Tulilahti 1959 (ketju 2)

[devil_doll]

Noiden iskujen suunnista ja vasemman puoleisuudesta voi päätellä että iskijä on ollut vasenkätinen ja molemmat uhrit kääntyneet ympäri jossain välissä hyökkäystä.

[Ezmery]

Noiden iskujen suunnista ja vasemman puoleisuudesta voi päätellä että iskijä on ollut vasenkätinen ja molemmat uhrit kääntyneet ympäri jossain välissä hyökkäystä.

Vasenkätisyys nostaa päätään!

En löytänyt kovin vakuuttavaa mainintaa siitä, kuinka vasenkätisyyteen oli tutkimusten varrella päädytty. Olisiko olleet juuri nuo ruumiinavauksen päätelmät, sillä puukonjäljestä sitä ei vakuuttavasti päätelty.

• Onkohan katkaistujen taimien tutkimuksista muuta tietoa olemassa kuin kriminaalilaboratorion vertailut Runarin Moraan? Kyllikin tapauksessahan taimea tutkittiin Helsingin yliopiston metsätieteen tohtorin Peitsa Mikkolan toimesta. (Tosin Tulilahdessa ei tarvinnut arvailla taimien katkaisun ajankohtaa.)

• Tutkittiinkohan epäiltyjen vasenkätisyyksiä? Viittaan jälleen Kyllikin keissiin, jossa vasenkätisyyttä syynättiin hyvinkin tarkkaan.

• Entä tutkittiinkohan lapionjälkiä kätisyyden määrittämiseksi? Eihän se kovin luotettava tutkimuskohde ole, mutta muiden kätisyysarveluiden vahvistamiseksi. Kysyin asiaa tekoälyltä ja sain aika havainnollistavan kuvan eroista.

Pennanen s. 212:
Kriminaalilaboratorio ei ottanut lausunnossaan kantaa siihen, kummassa kädessä puukko on ollut hetkellä, jolloin puuntaimi on katkaistu. Tulilahden kaksoismurhan tekijän oletettiin olleen vasenkätinen, mutta Runar Holmström oli oikeakätinen. Hän kantoi esimerkiksi kahleitaan oikealla kädellä.
Oikeakätinen henkilö käyttää eri askareissa myös vasenta kättään ja päinvastoin, mutta esimerkiksi puukon tai kirveen käytössä käytetään yleensä luonnostaan vahvempaa kättä

Keskisarja s. 76-77:
Yhteensopivuus olisi säkällä todistanut syyllisyyden, mutta yhteensopimattomuus ei todistanut kenenkään syyttömyyttä, myöskään tahkoamisen ja kuukauden työkäytön takia. Ovelasti Kriminaalilaboratorio vertasi eri veistelyitä. Viisi puupalaa ja verkonpuikko Ruuskasen kalamajalta antoivat »eräitä yhtäläisyyksiä männyn taimien katkaisupinnan kanssa», mutta eivät läheskään tarpeeksi.’

Silmiin osui asiaa selatessa Keskisarjan kirjasta tuo lause, jonka mukaan Ruuskasten kalamajaa oli ratsattu ja siellä olleita puupaloja tutkittu...

[Ross Sullivan]

Noiden iskujen suunnista ja vasemman puoleisuudesta voi päätellä että iskijä on ollut vasenkätinen ja molemmat uhrit kääntyneet ympäri jossain välissä hyökkäystä.

Miten siitä "vasemman puoleisuudesta" voi mielestäsi päätellä kätisyyden?

[Ezmery]

Eli puukon terästä löydettiin yksi 8 mm alue, joka sopii eräisiin (siis kuinka moneen?) rikosjälkeen. Tarvitaanko muuta? Puukko on nyt yhdistetty useampaan rikosjälkeen.

Kun puukolla katkotaan taimia, on luonnollista, että taimen sijainnista tms. riippuen katkaisuun käytettävä terän osa vähän vaihtelee. Eli puukkoa ei käytetä samalla tavalla joka taimen kohdalla.

Jäljelle jää kysymyksiä:
- Miksi puukon terästä ei löytynyt muita alueita, jotka olisivat täsmänneet edes osittain johonkin rikosjäljistä? Eikö terässä ollut yksilöiviä uurteita ja harjanteita muualla, kuin tuossa 8 mm alueella?
- Miksi tämä todiste ei riittänyt hyväksymään Runaria vastaan nostettuja syytteitä? Näin jälkikäteen monet tulkitsevat vuolukokeen yksinään riittävänä näyttönä, mutta miksi kriminaalilaboratoriokaan ei ollut vakuuttunut?

Yritin laskeskella "taimia", joita ilman juuria oli istuteltu pitkin Tulilahtea. Pääsin laskelmissani kymmeneen. Lisäksi talteen otettiin erinäinen määrä kantoja. Kyllä materiaalia on ollut vertailukokeita tehdä. Onko niin, että yhdessä taimessa oli jälkiä, jotka vastasivat pieneltä osalta Runarin Moraan? Entä muissa taimissa? Kai niitä kaikkia talteen otettuja todistusaineistossa olleita näreitä ja kantoja on tutkittu yhdessä puukon jälkien kanssa...? Olisipa enemmän tutkimusaineistoa saatavilla!

Haudan päälle kasatun puukasan väleihin oli asetettu noin metrin mittaisia kuusen ja männyn taimia niin, että maaston pinta näytti koskemattomalta eikä eronnut ympäristöstään. Pystytettyjen taimien päät todettiin teräaseella leikatuiksi.

Taimia oli kaikkiaan kahdeksan ja ne pakattiin paikalle hankittuun paperisäkkiin. Ympäristöstä löydettiin neljä kantoa, jotka irrotettiin juurineen ja pakattiin tutkimusta varten. Ne olivat haudasta neljän, viiden, kahdeksan ja 22 metrin päässä. Niiden paikat merkittiin.

Tulilahden rannasta leirilaiturin ja hautapaikan puolivälistä noin 95 metriä etelään metsässä, kasvullisuuden suojaaman kiven vieressä oli yhden sivun alle ulottuva syvennys, joka ilman mitään kaivamista on tarjonnut kätköpaikan. Sen kohdalta irrotetun sammalpeitteen alle oli kätketty retkeilyvarusteet ja asetettu sammalpeite päälle sekä pystytetty kaksi noin metrin korkuista teräaseella katkaistua kuusentainta naamioksi päälle. Taimien tyvet otettiin talteen. Niiden kantoja ei löydetty.

[Hurjimus]

Eihän tuo puukonjälki olisi riittänyt tuomioon, mutta käännetäänpä toisinpäin. Kuinka monta, tai monta tuhatta puukkoa olisi pitänyt testata, jotta olisi löydetty vastaavanlaisuus pari. Kumminkin puukon " katkaisukohdassa." tämä esiintyi.. Ei missään puukon körjessä. Kyllä luonnostaan tuollaisten taimienkin katkaisussa käytetään yleensä puuukon " tyviosaa"

[Cohle]

En löytänyt kovin vakuuttavaa mainintaa siitä, kuinka vasenkätisyyteen oli tutkimusten varrella päädytty.

Tappajan kätisyys taisi jäädä arvelun tasolle. En muista, mitä perusteita siinä oli takana, mutta eivät ne puheet varmasti tyhjästä syntyneet. Kätisyys on tällä foorumillakin keskusteluna ohitettu melko tehokkaasti.

Kiitokset noista tarkemmista vammakuvauksista, täytyy lukea ne vielä paremmalla ajalla tarkemmin.

Onko niin, että yhdessä taimessa oli jälkiä, jotka vastasivat pieneltä osalta Runarin Moraan? Entä muissa taimissa?

Kriminaalilaboratorion lausunnossa oli mainittu, että Runarin Moran terä oli 8 mm:n alueelta hyvin samanlainen kuin eräät rikosjäljet. Kyllä tuossa siis useampaan rikospaikan jälkeen viitataan.
Vuolukoe jättää paljon kysymyksiä kuitenkin. Esim. kummalla lappeella vuoltiin, miksei terästä löytynyt muita osumia, miten vuolukulma vaikuttaa, taimien syysuunnan vaikutus, jne.
Tuo vuolukokeen tulos laittaa Runarin kyllä ahtaalle. Samalla se on helppo ja mustavalkoinen todiste, jonka myötä kaikki muualle osoittava aihetodiste on kätevä heittää roskiin.

Noiden iskujen suunnista ja vasemman puoleisuudesta voi päätellä että iskijä on ollut vasenkätinen

Viitteitä tästä kyllä on. Puukoniskut vasemmalla puolella selkää, ja vielä niin, että iskut kohdistuvat ylöspäin. Nopeasti kun miettii, niin tappaja on lyönyt selän takaa vasurilla. Oikealla kädellä on tuollaisen jäljen tekeminen on luonnottomampaa, mutta ei toki mahdotonta. Tosin moni työkaluja käyttämään tottunut on yllättävän tehokas vasemmallakin kädellä, vaikka olisi luonnostaan oikeakätinen.

[Der Fanhder]

^Tavallaan karmivaa on se, ettei Eine suinkaan välittömästi ole vammoihinsa kuollut .

[Cohle]

Viesti vuodelta 2012:

Olen nähnyt laboratoriokuvat joissa verrattiin vuolujälkeä näreessä ja veitsen terää. Olivat kyllä identtiset. Veitsen terässä oli naarmuja yms. kulumaa molemmin puolin terää. Näreessä olleet jäljet vastasivat veitsenterän sitä puolta joka olisi ollut luonnollisesti närettä vasten mikäli vuolija oli vasenkätinen. Tuokin jättää jo spekuloinnille tilaa, sillä joku oikeakätinen voisi hyvinkin tehdä näreenkatkaisun vasenkätisesti ihan luonnostaan.

https://murha.info/rikosfoorumi/viewtop ... 50#p506450

[Hurjimus]

Tuossa kuusen katkaisussa todennäköisesti on käytetty molempia käsiä. Toisella taivutetaan runkoa ja toisella katkaistaan. Tällöin voi puukkokäsikin vaihtua ja toisilla vaan vasen käsi toimii paremmin, kuin toisilla. Itse esim lyön palloa vasenkätisesti.

[Cohle]

Lopuksi sananen vanhasta pääepäillystä Runar Holmströmistä. Magnus Öhmanin Runar-elämäkerta on ruotsinkielisenä jäänyt tälläkin palstalla valitettavan vähälle. Kirjassa avataan mielenkiintoisesti Runarin persoonaa, elämää ja toimia, mutta myös poliisin ja tuomioistuinten toimintaa. Axel Skogmanistakin paljastuu vähemmän edullisia seikkoja. Onkohan palstalaisilla mielenkiintoa Öhmanin kirjan suomenkielistä tiivistelmää kohtaan, jos sellaisen kirjoittaisin?

Runarin elämäkertaan palatakseni. Erityinen mielenkiinto itsellä on siihen, miten Runar tarkalleen ottaen tuotiin esille ja kytkettiin Tulilahden murhatutkintaan.

Lähtikö kaikki siitä, että Arne-proidi oli puhunut kylillä Runarin oudoista puheista, vai oliko suurempi painoarvo sillä, että Axel Skogman tunsi kuvaukseen sopivan mopomiehen?

Jos Öhmanin teoksen lukeneet voisi tätä avata, niin kiitokset etukäteen.

[Der Fanhder]

^Itselläni ei Öhmanin teosta enää ole, mutta muistaakseni se meni niin että paikkakuntalaiset isäntämiehet olivat tulleet näistä Arnen kertomuksista poliisille ilmoittamaan. Ja jos oikein muistan, niin halusivat vielä anonyymiteetinkin Runaria pelätessään.

[Ezmery]

Olen muutaman päivän pureutunut Arne Holmströmin persoonaan ja tarinointiin.
Arnea kuulusteltiin yhteensä kymmenen kertaa. Tässä oma tulkintani kokonaisuudesta.
Uskon, että Arne luki kaiken, mitä Tulilahdesta lehdissä kirjoitettiin. Mopedimiehen tuntomerkit julkaistiin hyvin varhaisessa vaiheessa tutkintaa ja ne luettuaan, istutti Arne veljensä Runarin mopedimiehen muottiin. Hän uskoi vakaasti, että Runar oli mopedimies, joka tappoi "jyväskyläneitoset" kuristamalla ja puukottamalla - "kuristaminen kun oli Runarin toimintatapa". Arne imi itseensä tarinaa ja julkaistuja valokuvia ja karttapiirroksia sekä kuvitteli itsensä tuokkospoikien veneeseen ja maisemoimaan hautaa kuusentaimilla. Arne kertoi uskomuksiaan lähiympäristössään kaikille, jotka vain jutuille jäivät.
Lähiympäristön taloissa pelättiin jo entuudestaan Runaria ja Arnen heittäessä vettä myllyyn höpötyksillään, hän lapsenomaisuudessaan tuli koonneeksi "todistajaverkoston", joka myös alkoi uskoa Arnen tapaan Runarin syyllisyyteen lopulta niin paljon, että ilmiantoivat Runarin poliisille.
Arne kovasti yritti tehdä Runarista syyllistä myös Kemissä ja Lammilla tapahtuneisiin surmiin. Runar oli monella tapaa sopiva syytetyksi. Hän todellakin muistutti kuvausta mopedimiehestä, hänen liikkumistaan ei ole tarkasti todistettu ja olihan hän erikoinen tyyppi. Mutta oliko Runar Tulilahden murhaaja kuten Arne uskoi?

[Der Fanhder]

^Muistaakseni Arne oli puhunut tuosta taimien istuttamisesta haudalle jo ennen kuin hautaa oli edes löydetty. Korjatkoon joku, jos olen väärässä.

[Cohle]

Arnea kuulusteltiin yhteensä kymmenen kertaa. Tässä oma tulkintani kokonaisuudesta.
Uskon, että Arne luki kaiken, mitä Tulilahdesta lehdissä kirjoitettiin.

Oliko kuulusteluissa kirjausta siitä, milloin Arne alkoi puhua hautaamisesta ja taimilla peittelystä?
Oliko esim. jo elokuun 1959 alkupuolella?

[Ezmery]

Oliko kuulusteluissa kirjausta siitä, milloin Arne alkoi puhua hautaamisesta ja taimilla peittelystä?
Oliko esim. jo elokuun 1959 alkupuolella?

En ole lukenut Öhmanin kirjaa, ehkä se pitää seuraavaksi yrittää saada käsiin... Tarkempaa kirjausta ajankohdasta, milloin Arne olisi jutustelunsa haudasta tai näreistä aloittanut en ole löytänyt. Epäilen kuitenkin sen tapahtuneen vasta kun asiasta oli kerrottu mediassa, kuten Gunnar Byman (alla) todisti.

Pennanen s. 59: "Heinäveden nimismies Ilmari Rauteva ilmoitti Einen ja Riitan ruumiiden löytymisestä STT:lle 21. elokuuta kello 12.00. Asiasta tiedotti ensimmäisenä STT:n päiväuutiset kello 12.30, jonka jälkeen uutinen oli iltapäivälehdissä ja seuraavana päivänä etusivun uutisena useissa sanomalehdissä." Uutisesta alkoi Tulilahden murhapaikan turistivyöry.

Pennanen s. 150: "Rikoskomisario Skogmanin mukaan hänen luokseen saapuneet isännät olivat kertoneet, että he eivät välittäneet siitä, että Runar teki murtoja ja varkauksia. Nyt heidän oli kuitenkin ollut pakko tulla puhumaan asiasta, kun Runar oli alkanut murhaamaan viattomia ihmisiä. Skogmanin mukaan isännät olivat olleet niin peloissaan, että he eivät halunneet nimiään julkisuuteen.
Rikoskomisario Skogman kuulusteli Arne Holmströmiä perjantaina 18.10. Vaasassa. Arne antoi tässä kuulustelussa itsestään vain henkilötiedot, mutta hän antoi ilmeisesti tällöin myös ymmärtää kuulustelijalle, että hän epäili veljensä olevan syyllinen kaksoismurhaan Heinävedellä. Tätä ei kuitenkaan merkitty pöytäkirjaan. Kun Arnea kuulusteltiin kolmen viikon kuluttua uudelleen, hän kertoi kuulustelijoille asioista jo enemmän yksityiskohtaisia tietoja. Hän kertoi keskustelleensa veljestään erään Nordmanin kanssa ja maininneensa silloin tälle, että hänen veljensä oli ehkä syyllistynyt kaksoismurhaan Heinävedellä. Arne mainitsi kuulustelussa pelkäävänsä omaa veljeään."

Kuulusteluissa Arne puhui oksista aika paljon. Tosin ne koskivat enemmänkin Runarin mopon piilottamiseen metsään ja sen peittämiseen risuilla. Tässä kaikki kuulusteluista poimitut kohdat, jotka viittasivat aiheeseen.
Lainaukset Arne Holmströmin ja lähitalojen todistajien kuulusteluista vapaasti suomennettuina:

Martin Johannes Sundvikin kuulustelu 12.11.1959:
"Arne Holmström oli sanonut, että hän heinänkorjuun jälkeen oli tehnyt matkan Itä-Suomeen. Holmström oli sanonut matkustaneensa junalla Jepposta Kuopioon ja sieltä edelleen toiselle paikkakunnalle, jonka nimeä kuulusteltava ei enää muistanut. Tämän yhteydessä Arne Holmström oli kertonut matkustaneensa veneellä ja nähneensä veneestä paikan, jossa tytöt Heinävedellä murhattiin."
”Arne Holmström hade sagt, att han efter höbärgningen hade gjort en resa till östra Finland. Holmström hade sagt, att han åkt tåg från Jeppo till Kuopio och därifrån vidare till en annan ort, vars namn förhörde inte längre kunde erinra sig. I samband med detta hade Arne Holmström berättat, att han hade färdats med båt och från båten sett platsen där flickorna i Heinävesi mördades.”

Arnen kuulustelu 17. marraskuuta 1959:
"Hän piilotti mopon metsään Röslonin lähelle. Se oli peitetty risuilla ja kuusenoksilla."
”Han gömde mopeden i skogen nära Röslon. Den var täckt med ris och grankvistar.”

Karl Gunnar Bymanin kuulustelu 20.11.1959 vapaasti lainaten:
"Arne Holmström oli kertonut, että hän oli ollut Heinävedellä ja että hän oli myös käynyt jyväskyläläistyttöjen haudoilla. Tämän yhteydessä hän ei ollut maininnut mitään siitä, että olisi tavannut veljensä Runarin, ei myöskään miten oli matkustanut haudoille, oliko ruumiit silloin jo löydetty tai muita vastaavia seikkoja.
Kuulusteltu sanoi, ettei hän muista tarkkaa päivää, jolloin Arne Holmström oli tullut heidän luokseen perunamaalle, mutta mitä todennäköisimmin se oli ollut syyskuussa, ja ainakin jyväskyläläistyttöjen ruumiit oli jo löydetty ja myös haudattu (hautajaisissa). Kuulusteltu tiesi, että Arne Holmström oli ollut matkalla yhden tai kahden viikon ajan, mutta hän ei tiennyt, milloin Holmström oli lähtenyt matkalle tai palannut siltä."
"Han är granne till Arne Holmström och att denne brukar besöka honom nu och då. Senaste september månad hade den avhörde med sin familj varit i färd med potatisupptagning och då hade Arne Holmström kommit till dem. Han hade därvid berättat, att han varit till Heinävesi samt även besökt jyväskyläflickornas gravar. Härvid hade han inte nämnt någonting om att han träffat sin broder Runar, hur han färdats till gravarna, om liken då redan hade hittats eller några andra likande omständigheter. Den avhörde sade sig ej kunna erinra dagen, när Arne Holmström besökt dem i potatislandet men hade det med all mannolikhet varit i september och hade åtminstone jyväskyläflickornas lik på redan hittats och änev begravts. Den avhörde visste, att Arne Holmström varit på en resa under en eller två veckor, men han sade sig varken veta när Holmström begivit ut på denna resa eller återvänt från den. "

Arnen kuulustelu 30. joulukuuta 1959:
"Hän sanoi, ettei mopoa voitaisi löytää, koska hän oli piilottanut sen niin hyvin, kuusten ja risujen alle, ettei kukaan voisi nähdä sitä."
"Hän oli sanonut, että he olivat tappaneet kaksi tyttöä niemessä, johon johti tie. Se oli siellä, mistä ruumiit myöhemmin löydettiin. Hän sanoi myös, että paikka oli peitetty oksilla."
”Han sade att mopeden inte kunde hittas, för han hade gömt den så väl, under granar och ris, så att ingen kunde se den.”
”Han hade sagt, att de hade dödat två flickor i en udde där det gick en väg ut. Det var där man senare hittade de döda. Han sade också att platsen var täckt med grenar.”

Arnen Kuulustelu 10. tammikuuta 1960 (ilmaus on epämääräinen, eikä siitä selviä, kenen sanomaksi se väitetään):
"Hän sanoi, ettei käytetty mitään teräasetta, vaan että tyttö oli kuristettu. Hän mainitsi myös jotakin siitä, että paikka oli peitetty oksilla."
”Han sa att det inte var något stickvapen som användes, utan att de hade kvävt henne. Han nämnde också något om att den platsen var täckt med grenar.”

Arnen Kuulustelu 21. tammikuuta 1960:
"Näin paikan, jossa mopo oli ollut piilossa. Se oli muutaman kuusen alla, peitettynä risuilla ja oksilla. Näytti siltä kuin joku olisi yrittänyt peittää siellä jotakin."
”Jag såg platsen där mopeden varit gömd. Det var under några granar, täckt med ris och kvistar. Det såg ut som om någon hade försökt dölja något där.”

Arnen Kuulustelu 21.1.1960:
"Kuulusteltava kertoi olleensa noin viikko sitten Elim ja Anni Nyblomin luona, ja silloin oli keskusteltu Heinäveden tapauksesta sekä hänen veljensä Runarin asioista. Anni Nyblom oli kehottanut kuulusteltavaa kertomaan totuuden kaikesta, mitä hän asiasta tietää. Kuulusteltava sanoi tehneensä niin. Kun häneltä kysyttiin, oliko hän mahdollisesti kysynyt, kuinka paljon Nyblomit arvelivat saatavan — ja keskeyttänyt lauseensa kesken, jolloin Anni Nyblom olisi lisännyt: ”kuusien asettamisesta haudoille”, ja johon kuulusteltava olisi vastannut: ”Juuri niin” — hän ei uskonut näin tapahtuneen. Kun häneltä kysyttiin vielä tarkemmin, oliko kyseisenlaista keskustelua ylipäätään käyty Nyblomien luona, hän ei halunnut kieltää eikä myöntää asiaa, vaan sanoi, ettei muista."
"Den avhörde hade varit för omkring en vecka sedan hos Elim och Anni Nyblom och då hade man diskuterat Heinävesi och brodern Runars affärer. Anni Nyblom hade uppmanat den avhörde att tala sanning om allt han vet i saken. Det sade han sig ha gjort. Att den avhörde skulle ha frågat, hur mycket de, Nybloms, trodde att man skulle få för… och då den avhörde avbrutit sitt yttrande, Anni Nyblom skulle ha tillagt, ”att sätta ut granar på gravarna”, och den avhörde skulle ha sagt: ”Just det”, trodde han inte. Då han vidare tillfrågades, om någon sådan diskussion alls förekommit hos Nybloms, ville han inte förneka eller medgiva detta utan sade, att han inte minns."

Arnen Kuulustelu 24.1.1960 (Anni Nyblomin tapaamisesta):
"Kun kuulusteltava olisi ollut sanomassa jotakin ja keskeyttänyt lauseensa, Anni Nyblom olisi lisännyt: ’kuusien asettamisesta haudoille’, ja kuulusteltava olisi vastannut: ’Juuri niin’ – hän ei uskonut näin tapahtuneen."
”Att den avhörde skulle ha frågat, hur mycket de, Nybloms, trodde att man skulle få för… och då den avhörde avbrutit sitt yttrande, Anni Nyblom skulle ha tillagt, ’att sätta ut granar på gravarna’, och den avhörde skulle ha sagt: ’Just det’, trodde han inte.”