Matti Mäkinen (etpk), [omat kommentit/lisäykset hakasulkeissa]: ”Jälkeenpäin olen nähnyt mediasta, että terassilla tai jossain muualla tapahtumapaikalla olisi ollut joku kilpi jota olisi käytetty teossa. En ole havainnut mitään kilpeä missään. Minulla on oma selitys esineelle, jota joku olisi voinut luulla kilveksi.. Silloin, kun olemme lähteneet paikalta pois olen tukkinut rikkuneen [kirjoitusvirhe etpk:ssa] ikkuna-aukon talon varastossa [terassin vieressä; käynti ulkokautta] olleella levynpalalla. Löysin varastosta myös jonkin tummansävyisen [lue: tummanruskean] kankaanpalan. Se saattoi olla joku pyyhe[!] tai muu kankaanpala. Kiinnitin levyn, kankaanpalan ja lautoja[!] ruuveilla toisiinsa ja siihen rikotun ikkunan tilalle suojaksi. Tätä eristystä ei ole kuvattu [miksei ole - ja miksei tummansävyistä tekstiiliä viety kuitututkimuksiin?] Tämä eriste on poistettu muutama päivä [kirjoitusvirhe etpk:ssa] jälkeen, kun menimme Pekka Kiiskisen kanssa ensin Promicaan josta hankimme vaneria kyseisen oven kokoisen palan. Menimme Tähtisentielle ja poistimme koko oven ottaaksemme sen tutkittavaksi. Oven tilalle laitettiin tämä hankittu vanerilevy”.
...
”Kaikki muu toiminta oli mielestäni tapahtunut takkahuoneessa” […ja tähän johtopäätökseen Mäkinen tuli ennen ensimmäistäkään teknistä tutkimusta].
Oikeussalissa Mäkinen totesi kilpikyhäelmästään: ”se jäi sitte sinne”. Kyhäelmää ei kuvattu. Mäkisen lukitsemattomasta, kiinteästi asuinrakennukseen kuuluneesta ja terassin vieressä sijainneesta varastosta löytämiä esineitä ei dokumentoitu eikä luetteloitu puhumattakaan siitä, että ne olisi haettu teknisiin tutkimuksiin.
Hovioikeuden tuomiosta: ”7. Harjoituksissa A ja Anneli Auer olivat liikkuneet samalla tavalla kuin surmayönä eli A oli hakenut keittiöstä veitsen ja mennyt sen jälkeen takkahuoneeseen ja Anneli Auer oli lähtenyt etuovesta ja tullut takkahuoneen ovesta sisälle. Molemmat olivat olleet innoissaan harjoituksissa: ”hyvä harjotella, hyvä, että me harjotellaan”. 8. A ja Anneli Auer olivat B:n näköhavaintojen mukaan rakentaneet pihalla laudoista suorakulmion muotoisia kehikkoja kesän ollessa kääntymässä syksyyn ja panneet kehikot ”takkikaappiin”. Kehikkojen sisällä oli ollut laudoista tehty risti. 9. A oli jälkeenpäin kertonut B:lle, että sanotuista puisista kehikoista oli sittemmin tehty kilvet naulaamalla niihin kiinni kaksi ruskeaa pyyhettä (”ne kamalat ruskeat pyyhkeet”). Anneli Auer ja A olivat käyttäneet näitä kilpiä suojanaan surmatessaan Jukka Lahden. 10. B:n käsityksen mukaan kyseisten, kodissa pitkään käytössä olleiden pyyhkeiden materiaali oli ollut pehmeämpää kuin frotee ja niistä oli jäänyt pitkiä karvoja käsiin pyyhittäessä. Pyyhkeet olivat olleet tosi vanhoja, aika yksivärisiä ja kooltaan suurempia kuin käsipyyhkeet mutta pienempiä kuin pesupyyhkeet. B ei ole enää teon jälkeen nähnyt pyyhkeitä”.
B (Anneli Auerin poika) ei ole aikuistuttuaan peruuttanut näitä kertomuksia.
Toinen asia: Lapinniemi (Mäkisen kanssa paikalla ollut poliisi) kuikuili yhdessä kuvassa pesuhuoneen oviaukosta seisaallaan siten, että hänellä oli pää ovenraossa ja taskulamppu kädessä siten, ettei ovi (ilmeisesti) osu uhrin päälakeen. Tämä kuva osoittaa joidenkin mielestä aukottomasti, että Anneli Auer olisi voinut käydä toteamassa uhrin tilan pesuhuoneen oviaukosta, näkemässä mm. tämän silmät ja kokeilemassa uhria kädellään siten, että käteen oli jäänyt verta. Periaatteessa tämä olisi ollut mahdollista, mutta käytännössä mahdotonta (sen lisäksi, että moinen toiminta vaikuttaa erittäin oudolta). Auer oli kertomansa mukaan haavoittunut rintaan jo tapahtumien alkuvaiheessa. Hänen reisillään ja jalkapöydillään oli verta. Auer kertoi kokeilleensa rintaansa ja saaneensa käsiinsä omaakin vertaan. Pesuhuoneen lattialla tai takkahuoneeseen johtavassa ovessa ei kuitenkaan ollut jälkeäkään Anneli Auerin sormenjäljistä tai verestä. Myöskään takkahuoneen lattialla ei ollut merkkejä siitä, että Auer olisi ottanut esim. käsillään tai polvellaan tukea lattiasta kurotellessaan kohti uhria. Käden kiertäminen uhriin asti siten, että vartalo olisi ollut pesuhuoneen puolella, olisi ollut mahdotonta. On täysin eri asia seistä pystyasennossa ja tunkea päätään ja kättään pesuhuoneen puolelta kohti takkahuonetta kuin kyykistellä vahingoittuneena pesuhuoneessa ja kurotella verisillä käsillään 180 asteen kulmassa kohti maassa maannutta uhria ilman, että kurottelusta jää mitään jälkiä.
