Katujengi-ilmiö Suomessa

[John Kimble]

Katujengirikoksien rangaistuksia kiristetään

Markus Heikkilä

Katujengien toimintaan liittviin rikoksiin on tulossa tiukennuksia. Hallituksen tuoreen esityksen mukaan rangaistuksen koventamisperusteiksi tulisivat rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa sekä niin sanottu nöyryytysväkivalta.

Alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä säädettäisiin rangaistavaksi erillisenä rikoksena.

Hallitus toivoo esitykseltään uusien rikosten tekemistä estävää vaikutusta.

– Erityisesti olen huolissani lapsiin ja nuoriin kohdistuvan nöyryytysväkivallan kasvusta. Nöyryyttävät teot ovat erittäin järkyttäviä ja tällaiseen toimintaan puututaan rangaistuksia koventamalla, oikeusministeri Leena Meri (ps.) sanoo ministeriön tiedotteessa.

https://yle.fi/uutiset

[Sil5]

Hallitusohjelman mukaisesti ollaan ankaroittamassa rikollisiin katujengeihin kuuluvien rangaistuksia.

Rangaistuksen koventamisperusteiksi tulisivat rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa sekä niin sanottu nöyryytysväkivalta. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä säädettäisiin rangaistavaksi erillisenä rikoksena.
Ehdotetut lakimuutokset sisältyvät hallitusohjelmaan sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunnan ja ehkäisyn toimenpideohjelmaan.

Lakimuutoksilla puututtaisiin tehokkaammin rikoslain keinoin viime vuosina yleistyneisiin vakaviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, jotka koskevat katujengejä, alle rikosvastuuikäisen hyväksikäyttämistä rikosten tekemiseen sekä nöyryyttämistä.

https://www.verkkouutiset.fi/a/rangaist ... /#665cf8fd

Tämä on aivan taivaallisen hyvä esitys hallitukselta ja käytännössä ainoa vaikuttava keino ehkäistä nuosisorikollisuutta. Liskäksi rangaistusten koventaminen olisi samalla omiaan ehkäisemään alle 15 vuotiaiden päätymistä rikollisuuteen johtavalle tielle.

Toivotaan parasta mutta pelätään pahinta. Johtaako hyvä ajatus kuitenkaan minkäänlaiseen todelliseen muutokseen?

Suomen oikeuslaitos, käräjäoikeudent, tuomarikunta ja ennen kaikkea hovi ja KKO eivät nauti eikä ansaitse minkäänlaista luottamusta oikeudenkäytön suhteen. Siellä käytetään kaikki mahdollisen keinot joilla vain suinkin voidaan vesittää lainlaatijan tarkoittamat lain kiristykset ja käytännössa niiden vaikutus annettaviin rangaistuksiin.
- tämä lainsäätäjän osoittaman tahdon vaimentaminen tapahtui sekä nähtiin jo rikollisliigoihin kuuluvien rangaistuskäytännössä.
- lienee enemmän kuin todennäköistä että tälläkin kertaa käy samalla tavalla.

Laki ja sen mukana määräykset rangaistuksista saadaan toki aikaan mutta oikeuslaitoksen tuomarit etsii lainkäyttöään varten omat tulkinnat joilla yksittäisten rikollisten kuuluminen rikoksia tekevään ryhmään (jengiin, porukkaan, MC-kerhoon jne.) jää lähes aina osoittamatta "riittävällä varmuudella".

Lainsäädäntötyötä ohjaavien ministereiden tulisi tässä kohtaa ymmärtää vastuunsa. Pitää huolta että rangaistusasteikot määritellään siten että kunkin rikoksen osalta minimi-sanktiot tulisi riittävän ankariksi..koska käytännössä alaraja tulee käytännössä määrittelemään myös rikosten tutkinnan keinot sekä oikeuden rangaistukset. Toisekseen rikosten tunnusmerkistö tulisi saattaa sellaiseksi ettei tuomarit pääse liian helposti "luistamaan" tuomioissaan lain tarkoitusten ja tavoitteiden ulkopuolelle.

Ehdollisissa rangaistuksissa tulisi aina käyttää (kehon sisäistä tai muuten lukittua) elektronista valvontaa tarpeellisine videokamera-, aika- ja paikkaleima rajoitteineen. Tämä olisi käytännössä erinomainen keino ehkäisemään myös rangaistuksen jälkeistä jengiytymistä sekä rikosten uusintaa.

Meillä Suomessa on vielä on toivoa sekä mahdollisuus välttää samanlaiset lainsäädännön ja oikeudenkäytön virheet nuorisorikolllisuuden (sekä kasvamisen nuorisorikolliseksi) suhteen kuin mitä Ruotsissa on tapahtunut. Mutta meilläkään ei ole enää aikaa viivytellä eikä missään tapauksessa suhtautua nuorten jatkuvasti lisääntyvään rikollisuuteen liian myötämielisesti, sallivasti tai vastuuttomasti.

Yksinäinen viesti yhdistetty aiheesta olemassa olevaan ketjuun. Viestin otsikko ketjun mukaan.
-NILS-

[URSA]

Mitä peliä poliisi pelaa? Yrittää pysäyttää katujengit uudella tavalla

Poliisi pyrkii tavoittamaan nuoria pelaamalla heidän pelejään. Pelipoliisitoimintaan pääsee tutustumaan esimerkiksi Assembly-tapahtuman yhteydessä joko paikan päällä tai Twitch-striimissä.

Tätä nuorisorikollisuus on

Nuoret kuvaavat väkivallan tekoja ja julkaisevat niitä sosiaaliseen mediaan. Tällä nuoret hakevat kunnioitusta toisilta nuorilta. Rikollista elämäntapaa ihannoidaan eikä välttämättä ymmärretä tekojen vakavuutta.

Poliisihallituksen tiedotteessa teemaan on ympätty mukaan myös rikollista elämäntapaa ihannoiva roadman-kulttuuri ja katujengit. Poliisin kokemuksen mukaan roadman-kulttuuri on ollut usein esiaste ennen kuin nuori on liittynyt katujengiin.

Nuoret, joilla on haasteita elämänsä hallinnassa, päihteiden käytössä ja koulunkäynnissä, ovat usein alttiita epäasialliselle vaikuttamiselle myös verkossa. Tämän ilmiön tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää. Verkossa tulisi olla enemmän turvallisia aikuisia ja myös vanhempien tietoisia riskeistä, jotta he pystyvät tukemaan nuoria.

Valvontaviikon aikana poliisit jakavat nuorille vinkkejä verkkomaailman riskien tunnistamiseen ja rikoksilta suojautumiseen. Pelipoliisien ja muiden somessa toimivien poliisien kanavissa keskustellaan muun muassa verkkohuijauksista, roadman-kulttuurista ja nuorten kokemista rikoksista.

https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/ ... f723b8130e

[URSA]

Poliisi: Suomeen on pesiytynyt vaarallinen alakulttuuri – "Nuorilla on 3 000 euroa taskussa viikossa"

Julkaistu 27.02.2025 05:03

Poliisihallitus on kertonut uutta tietoa nuorten väkivaltarikollisuudesta ja katujengeistä.

Poliisin mukaan Suomessa on erittäin vetovoimainen, rikollista elämää ihannoiva lasten ja nuorten alakulttuuri.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Hannu Väänänen kertoi keskiviikkona järjestetyssä Poliisihallituksen seminaarissa, että alakulttuurissa on Länsi-Uudenmaan alueella kymmeniä nuoria.

Alakulttuuriin liittyminen saattaa alkaa jo 11-12 vuoden iässä ja siihen hakeutuvat ovat useimmiten maahanmuuttajataustaisia.

– Ei käydä koulussa, vaan koulu on häiriö. Kotona käydään ehkä syömässä, mutta muuten eletään kaverien kanssa ulkona. He eivät ole kavereita sillä tavalla, kuin minun ikäpolveni ymmärtää, vaan he puhuvat syvemmästä suhteesta ja veljeydestä.

Näitä nuoria houkuttaa rikoksilla ansaittava helppo raha.

– Nuorilla on 3 000 euroa taskussa viikossa, niin he sanovat, että miksi kävisivät koulua. Houkutus on niin suuri. Koulu toimii usein vain verhona, jonka suojissa pystytään aloittamaan huumekauppa.

Väänäsen mukaan monilla tällaisten nuorten vanhemmilla on suuria haasteita vanhemmuudessa. Väänäsen mukaan moni vanhempi uskoo mieluummin lastaan kuin viranomaisia, eivätkä he ymmärrä viranomaisten kertomia faktatietoja.

Väänänen kertoo, että 10-15 -vuotiaiden lasten ja nuorten keskuudessa näkyy erityisesti roadman-ilmiö. Se näyttäytyy jengimerkkien näyttämisenä, uhitteluna, uhkailuna ja oireiluna koulussa.

Hänen mukaansa nuoret lähtevät rikolliseen toimintaan mukaan usein jännityksen vuoksi tai kaverin houkutteleman.

– Hyvin nuoret ovat kuitenkin ryhtyneet tavoittelemaan rikoksilla taloudellista hyötyä, Väänänen sanoo.

Kun rikollinen ura etenee, mukaan tulee maine- ja pakottamisrikoksia ja tappeluita, joilla vahvistetaan omaa minäkuvaa ja asemaa. On ryöstörikoksia, jotka liittyvät usein nuorten vape- ja huumekauppaan, jolla hankitaan suuria tuottoja.

Alakulttuurin nuoret aiheuttavat ympärillään joko kunnioitusta tai pelkoa. Pelko on poliisin mukaan usein niin voimakasta, ettei edes omille vanhemmille uskalleta kertoa asioita jenginuorten pelossa.

Syksyllä puhuivat aseet

Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastaja ja katujengiryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss puolestaan sanoo, että alle 15-vuotiaiden ja 15-17 -vuotiaiden rikollisuus on polttoainetta katujengeille.

Hän kertoo, että osa katujengirikollisuuteen päätyvistä nuorista ei ole ajautunut siihen esimerkiksi syrjäytymisen kautta, vaan on hakeutumalla hakeutunut.

– On tahtotilaa siihen, että halutaan kunnioitusta, helppoa rahaa ja rikollista elämää.

Forssin mukaan Suomen katujengitilanne on vakavoitunut entisestään.

Erityisen huolestuttavana Forss pitää sitä, että viime vuoden lopussa tapahtui useita ampuma-aseisiin liittyviä vakavia väkivaltarikoksia, joissa oli yhteyksiä katujengeihin. Espoon Suvelassa uutenavuotena tapahtuneessa ampumisessa kuoli 18-vuotias mies.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pol ... sa/9108438

Tuo "syvempi suhde" näyttäytyy suomalaisen silmiin eksoottisena, kun mamunuorukaiset ihan kaulailevat toisiaan kun istuvat vaikka lähijunassa vierekkäin mutta mistään homoseksuaalisuudesta siinä ei kuitenkaan ole kyse, vaan "bro" - kuvitelmista.

[MrEhtivä]

Joka kaupunkiin 2-3kpl henkilöä, väkivallan vihollinen (Charles Bronson) tyyliin. (Poliisi voisi avata tätä varten uuden viran)

Alkaa nämä räkkänokka katupojat ja tytöt tulemaan takaisin "ruotuun"

[Villeri]

Valtamediat ovat rientäneet tarjoamaan ex-ylikomisario Taposelle töitä. Taas aivan vitullinen selitys rikollisjengin semantiikasta. Tai siitä miksi niitä ei ole.

HUOLI rikollisuuden lisääntymisestä ja turvattomuuden kasvusta valtasi suomalaiset äkillisesti 2000-luvun alussa. Muutos ajoittui Suomen kansainvälistymisen murroskohtaan. Erikoista oli, että rikollisuuden pelko kasvoi samaan aikaan, kun rikollisuus väheni. Tällainen ilmiö on tutkijoille tuttu. Sitä kutsutaan ”herkistymisen aikakaudeksi”.

Herkistymisen kausille tyypillistä on rikollisuuden alentunut sietoraja, aiempaa lievempien tekotapojen kriminalisointi sekä rangaistusten kiristäminen. Kun rikollisuus vähenee, uusia asioita määritellään rikoksiksi. Ilmiö kietoutuu tiiviisti politiikkaan.

Eduskunta päättää poliisin rahoituksesta, ja hallitusohjelma ja budjettiriihet määrittelevät poliisitoimen painopistealueet. Huolestuneet kansalaiset äänestävät puolueita, joiden arvioidaan kykenevän huolehtimaan turvallisuudesta parhaiten. Siten myös poliisin rahoitus on sidoksissa kansalaisten turvallisuudentunteeseen ja rikollisuutta koskeviin huoliin. Kasvavan rikollisuuden aikana rahoituksen ja toimivaltuuksien lisäämistä on helpompi perustella kuin laskevan rikollisuuden aikana.

IHMISTEN mielipiteitä muokataan julkisessa keskustelussa. Nykyään lähes kuka tahansa voi osallistua rikollisuuskeskusteluun oman arvomaailmansa pohjalta. Myös poliisi on aktiivinen keskustelija.

Vuoden 2023 eduskuntavaalien alla poliisi viesti julkisuudessa huoltaan siitä, riittääkö poliisin rahoitus pitämään suomalaiset turvassa rikollisuudelta. Poliisiammattikorkeakoulussa vuonna 2022 tehdyn selvityksen mukaan poliisipäälliköt näkivät poliisin vaikuttajaviestinnän olevan keskeinen osa ”poliittista vaikuttamista, kuten rikosilmiöitä ja poliisin rahoitusta koskevaa keskustelua”.

Erityisesti katujengit nousivat poliisin viestinnässä suomalaisten turvallisuuden keskeiseksi uhaksi, jonka torjuntaan haettiin rahoituslupauksia tulevilta hallituspuolueilta. Poliisin ja nykyisten hallituspuolueiden saavuttama yhteisymmärrys kietoi yhteen poliisin viestinnän katujengi- ja nuorisorikollisuudesta sekä lupauksen poliisin rahoituksen lisäämisestä. Syntyi hallitusohjelma, jossa päätettiin lisätä poliisien määrä 8 000:aan ja kiristää katujengirikollisuuteen liittyviä rangaistuksia.

HALLITUKSEN esityksessä katujengillä tarkoitetaan ”useasta henkilöstä muodostuvaa pysyväisluonteista ryhmää, johon kuuluvat henkilöt harjoittavat yhdessä ja toistuvasti rikollista toimintaa, jolla on olennaisia vaikutuksia yleisten paikkojen järjestykseen ja turvallisuuteen.”

Määritelmän epämääräisyys – esimerkiksi ryhmän rajaamaton koko ja mahdollisen rikollisen toiminnan laaja kirjo – jättää poliisille paljon tulkinnanvaraa päättää, mihin toimenpiteet kohdennetaan.

Yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset kattavat laajan kirjon päihde- ja vahingontekorikoksista aina vakaviin väkivaltarikoksiin. Katujengin määritelmän laveus tarjoaa mahdollisuuden ulottaa kontrollitoimenpiteet laajaan joukkoon ihmisiä.
[..]
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011110501.html

[fojasol]

^Laitetaan tähänkin tämä Helsingin Vasemmiston Kuntavaaliehdokas Elina Vainikaisen "Suomi ei ole Ruotsin tiellä"-teksti:

"Helsingin Sanomat julkaisi eilen entisen ylikomisarion Jari Taposen erinomaisen esseen nuorisorikollisuudesta. Esseen olennainen huomio oli se, miten poliisi on ohjannut keskustelua voimakkaasti pyrkien maalaamaan rikollisuudesta kuvaa, joka ei kaikilta osin pohjaa todellisuuteen, liioittelee ongelmia ja on käsitteellisesti epämääräistä. En voi välttyä ajattelemasta, että julkista keskustelua ovat ohjanneet myös kokemukset länsinaapurista: Ruotsissa katujengit ovat ihan oikea ongelma, ja poliisi on halunnut tiettyjen poliittisten ryhmien tuella lietsoa paniikkia meilläkin.

Kirjoitin taannoin yhdessä dosentti Jaana Lähteenmaan kanssa Vasemmistofoorumille blogisarjan, jossa tarkastelimme nuorisorikollisuutta eri tulokulmista. Yksi pohdintamme aihe oli se, onko Suomi nuorisorikollisuuden suhteen "Ruotsin tiellä". Yksiselitteinen vastaus tähän kysymykseen on ei. Syyt tälle ovat moninaiset, ja ne on tärkeä tiedostaa jo siksikin, että osaamme ehkäistä ongelmien eskaloitumista jatkossakin. Voimme myös ottaa oppia muista maista ja jättää siellä tehdyt virheet toistamatta.

Kenties tärkein syy Suomen vähäiselle jengiytymiselle on kaavoitus- ja asuntopolitiikka - ja tämä on äärettömän tärkeä aihe näin kuntavaaleihin mentäessä. Suomessa on suosittu sosiaalista sekoittamista eli rakennettu samoille alueille niin kovan rahan asuntoja, vuokrakämppiä kuin tuettua asumista. Ruotsissa näin ei ole toimittu, mikä on johtanut huono-osaisuuden keskittymiin ja ihmisryhmien irtaantumiseen toistensa todellisuuksista. Toisekseen Suomessa on panostettu koulutukseen eri tavalla. Ruotsissa sallittiin yksityiskoulut jo 90-luvulla, mikä on johtanut opetuksen laadun heikkenemiseen ja osaamisen eriytymiseen. Koulushoppailu on Ruotsissa aivan eri tasolla kuin Suomessa. Koulun rooli ennaltaehkäisevässä työssä on tutkimusten mukaan valtava, ja koulupudokkuutta pidetään isona riskitekijänä rikollisuudelle. Lisäksi panostukset oppilashuoltoon ja muihin tukitoimiin helpottavat varhaista puuttumista.

Ylipäätään paras lääke nuorisorikollisuuden ehkäisyyn on vahva hyvinvointivaltio, jossa jokaisesta pidetään huolta eikä kukaan tipu turvaverkkojen ulkopuolelle. Ruotsissa tässä ei ole kansankoti-imagosta huolimatta onnistuttu, ja tulokset näkyvät. Ei tehdä täällä samoja virheitä, vaan panostetaan yhtäläiseen hyvinvointiin, koulutukseen, ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa kevyisiin puuttumiskeinoihin, kuten ns. ankkuritoimintaan, jossa viranomaiset toimivat yhdessä auttaen nuorta pois rikosten parista.,"

[Picaro]

Ja kopsataan tännekin oma vastaukseni.

Vasemmistoliiton Helsingin Kuntavaaliehdokas Elina Vainikainen ottaa kantaa Tapos-keissiin otsikolla "Suomi ei ole Ruotsin tiellä":

"Ylipäätään paras lääke nuorisorikollisuuden ehkäisyyn on vahva hyvinvointivaltio, jossa jokaisesta pidetään huolta eikä kukaan tipu turvaverkkojen ulkopuolelle. Ruotsissa tässä ei ole kansankoti-imagosta huolimatta onnistuttu, ja tulokset näkyvät. Ei tehdä täällä samoja virheitä, vaan panostetaan yhtäläiseen hyvinvointiin, koulutukseen, ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa kevyisiin puuttumiskeinoihin, kuten ns. ankkuritoimintaan, jossa viranomaiset toimivat yhdessä auttaen nuorta pois rikosten parista."

Ei voi muuta kuin nauraa taas näille vassareiden hullutuksille

Jos ei paljon rikkaammassa Ruotsissa pystytä enempää panostamaan "hyvinvointivaltioon" niin mitenkäs sitten Suomessa jolla on maailman pienin talouskasvu ilman tulevaisuuden näkymiä ja joka on täyttä päätä menossa konkurssiin ? Mistä rahat ? Kohta kun ei ole edes tätäkään vähää mitä nyt on jakaa.

[Yggdrasil]

Velkaa otetaan että tämä utopia jatkaa vielä vuoden pari seuraavalla vaalikaudella. Se mikä on hyvää sitten kun rahat on kupattu niin vieraslajit lähtee loisimaan norjaan ja muihin varoissaan oleviin.

[ViidakonCasanova]

Nää taponen yms pitäisi oikeasti alkaa kohta viemään hiekkakuopalle. Aina kauhistellaan sisällissotaa ja "veljien" tappamista, mutta kyllä ymmärrän täysin halun poistaa yhteiskunnasta vastaavia hirviöitä. Ei ihminen jolla on sielu voi elää tälläisten "ihmisten" kanssa samassa ympäristössä.

[Medborgare]

Nyt kun Taposesta on vihdoin päästy, niin poliisikin kutsuu katujengejä katujengeiksi.

Katujengiläiset ammuskelivat toisiaan kohti jouluaattona Espoon Puustellinmäessä

https://poliisi.fi/-/katujengilaiset-am ... llinmaessa

https://murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=44179

[Huutaja Jaana]

Nyt kun Taposesta on vihdoin päästy, niin poliisikin kutsuu katujengejä katujengeiksi.

Taponen voitais laittaa hevospoliisiin muiden naisten kanssa, sinne sopisi hyvin.

[Huutaja Jaana]

https://www.iltalehti.fi/kamppailulajit ... 8d4214fba6

Voi vittu mitä juttua taas. Onneksi Sammallahti puhuu asiaa:

– Yleisen suomalaisen kulttuurin ja oikeuskäsityksen haastaminen siinä, miten ketäkin kohtaan saa käyttää väkivaltaa, on suorastaan raivostuttavaa. En halua, että sellainen ajatusmaailma juurtuu Suomeen yhtään sen enempää kuin se nyt on juurtunut, Sammallahti sanoi.

Kansanedustaja ei aluksi tiennyt, että videolla esiintyi kymmenien tuhansien käyttäjien somessa seuraama urheilija. Kun Iltalehti kertoi, että kyseessä on melko tunnettu kamppailu-urheilija, Sammallahti sanoi pitävänsä asiaa vieläkin pahempana.

– Raskauttavaksi tuon ajattelumallin ja videon tekee se, että kyseessä on kamppailu-urheilun edustaja, jolla on kyky ja osaaminen käyttää väkivaltaa. En voi olla alleviivaamatta ajatusta, että nuoret vaikuttajat ja kykenevät ihmiset voisivat käyttää voimiaan hyvän tavoitteluun pahan tavoittelun sijasta. Sellaiset terveiset lähettäisin tälle videon tehneelle.

Kokoomuksen kansanedustaja kertoi kirjoittaneensa päivityksensä toivoen, että muutkin Suomen yhteiskuntakulttuuria ja oikeusjärjestelmää arvostavat ihmiset puolustaisivat hyviksi todettuja yhteisiä arvoja.

– En halua, että nuorten keskuuteen leviää tuollainen ajattelutapa, että väkivaltaa voi käyttää, jos sattuu tuntumaan siltä, Sammallahti painotti.


Tästä Gadievin kommentista voi päätellä että on myös raiskatun oma syy kun tulee raiskatuksi:

Iltalehti tavoitti myös Gadievin, joka halusi täsmentää antamiaan lausuntoja.

– En sanonut, että ryöstäminen on ok ja hyväksyttävää. Sanoin, että siihen voi vaikuttaa tosi paljon, tuleeko ryöstetyksi, vapaaottelija kommentoi.

Gadievin mukaan hänellä on tuttuja, jotka ovat tulleet ryöstetyksi.

– Olen sanonut niille, että miksi puit ne kamat ja miksi menit tuohon aikaan.

– Jos kamat ovat oikeasti arvokkaita ja hengaa alueella, jossa liikkuu vaarallisia ihmisiä, on vähän ajanut itsensä siihen tilanteeseen, että he voivat tehdä niin. Se ryöstäminen on totta kai väärin, Gadiev jatkoi.


Ylläri että valmensi Stagalaa...

Tuossa vielä linkki videoon: https://x.com/i/status/1944114359544013206