Pari huomiota.
__________________
Tutkintalinja sivuilta aikajanalta käy ilmi:
1988
Espoolainen yksityisyrittäjä tarjoaa Veikolle jonkin mökin polttoa, mutta Veikko kieltäytyy."
Jos Falckin olisi ajateltu tarjonneen mökinpolttoa ja jotakin surmaa Veikolle samaan tapaan kuin Boman on Niemen kirjassa ilmituonut. Niin mitä surmaa olisi tarjonnut?
________________
Poliisi on kaiketi perheen kuulemisten aikana saanut selvitettyä muistikirjan olemassaolon (katosi surmatöiden jäljiltä). On kerrottu olleen ruutuvihko.
Veikko on myös voinut pitää tällaista tapaa vuosikaudet käytössä, on kuvailtu olleen jämpti. Näin ollen Veikon kotona on voinut jonkinlaisessa työpisteessä (L-muotoinen makuuhuone) tai jopa keittiössä olla aikaisemmilta vuosilta samankaltaisia vihkoja.
Ehkä näitä surmaaja penkonut ja yrittänyt löytää keittiössä. Jos poliisi on aiempia vihkosia löytänyt, on varmaan käsitys kadonneen vihkon merkintöjen genrestä. Jos edellinen vihko on tallella, on siinä voinut olla osittain samoja tietoja, kuin kadonneessakin businessten ja erityisesti velkasaatavien osalta. Silloinhan poliisilla olisi tiedossa mitä ilmeisemmin isot velalliset ja jonkinlaiset surmaajan mielestä riskialttiit tiedot. Ehkä surmaaja ei tätä ole ottanut huomioon, mitä kaikkea tietoa poliisi on saanut kerättyä myös historiasta paljon paljon taaksepäin.Ja ehkä lähihistoriasta vain hieman taaksepäin (jos uusi ruutuvihko, mikä katosi vasta hiljan aloitettu). Joitakin tietojahan täytyisi uuteen vihkoon "siirtää", mutta merkinnät näkyisivät lisäksi vanhassa, kuten esimerkiksi tämä Tutkintalinja-sivuston aikajanalta myöskin oleva merkintä (jos siihen liittyi saatavaa).
Veikko Rytkönen arvioi maa-alan.
Tämän tapahtuman ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, eikä koko tapahtumasta ole ollut julkisuudessa varmistettua tietoa. Jos tarina on tosi, se sijoittunee syksyn 1988 ja syksyn 1989 välille,
Tämä pohdintana millaisia tietoja poliisi tutkimuksissaan olisi voinut saada kerättyä.
_______________
Jessican sängyn kuvan ympäristön sisustuksesta (matto, taulut, seinät) päätellen teoriani on, että Jessican sänky oli olohuoneen oven lähistöllä.
Jos normioloissa Jessica nukkui pinnasängyssään, on aikuisten makuuhuoneeseen voinut olla vauvan heräämisen ja syöttämisen seurantaan itkuhälyttimet asteltuna (Jessican sängyn läheisyys ja vanhempien makuuhuone).
Beritin on kerrottu olleen herkkäuninen. Jos surmaaja on tullut suoraviivaisesti surmataloon etuovesta ja kävellyt välittömästi vanhempien huoneeseen, olisi kai itkuhälytin saattanut kantaa surmaajan mahdollisia ääniä makuuhuoneeseen Beritin korviin. Mitä jos itkuhälyttimet on joku päässyt ennen surmaa sormeilemaan esim aikuisten makuuhuoneesta ja laitteiden on huomattu olleen rikki lauantaina nukkumaan mennessä? Silloin kai Berit olisi ottanut Jessican surmasänkyyn surmayöksi kunnes uudet itkuhälyttimet ostettu.
Onkohan näitä asioita mahdollista jälkikäteen tutkia? Tai ehkä niistä on taltioitu mainittuja sormenjälkiä, tai kokonaan kadonneet teon yhteydessä. Veikon ja Beritin kodin irtaimistoa on vähän jäänyt nykyisen asukkaan piharakennukseen. Ainakin surmatalon pihakoristeita jossakin vaiheessa oli vielä tallella, näkyvät piharakennukseen ikkunasta tielle. Voisi kai jotain dnata näissäkin olla vielä tallella.
____________
Olen etsinyt tietoa Beritin ja Veikon suhteen alkamisesta. Siitä ei ole kirjoitettu suoraan. Muutamista vihjeistä voisi päätellä heidän aloittaneen suhteensa salasuhteena, kummankin ollessa vielä varattuina tahoillaan.
Niemen kirjassa on esitetty kolmen henkilön olleen joko katkera Veikolle ja kahden poliisille liittyen julkisuudessa esitettyihin väitteisiin syyllisyydestä liittyen osallisuudesta surmatekoihin. Kirjassa kerrotaan yhden henkilön käsitelleen oman katkeruutensa, kahdesta ei ole mainintaa.
Ihminen tuppaa käyttäytymään tiedostamattaan itseään toistaen, mikäli jättää käsittelemättä omia tunteitaan. Katkeruus voi heikentää muiden ihmisten puolesta tunnettua iloa tai onnea. Ketjun tekoa ajatellen tällaisista tunteista voi muodostua yksi surmatöiden motiivi, vaikka henkilöllä ei olisi aiempaa henkirikoshistoriaa. Varsinkin pienen vastasyntyneen Jessican jättäminen kuolemaan voi osoittaa myös katkeruutta/vihaa/kateutta häntä kohtaan. Hyvin monissa henkirikosten tuomiolauselmissa esiintyy oikeuslaitoksen näihin viitattuihin tunteisiin liittyviä motiiveja.
Katkeruus on oma tunteensa, vaikka sen taustalta saattaa paljastua vihaa, surua ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita. Se voi ilmetä myös kaunana, kostohaluna ja muina negatiivisina tunteina. Kateudessa on kyse siitä, että haluaisi jotain sellaista, mitä toisella on. Katkeruudessa taas toisen ihmisen menestys saattaa pahentaa omaa kipua ja tuntua tavallaan epäoikeudenmukaiselta ja henkilökohtaiselta. Katkeruuteen liittyy usein tunne siitä, että on joutunut jonkin tilanteen tai toiminnan uhriksi.
On inhimillistä tuntea, että vastoinkäymiset tapahtuvat itselle ilman, että niihin voisi mitenkään vaikuttaa. Menetys tai muu ikävä tapahtuma tuo mukanaan tunteen, että ihminen ei ole oman elämänsä ohjaksissa.
Riskinä on, että ihminen jää jumiin uhrin asemaan. Silloin on helpompi kohdistaa negatiivisia tunteita ulospäin ja muita ihmisiä kohti kuin kääntää katse omiin tunteisiin ja alkaa käsitellä niitä.
Oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Hannu Lauerma on kirjoittanut näistä aiheista lukuisia kertoja. Mielenkiintoista on myös hänen pohdintansa oman sukunsa sotakokemusten kautta ihmisen muistin epäluotettavuuteen ja lajimme harvinainaiseen kykyyn massamurhata omaa lajitoveriaan. Hän pohtii periytyvätkö vanhempien traumat meille geneettisesti ja miksi toiset meistä selviytyvät traumoista pienemmin vaurioin.
