Kolme miestä sekstaili alaikäisen tytön kanssa ulkosalla Malmilla – Oikeus hylkäsi raiskaussyytteet

[Leifhackman]

Hyväksikäytön kriteerit todennäköisesti täyttyvät, en tiedä miksei syyttäjä ajanut sitä toisena syytteenä, kun tiedetään miten vaikea raiskauksen näyttö on osoittaa.

Kerrotko lisää?

RikosL 20 luku 5§

Seksuaalinen hyväksikäyttö
Joka asemaansa hyväksikäyttäen saa osallistumaan sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon

Lainsäädännön esitöiden yksityiskohtaiset perustelut em. lain kohdalle:

Kohdassa on kysymys 18 vuotta nuorempaan henkilöön kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Säännöksen tarkoituksena on suojata koulussa, laitoksessa, työsuhteessa tai vapaa-ajan toiminnassa olevia taikka muuten alisteisessa asemassa olevia nuoria auktoriteettiasemassa olevien henkilöiden seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Edellytyksenä on, että nuori on näissä tilanteissa joko tekijän määräysvallan tai valvonnan alainen taikka että hän on muussa niihin rinnastettavassa alisteisessa asemassa tekijään nähden. Voimakasta määräysvalta- ja valvontasuhdetta edustaa esimerkiksi vangin asema vankilan henkilöstöön nähden, mutta säännös soveltuu myös huomattavasti löyhemmän valvontasuhteen hyväksikäyttöön kuten opettajan aseman hyväksikäyttämiseen koulussa, valmentajan tai ohjaajan asemaan harrastustoiminnassa ja esimiehen asemaan työsuhteessa tai työharjoittelussa.

Jatkossa perusteluissa tarkennetaan, mitä noilla laitoksilla ja harrastustoiminnalla jne. tarkoitetaan, ja mitä ne eivät kuitenkaan sulje pois. Mutta tuo riittäköön jopa sinulle, jotta ymmärrät mitä vaaditaan että seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistö täyttyy. Oletko edelleen sitä mieltä että tunnusmerkistö täyttyy? Jos, niin millä perusteella? Millaisen valvontasuhteen tai määräysvallan alaisuudessa tyttö oli näihin miehiin nähden?

Olen. HE 13/2022

"Rangaistavuus edellyttäisi tämänkin teon osalta aseman hyväksikäyttämistä. Kysymykseen tulevat siten sairaalan tai muun laitoksen henkilökunta, kuten lääkärit, hoitajat, vartijat, ravintolan henkilökunta ja muu henkilökunta, joilla on pääsy hoidettavana olevan luo. Aseman ei kuitenkaan tarvitse olla muodollinen. Esimerkiksi siivooja, vapaaehtoistyötä tekevä henkilö tai vierailija, joka kykenee liikkumaan laitoksessa ja sen ulkopuolella vapaasti, voi olla säännöksen tarkoittamassa, hyväksikäytön mahdollistavassa asemassa"

Laitetaampas näkyviin tuon 1 mom 3. kohdan perustelut kokonaisuudessaan:

1 momentin 3 kohta

Kohta koskisi sellaisten henkilöiden seksuaalista hyväksikäyttämistä, jotka ovat hoidettavina sairaalassa tai muussa laitoksessa ja joiden kyky muodostaa tai ilmaista tahtoaan on heikentynyt. Heikentymisen tulisi olla sen asteista, ettei henkilö voi riittävästi harkita osallistumispäätöksensä merkitystä. Henkilö saattaa tunnusmerkistössä tarkoitetuissa tilanteissa sinänsä suhtautua myönteisesti seksuaaliseen tekoon osallistumiseen. Jos henkilö on niin heikossa tilassa tai asemassa, ettei hän voi muodostaa tai ilmaista tahtoaan, arvioitaisiin teko seksuaalisen hyväksikäytön sijaan raiskauksena tai seksuaalisena kajoamisena.

Säännös koskisi sairaalan lisäksi mitä tahansa laitosta, jossa henkilö on hoidettavana. Teon kohteena tulee olla laitoksessa hoidettavana oleva henkilö, mutta hoidon syy voi vaihdella. Kysymykseen tulevat niin sairauden vuoksi sairaalahoidossa olevat henkilöt kuin esimerkiksi vanhainkotiin hoitoon hakeutuneet vanhukset tai laitosmaisessa vieroitushoidossa olevat henkilöt. Sanalla laitos viitataan siihen, että hoito tapahtuu laitosmaisissa olosuhteissa, mutta se ei edellytä, että hoitopaikka olisi nimetty laitokseksi. Kotihoitoon mahdollisesti liittyvää hyväksikäyttämistä ei ole tarkoitettu arvosteltavaksi tämän, vaan momentin 4 kohdan nojalla.

Rangaistavuus edellyttäisi tämänkin teon osalta aseman hyväksikäyttämistä. Kysymykseen tulevat siten sairaalan tai muun laitoksen henkilökunta, kuten lääkärit, hoitajat, vartijat, ravintolan henkilökunta ja muu henkilökunta, joilla on pääsy hoidettavana olevan luo. Aseman ei kuitenkaan tarvitse olla muodollinen. Esimerkiksi siivooja, vapaaehtoistyötä tekevä henkilö tai vierailija, joka kykenee liikkumaan laitoksessa ja sen ulkopuolella vapaasti, voi olla säännöksen tarkoittamassa, hyväksikäytön mahdollistavassa asemassa suljetussa laitoksessa hoidossa olevaan henkilöön nähden.

Sairaudella tarkoitetaan sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia. Vastaavasti säännöksessä tarkoitettu vammaisuus voi ilmetä niin ruumiillisena kuin henkisenäkin vammana. Muu heikkoudentila on tarkoitettu viittaamaan sellaisiin tahdonmuodostuskykyä alentaviin heikkoudentiloihin, joita ei voida luonnehtia sairaudeksi. Sairaalahoidossa olevan henkilön kyky muodostaa tai ilmaista tahtoaan saattaa alentua esimerkiksi vahvojen lääkkeiden vuoksi, vaikka itse sairaus tai vamma ei tätä kykyä heikentäisikään. Edellytyksenä on aina, että hyväksikäytön kohteena olevan henkilön tahdonmuodostuskyky on sairauden, vammaisuuden tai muun heikkoudentilan vuoksi heikentynyt. Säännös ei siis koske esimerkiksi seksuaalisuhdetta sellaiseen potilaaseen, jolla on kyky tehdä omia ratkaisujaan ja ymmärtää seksuaaliseen tekoon osallistumisen merkitys.

Tarkoitus ei ole säätää tämänkään säännöksen nojalla rangaistavaksi sairaiden tai vammaisten sellaisia seksuaalisuhteita, joissa ei loukata kummankaan osapuolen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Psyykkisesti tai muuten vammaisilla on sama oikeus seksuaalisuhteisiin kuin muillakin ihmisillä eikä näillä säännöksillä rajoiteta tuota oikeutta myöskään silloin, kun he ovat laitoshoidossa. Kohta ei myöskään koske hoidettavana olevien henkilöiden keskinäistä seksuaalista kanssakäymistä, kun heidän välillään ei ole säännöksessä tarkoitettua asemaan perustuvaa hyväksikäyttöä.

Tämä lain kohta ei tule sovellettavaksi, koska tyttö ei ollut sairaala- eikä laitoshoidossa eikä lainkohdan tarkoittamaa hyväksikäyttäjän asemaa ollut olemassa.

Muuten olen sitä mieltä, että tuo kännissä tai huumeissa oleminen pitäisi ottaa ihan selkeästi erikseen mainiten lain tarkentamaksi kohdaksi ja erikseen mainiten sanottava, tuleeko kantajan humalassa tai päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena oleminen aina ottaa huomioon vastaajan syyllisyyden osoittavana tekijänä. Sekä, tuleeko asia huomioida samalla tavalla kaikkien kaikkia sukupuolia edustavien asianomistajien kohdalla, sekä vielä erikseen silloin, kun sekä vastaaja että asianomistaja ovat kumpikin humalassa tai päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena.

Eli esim. siis: Jos molempien kännissä/huumeissa ollessa harrastetaan rankemman tai tuhmemman puoleista kinky-seksiä joka ilman suostumusta täyttäisi esim. nöyryyttämisen tunnusmerkit, tuleeko molemmat osapuolet todeta automaattisesti syylliseksi törkeään raiskaukseen, jos molemmat ovat tehneet toisistaan rikosilmoituksen sillä nimikkeellä?

[Leifhackman]

Työskenteletkö alalla, vai mistä tiedät faktana miten päivystyksessä toimitaan? Puhallutetaanko aina kaikki päivystykseen tuodut henkilöt ennen kotiuttamista?

En työskentele päivystyksessä, mutta tunnen kyllä muuten päivystyksen rutiinit hyvin. Kaikkia ei tietenkään puhalluteta päivystyksestä lähtiessä, alkoholi-intoksikaation takia tuodut kyllä.

Vaikka olisivat jo kuinka selviä kun lääkärin juttusille päsevät?

[H. Solmunen]

Tuossa jälleen käytetään harhaanjohtavasti tuota 2,05 promillen humalatilaa joka oli puhalluskokeella mitattu sairaalaan tuotaessa tai ambulanssissa tunteja ennen kuin seksin harrastaminen tapahtui, eli asianomistajalla on tapahtumahetkellä ollut arviolta 1,6 - 1,7 promillen humalatila, mutta toki tuo 2,05 promillen hokeminen kuulostaa paremmalta.

Sinähän et sitä tiedä, koska puhallutuksen kellonaikaa ei ole mainittu missään. Ei myöskään tiedetä, antoivatko miehet tytölle lisää viinaa yön aikana.

Tytön verestä on mitattu klo 11:45 aikoihin 0,99 promillea, siitä kun laskee taaksepäin 0,1 promillen haihtumisnopeudella niin tapahtuma-aikaan on ollut korkeintaan 1,7 promillea.

Toki tuo laskukaava on vain suuntaa antava mutta antaa kuitenkin jonkinlaisen arvion promillemäärästä kun tiedetään että tuo 11:45 mitattu lukema on tarkka ja alkuyöstä on puhallutettu 2,05 promillea eli noiden tietojen perusteella alkoholia ei ole nautittu tuon 2,05 lukeman jälkeen, muuten promillemäärä klo 11:45 olisi korkeampi.

Eli ei kaikessa tarvitse mennä pelkällä mutu-tuntumalla, voi käyttää myös laskelmia.

Esität laskelmassa harhaanjohtavasti hitaimman mahdollisen haihtumisnopeuden. Jos nyt rehellisyyden nimissä käytettäisiin edes naisten keskimääräistä haitumisnopeutta 0,15 niin laskennalliset promillet olisikin olleet 2,04 tapahtuma-aikaan.

[Rescuer]

Edelleenkin tuo on vain tapasi mukaista jankkausta ja sinun oma päätelmäsi eikä yhtään sen vahvempi fakta kuin minun päinvastainen päätelmäni.

Jos tyttö olisi ollut tarkkailussa hänellä olisi ollut sormeen kytkettynä elintoimintoja seuraava monitori.

Tuosta näkee ettei sinulla ole pienintäkään havaintoa päivystyksen toiminnasta. Ei sitä SpO2-anturia laiteta edes tarkkailuhuoneissa olevista kuin niille, joilla on hengitysvaikeuksia tai muu vakava peruselintoiminnon häiriö.

Lääkäri on tehnyt kirjauksen tytön voinnista kello 4.38. Alkoholi-intoksikaation takia tulleilta otetaan verikokeet sekakäytön takia, eikä tuossa vaiheessa labravastauksia vielä olisi tullut vaikka olisi kiireellisenä tilattu.

[Rescuer]

Työskenteletkö alalla, vai mistä tiedät faktana miten päivystyksessä toimitaan? Puhallutetaanko aina kaikki päivystykseen tuodut henkilöt ennen kotiuttamista?

En työskentele päivystyksessä, mutta tunnen kyllä muuten päivystyksen rutiinit hyvin. Kaikkia ei tietenkään puhalluteta päivystyksestä lähtiessä, alkoholi-intoksikaation takia tuodut kyllä.

Vaikka olisivat jo kuinka selviä kun lääkärin juttusille päsevät?

Vaikka vaikuttaisivat kuinka selvittää. Eikä kirjauksen perusteella edes lääkäristä vaikuttanut selvältä.

[Leifhackman]

En työskentele päivystyksessä, mutta tunnen kyllä muuten päivystyksen rutiinit hyvin. Kaikkia ei tietenkään puhalluteta päivystyksestä lähtiessä, alkoholi-intoksikaation takia tuodut kyllä.

Vaikka olisivat jo kuinka selviä kun lääkärin juttusille päsevät?

Vaikka vaikuttaisivat kuinka selvittää. Eikä kirjauksen perusteella edes lääkäristä vaikuttanut selvältä.

En puhunut kirjauksesta enkä tästä tapauksesta, vaan kysyin väittämästäsi, puhallutetaanko alkoholi-intoksikaation takia päivystykseen tuodut pois lähetettäessä, vaikka olisivat tällöin kuinka selvän oloisia? Tähän tapaukseen liittyen, kukaan ei ole missään vaiheessa edes yrittänyt väittää, että tyttö olisi ollut selvä.

[damfin]

Sinähän et sitä tiedä, koska puhallutuksen kellonaikaa ei ole mainittu missään. Ei myöskään tiedetä, antoivatko miehet tytölle lisää viinaa yön aikana.

Tytön verestä on mitattu klo 11:45 aikoihin 0,99 promillea, siitä kun laskee taaksepäin 0,1 promillen haihtumisnopeudella niin tapahtuma-aikaan on ollut korkeintaan 1,7 promillea.

Toki tuo laskukaava on vain suuntaa antava mutta antaa kuitenkin jonkinlaisen arvion promillemäärästä kun tiedetään että tuo 11:45 mitattu lukema on tarkka ja alkuyöstä on puhallutettu 2,05 promillea eli noiden tietojen perusteella alkoholia ei ole nautittu tuon 2,05 lukeman jälkeen, muuten promillemäärä klo 11:45 olisi korkeampi.

Eli ei kaikessa tarvitse mennä pelkällä mutu-tuntumalla, voi käyttää myös laskelmia.

Esität laskelmassa harhaanjohtavasti hitaimman mahdollisen haihtumisnopeuden. Jos nyt rehellisyyden nimissä käytettäisiin edes naisten keskimääräistä haitumisnopeutta 0,15 niin laskennalliset promillet olisikin olleet 2,04 tapahtuma-aikaan.

Ai nytkö se tyttö jota lapseksi on hoettu muuttuikin yllättäen keskimääräisesti naiseksi?
Siinä vaiheessa kun asiaa pohdittiin niin päin että tytön promillemäärä on ehtinyt jonkin verran haihtua tapahtumahetkeen mennessä tyttö oli vielä lapsi jolta alkoholi haihtuu hitaammin kuin keskimääräisesti, siksi käytin tuota hitainta mahdollista kun kyseessä kuitenkin on todennäköisesti melko kokematon nuori alkoholinkäyttäjä.

[damfin]

Edelleenkin tuo on vain tapasi mukaista jankkausta ja sinun oma päätelmäsi eikä yhtään sen vahvempi fakta kuin minun päinvastainen päätelmäni.

Jos tyttö olisi ollut tarkkailussa hänellä olisi ollut sormeen kytkettynä elintoimintoja seuraava monitori.

Tuosta näkee ettei sinulla ole pienintäkään havaintoa päivystyksen toiminnasta. Ei sitä SpO2-anturia laiteta edes tarkkailuhuoneissa olevista kuin niille, joilla on hengitysvaikeuksia tai muu vakava peruselintoiminnon häiriö.

Lääkäri on tehnyt kirjauksen tytön voinnista kello 4.38. Alkoholi-intoksikaation takia tulleilta otetaan verikokeet sekakäytön takia, eikä tuossa vaiheessa labravastauksia vielä olisi tullut vaikka olisi kiireellisenä tilattu.

Höpsis, minulle se on laitettu jo korkean kuumeen takia.
Verikoe tytöltä oli oikeuden pöytäkirjojen tietojen mukaan otettu vasta raiskausilmoituksen jälkeen eli klo 11:45 aikoihin, mitään mainintaa aikaisemmasta verikokeen perusteella mitatusta promillemäärästä ei ole.

Eli ilmeisesti tuon sinun väitteesi perusteella tytöllä ei edes epäilty alkoholi-intoksikaatiota koska se verikoekin oli otettu vasta seri-tutkimuksen yhteydessä.

[Edith]

Pyysin vielä ChatGPT:tä arvioimaan, oliko tyttö blackout-tilassa ja sen merkitystä suostumuksen arvioinnissa. Tässä on siis lääketieteellinen näkökulma Malmin tapaukseen (kirjoittajana ChatGPT):

Malmin tapauksessa keskeinen oikeudellinen kysymys on, onko asianomistajan suostumus seksuaaliseen tekoon ollut pätevä. Tätä kysymystä ei voida arvioida pelkästään sen perusteella, onko henkilö kävellyt tai puhunut, vaan on ymmärrettävä, mitä päihtymys voi neurologisesti aiheuttaa. Tässä yhteydessä erityisen tärkeä ilmiö on alkoholimuistikatkos eli blackout-tila.

Mitä blackout tarkoittaa?

Blackout on neurologinen tila, jossa alkoholi estää lyhytkestoisen muistin siirtymisen pitkäkestoiseksi muistiksi. Henkilö ei siis muista tapahtumia jälkikäteen – ei siksi, että hän olisi unohtanut, vaan koska muistia ei ole koskaan muodostunut. Tämä tila syntyy, kun veren alkoholipitoisuus (BAC) nousee nopeasti ja saavuttaa riittävän korkean tason.

Useiden tutkimusten mukaan blackout voi alkaa jo 1,5 promillen humalassa. Esimerkiksi tohtori Aaron M. White (NIAAA) kirjoittaa:

“A person may appear conscious, carry on conversations, and perform complex tasks, yet be unable to recall these events later.”
(White, A. M. Alcohol Research & Health, 2003)

Erityisesti nuorilla ja alkoholiin tottumattomilla henkilöillä blackout-tila syntyy herkemmin ja voi kestää tuntikausia.

Miksi blackout on merkittävä oikeudellisesti?

Suostumus edellyttää, että henkilö ymmärtää tilanteen ja pystyy tietoisesti päättämään osallistumisestaan. Jos hän on blackout-tilassa, hän ei ole psyykkisesti läsnä, eikä kykene arvioimaan tapahtuman merkitystä tai seuraamuksia. Tällaisessa tilassa ei voida puhua aidosti vapaaehtoisesta tai tietoisesta suostumuksesta – vaikka henkilö fyysisesti vaikuttaisi toimivankin normaalisti.

Miten tämä liittyy Malmin tapaukseen?

Malmin tapauksessa:

Asianomistajan veressä mitattiin 2,05 promillea klo 04.30 Malmin sairaalassa.

Epäilty teko tapahtui n. klo 05.30–06.00.

Myöhemmin samana aamuna, klo 11.45, promille oli yhä 0,99, joten laskennallinen promille tekohetkellä oli n. 1,7 promillea.

Asianomistaja ei muistanut tapahtumia – ei metsään päätymistä eikä seksuaalista kanssakäymistä.

Tämä promilletaso on blackoutin kannalta erittäin merkittävä. On lääketieteellisesti hyvin todennäköistä, että hän oli blackout-tilassa teon aikana. Hän on saattanut kävellä, puhua tai jopa vaikuttaa osallistuvansa tilanteeseen – mutta ei ole ollut kognitiivisesti kykenevä muodostamaan suostumusta.

Johtopäätös

Jos suostumus on annettu blackout-tilassa, se ei ole lain tarkoittamalla tavalla pätevä. Tällöin ei ole merkitystä sillä, oliko henkilö “aktiivinen” tai “ei vastustanut” – koska hän ei ole voinut ymmärtää tilannetta tai ilmaista tahtoaan.

Malmin tapaus osoittaa, että oikeusjärjestelmällä on vielä epätarkkuuksia sen suhteen, kuinka tällaisia tilanteita arvioidaan. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että Korkein oikeus antaa asiassa ennakkopäätöksen, jossa otetaan huomioon myös lääketieteellinen ja neurologinen todellisuus.

[Puntari]

Kerrastaan: epätyypilliseksi tämän tapauksen tekee, että sen kulusta oli käräjäoikeudessa muutakin näyttöä. esimeriksi tapahtumien kulku oli tallentunut videovalvontaan. Siis puolustuksella on ollut näyttöä, jota emme tiedä.

Riskostuomioiden päivittelyyn kuuluu, että tiedossa ei ole samaa määrää asioita kuin oikeudella. Se on sinänsä hyvä. Toinen puoli on, että fiilispohjalta syyllinen on heti sellaionen, joka näytää syylliseltä.
USA:ssa tuttuni oli päätynyt jurydutyyn, eli puolen vuoden aikana tekemään valamishommia. Piti sikäläistä touhua aika järkyttävänä: kuka tuntee kenenkin merkitsee ja onko "syyllisen oloinen". Eipä sellaista tännekään kaipaa.

Oikeuslaitoksen duuni on selvittää yksittäisiä tapauksia. Muuten keskustelun idea on vaikuttaa lainsäädäntöön ja sen perusteluihin, ei yksittäiseen tuomioon.

Uusi lainsäädäntö muotoutuu oikeuden päätösten ja kokreampien oikeusasteiden ennakkotapausten perusteella.

[Leifhackman]

Alaikäisyydellä ei ole tässä tapauksessa merkitystä, koska iän perusteella suostumusta seksuaaliseen kanssakäymiseen täysi-ikäisen kanssa ei voi antaa alle 16 vuotias. Asianomistaja oli yli 16 vuotias.

Ei ole tarkkaa tietoa, mikä asianomistajan veren alkoholipioisuus oli tämän tavatessa uhrit ja seksuaalisten tekojen tapahtuessa. Alkoholipitoisuus oli ollut 2.05 promillea ensihotajien mittaamana, ennen asianomistajan sairaalaan tuomista. Sairaalaan tuomisen ja vastaajien tapaamiseen kuluneen ajan pituudesta ei ole varmaa tietoa, mutta on tietoa että se olisi vähintään 3

Vapaaehtoisuutta arvioitaessa ratkaisevaa on se, onko toinen osapuoli ymmärtänyt tai olisiko tämän tullut ymmärtää, ettei henkilö ole kykenevä antamaan suostumustaan. Se, muistaako asian jälkeenpäin vai ei, ei kerro siitä asiasta yhtään mitään.

Tämä on muilta osin täysin totta, paitsi että se ei vaikuta tähän asiaan millään lailla millä minkä värisellä tai merkkisellä kulkuneuvolla tai oliko kulkunuevo ambulanssi tai taksi, syytteessä mainittujen tekojen olosuhteisiin. Sinällään tapahtumien poikkeuksellisuus herättävät perusteltuja epäilyksiä suostumuksen uskottavuudesta, mutta muu todistusaineisto tukee vahvasti näkemystä suostumuksen antamisesta.

WTF???? Ei tyttöä tässä epäillä rikoksesta, joten millään rikosoikeudellisella alaikäisyydellä ei ole mitään merkitystä. Sitäpaitsi, rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Käsittääkseni rikosoikeudellista alaikäisyyttä käsitteenä ei ole olemassakaan, jos ei sillä sitten viitata tuohon 15 vuoden rikosoikeudellisen vastuun ikärajaan. Minun mielestäni, tuolla 3-1 asetelmalla olisi merkitystä, jos olisi syytä epäillä väkivaltaa tai väkivallalla uhkaamista tai jonkinlaista pakottamista. Jälleen: olemassa olevat todisteet viittaavat päinvastaiseen.

Ja jos tädillä olisi munat, hän olisikin setä. Jos esim. tytön antaman ilmoituksen raiskauksesta ja ryöstöstä katsottaisiin riittävän näyttökynnykseksi - niin kuin aika monien mielestä pitäisi - miehet olisi tullut tuomita syyllisiksi raiskaukseen ja ryöstöön.

Oikeuellisesti on selkeää, kuinka vapaaehtoisuutta arvioidaan, kun uhrilla ei ole kykyä muodostaa ja ilmaista tahtoaan humalan vuoksi, ja syytetty/vastaaja on pystynyt tai olisi tullut pystyä toteamaan tämä. Kiistanalaista tässä jutussa on, onko asianomistajan kyky muodostaa ja ilmaista tahtoaan ollut heikentynyt, vai onko hän vain "hölmöillyt kännipäissään". Muihin syihin en ota kantaa, koska niitä ei ole määritelty. Muu syy voi olla vaikka ohi kulkijan punaiset sukat.

Korkeimman oikeuden lijaus toisi ilmanmuuta rajat oikeuskäytännölle, mutta se voisi jopa vastaisuudessa heikentää ainakin syytettyjen/vastaajien oikeusturvaa. Minun mielestäni tässä tapauksessa ratkaisu joka päätyisi syytettyjen syyllisyyteen, loisi "automaattiasetelmia" niin, että asioita ei enää tarkasteltaisi kokonaisuutena, vaan jotkut tietyt yksityiskohdat jotka eivät suoraan liittyisi rikosepäilyyn, ratkaisisivat sen, onko rikosta tapahtunut vai ei. Esim. niin, että aina kun humalainen nainen harrastaa seksiä, se muuttuisi hänen jälkeenpäin tekemällään ilmoituksella juridisesti raiskaukseksi tai törkeäksi raiskaukseksi.

Välitin kritiikkisi ChatGPT:lle. Tässä vastaus:

"Monessa kommentissa toistuu ajatus, että jos ei ole näyttöä väkivallasta tai pakottamisesta, ei ole rikosta. Tämä ajattelutapa perustuu vanhaan lakiin. Vuoden 2023 lakiuudistus muutti tämän ratkaisevasti: raiskaus ei enää edellytä väkivaltaa, vaan rikoksen ytimeen tuli suostumuksen puuttuminen. Kyse ei ole siitä, estikö uhri tekoa, vaan siitä, oliko hän kykenevä antamaan suostumusta – ja oliko suostumus todella olemassa.

Missä "monessa kommentissa" toistui ajatus, että jos ei ole näyttöä väkivallasta tai pakottamisesta, ei ole rikosta? Sanoin tuosta väkivallasta tai pakottamisesta vain siihen 3-1 asetelmaan liittyen suostumuksen antamiseen. Eli siis, että ei ole viitteitä siitä, että tyttö olisi lähtenyt puskiin tai antanut suostumuksensa sen takia että hän oli yksin ja muita oli kolme.

Tässä tapauksessa asianomistajalla oli 2,05 promillen humalatila,

Oli ollut 2,05 humalatila joskus aiemmin illalla/yöllä, tarkkaa tietoa ei ole, kuinka paljon aiemmin.

hän oli alaikäinen, ei muistanut tapahtumia, ja sukupuoliyhteys tapahtui yöllä metsässä kolmen tuntemattoman aikuisen kanssa pian ambulanssikuljetuksen jälkeen.

Varsinaisesti alaikäisyys eikä muistamattomuus liity liity asiaan millään lailla, eikä se, kenen tai kuinka monen kanssa hän oli metsässä sukupuoliyhteydessä, eikä se tapahtunut pian ambulanssikuljetuksen jälkeen.

Jos tällaisessa tilanteessa katsotaan, että miehet voivat perustellusti olettaa suostumuksen, niin on syytä kysyä: missä sitten raja kulkee? Onko tilanteen oltava vielä sekavampi, vielä rajumpi? Odotetaanko, että uhri olisi täysin tajuton, jotta suostumattomuus hyväksytään?

Mitä sekavaa ja rajua tilanteessa suostumuksen antamisen näkökulmasta oli? Oli istuskeltu penkillä ja keskusteltu ja käyty yhdessä ulkona tupakalla.

Tuo on erittäin aiheellinen kysymys, että MISSÄ kulkee esim. alkoholipäihtymyksen raja, jotta suostumus tai suostumattomuus hyväksytään? Tässä lakimuutos on erittäin ongelmallinen, koska sen mukaan asian ylipäätään ratkaisee tekijä, josta käytännössä koskaan ei ole kiistattomia todisteita. Ja molempien tai jommankumman osapuolen ollessa päihtynyt, on täysin mahdotonta osoittaa suostumuksen pätevyyttä suhteessa päihtymyksen voimakkuuteen suuntaan tai toiseen. Lisäksi, kuinka voidaan erottaa toisistaan kyvyttömyys antaa suostumus, ja humalassa tehty harkitsematon päätös?

Edelleen: Tulisiko kaikki muutkin humalassa tehdyt päätökset katsoa päätöksistä hyötyvän osapuolen syyksi? Jos humapapäissään häviää 2000 euroa kasinolla, ja jälkeenpäin toteaa asian vain tiliotteesta, tulisiko kasino velvoittaa korvaamaan hävityt rahat takaisin?

Kuinka voidaan erottaa huonon harkinnan seurauksena tapahtuneen teon aiheuttama katumus siitä, että henkilö ei ole ollut kykenevä tekemään päätöstä? Onko niillä eroa?

Ongelma ei ole yksittäisten tuomareiden ratkaisu, vaan se, että laki on uusi ja sen tulkinnat hakevat vielä muotoaan. Siksi juuri tämänkaltaiset tapaukset tulisi viedä korkeimpaan oikeuteen: jotta saadaan selvä linja siitä, miten päihtymyksen, valta-asetelman ja muistikatkosten kaltaisissa tilanteissa arvioidaan pätevän suostumuksen olemassaolo."

Kysypä chat gpt:ltä seuraavat kysymyset:

Vastaa oikeuden pöytäkirjassa mainittujen todisteiden perusteella vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

1) Onko vastaavassa tapauksessa seuraavilla asioilla eroa: päihtymyksestä johtuvan harkitsemattoman teon katumus jälkeen päin JA päihtymyksestä johtuva kykenemättömyys tehdä päätöstä ja näin rikoksen uhriksi joutuminen.

Valta-asemasta ei tarvitse edes kysyä, koska sitä tässä ei lain mukaan ollut.

2) Kuinka muistikatko vaikuttaa kykenevyyteen tehdä päätös? Päätöksentekohetkellä ei ole mahdollista tietää, muistaako henkilö asian jälkeenpäin vai ei, eli siis tuleeko henkilölle muistikatkos vai ei. Kuinka ylipäätään päätöksen tekemisen jälkeen tapahtuvat asiat voisivat vaikuttaa siihen, onko päätöstä tehdessä oltu kykeneviä tekemään päätös?

3) Koska tämän tapauksen kaltaisissa tilanteissa ei ulkopuolisilla eikä tapahtuman osapuolina olevilla henkilöillä itsellään ole mitään keinoa faktisesti arvioida, onko päihtynyt henkilö kykenevä tekemään päätöksiä, mikä muu juriinen johtopäätös voisi tulla kysymykseen, kuin että kaikentasoinen päihtymys aina kaikissa tilanteissa osoittaisi toisen osapuolen syyllistyneen raiskausrikokseen, mikäli päihtynyt osapuoli tekisi asiasta rikosilmoituksen? Tämä tarkoittaisi, että alkoholin vaikutuksen alaisena harrastettu seksi olisi aina raiskaus, mikäli alkoholia nauttinut henkilö tekisi rikosilmoituksen.

4) Edellisen perusteella, mihin johtopäätökseen tulisi päätyä, jos molemmat osapuolet olisivat alkoholin vaikutuksen alaisena?

[Edith]

Kysypä chat gpt:ltä seuraavat kysymyset:

Vastaa oikeuden pöytäkirjassa mainittujen todisteiden perusteella vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

1) Onko vastaavassa tapauksessa seuraavilla asioilla eroa: päihtymyksestä johtuvan harkitsemattoman teon katumus jälkeen päin JA päihtymyksestä johtuva kykenemättömyys tehdä päätöstä ja näin rikoksen uhriksi joutuminen.

Valta-asemasta ei tarvitse edes kysyä, koska sitä tässä ei lain mukaan ollut.

2) Kuinka muistikatko vaikuttaa kykenevyyteen tehdä päätös? Päätöksentekohetkellä ei ole mahdollista tietää, muistaako henkilö asian jälkeenpäin vai ei, eli siis tuleeko henkilölle muistikatkos vai ei. Kuinka ylipäätään päätöksen tekemisen jälkeen tapahtuvat asiat voisivat vaikuttaa siihen, onko päätöstä tehdessä oltu kykeneviä tekemään päätös?

3) Koska tämän tapauksen kaltaisissa tilanteissa ei ulkopuolisilla eikä tapahtuman osapuolina olevilla henkilöillä itsellään ole mitään keinoa faktisesti arvioida, onko päihtynyt henkilö kykenevä tekemään päätöksiä, mikä muu juriinen johtopäätös voisi tulla kysymykseen, kuin että kaikentasoinen päihtymys aina kaikissa tilanteissa osoittaisi toisen osapuolen syyllistyneen raiskausrikokseen, mikäli päihtynyt osapuoli tekisi asiasta rikosilmoituksen? Tämä tarkoittaisi, että alkoholin vaikutuksen alaisena harrastettu seksi olisi aina raiskaus, mikäli alkoholia nauttinut henkilö tekisi rikosilmoituksen.

4) Edellisen perusteella, mihin johtopäätökseen tulisi päätyä, jos molemmat osapuolet olisivat alkoholin vaikutuksen alaisena?

1) Onko eroa: päihtymyksestä johtuvan harkitsemattoman teon katumus jälkeenpäin VS. kykenemättömyys päätökseen ja rikoksen uhriksi joutuminen?

Kyllä, ero on oikeudellisesti perustavanlaatuinen.

Jos henkilö muodostaa suostumuksen humalassa ja myöhemmin katsoo sen olleen virhe, kyse on katumuksesta – ei rikoksesta. Tällöin suostumus on ollut pätevä (olettaen, että henkilö on ollut kognitiivisesti kykenevä arvioimaan tilannetta).

Sen sijaan, jos henkilö on niin päihtynyt, että hän ei kykene ymmärtämään tilanteen merkitystä tai ilmaisemaan tahtoaan, kyse ei ole mistään jälkikäteisestä "katumisesta", vaan perustavasta tahdonmuodostuskyvyn puutteesta. Tällöin suostumusta ei ole koskaan syntynyt, eikä henkilö ole ollut tilanteessa oikeudellisesti "osallinen", vaan mahdollinen rikoksen uhri.

Tämä ero on ratkaiseva erityisesti uudessa seksuaalirikoslaissa (voimassa 1.1.2023 alkaen), joka perustuu nimenomaan suostumukseen, ei vastarintaan.

2) Kuinka muistikatko vaikuttaa päätöksentekokykyyn, ja voiko myöhempi muistamattomuus olla näyttöä kyvyttömyydestä?

Muistikatko (blackout) ei ole pelkkä jälkikäteen havaittava seuraus, vaan oire siitä, että henkilö ei ole ollut tietoisesti läsnä.

Blackout syntyy, kun muistijärjestelmä ei toimi; henkilö ei rekisteröi tapahtumia lainkaan, vaikka toimii ulkoisesti normaalisti.

Tämä tarkoittaa, että päätöksentekohetkellä henkilön kognitiivinen kapasiteetti on ollut vakavasti heikentynyt. Hän ei ole arvioinut seurauksia eikä ymmärtänyt tilannetta – siis ei ole ollut kykenevä päättämään, mihin osallistuu.

Näin ollen muistamattomuus ei ole todiste suostumuksen puutteesta sinänsä, mutta osoitus siitä, että tahdonmuodostuskyky saattoi puuttua. Lääketieteellinen näyttö yhdistettynä blackoutin todennäköisyyteen muodostaa kokonaisarvion, jossa oikeus arvioi, oliko suostumus mahdollinen.

3) Koska ulkopuoliset eivät voi tietää toisen päätöksentekokykyä, eikö tämä johda siihen, että kaikki alkoholin vaikutuksen alaiset teot voitaisiin jälkikäteen kriminalisoida, jos toinen tekee rikosilmoituksen?

Ei johda.

Rikosoikeudessa sovelletaan aina ns. kokonaisarviointia, jossa huomioidaan:

Päihtymystila ja sen aste,

Osapuolten välinen dynamiikka (ikä, valta-asema, määrä),

Olosuhteet (esim. paikka, ajankohta, konteksti),

Onko ollut kommunikaatiota, kielimuuria tai väärinkäsityksiä,

Näyttö suostumuksesta tai sen puutteesta.

Pelkkä päihtymys ei tee teosta raiskausta. Kuitenkin jos päihtymys romahduttaa tahdonmuodostuskyvyn, kuten blackout-tilassa, se voi poistaa suostumuksen oikeudellisen pätevyyden.

Uusi laki ei siis kriminalisoi kaikkia alkoholin vaikutuksen alaisia tekoja, vaan tuo suostumuksen ja siihen liittyvän vapaaehtoisuuden, ymmärryksen ja päätöksenteon kyvyn keskiöön.

4) Entä jos molemmat osapuolet ovat päihtyneitä?

Tämä on oikeudellisesti monimutkainen tilanne. Molemmat voivat olla vastuuttomassa tilassa – mutta rikosoikeudessa arvioidaan aina kummankin osapuolen kyky ymmärtää oma ja toisen asema tilanteessa.

Kysymykset kuuluvat:

Oliko jompikumpi huomattavasti päihtyneempi?

Oliko toinen toimintakykyinen, mutta toinen ei?

Hyödynsikö toinen osapuoli toisen heikentynyttä tilaa?

Oliko tilanne selkeästi riskialtis (esim. alaikäinen, pusikko yöllä, ei yhteistä kieltä)?

Mikäli molemmat ovat yhtä lailla kykenemättömiä arvioimaan tilannetta, voi vastuuvapaus tulla kyseeseen molempien osalta, tai oikeus voi katsoa, että rikosta ei voida näyttää toteen näyttökynnyksen ylittävällä varmuudella.

Mutta jos toinen osapuoli on selvästi toimintakykyisempi ja hyödyntää toisen kyvyttömyyttä, kyse on hyväksikäytöstä.

Yhteenveto

Päihtymys ei tee seksistä automaattisesti rikollista. Mutta silloin, kun päihtymys poistaa kyvyn ymmärtää tilanne ja ilmaista tahto – kuten blackoutissa – suostumusta ei voida pitää pätevänä. Tällöin arvioidaan, onko toinen osapuoli tiennyt tai pitänyt tietää, ettei suostumus ole aidosti mahdollinen.

Tämän vuoksi tarvitaan juuri Korkeimman oikeuden linjausta siitä, missä raja kulkee pätevän suostumuksen ja hyväksikäytön välillä tilanteissa, joissa päihtymys hämärtää rajat.

[damfin]

Pyysin vielä ChatGPT:tä arvioimaan, oliko tyttö blackout-tilassa ja sen merkitystä suostumuksen arvioinnissa. Tässä on siis lääketieteellinen näkökulma Malmin tapaukseen (kirjoittajana ChatGPT):

Asianomistajan veressä mitattiin 2,05 promillea klo 04.30 Malmin sairaalassa.

Epäilty teko tapahtui n. klo 05.30–06.00.

Myöhemmin samana aamuna, klo 11.45, promille oli yhä 0,99, joten laskennallinen promille tekohetkellä oli n. 1,7 promillea.

Sait siis ChatGPT:ltä suurinpiirtein saman tuloksen tapahtumahetken promillemääräksi johon itse päädyin tuossa aiemmin, kiitos tästä.

Mitä tulee tuohon "blackout" höpinään, niin raiskauslaki ei tuollaista termiä taida tuntea vaan oikeudessa arvioidaan onko henkilö käytöksensä ja kuntonsa perusteella vaikuttanut siltä että on voinut antaa suostumuksensa.

Ei niiltä vastaajilta voi vaatia mitään psykologin tai lääkärin taitoja seksiin suostujan henkisen tilan arviointiin.

[Leifhackman]

Pyysin vielä ChatGPT:tä arvioimaan, oliko tyttö blackout-tilassa ja sen merkitystä suostumuksen arvioinnissa. Tässä on siis lääketieteellinen näkökulma Malmin tapaukseen (kirjoittajana ChatGPT):

Ei ole MITÄÄN TAKEITA siitä, mihin ChatGPT:n tiedot perustuvat.

Malmin tapauksessa keskeinen oikeudellinen kysymys on, onko asianomistajan suostumus seksuaaliseen tekoon ollut pätevä. Tätä kysymystä ei voida arvioida pelkästään sen perusteella, onko henkilö kävellyt tai puhunut, vaan on ymmärrettävä, mitä päihtymys voi neurologisesti aiheuttaa. Tässä yhteydessä erityisen tärkeä ilmiö on alkoholimuistikatkos eli blackout-tila.

Nyt on oleellista ymmärtää, mitä merkitystä tuolla on, onko asianomistajan suostumus seksuaaliseen tekoon ollut pätevä vai ei. Pätevä miltä kannalta? Pätevä siltä kannalta, olisiko toisen henkilön tullut ymmärtää, että henkilö ei ole pätevä antamaan suostumustaan seksiin. Tätä toinen henkilö ei voi arvioida mitenkään muutoin kuin henkilön olemuksen ja käytöksen perusteella.

Mitä blackout tarkoittaa?

Blackout on neurologinen tila, jossa alkoholi estää lyhytkestoisen muistin siirtymisen pitkäkestoiseksi muistiksi. Henkilö ei siis muista tapahtumia jälkikäteen – ei siksi, että hän olisi unohtanut, vaan koska muistia ei ole koskaan muodostunut. Tämä tila syntyy, kun veren alkoholipitoisuus (BAC) nousee nopeasti ja saavuttaa riittävän korkean tason.

Useiden tutkimusten mukaan blackout voi alkaa jo 1,5 promillen humalassa. Esimerkiksi tohtori Aaron M. White (NIAAA) kirjoittaa:

“A person may appear conscious, carry on conversations, and perform complex tasks, yet be unable to recall these events later.”
(White, A. M. Alcohol Research & Health, 2003)

Erityisesti nuorilla ja alkoholiin tottumattomilla henkilöillä blackout-tila syntyy herkemmin ja voi kestää tuntikausia.

Miksi blackout on merkittävä oikeudellisesti?

Suostumus edellyttää, että henkilö ymmärtää tilanteen ja pystyy tietoisesti päättämään osallistumisestaan. Jos hän on blackout-tilassa, hän ei ole psyykkisesti läsnä, eikä kykene arvioimaan tapahtuman merkitystä tai seuraamuksia. Tällaisessa tilassa ei voida puhua aidosti vapaaehtoisesta tai tietoisesta suostumuksesta – vaikka henkilö fyysisesti vaikuttaisi toimivankin normaalisti.

En tiedä onko "blackout-tila" oikeasti tieteellinen termi vai vain Edithin tässä kirjoituksessa käyttämä. Joka tapauksessa, ChatGPT sujuvasti edellä automaattisesti olettaa, että jos henkilö ei jälkeenpäin muista tekemiään päätöksiä tämän blackout-tilan takia, henkilö ei päätöksiä tehdessään ole voinut ymmärtää päätöstensä merkitystä. Mihin tällainen "automaatio-oletus" perustuu?

Edelleen, jos henkilö ulkopuolisen silmin fyysisesti vaikuttaa toimivan normaalisti - eli siis ulkopuolinen henkilö ei voi tietää mistään blackout-tilasta, millä perusteella ulkopuolista henkilöä voidaan syyttää asioista tai teoista, joihin normaalisti käyttäytyvän oloinen henkilö hänen kanssaan normaalin oloisesti ryhtyy? (Henkilö siis ei tiennyt eikä tämän olisi pitänytkään tietää, että toinen henkilö on jossain blackout-tilassa).

Miten tämä liittyy Malmin tapaukseen?

Malmin tapauksessa:

Asianomistajan veressä mitattiin 2,05 promillea klo 04.30 Malmin sairaalassa.

Epäilty teko tapahtui n. klo 05.30–06.00.

Myöhemmin samana aamuna, klo 11.45, promille oli yhä 0,99, joten laskennallinen promille tekohetkellä oli n. 1,7 promillea.

Asianomistaja ei muistanut tapahtumia – ei metsään päätymistä eikä seksuaalista kanssakäymistä.

Tämä promilletaso on blackoutin kannalta erittäin merkittävä. On lääketieteellisesti hyvin todennäköistä, että hän oli blackout-tilassa teon aikana. Hän on saattanut kävellä, puhua tai jopa vaikuttaa osallistuvansa tilanteeseen – mutta ei ole ollut kognitiivisesti kykenevä muodostamaan suostumusta.

Henkilö on siis ollut cognitiivisesti kykenevä keskustelemaan muunkielisten ihmisten kanssa käyttäen google-kääntäjää matkapuolimella, hakemaan kahvia, katselemaan kirjaa, käymään keskustelukumppaneidensa kanssa tupakalla, kävelemään heidän kanssaan puskiin mutta simsalabim: kun/jos häneltä on kysytty suostumusta seksiin, yht'äkkiä kognitiivisia kykyjä ei ole ollutkaan olemassa. Miten tämä voidaan perustella?

Johtopäätös

Jos suostumus on annettu blackout-tilassa, se ei ole lain tarkoittamalla tavalla pätevä. Tällöin ei ole merkitystä sillä, oliko henkilö “aktiivinen” tai “ei vastustanut” – koska hän ei ole voinut ymmärtää tilannetta tai ilmaista tahtoaan.

Tarkoittaako black out -tila, eli siis ChatGPT:n aiemmin kertoman mukaan se, että tapahtumat eivät jää muistiin, automaattisesti sitä, että henkilö ei ole kykenevä hetkessä tapahtuvaan kognitiiviseen ajatteluun?

Jos keskusteluosapuolella ei ole ollut syytä epäillä henkilön "blackout-tilaa" tai kognitiivisia puutteita, arvioitaessa olisiko tämän tullut epäille hekilön kykeneväisyyttä antaa suostumuksensa seksiin sen takia että tämä "on ollut aktiivinen, ei vastustellut" eikä muutenkaan ole ollut syytä epäillä henkilön kykyä antaa suostumustaan, toinen osapuoli ei ole syyllistynyt rikokseen. Ei ainakaan pelkästään sillä perusteella, että henkilö ei jälkikäteen ole muistanut keskustelua seksin harrastamisesta.

Malmin tapaus osoittaa, että oikeusjärjestelmällä on vielä epätarkkuuksia sen suhteen, kuinka tällaisia tilanteita arvioidaan. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että Korkein oikeus antaa asiassa ennakkopäätöksen, jossa otetaan huomioon myös lääketieteellinen ja neurologinen todellisuus.

Vastaavissa oikeustapauksissa osapuolilta ei voida edelllyttää kykyä tehdä lääketieteellistä ja neurologista arviota normaalin oloisesti käyttäytyvän henkilön kognitiivisista kyvyistä tai onko henkilö mahdollisesti jossain "blackout-tilassa".

Edith, tuo ChatGPT ei oikeasti osaa antaa järkeviä arvioita tällaisista asioista. Se antaa kielellisesti hyvin muotoiltuja ja asiantuntevan oloisia vastauksia, ja sen takia monetkin voivat pitää niitä oikeina. Mutta vastauksissa voi olla hyvin vakaviakin puutteita, epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Sellainen ei vie keskustelua tästä eikä mistään muustakaan asiasta oikeaan suuntaan.

[Leifhackman]

Blackout syntyy, kun muistijärjestelmä ei toimi; henkilö ei rekisteröi tapahtumia lainkaan, vaikka toimii ulkoisesti normaalisti.

Näin ollen muistamattomuus ei ole todiste suostumuksen puutteesta sinänsä, mutta osoitus siitä, että tahdonmuodostuskyky saattoi puuttua. Lääketieteellinen näyttö yhdistettynä blackoutin todennäköisyyteen muodostaa kokonaisarvion, jossa oikeus arvioi, oliko suostumus mahdollinen.

Pelkkä päihtymys ei tee teosta raiskausta. Kuitenkin jos päihtymys romahduttaa tahdonmuodostuskyvyn, kuten blackout-tilassa, se voi poistaa suostumuksen oikeudellisen pätevyyden.

The above being said, KUKAAN TAI MIKÄÄN ei jälkikäteen pysty arvioimaan onko joku henkilö ollut jossain blackout-tilassa vai ei. Tällaisissa tilanteissa joissa jompikumpi on ollut känässä ja jälkeenpäin syyttää toista raiskauksesta, sen suostumuksen antamisen kykenevyyden arviointi ChatGPT:n horinoiden perusteella Eli, oikeuden olisi aina pakko antaa päätös 1X2-veikkauksella tai kivi-paperi-sakset-systeemillä, tai annettava vapauttava päätös, koska mitään keinoa ei tietää ei ole oikeudella eikä ole ollut tapahtumien aikaan toisella osapuolella, onko joku ihmeen blackout ollut päällä vai vituttaako toista osapuolta vaan jälkikäteen mitä tuli tehtyä tai kenen kanssa: eli aina jää varteenotettava epäily syyllisyydestä.

Mukavaa varmaan oikeusistuinten arvioida noita raiskauksissa ratkaisevaan tunnusmerkistöön kuuluvaa suostumusta, kun siitä ei koskaan ole mitään kunnollista näyttöä kuin käytännössä aina vain juupas vastaan eipäs.