Saunabad kirjoitti: Pe Heinä 11, 2025 8:21 pm
dead_calm kirjoitti: Pe Heinä 11, 2025 8:08 pm
Minua tosin tässä mietityttää myös Tommyn ja Karoliinan puolustuksen ottama linjaus, jonka mukaan lapsia oltiin viemässä "omalta kielialueelta". Aiempien kertomusten mukaanhan lapset tapasivat vielä sijoitusaikana perhettä, jonka kanssa oltiin ystävystytty kaksikielisyyden ansiosta, ja värkkäsivät sijoituksessa ikkunaan kiinnitettäviä lippulappuja kolmella kielellä. Toki ruotsi luultavasti on heille vahvin kieli, mutta ei heidän pitäisi olla ummikkoja suomeksikaan.
Onko jossain ollut tietoa, minkä kielinen äiti on? Jos on suomenkielinen, niin koko kieliasiakin olisi aika outo.
Voipi olla että asianajaja Sankamo haluaisi tehdä tästä tuolla strategialla kielikiistaa.

Se kun herättäisi Suomessa heti paljon tunteita sinne ja tänne suuntiin ja sillä voisi taktikoida perheessä mahdollisesti tapahtuneita hyvinkin ikäviä asioita eittämättä syntyvän kielikohun alle. Pakkoruotsi kun on monen mielestä saatanasta..

Tai tehdä kuten Karoliina os. Vähäkangas Karf on tähän mennessä tehnyt: paketoinut perheen kaikki muut ongelmat omalla julkisuustoiminnallaan kotikoulu-ongelma-alisteisiksi, vaikka näinhän ei asia kai koskaan lie ollut.. Perheen ongelmat ovat mahdollisesti piilossakäytyä tai piilossakäymätöntä kotikoulua jo paljon haastavammat.
Karoliina Vähäkangas kotiperheineen ja moffineen ovat suomenkielisiä, ruotsia hyvin osaavia suomalaisia. Moffa toimii aktiivina Helsinginseudun Rauhan Sanan ruotsinkielisellä puolella, mutta toimii liikkeen puhujana ainakin suomenkielellä.
Esimerkkinä linkissä Vähäkankaan suomenkielinen Iltahartaus 3.4.2025, jossa minun ’lapsesta-uskis-piireissä-olleen’ tulkintani mukaan tämä moffa-Vähäkangas kiittää tyttärensä perheelle almuja antaneita ja kolehteja kantaneita uskovia siitä, että usko kolmen kalan ja viiden leivän riittävyyteen on yhä niin suuri. Joku muu voi tulkita iltahartautensa toisinkin, tietysti.
https://www.lff.fi/lff-media/radio-arkiv/huhtikuu-2025/
Jos tulkintani olisi silti oikein, tarkoittaisi se toki sitä, että puhuja-moffa olisi hyvinkin tietoinen tyttärensä perheen nykytarpeista ja mitä luultavimmin myös olinpaikasta. Asia, minkä hän on itse julkisesti kiistänyt.
Tietoa minulla ei sitten taas ole siitä, mikä moffa-Välikankaan mielestä suomalaisessa yhteiskunnassa on sitten se korkein voima: Suomen laki vai kunkin ihmisen, seurakunnan, herätysliikkeen tai yhdistyksen ikioma Jumala-käsitys. Sinänsä omien tekojen vetoamiseen oman käsityksen mukaisen Jumalan lain mukaisina olisi tietysti kätevää, koska hypoteesina tällöin poliisin, oikeuslaitoksen ja virkamiesten sijaan moffa mahdollisine avustajineen ja rahankerääjineen voisivat tällöin vain pyytää muilta hankkeeseen osallistuvilta samanikäisiltä uskonveljiltään kättäpäälle anteeksi, ikäänkuin toinen toisiltaan. Ja jatkaa elämäänsä sukuinern ja perheineen kuten aiemminkin.
Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahtuisi, koska laki nyt vain on laki. Se käy Suomessa yli kaikkien uskontojen. Lakeja ovat mm. lastensuojelulaki mikä toimii nimenomaan lasten etua silmälläpitäen, sekä perustuslaki mikä takaa kaikille ikään riippumatta oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.
Lastensuojelua koskevat lait
https://www.minilex.fi/a/lastensuojelua ... A4nt%C3%B6
” Lastensuojelutoiminnassa on noudatettava yksityiskohtaista lainsäädäntöä lastensuojelun järjestämisestä, sekä lisäksi yleisempiä lakeja mm. perus- ja ihmisoikeuksista. Lastensuojelua koskevia lakeja on runsaasti, ja seuraavassa on lueteltu niistä olennaisimmat.
Lastensuojelulaki
Lastensuojelulaki sisältää yksityiskohtaiset säännökset osapuolten oikeuksista sekä siitä, kuinka toiminta on järjestettävä. Laissa painotetaan monin tavoin lapsen oikeuksia:
kaikki päätökset on tehtävä ensisijaisesti lapsen etua silmällä pitäen, ja lisäksi lapsen mielipide ja toivomukset on otettava huomioon. Lastensuojelulaki sisältää lisäksi säännökset lastensuojeluilmoituksen tekemisestä sekä lastensuojelun eri muodoista, joita ovat avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto.
Sosiaalihuoltolaki
Sosiaalihuoltolakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon. Se sisältää yleiset säännökset siitä, mitä sosiaalipalveluja hyvinvointialueiden tulee järjestää ja miten nämä palvelut tulee toteuttaa.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
Laissa taataan sosiaalihuollon asiakkaalle mm. oikeus hyvään kohteluun, oikeus saada selvitys erilaisista toimenpidevaihtoehdoista sekä itsemääräämisoikeus. Laissa säädetään myös sosiaalihuollon järjestäjien salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta.
Hallintolaki
Hallintolaki on yleislaki, jota sovelletaan lähes kaikkeen viranomaisten toimintaan, mukaan lukien lastensuojeluun. Hallintolaki sisältää lukuisia periaatteita, jotka ohjaavat kaikkea hallintotoimintaa, kuten esimerkiksi neuvonta- ja palveluperiaatteet. Lisäksi hallintolaissa on lukuisia päätöksentekoon liittyviä määräyksiä, kuten velvollisuus kuulla asianosaista ja velvollisuus perustella päätös.
Perustuslaki
Perustuslaissa on lueteltu joukko kaikille kuuluvia perus- ja ihmisoikeuksia, jotka tulee ottaa huomioon myös lastensuojelutyössä. Näitä
oikeuksia ovat mm. yhdenvertaisuus sekä oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Lisäksi perustuslaki takaa kaikille oikeuden hyvään hallintoon. Perustuslaissa säädetään erikseen, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Perusoikeuksia on mahdollista rajoittaa, mutta näiden rajoitusten on täytettävä tarkasti määritellyt kriteerit.”
Elämä on fifty - sixty.