääryyksiä. Ehkä sekin päivä vielä koittaa.

[Como es?]

Haluaako joku avata, millä tavoin kirja kumoaa myös kaiken muun näytön, paitsi lasten puheet?

...

Otava on iso kustannusyhtiö. Se ei lähde heppoisesti kustantamaan kirjaa aiheesta, ellei toimittajilla ole vedenpitävä näyttö kirjoitustensa perusteiksi. Otavan sivuilla kerrotaan kirjoittajista seuraavaa:

Rami Mäkinen on rikosaiheisiin erikoistunut tietokirjailija ja Suomen tunnetuimpiin kuuluva rikosjournalisti. Palkinnot: STT:n journalistipalkinto (Eero A. Berg -palkinto), 2002 ja Ilta-Sanomien journalistipalkinto 2014

VTM Matti Rämö on Suomen Kuvalehden toimittaja, joka on erikoistunut tutkivaan journalismiin ja elokuvaan.
Palkinnot: Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinto 2019.

Jännityksellä jään odottamaan kumpi tässä suhmuroi, oikeuslaitos vai toimittajat.

Minä odotan tätä heureka hetkeä päättäjien piireissä. Auerin tapaus tulee muuttamaan paljon. Poliisissa on tehty vuosien varrella hiljakseen muutoksia parempaan, ettei Auerin tapaista sotkua pääsisi käymään uudestaan, mutta Auerille itselleen ei ole myönnetty poliisin tekemiä vääryyksiä. Ehkä sekin päivä vielä koittaa.

Otava julkaisi v. 2018 erään tunnetun lääkärin teoksen, joka HS:n mukaan "vilisee virheitä. Jutussa asiantuntijat sanovat sen väitteiden olevan outoja ja jopa vaarallisia". S-ryhmä ja Kesko poistivat sen myynnistä ja lääkärin työsuhde irtisanottiin.
https://yle.fi/a/3-10564561
Tuossa esimerkki, millaisia kirjoja Otava on julkaissut.

Mäkinen-Rämö: Oikeusmurha-teoksen kirjoittajasta Rami Mäkinen voi lukea taustatietoa, joka on aika rajua.
https://journalisti.fi/artikkelit/2023/ ... unnitelma/

[Suurluuppi]

Haluaako joku avata, millä tavoin kirja kumoaa myös kaiken muun näytön, paitsi lasten puheet?

Mitään muuta näyttöä ei ollut, kuin lasten puheet, joihin väärät tuomiot tukeutuvat. Poliisin oma huippuasiantuntija lääkäri Minna Joki-Erkkilä selitti, että immenkalvot ovat kasvaneet kaikille tytöille takaisin, eikä rikoksen mahdollisuutta voida sulkea pois, VAIKKA lasten hurjissa tarinoissa immenkalvoiosta ei olisi jäänyt jäljelle jälkeäkään. Kts. lähteenä esim. oikeustoimittaja Mikko Niskasaaren blogi.

Ote Oikeusmurha kirjasta "Luku 11 Arvet, joita pelkkä silmä ei näe".

"Lasten kuvailema seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta oli niin mittavaa ja raakaa, että sen olisi täytynyt jättää lapsiin fyysisiä ja henkisiä jälkiä.
Kukaan Amandaa ja tämän nuorempia sisaruksia seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen välisenä aikana tavannut opettaja tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ei kuitenkaan ollut havainnut merkkejä lasten kuvailemasta väkivallasta. Ainakaan sellaisista ei ole minkäänlaisia kirjauksia lasten terveystiedoissa."

Oikeusoppineet ovat mediassa tiedottomia myös. Kaikkihan on salattu.

Oikeusoppineiden ei pitäisi lausua julkisuudessa mitään asioista, joista he eivät tiedä tarpeeksi kattavasti. Ei riitä, että joku tuttu poliisi, syyttäjä tai kolleega on jotain mieltä asiasta ollut.

Toimittajilla on nyt ilmeisesti runsaasti tätä salaisempaa tietoa jaossa? Odotan itse innolla että pääsen kirjaan perehtymään.

Kyllä, näin on. Et tule pettymään.

Oikeusoppineiden yleinen kanta vaikuttaisi olevan selkeä.
Jos paljastuu että tuomio perustui vain lasten puheisiin, jotka on myöhemmin peruttu, kyseessä olisi skandaali. Jos taas paljastuu että ainoa asia joka ei ole linjassa on lasten puheet, ja muu näyttö pitää - kyse on tuomion korjaamisesta.

Kyseessä on skandaali. Siksi syyttäjä ei halua, että totuus paljastuu kansalle.

Pidän itse erittäin epätodennäköisenä että asiaa olisi palautettu yhtään mihinkään, jos ainoa näyttö olisi lasten puheet. Ja nyt puheetkin on peruttu. Mentäsiin siis uudelle kierrokselle ilman mitään näyttöjä. En tiedä minkälainen tuomari tällaisen päätöksen huvikseen tekisi.

Luettuani korkeimman oikeuden purkupäätöksen läpi kolmeen kertaan, ajattelin asiasta juuri niinkuin sinäkin. Ajattelin, että korkki taputteli jutun, eikä matopurkkia lähdettäisi avaamaan. Erehdyin. Kukaan ei tiedä tällä hetkellä mitä jatkossa seuraa. Meinaako valtakunnansyyttäjä kolmen syyttäjän voimin taistella jälleen kaikki kolme oikeusastetta läpi? Onko edessä useiden vuosien oikeustaisto, jossa toisena osapuolena on syyttömät ihmiset, ja toisena viranomainen resursseinaan koko valtion kassa?

Jos paljastuu että muuta näytöä olikin sittenkin runsaasti, ja toimittajat ovat itse lähteneet spinnaamaan juttua oikeusmurhan suuntaan, ja pelkästään sen takia että lapset kumosivat puheensa, silloin kyseessä ovat ryvettyneet toimittajat - ei suinkaan systeemi.

Otava on iso kustannusyhtiö. Se ei lähde heppoisesti kustantamaan kirjaa aiheesta, ellei toimittajilla ole vedenpitävä näyttö kirjoitustensa perusteiksi. Otavan sivuilla kerrotaan kirjoittajista seuraavaa:

Rami Mäkinen on rikosaiheisiin erikoistunut tietokirjailija ja Suomen tunnetuimpiin kuuluva rikosjournalisti. Palkinnot: STT:n journalistipalkinto (Eero A. Berg -palkinto), 2002 ja Ilta-Sanomien journalistipalkinto 2014

VTM Matti Rämö on Suomen Kuvalehden toimittaja, joka on erikoistunut tutkivaan journalismiin ja elokuvaan.
Palkinnot: Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinto 2019.

Jännityksellä jään odottamaan kumpi tässä suhmuroi, oikeuslaitos vai toimittajat.

Minä odotan tätä heureka hetkeä päättäjien piireissä. Auerin tapaus tulee muuttamaan paljon. Poliisissa on tehty vuosien varrella hiljakseen muutoksia parempaan, ettei Auerin tapaista sotkua pääsisi käymään uudestaan, mutta Auerille itselleen ei ole myönnetty poliisin tekemiä vääryyksiä. Ehkä sekin päivä vielä koittaa.

Pelkkää nimien tiputtelua, ja toteamus, että kaikki on täyttä tuubaa. Ja käskytys käydä lukemassa tietyn yleisön agreditoimien toimittajien ja blogistien jutut, ja uskoa kaikki.
En ole muuten täällä yllättymässä yhtään mistään. Joten ajatustenlukuun perustuva tulkintasi päässäni olevasta nykyisestä näkemyksestäni, jonka pohjalta kokisin jonkin yllätyksen, ei pidä paikkaansa.
En harrasta "oikeassaolemisurheilua" näissä asioissa. Olen vain kiinnostunut asioista.
Ainoa asia jonka olen tapauksesta lausunut on, että en usko että tuomari palauttaa huvikseen tapauksen kiertoon.
Jos asia olisi niin päivänselvä kuin väitetään, riittäisi että kopsauttaa nuijalla pöytään ja toteaa tuomion kumotuksi. Se on suorastaan velvollisuus.

Syy minkä takia se palautettiin oli, että lasten muuttuneiden kertomusten näyttöarvoa ei voitu arvioida KKO:ssa purkutuomion yhteydessä.
Heitä pitää henkilökohtaisesti kuulla.
Kun uudet lausunnot on todettu uskottaviksi, ja ne kattavat kaikki rikokset joista alkuperäset tuomiot tulivat, asia on taputeltu.

Ennen sitä en sano juuta enkä jaata asiasta. Enkä ainakaan kiellä ketään puhumasta eri vaihtoehdoista rikosfoorumilla.

[MEG]

Minä ymmärsin, että KO kumosi Auerin ja Kukan seksuaalirikostuomiot, ja antoi syyttäjälle oikeuden nostaa syyte uudelleen käräjäoikeudessa, jota mahdollisuutta valtakunnansyyttäjä päättikin käyttää.

[Pieni liekki]

Minä ymmärsin, että KO kumosi Auerin ja Kukan seksuaalirikostuomiot, ja antoi syyttäjälle oikeuden nostaa syyte uudelleen käräjäoikeudessa, jota mahdollisuutta valtakunnansyyttäjä päättikin käyttää.

Tiedoksesi, että KO (käräjäoikeus) ei sama asia kuin KKO (korkein oikeus).

[lehtori]

Mielestäni tämä kirja kuuluu Anneli Auerin tapauksesta kirjoitettujen kirjojen kärkisijoille. Tässä kirjassahan Jukka Lahden murhatutkintaan paneudutaan ”vain sen verran kuin oman näkökulmamme kannalta on tarpeellista”. Sen vuoksi olikin hienoa, että kirjassa käsiteltiin kattavasti Porin poliisin keskinäisiä kiistoja. Ne eivät liity mitenkään Jukan murhaan, mutta auttavat ymmärtämään minkä vuoksi Anneli Auerista alettiin myöhemmin muotoilemaan ainoaa syyllisehdokasta.

Olin jo pitkään toivonutkin kirjaa, jossa haastateltaisiin mm. Julia Korkmania, Pekka Santtilaa , Juha Joutsenlahtea, Mikko Niskasaarta ja Niina Bergiä, joten tämä kirja täytti nämä odotukset. Keijo Ahorinnan haastattelu oli yllätys. Luin äskettäin Katri Ylisen kirjan Saatanallinen paniikki, jossa Ylinen oli yrittänyt saada haastattelua Ahorinnalta liittyen 90-luvun saatananpalvontabuumiin. Ahorinta kieltäytyi haastattelusta ja kertoi polttaneensa kaiken saatananpalvontaan liittyvän materiaalin. Mietin silloin hieman leikilläni, että oliko hänen omatuntonsa kolkuttanut, kun oli ollut osallisena kokonaisen perheen tuhoamiseen. Ja näinhän se juuri olikin, sillä erotuksella, että Ahorinta oli itse myös tapauksessa uhri. Poliisit huijasivat hänet mukaan ja vääristelivät hänen lausuntojaan, josta hän teki kantelunkin. (Suosittelen tuota Katri Ylisen kirjaa muutenkin. Se sivuaa lyhyesti myös Anneli Auerin tapausta. Sydäntäni lämmitti se, että kirjoittaja kertoi lähettäneensä Annelille joulukortin vankilaan.)

Kun murhatutkinta viime vuoden lopulla siirtyi KRP:lle, luin paljon ihmettelyä siitä, miksei sitä ole siirretty jo iät ja ajat sitten. No, sehän tiedetään, että tämän takana oli Mikko Paatero. Mietin silloin, miksei kukaan toimittaja soita Paaterolle ja pyydä häneltä asiaan liittyen kommentteja. Kirjan myötä selvisi sekin: Mikko Paatero on terveydellisistä syistä menettänyt muistinsa Ulvilaan liittyvien asioiden suhteen.

Annan kirjoittajille kiitosta siitä, miten asiallisesti kirja on kirjoitettu. Itselläni voisi esim. Minna Joki-Erkkilästä kirjoittaessa syntyä kiusaus kirjoittaa skandaalinhakuisesti, mutta kirjoittavat eivät näin tee. Joku täällä pohti kuuntelevansa kirjan vasta äänikirjana. Itse en pystyisi. Kirja sisältää hyvin värikästä ja ahdistavaa seksuaalista sisältöä, jota voi olla vaikeampaa kuunnella kuin lukea. Toisaalta kirja sisältää niin paljon viittauksia eri lähteisiin, että kuuntelemalla ei tiedä mistä mikäkin tieto on peräisin, joka oli ainakin minulle tärkeää kirjaa lukiessa.

Itse asiaan eli seksuaali- ja väkivaltarikosten salaisten tuomioiden sisältöön ja perusteluihin: kokonaisuushan on jo vuosien varrella tullut hyvin selväksi, mutta niiden yksityiskohtainen lukeminen onnistui silti järkyttämään aivan perustavanlaatuisesti. En koe mielekkääksi alkaa tässä ihmettelemään räikeimpiä esimerkkejä, mutta niitä riittää ja paljon. Tämän kirjan julkaiseminen on tärkeää, koska nyt kun Annelin lapsillakaan ei ole mitään julkaisemista vastaan, ei ole enää ketään muuta suojeltavaa kuin asiattomasti toimineet viranomaiset.

[Miss Holmes #1]

Mä en päässyt vielä ensimmäisiä sivuja pidemmälle ’olemassa olevan henkilökohtaisen elämän vuoksi’.
Eli olen ”””joutunut””” keskittymään oikeaan, reaali elämään.
(Hups joka mulla on)

Nyt kun luen näitä kommentteja, koen entistä suurempaa ’vastarintaa’.
Taas on minusta jyrätty lapset 100/0.

Kuviteltiin, että lasten tarinoiden ’peruutus’ kumoaa kaikki tuomiot ja sillä hyvä.

Nyt ei mennytkään niin, vaan koko rumba alkaa alusta.

Sitäkö lapset toivoivat?
Oikeasti?

Kuka heille VALEHTELI, että puheiden peruminen kumoaa kaiken ja siinä se?

En usko sekunttiakaan siihen, että heitä olisi varoitettu/ valmisteltu tähän mitä nyt on edessä.

••••••
Ja loppujen lopuksi. Miettikää.

Ajetaanko tässä purussa nyt lasten etua vai Annelin ja Jensin etua?

Onko ne lapset pakko riepoa mukaan julkisuuteen taas kerran?
Eikö nämä asiat pitäisi käydä ’suljetuin ovin’ ja antaa lapsille rauha?
Antaa heille vihdoin aika parantaa haavat?

Tämä on mun mielestä aivan järkyttävää lasten pyöritystä betonimyllyssä vuosi toisensa jälkeen. Lähes ikuisuuden heidän elämässään vuosina.

Mä olen 100% varma, ettei kukaan lapsista halunnut tällaista ”mediamyllyä” asialle. He varmasti halusivat asian ratkeavan hiljaisuudessa ja vain lopputuleman olevan julkinen.

Minusta äiti toimii nyt taas kerran omaa napaansa tuijottaen, eikä näe muiden tunteita ollenkaan.

Ja oikeasti.
Mua oksettaa miten lapsia myllytetään edelleen.
He ovat voineet ilmaista asian äipän juristille, mutta kuka haki pukua? Anneli ja Jens.
Juridisesti olisi varasti ollut mahdollista, että lapset hakevat sitä vedoten valehteluun.

Mutta ei.
Tässäkin on taustalla äippä itse.

Pistää miettimään.

[Joosua]

^ Useimmissa ihmisissä asuu pieni materialisti. Enkä ole itsekään täysin siltä tartunnalta välttynyt. (arvostankin heitä jotka sanovat että raha ei merkitse heille mitään. Rippipappini sanoi näin ja ajeli uudella Ssab 99:llä joka silloin oli varsin kallis auto ja asui Espoon kalleimmalla alueella isossa uudessa rivarissa)

Mutta asiaan. Kyllä sellainen €urosade on tulossa, jos syytteet hylätään, siis kaikissa oikeusasteissa, että se kyllä helposti laittaa ajattelemaan asiaa käytännöllisemmin ja pikku harmitukset eivät ehkä niin paljon paina.
En oikein usko etteikö asianajaja olisi kertonut kuinka homma etenee. Ja kuinka kauan se voi suunnilleen kestää. Kyllä kaikki ovat varmaan ainakin suurin piirtein tietoisia jatkosta.

[Miss Holmes #1]

Mutta

Se on nykyään Tesla tai jokin muu kuin Toy-ota….jos et muuta saa….

Mä pelkään vähän samaa.
Ja se tässä hirvittää.
Samoin kuin tulevassa dokkarissa.

Mutta tois’aalta. Nämä ovat ihmisten omia valintoja, joita kaiketi pitäisi kunnioittaa.

Ja toki kunnioitan, jos se itku ja marina loppuu siihen, kun on itsensä altistanut omatoimisesti kaikelle.

….Ennen uskoin älyn voittoon
oli tapanani lueskella filosofiaa aamunkoittoon….

[Susku London]

Syy minkä takia se palautettiin oli, että lasten muuttuneiden kertomusten näyttöarvoa ei voitu arvioida KKO:ssa purkutuomion yhteydessä.
Heitä pitää henkilökohtaisesti kuulla.
Kun uudet lausunnot on todettu uskottaviksi, ja ne kattavat kaikki rikokset joista alkuperäset tuomiot tulivat, asia on taputeltu.

Lainaan alla blogikirjoitustani.

Anneli Auerin ja Jens Kukan seri-tuomiot purettiin vihdoin

https://anneliauer.com

Korkein oikeus on antamassaan päätöksessä yhtynyt purkua hakeneiden lausumassa esitettyyn:

Päämieheni ovat hakeneet tuomion purkamista ja asian palauttamista käräjäoi­keuteen muun muassa sillä perusteella, että uuden seikan perusteella on erit­täin painavia syitä saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen. Nähdäkseni tämä laissa säädetty peruste on ensisijainen siten, ettei asiassa tarvitse korkeimmassa oikeudessa lähteä ratkaisemaan, mikä on totuus asiassa. Asianomistajien ker­tomukset – uudet ja vanhat – tulee arvioida vasta uudessa oikeudenkäynnissä tuomion purkamisen jälkeen.

Asia etenee juuri kuten asianajaja Fredman on tilanteen nähnyt.

Toivottavasti uudella käräjäkierroksella tuomareina istuu ammattitaitoisia tuomareita, jotka osaavat kyseenalaistaa sellaisia perusasioita, kuten poliisin huippuasiantuntijan, gynekologi Minna Joki-Erkkilän suorittamat tutkimukset laittomalla UV-lampulla* lasten iholta saatananpalvonnan merkkejä tunnistaessaan. Näistä paljaille silmille näkymättömistä arvista valtakunnansyyttäjä tivaa selvitystä lapsilta, vaikka ainoa, joka niitä on nähnyt, on ko. lääkäri.

*Eräs Minfon nimimerkki selvitti aikoinaan lampun suomalaiselta valmistajalta, että lamppua ei ole kehitetty ihon tutkimiseen, eikä sillä ollut siihen tarkoitukseen vaadittavaa lupaa.

Rami Mäkisen ja Matti Rämön kirjassa Oikeusmurha - Kuinka oikeusjärjestelmä tuhosi Auerin perheen asiaa käsitellään luvussa 11.
Arvet, joita pelkkä silmä ei näe. Sivu 293.



.

[Miss Holmes #1]

Jos Annelin syyttömyys on niin varmaa, niin miksi KRP tutkii myös häntä?

Ihmeen tyhmiä kyllä Suomen poliisissa ovat, kun täällä jopa on fiksumpia ja tietävimpiä ihmisiä.

Oletko nyt ihan varma, että KRP siellä pää punaisena etsii uutta näyttöä Annelin syyllisyyden tueksi?

Näillä on kädet täynnä tutkintalinjoja, jotka on suljettu dna:n vuoksi sekä sellaisia, joita ei koskaan ole edes otettu tutkintaan.

Eiköhän KRP siellä pää punaisena etsi olemassa olevien todisteiden ja vihjeiden perusteella syyllistä.

Käyvät varmasti ensin läpi olemassa olevat aineistot. Varmasti ennen kaikkea häketallenteen, jolle surma on tallennettuna.

[Pieni liekki]

...

Huomaan, että olet tehnyt Oikeusmurha-kirjasta todella hyvän yhteenvedon. Olen ehtinyt lukea kirjaa puoliväliin ja todennut sen sisältävän paljon asiaa. Lasten jutut ovat olleet aikoinaan kyllä niin lennokkaita, että ihmettelen, kuinka kukaan ei ole niitä kyseenalaistanut epäluotettavina Santtilaa ja Finnilää lukuunottamatta.

[lehtori]

...

Huomaan, että olet tehnyt Oikeusmurha-kirjasta todella hyvän yhteenvedon. Olen ehtinyt lukea kirjaa puoliväliin ja todennut sen sisältävän paljon asiaa. Lasten jutut ovat olleet aikoinaan kyllä niin lennokkaita, että ihmettelen, kuinka kukaan ei ole niitä kyseenalaistanut epäluotettavina Santtilaa ja Finnilää lukuunottamatta.

Kiitos! Tämän kirjan suunniteltu julkaisupäivähän oli 15.1.2025 ja Helmet-sivuilla sivumääräksi mainitaan vieläkin 250 sivua vaikka kirjan lopullinen pituus on 429 sivua. Onkohan vielä noinkin viime metreillä tullut lisää asiaa, esim. haastatteluja, vai onko kirja ollut alunperin tarkoitus kirjoittaa näkemättä salaisia materiaaleja?

[Hermione]

Pelkkää nimien tiputtelua, ja toteamus, että kaikki on täyttä tuubaa. Ja käskytys käydä lukemassa tietyn yleisön agreditoimien toimittajien ja blogistien jutut, ja uskoa kaikki.

Susku taitaa olla täällä kirjoittajista yksi harvoista, jotka oikeasti ovat olleet vuosia hyvin lähellä näitä tapahtumia sekä ihmisiä, joille kirjassa kuvatut asiat tapahtuivat. Asuinsijainnistaan huolimatta.

Eli kun Susku jotain kommentoi, niin se on kyllä asiaa. Ei kannattaisi dissata heti kättelyssä.