Pyöräilijä loukkaantui liikenneonnettomuudessa Lappeenrannassa, 11.8.25

[Donald McRonald]

Ei, kyllä turvallisinta on kun kaikki liikkuvat sääntöjen mukaisesti niin ei tule niitä ylläreitä. Jos on huono näkyvyys esim. jossain kadunkulmassa mitä ei voi ratkaista karsimalla oksia kuten jossain bändellä, niin siihen voi laittaa myös kolmion kelville / pyörätielle tai ajoradalle. Sitten noin 89% ymmärtää että pitää väistää.

No kun fillareillahan on periaatteessa aina se ”kolmio”. Paitsi niissä muutamassa poikkeustilanteessa, joita näköjään on niin hankala oppia.

[Rckhrd]

Ei, kyllä turvallisinta on kun kaikki liikkuvat sääntöjen mukaisesti niin ei tule niitä ylläreitä. Jos on huono näkyvyys esim. jossain kadunkulmassa mitä ei voi ratkaista karsimalla oksia kuten jossain bändellä, niin siihen voi laittaa myös kolmion kelville / pyörätielle tai ajoradalle. Sitten noin 89% ymmärtää että pitää väistää.

No kun fillareillahan on periaatteessa aina se ”kolmio”. Paitsi niissä muutamassa poikkeustilanteessa, joita näköjään on niin hankala oppia.

Tarkoitin ihan sitä että selventäisi, kun oli liikkumismuoto mikä tahansa niin säännöt eivät ole kaikille tuttuja. Juuri todistin aika kaaosta aamulla tasa-arvoisessa risteyksessä kun 3 suunnasta tuli autoja eikä kukaan tainnut osata oikeaa järjestystä.

[Siehän_Sherlokki_oot]

Jos noiden sääntöjen omaksuminen on foorumilaisillekin noin vaikeaa, niin miettikääpä kuinka vaikeaa se on keskiverto spandexeille.

Saatika jos yrität opettaa näitä mutta/jos/kun-sääntöjä lapsille, parempi vaan sanoa, että aina väistät isompaasi.

[Linnanen]

Yllättävän monelle pyöräilijälle on epäselvää,mikä on suojatien ja pyörätien jatkeen ero. Suojatien yli talutetaan pyörä,auto väistää. Pyörätien jatkeen yli ajetaan pyörällä,auto väistää.

Yllättävän monella tienkäyttäjällä on nuo kirjoittamasi päin helvettiä olevat harhaluulot. Valitettavan moni näistä väärässäolijoista kritisoi muita tienkäyttäjiä, kun muut eivät noudata heidän mielikuvitussääntöjään. Onneksi suurin osa jättää sentään levittämättä aivoituksiaan.

Ensinnäkin suojatien kohdalta saa ajaa tien yli. On saanut vuodesta 1981 alkaen.

Toisekseen suojatie ei vaikuta pyöräilijän ja autoilijan keskeisiin väistämisvelvollisuuksiin paskan vertaa.

Kolmanneksi pyörätien jatke ei vaikuta väistämisvelvollisuuksiin lainkaan. Se on ainoastaan tiehen maalattu kuvio, joka nykyisin saisi olla taiteiltuna vain sellaisessa kohdassa, jossa liikennemerkki osoittaa väistämisvelvollisuuden ajoradan liikenteelle.

Ainoat asiat, jotka ratkaisevat tietä ylittävän tai itse asiassa tielle ajavan pyöräilijän ja tietä pitkin ajavan autoilijan välisen väistämisvelvollisuuden ovat

1. Väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit
2. Risteyksessä tai ympyrästä poistuessa eteen kääntyminen.

Unohda tässä suhteessa suojatie ja pyörätien jatke. Niillä ei ole väistämisvelvollisuuteen mitään väliä.

Jos tässä tapauksessa pyöräilijä ajoi tielle suoraa ajavan auton eteen eikä autolle ollut kärkikolmiota, stoppia tai sitä uutta sinivalkoista pyöräilijän tienylityspaikkamerkkiä, niin pyöräilijä oli väistämisvelvollinen.

Jos paikassa on suojatie niin olkoon vaan. Tilanne olisi kaikilta täysin sama vaikka ei olisi.

Tämän toki pitäisi olla selvää kaikille ajokortin tai ajokokemuksen omaaville, koska väistämissäännöt ovat olleet sisällöllisesti samat yli puoli vuosisataa.

[vanhellsing]

Yllättävän monelle pyöräilijälle on epäselvää,mikä on suojatien ja pyörätien jatkeen ero. Suojatien yli talutetaan pyörä,auto väistää. Pyörätien jatkeen yli ajetaan pyörällä,auto väistää.

Yllättävän monella tienkäyttäjällä on nuo kirjoittamasi päin helvettiä olevat harhaluulot. Valitettavan moni näistä väärässäolijoista kritisoi muita tienkäyttäjiä, kun muut eivät noudata heidän mielikuvitussääntöjään. Onneksi suurin osa jättää sentään levittämättä aivoituksiaan.

Ensinnäkin suojatien kohdalta saa ajaa tien yli. On saanut vuodesta 1981 alkaen.

Toisekseen suojatie ei vaikuta pyöräilijän ja autoilijan keskeisiin väistämisvelvollisuuksiin paskan vertaa.

Kolmanneksi pyörätien jatke ei vaikuta väistämisvelvollisuuksiin lainkaan. Se on ainoastaan tiehen maalattu kuvio, joka nykyisin saisi olla taiteiltuna vain sellaisessa kohdassa, jossa liikennemerkki osoittaa väistämisvelvollisuuden ajoradan liikenteelle.

Ainoat asiat, jotka ratkaisevat tietä ylittävän tai itse asiassa tielle ajavan pyöräilijän ja tietä pitkin ajavan autoilijan välisen väistämisvelvollisuuden ovat

1. Väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit
2. Risteyksessä tai ympyrästä poistuessa eteen kääntyminen.

Unohda tässä suhteessa suojatie ja pyörätien jatke. Niillä ei ole väistämisvelvollisuuteen mitään väliä.

Jos tässä tapauksessa pyöräilijä ajoi tielle suoraa ajavan auton eteen eikä autolle ollut kärkikolmiota, stoppia tai sitä uutta sinivalkoista pyöräilijän tienylityspaikkamerkkiä, niin pyöräilijä oli väistämisvelvollinen.

Jos paikassa on suojatie niin olkoon vaan. Tilanne olisi kaikilta täysin sama vaikka ei olisi.

Tämän toki pitäisi olla selvää kaikille ajokortin tai ajokokemuksen omaaville, koska väistämissäännöt ovat olleet sisällöllisesti samat yli puoli vuosisataa.

En tarkkaan tunne noita sääntöjä kun harvoin fillarilla ajelen, autolla nyt pyrin pysäyttämään tarvittaessa jos joku eteen ajaa. Tässä ketjun aiheeseen liittyvässä tilanteessa nyt vissiin pyöräilijällä ei ollut oikeutta ajella vauhdilla metsätieltä suojatielle? Iten kun fillarilla kuljen niin yleensä suojatien talutan, silloin on selvää että olen jalankulkija ja autojen tulee väistää. Tai ylikin suojatien saatan ajaa jos autoja ei näy siinä lähistöllä, mutta ei tulisi mieleenikään hurauttaa jostain mettätieltä suojatielle auton eteen.

[Linnanen]

Yllättävän monelle pyöräilijälle on epäselvää,mikä on suojatien ja pyörätien jatkeen ero. Suojatien yli talutetaan pyörä,auto väistää. Pyörätien jatkeen yli ajetaan pyörällä,auto väistää.

Yllättävän monella tienkäyttäjällä on nuo kirjoittamasi päin helvettiä olevat harhaluulot. Valitettavan moni näistä väärässäolijoista kritisoi muita tienkäyttäjiä, kun muut eivät noudata heidän mielikuvitussääntöjään. Onneksi suurin osa jättää sentään levittämättä aivoituksiaan.

Ensinnäkin suojatien kohdalta saa ajaa tien yli. On saanut vuodesta 1981 alkaen.

Toisekseen suojatie ei vaikuta pyöräilijän ja autoilijan keskeisiin väistämisvelvollisuuksiin paskan vertaa.

Kolmanneksi pyörätien jatke ei vaikuta väistämisvelvollisuuksiin lainkaan. Se on ainoastaan tiehen maalattu kuvio, joka nykyisin saisi olla taiteiltuna vain sellaisessa kohdassa, jossa liikennemerkki osoittaa väistämisvelvollisuuden ajoradan liikenteelle.

Ainoat asiat, jotka ratkaisevat tietä ylittävän tai itse asiassa tielle ajavan pyöräilijän ja tietä pitkin ajavan autoilijan välisen väistämisvelvollisuuden ovat

1. Väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit
2. Risteyksessä tai ympyrästä poistuessa eteen kääntyminen.

Unohda tässä suhteessa suojatie ja pyörätien jatke. Niillä ei ole väistämisvelvollisuuteen mitään väliä.

Jos tässä tapauksessa pyöräilijä ajoi tielle suoraa ajavan auton eteen eikä autolle ollut kärkikolmiota, stoppia tai sitä uutta sinivalkoista pyöräilijän tienylityspaikkamerkkiä, niin pyöräilijä oli väistämisvelvollinen.

Jos paikassa on suojatie niin olkoon vaan. Tilanne olisi kaikilta täysin sama vaikka ei olisi.

Tämän toki pitäisi olla selvää kaikille ajokortin tai ajokokemuksen omaaville, koska väistämissäännöt ovat olleet sisällöllisesti samat yli puoli vuosisataa.

En tarkkaan tunne noita sääntöjä kun harvoin fillarilla ajelen, autolla nyt pyrin pysäyttämään tarvittaessa jos joku eteen ajaa. Tässä ketjun aiheeseen liittyvässä tilanteessa nyt vissiin pyöräilijällä ei ollut oikeutta ajella vauhdilla metsätieltä suojatielle? Iten kun fillarilla kuljen niin yleensä suojatien talutan, silloin on selvää että olen jalankulkija ja autojen tulee väistää. Tai ylikin suojatien saatan ajaa jos autoja ei näy siinä lähistöllä, mutta ei tulisi mieleenikään hurauttaa jostain mettätieltä suojatielle auton eteen.

Kuten kirjoitin lainaamaasi viestiin, niin jos tilanne on kuvaamasi kaltainen, niin pyöräilijän olisi pitänyt väistää. Siksi koska autolle ei ole liikennemerkillä osoitettua väistämisvelvollisuutta eikä se käänny pyöräilijän eteen, jolloin sen pitäisi säännön perusteella väistää. Väistämissäännöt eivät ole tippaakaan tuon monimutkaisemmat. Ne oppii lapsikin, kunhan hälle ei satuilla suojateistä ja pyöräteiden jatkeista.

Itse asiassa nämä ovat logiikaltaan muuten samat väistämissäännöt kuin autojenkin välillä, ainoa ero on siinä, että pyörätieltä ajoradalle tuleva väistää tasa-arvoisessa myös oikealta tullessaan.

Tässäkään tapauksessa suojatiellä ei ole mitään merkitystä asiaan, joten sen mainitseminen muuten kuin onnettomuuspaikan sijainnin selventämiseksi on turhaa. Itse asiassa vahingollista, koska tällaisen uutisoinnin jälkeen sikiää aina keskustelu, jossa kaikki harhaluulot taluttamispakoista ja muka monimutkaisista väistämisvelvollisuuksista nousevat koloistaan.

Liikenteellisesti ja liikennesääntöjen kannalta kyse on tähänastisten tietojen mukaan ainoastaan siitä, että väistämisvelvollinen ajoneuvon kuljettaja ei väistänyt toista ajoneuvoa. Lisäksi vähintään jompi kumpi, mahdollisesti molemmat, on lähestynyt risteystä liian suurella nopeudella risteykseen ja sen näkemäolosuhteisiin nähden.

Saat toki taluttaa pyörääsi tienylityksissä suojatiellä tai ilman suojatietä, voithan taluttaa sitä vaikka koko matkan. Taluttaessasi olet jalankulkija, eikä silloin mikään pyörällä ajamista eli ajoneuvon kuljettamista koskeva sääntö koske sinua.

Tässä tilanteessa liikenteellisesti sujuvin tapa ajaa olisi ollut täysin sama kuin missä tahansa muussa kahden ajoneuvon risteyskohtaamisessa. Molemmat ajavat risteykseen nopeudella, jolla voivat havaita muut tienkäyttäjät. Tämän jälkeen väistämisvelvollinen kuljettaja riittävän selkeästi hidastamalla osoittaa toiselle kuljettajalle noudattavansa väistämisvelvollisuuttaan. Toinen ajaa ensin ja sitten väistämisvelvollinen ajaa risteyksen yli. Kaikki liikkuvat sujuvasti ja turvallisesti. Optimitilanteessa kenenkään ei tarvitse pysähtyä ja kaikki voivat ajaa kohti määränpäätään.

[Yrjö Yrjönpoika]

.
Enpä tiedä...
Sama se kai on fillarinpolkijalle (tai nykyään myös sähköfillarilla suristelevalle), että onko sitä sitten oikeassa vaiko väärässä, kun jos vakavasti loukkaantuu, niin kyllä siinä on päivä pilalla joka tapauksessa.

Vauhtisokeus syntyy melkolailla helposti myös polkupyörällä suhailtaessa. Silmä tottuu omaan nopeuteen yllättävän äkkiä.

[Donald McRonald]

Kuten kirjoitin lainaamaasi viestiin, niin jos tilanne on kuvaamasi kaltainen, niin pyöräilijän olisi pitänyt väistää. Siksi koska autolle ei ole liikennemerkillä osoitettua väistämisvelvollisuutta eikä se käänny pyöräilijän eteen, jolloin sen pitäisi säännön perusteella väistää. Väistämissäännöt eivät ole tippaakaan tuon monimutkaisemmat. Ne oppii lapsikin, kunhan hälle ei satuilla suojateistä ja pyöräteiden jatkeista.

Lihavointi minun. Tuossa pitäisi täsmentää että eikä se käänny risteyksessä pyöräilijän eteen. Täällä meidänkin nurkilla on yksi kohta, jossa tie tekee 90 asteen mutkan ja siinä kohtaa on myös suojatie. Mutta risteystä siinä ei ole, eli hieman kärjistäen tie jatkuu tuossa suoraan. Silti fillarit tunkevat siinä autojen eteen joka ikinen päivä.

[vanhellsing]

...
Tässä tilanteessa liikenteellisesti sujuvin tapa ajaa olisi ollut täysin sama kuin missä tahansa muussa kahden ajoneuvon risteyskohtaamisessa. Molemmat ajavat risteykseen nopeudella, jolla voivat havaita muut tienkäyttäjät. Tämän jälkeen väistämisvelvollinen kuljettaja riittävän selkeästi hidastamalla osoittaa toiselle kuljettajalle noudattavansa väistämisvelvollisuuttaan. Toinen ajaa ensin ja sitten väistämisvelvollinen ajaa risteyksen yli. Kaikki liikkuvat sujuvasti ja turvallisesti. Optimitilanteessa kenenkään ei tarvitse pysähtyä ja kaikki voivat ajaa kohti määränpäätään.

Tuossa nyt ainakin olen samoilla linjoilla ja parastahan olisi jos se liikenne sujuu silleen samaan aikaan sujuvasti ja turvallisesti, kävellessä usein ärsyttää myös ylikohteliaat autoilijat, kun lähestyn suojatietä kävellen ja autoilija helposti kerkeäisi mennä ennen minua mutta pysähtyy siihen ja vaikka olen 7 metrin päässä suojatiestä ja ei se haittaa jos on se yksi auto, kävelen vain omaa tahtiani, mitäs pysähtyi, mutta ruuhka-aikana sitten voi kohta olla sen auton perässä monia muitakin autoja ja itelle tulee paine kävellä mahdollisimman nopeasti suojatien yli, kun kivempi olisi että kävelen rauhallisesti omaa tahtiani ja autot pysähtyy vasta sitten kun olen siinä suojatien vieressä ja liikenne menisi sujuvammin.

[Linnanen]

...
Tässä tilanteessa liikenteellisesti sujuvin tapa ajaa olisi ollut täysin sama kuin missä tahansa muussa kahden ajoneuvon risteyskohtaamisessa. Molemmat ajavat risteykseen nopeudella, jolla voivat havaita muut tienkäyttäjät. Tämän jälkeen väistämisvelvollinen kuljettaja riittävän selkeästi hidastamalla osoittaa toiselle kuljettajalle noudattavansa väistämisvelvollisuuttaan. Toinen ajaa ensin ja sitten väistämisvelvollinen ajaa risteyksen yli. Kaikki liikkuvat sujuvasti ja turvallisesti. Optimitilanteessa kenenkään ei tarvitse pysähtyä ja kaikki voivat ajaa kohti määränpäätään.

Tuossa nyt ainakin olen samoilla linjoilla ja parastahan olisi jos se liikenne sujuu silleen samaan aikaan sujuvasti ja turvallisesti, kävellessä usein ärsyttää myös ylikohteliaat autoilijat, kun lähestyn suojatietä kävellen ja autoilija helposti kerkeäisi mennä ennen minua mutta pysähtyy siihen ja vaikka olen 7 metrin päässä suojatiestä ja ei se haittaa jos on se yksi auto, kävelen vain omaa tahtiani, mitäs pysähtyi, mutta ruuhka-aikana sitten voi kohta olla sen auton perässä monia muitakin autoja ja itelle tulee paine kävellä mahdollisimman nopeasti suojatien yli, kun kivempi olisi että kävelen rauhallisesti omaa tahtiani ja autot pysähtyy vasta sitten kun olen siinä suojatien vieressä ja liikenne menisi sujuvammin.

Juurikin noin. Eikä autolla tarvitse kovinkaan usein pysähtyä antaakseen jalankulkijalle suojatiellä esteettömän kulun, kunhan hidastaa ajoissa, etäällä ja niin selkeästi, että jalankulkija sen huomaa ja ehtii kävellä ensin. Jälleen olemme tilanteessa, ettei kenenkään tarvitse pysähtyä ja kaikki pääsevät sujuvasti ja turvallisesti kulkemaan.

Laki ei velvoita pysähtymään jalankulkijan päästämistä varten. Pysähtyminen vain tarvittaessa, jos esteettömän kulun antaminen ei onnistu turvallisesti ajamalla riittävän paljon ennen tai hidastamalla riittävästi.

Jos autoilijan tarvitsee pysähtyä, niin se on parasta tehdä riittävän kauas suojatiestä. Mielellään pari kolme autonmittaa ennen, jotta jalankulkija näkee vaivatta muut autot ja muut autoilijat vaivatta havaitsevat jalankulkijan.

[Linnanen]

Kuten kirjoitin lainaamaasi viestiin, niin jos tilanne on kuvaamasi kaltainen, niin pyöräilijän olisi pitänyt väistää. Siksi koska autolle ei ole liikennemerkillä osoitettua väistämisvelvollisuutta eikä se käänny pyöräilijän eteen, jolloin sen pitäisi säännön perusteella väistää. Väistämissäännöt eivät ole tippaakaan tuon monimutkaisemmat. Ne oppii lapsikin, kunhan hälle ei satuilla suojateistä ja pyöräteiden jatkeista.

Lihavointi minun. Tuossa pitäisi täsmentää että eikä se käänny risteyksessä pyöräilijän eteen. Täällä meidänkin nurkilla on yksi kohta, jossa tie tekee 90 asteen mutkan ja siinä kohtaa on myös suojatie. Mutta risteystä siinä ei ole, eli hieman kärjistäen tie jatkuu tuossa suoraan. Silti fillarit tunkevat siinä autojen eteen joka ikinen päivä.

Olet oikeassa, kääntyvän on lain mukaan väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa.

Peruste tuolle säännölle on sama kuin siinä, että vasemmalle kääntyvä autoilija väistää vastakkaisesta suunnasta suoraa ajavaa autoilijaa. Eli kääntyvä väistää tulosuuntaansa nähden yhdensuuntaista liikennettä. Johtuen jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja mopoilijoiden "häätämisestä" tien reunoille, niitä yhdensuuntaisia on myös oikealle käännyttäessä. Ja niitä voi liikkua molempiin suuntiin samalla reunalla.

Tämäkään sääntö ei vaadi suojatietä.

Jos teidän nurkilla on tuollainen riskialtis liikenneratkaisu, niin kannattaisi selkiyttää. Joko siirtämällä ylityskohta kauemmas ysikympistä tai asettamalla kärkikolmiot joko pyörätielle tai ajoradalle.