Tapahtumakuvaus

[Petu]

Kahdeksan askelta, joista 6 lähestyy puhelinta ja 2 loittonee, minkä jälkeen avataan ulko-ovi. Tämä on poliisin ja äänitutkijan näkemys, ja perustuu paikan päällä tehtyihin rekonstruktioihin.

Askelten lähestyminen ja loittoneminen suhteessa puhelimen sijaintiin sopivat myös siihen, että juoksu suuntautuukin tuulikaapin sijasta kodinhoitohuoneen suuntaan.

Anneli on kertonut juosseensa heti aluksi murhaajaa ulos asti pakoon, jolloin hänen ei ole ollut järkevää sulkea näitä ovia, sillä tällöin hän olisi sulkenut myös lasten pakotien etupihalle.

Jolloin herää tai ainakin pitäisi herätä perusteltu kysymys, että oliko se tosiaan ulko-ovi, joka avattiin UUDELLEEN häke-puhelun aikana, vai oliko oven avausääni lähtöisin jostain toisesta ovesta.

Koska tutkijat eivät löytäneet pesuhuoneen kaakeleista Annelin haavasta lähtöisin olleita tippuveripisaroita, saattoivat he hyvinkin tehdä täysin väärän johtopäätöksen sen suhteen, mikä ovi tosiasiassa häke-puhelun aikana avattiin.

Lisäksi tutkijat lähtivät väkisin puskemaan teoriaa, jonka mukaan Anneli olisi lavastanut verijälkiä, jolloin Anneli ei olisi mitenkään ehtinyt iskemään hätäpuhelun aikana niitä kuolettavia iskuja uhrin ohimoon.

Tai tarkemmin, tutkijoiden mielestä Anneli ei olisi näiden iskujen jälkeen mitenkään ehtinyt siistiytymään, lavastamaan verijälkiä ja piilottamaan astaloa sekä verisiä vaatteita ennen ensipartion saapumista.

Eivät tuolloin vielä ymmärtäneet, että yhtään verijälkeä ei ole tarvinnut lavastaa ja että nämä verijäljet syntyivät jo ennen hätäpuhelua.

Edelleen, Annelilla on ollut todennäköisesti kengät jalassa noiden juoksujen aikana (mahdollisesti kumisaappaat), jolloin pito on ollut täysin eri luokkaa, kuin esim. sukkasillaan juostessa olisi.

Näin ollen myös kurvit on pystynyt kaasuttamaan täysillä (takasiipi kiinni) ja "murhamaili" on taittunut poliisipartion lähestyessä sen verran rivakasti, että surmatyö on saatu vietyä päätökseen hätäpuhelun aikana.

[Kyo_Saki2]

Jos Anneli olisi vienyt silloin aikoinaan sen tunnustuksensa tappiin asti, meidän sivullisten ei nyt tarvitsisi niin paljon tätäkään asiaa arvuutella ja pähkäillä. Vieläkäänhän se tapahtumakuvauksen loppuun asti kertominen ei ole mahdotonta, jos vain Anneli haluaa niin tehdä. Taas kerran on kysyttävä, miksi poliisi ei edellyttänyt sitä häneltä silloin eli avautumisen hetkellä? Tunnustus (sittemmin peruttu) jäi puolitiehen.

[Susku London]

↑

Tunnustustuksen tulee olla oikea ja vapaaehtoinen. Annelin tapauksessa nämä kriteerit eivät täyty. Annelin ns. "tunnustus" oli ryk Tapio Santaojan painostama ja johdattelema. Santaoja lisäksi valehteli kuulusteltavalle, mikä on Suomessa lainvastaista.

Mitä tästä opimme? Ei kannata lähteä "auttamaan poliisia" rikoksen selvittämisessä. VARSINKAAN ilman asianajajan läsnäoloa. Santaoja vaati Annelilta vastauksia valheellisiin tilanteisiin. Annelin olisi kannattanut vastata, ettei kommentoi.

[Hermione]

Jos Anneli olisi vienyt silloin aikoinaan sen tunnustuksensa tappiin asti, meidän sivullisten ei nyt tarvitsisi niin paljon tätäkään asiaa arvuutella ja pähkäillä. Vieläkäänhän se tapahtumakuvauksen loppuun asti kertominen ei ole mahdotonta, jos vain Anneli haluaa niin tehdä. Taas kerran on kysyttävä, miksi poliisi ei edellyttänyt sitä häneltä silloin eli avautumisen hetkellä? Tunnustus (sittemmin peruttu) jäi puolitiehen.

Minusta on vähän hassua pohtia tällaista, kun se ns. tunnustus oli jo sanakäänteiltäänkin spekulatiivinen perustuen siihen (virheelliseen) tietoon, mitä poliisi oli useiden päivien aikana kuulusteluissa syöttänyt. Spekulaatiolla ei alun pitäenkään ollut todellisuuspohjaa, sillä se perustui seuraaviin "faktoihin":

- Ulkopuolisen tekijän mahdollisuus oli 100% varmasti poissuljettu
- Kerrottiin, ettei lapsillakaan ollut mitään havaintoja ulkopuolisesta tekijästä.

AI osaa varsin hyvin jäsentää mistä oli kyse:

Poliisin toiminta ennen Anneli Auerin niin sanottua tunnustusta on ollut laajasti kritisoitu ja tutkittu. Kyseessä ei ollut selkeä, yksiselitteinen tunnustus, vaan kuulustelujen aikana syntynyt epäselvä lausuma, jonka tulkinta on ollut kiistanalainen. Tässä on tiivistettynä, mitä poliisi kertoi tai teki ennen kuin Auerilta saatiin lausunto, jota jotkut pitivät tunnustuksena:

Kuulustelujen taustaa ennen "tunnustusta"
Poliisi esitti väitteitä hätäpuhelusta: Auerille kerrottiin, ettei hätäpuhelunauhalta kuulu ulkopuolisen ääniä, eikä lapset olleet kuulleet ketään vierasta. Tämä loi painetta ja epäilyksen, että tekijä olisi ollut perheen sisältä.

Johdatteleva kysymyksenasettelu: Kuulusteluissa käytettiin kysymyksiä, jotka ohjasivat Aueria pohtimaan, olisiko hän voinut tehdä teon muistamatta sitä. Esimerkiksi: "Voisiko olla mahdollista, että olet tehnyt sen, mutta unohtanut?"

Psykologinen paine: Poliisi käytti kuulusteluissa psykologista painetta, kuten viittauksia siihen, että Auerin muisti voisi olla epäluotettava tai että hän olisi voinut toimia dissosiatiivisessa tilassa.

Tulkinnanvaraiset vastaukset: Auerin vastaukset olivat epäröiviä ja pohdiskelevia, kuten "Jos se on niin, niin se on hirveää", mutta hän ei koskaan suoraan sanonut "Minä tein sen." Näitä lausuntoja kuitenkin tulkittiin myöhemmin tunnustuksiksi.

Asiantuntijoiden arviot
Oikeuspsykologi Julia Korkman on todennut, että kuulusteluissa tehtiin virheitä, kuten liiallista painostusta ja johdattelua.

Myöhemmissä oikeusasteissa katsottiin, ettei Auerin lausunto täyttänyt tunnustuksen kriteerejä, ja hänet vapautettiin murhasyytteestä.

Videotallenteet
Kuulusteluista on olemassa videotallenteita, joissa Auer esiintyy alistuneena ja hämmentyneenä. Hän lukee vastauksiaan vaisulla äänellä, ja poliisin esittämät väitteet vaikuttavat hänen reaktioihinsa.

Tämä tapaus on hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeää on kuulustelujen oikeudenmukaisuus ja johdattelun välttäminen.

Lisäksi:

Mitä poliisi kertoi ennen "tunnustusta"?
1. Hätäpuhelun analyysi
Poliisi kertoi Auerille, että hätäpuhelunauhalta ei kuulu ulkopuolisen henkilön ääniä eikä merkkejä siitä, että kukaan olisi poistunut rikotun ikkunan kautta. Tämä oli keskeinen väite, jolla pyrittiin osoittamaan, ettei ulkopuolista tekijää ollut.

"Kaiken tämän perusteella asunnossa ei ehkä ole ketään ulkopuolista ollutkaan." – Anneli Auer kuulustelussa

2. Ääninäytteen tulkinta
Poliisi esitti, että nauhalla kuuluu Auerin ääni juuri sillä hetkellä, kun Jukka S. Lahti surmataan. Tämä sai Auerin epäilemään itseään:

"Mikäli ääni nauhalla on minun sanomaani, olen hyvin todennäköisesti surmannut Jukan." – Anneli Auer kuulustelussa

3. Painostus ja johdattelu
Auerin mukaan poliisi johdatteli häntä miettimään, olisiko hän voinut tehdä teon muistamatta sitä. Hänelle esitettiin väitteitä, kuten että lapset olivat kuulleet riitelyä ja että vanhin lapsi oli nähnyt Jukan uhkaavan Aueria. Auer kertoi myöhemmin, ettei hänellä ollut syytä epäillä poliisin antamia tietoja.

"Poliisin antamien tietojen ja johdattelun tuloksena ryhdyin miettimään asioita... ja siitä syntyi mielikuvia, joista ns. tunnustus koostui." – Anneli Auer

Kuulusteluvideoiden tunnelma
Auer esiintyy videoilla alistuneena ja puhuu hiljaisella äänellä.

Hän lukee vastauksiaan paperilta, eikä esitä spontaania tunnustusta.

Kuulustelun kesto oli yli kaksi tuntia, mutta videolle tallennettu osuus vain noin 10 minuuttia.

Asiantuntija-arviot
Oikeuspsykologit ja asiantuntijat ovat todenneet, että kuulustelut sisälsivät johdattelua ja psykologista painetta.

Myöhemmissä oikeusasteissa katsottiin, ettei Auerin lausunto ollut juridisesti pätevä tunnustus.

Tämä tapaus on esimerkki siitä, kuinka tärkeää on kuulustelujen neutraalius ja se, että epäiltyä ei johdatella. Jos haluat, voin myös avata, miten kuulustelutekniikat vaikuttavat muistin muokkautumiseen tai miten dissosiaatio voi liittyä tällaisiin tilanteisiin.

Ja Huom:

Myöhemmissä oikeusasteissa katsottiin, ettei Auerin lausunto ollut juridisesti pätevä tunnustus.

Olisi siis enemmän kuin viisasta jättää koko niin sanottu tunnustus siihen arvoonsa, mikä sillä on, eli juridisesti pätemättömänä roskakoriin. Hei: tuosta on kulunut jo 16 vuotta. Get over it....

[Ilmavoima]

Ote Anneli Auerin kuulemisesta (etpk):

Olin unessa ja heräsin vasta silloin, kun mies löi minua veitsellä rintaan, jonka jälkeen loikkasin makuuhuoneen lattialla olevan puuarkun yli karkuun.

Kuva murhayöltä (uhri ja ensihoitajat leikattu etpk-kuvasta). Näyttikö vaatevuoren alle jäänyt puuarkku siltä, että sen päälle olisi astuttu? Näkyykö "huppumiehen" verisiä jalanjälkiä tai Annumamman loikasta syntynyttä painaumaa?



Ote poliisin kuulemisesta (etpk):

Sain informaatiota paikalla olleelta ensipartiolta… …He kertoivat, että kohteessa oli tapettu mies ja vaimo viety sairaalaan… …Vaimo oli kertonut, että ikkunasta oli tullut mies ja puukottanut häntä rintaan ja hän oli lähtenyt karkuun. Tämä ikkunasta tullut mies oli käynyt sen jälkeen Jukka Lahden kimppuun ja alkanut tappelemaan tämän kanssa…

Auer oli siis kertonut ensipartiolle tulleensa ensin itse puukotetuksi, minkä jälkeen Lahti oli vasta alkanut tapella "huppumiehen" kanssa.

Anneli Auer 6.12.2006:

Kun miehet kamppailevat, niin minä olin menossa tai minulla oli sellainen aikomus, että menen väliin. Minulla ei ole muistikuvaa, että ehdin väliin tai koskinko mies, mutta tunsin, että minua lyötiin vasempaan rintaan… …Minä lähdin karkuun. Minä hyppäsin arkun yli siten, että miehet olivat takan puolella ja minä kiersin oven puolelta karkuun… …Minulla on sellainen muistikuva, että Axxxxa, 9 vuotta, olisi ollut hereillä tai heräsi huutooni. Mietin, mitä teen seuraavaksi. Menin hiukan olohuoneen puolelle ja näin miesten olevan vastakkain oven tai takan edessä, välähdyksenomaisesti. En uskaltanut mennä lähemmäksi.

Otteita Anneli Auerin kuulemisesta Satakunnan keskussairaalassa 2.12.2006 [selvennys hakasulkeissa]:

Auer: …siin vaihees tää mun vanhin tytär oli hereillä, hän oli siel eteisessä… …Kysyjä: …ja sen jälkeen lähdit soittamaa.. Auer: Joo. Kysyjä: Kävikkö siinä välissä katsomassa vielä, mitä siellä tapahtuu? Auer: Eee … siinä välissä mä en käyny, mut sielt kuulu semmosta tappelun ääntä ja mä muistan, et kuulu sitä Jukan huutoaki jo siinä… Auer [saamansa veitseniskun jälkeen, ennen hätäkeskuspuhelua]: Joo, no sit mä juoksin sinne tota, kuistille. Mietin, et mitä mä nyt tee. En mä voi tästä lähteä, lapset o siel sisällä, mihkää lähteä ja ei mul edes avainta ollu, ni mä kurkkasi sinne sit takasi, siel ei näkyny mitää. Mä meni sisää, hän oli menny sit takasi sinne. Mä luulen, et siin oli se puhelin…auki, mä menin sit takasi puhelimee.

Mitä-mitä? Oliko puhelin auki jo silloin, kun Auer palasi kuistilta, jonne oli (muka) paennut veitseniskua? Veitseniskun jälkeinen pakomatkahan oli Auerin mukaan tapahtunut välittömästi "huppumiehen" tultua sisään: siis silloin, kun Auer ja Lahti olivat juuri heränneet unten mailta ja olivat molemmat vielä takkahuoneessa. Miten niin lankapuhelin oli jo (luultavasti) auki? Miksi Auer käytti ilmausta "menin sit takasi puhelimee?" Nyt ei ole kaikki kohdillaan. KRP:n tulisi selvittää, miltä osin Auer on (mahdollisesti) suoltanut (jo) ensimmäisessä kuulemisessa puutaheinää.

Otteita Anneli Auerin myöhemmästä kuulemisesta:

Kysyjä: Missä Axxxxa oli silloin, kun aloitit puhelun hätäkeskukseen? Auer: En osaa sanoa. Kysyjä: Jos et tiennyt, missä Axxxxa oli tuolloin niin, etkö ollut huolissasi hänestä? Auer: En varmaankaan tuolloin edes ajatellut koko asiaa.

Niin, mitäpä sitä 9-vuotiaan tyttären turvallisuudesta huolehtimaan .

Otteita vanhimman tyttären kuulemisesta 1.12.2006 (etpk):

Kysyjä: Oliks se ikkuna sit jo rikki? Lapsi: Oli. Kun mä tulin kattoon ensimmäisen kerran, se oli jo rikki. Kysyjä: Siel oli niit lasinsirui? Sä muistat? Lapsi: Joo… …Kysyjä: Joo. Mihi äiti meni sitte? meniks se sit sinne? Tuliks se puhelimee vai. Lapsi: Yy. Kysyjä: Vai meniks se ulos vai. Lapsi: Ulos ja sit puhelimee… Kysyjä: Siis oliko nyt niin, ett isä oli lattialla ja äiti oli menos puhelimee. Lapsi: Joo… …ku mä menin uudestaan kattoon mää näin iskän lattialla. Kysyjä: No missä äiti oli sillon? Lapsi: Äiti oli muistaakseni soittamassa…. …Kysyjä: Olik siel ketää vierasta miestä? Lapsi: Mää en nähny, se oli varmaan menny jonnekin piiloon. Sit siel oli puukko lattialla… …Kysyjä: Ko äiti oli menny just puhelimee, sä kävit kattomaa sinne ja.. Lapsi: Iskä oli lattial… …Kysyjä: Sit sää tuut uuden kerran kattomaa, nii äiti oli puhelimes. Lapsi: No, sillon iskä oli lattial ja sit, tota äiti oli just menos puhelimee… …Kysyjä: Joo-joo. Ja siel oli pimee siel sillon? Lapsi: Siin oli jo mun mielest valoisaa, koska mää näin iskän lattialla. Kysyjä: Näiks sää selvästi iskän? Lapsi: Näin… …Kysyjä: No kun sää olit puhelimessa ni, mitä äiti? Käviks se kattomas sit isää? Lapsi: No, kävi se kerran… …Lapsi: …Ni me haetaan tuolta [Tähtisentieltä] pikkase vaatteita sitte. Kysyjä: Yy-y. Lapsi: Ettei ne ihmettele sitte, et miks me tullaa sinne.

Lapsen ensimmäisessä kuulemisessa kävi ilmi, että ikkuna oli jo rikki, lattia täynnä lasinsiruja ja verho (tästä johtuen) lattialla. "Huppumiestä" ei näkynyt sen enempää takkahuoneessa kuin terassillakaan. Äidin kiiruhtaessa soittamaan oli valoisaa ja isä oli jo lattialla veitsi vierellään. Puukotus oli siis päättynyt ja uhri kanttuvei, vaikka puhelinshow oli vasta alkamassa. "Huppumiestä" ei näkynyt. Aika yllättävää, että 9-vuotias lapsi miettii rikosteknisiä käytäntöjä ja käyttää ilmaisua: "Ettei ne ihmettele sitte, et miks me tullaa sinne". Ihan kuin joku olisi ohjeistanut lasta oikeuttamaan tavaroiden haun rikospaikalta. No, tässä tapauksessa kukaan ei valvonut edes Annelin käyntejä.

Ote vanhimman tyttären myöhemmästä kuulemisesta (etpk):

Kysyjä: …joutuiko äiti juoksemaan sitä tekijää pakoon sielt? Lapsi: PUDISTAA PÄÄTÄ. Ei. Kysyjä: Ei ei tarvinnu juosta pakoon.

"Huppumiestä" ei näkynyt - eikä ketään tarvinnut juosta pakoon.

Anneli Auerin ja vanhimman tyttären tapahtumakuvauksissa on suuria ristiriitoja. Anneli Auer kertoo, että juuri ennen hätäkeskukseen soittamista hän on sekä a) nähnyt välähdyksenomaisesti miehet vastakkain oven tai takan edessä että b) ei ole nähnyt takkahuoneen suunnalla mitään. Takkahuoneesta oli kuitenkin kuulunut tappelun ääniä ja uhrin huutoa. Lapsi kertoo nähneensä juuri ennen hätäkeskukseen soittamista vain hiljaa ja liikkumatta lattialla maanneen isänsä ja veitsen. Tappelua tai uhrin huutoa ei ollut havaittavissa.

Anneli Auer kertoo käyneensä hätäpuhelun aikana kahteen kertaan takkahuoneen rajalla ja paenneensa hyökkääviä elkeitä tehnyttä ”huppumiestä”. Lapsi kertoo äidin käyneen hätäpuhelun aikana takkahuoneessa vain kerran – ja siten, ettei tämän tarvinnut juosta ketään pakoon.

Vanhin lapsi kertoo ”odottaneensa, että äiti saisi puhelun”. Auer kertoo, ettei muista, oliko vanhin lapsi hereillä vai heräsikö tämä äidin huutoon. Toisaalta Auer kertoo lapsen olleen eteisessä, muttei muista, oliko tämä siinä, kun hän soitti hätäkeskukseen.

Auer kertoo ajatelleensa lapsia, kun on seisonut rintavammansa kanssa kuistilla ja miettinyt, mitä tekisi. Toisaalta Auer kertoo, ettei ole juuri ajatellut vanhimman lapsen sijaintipaikkaa (= turvallisuutta).

Outoa kyllä Auer kertoi 2.12.2006 puhelimen olleen auki jo ennen varsinaista hätäkeskuspuhelua. Oliko puheluita surmayönä useampia – ja kenelle? Joka tapauksessa: valheellisia tarinoita yhdeltä tai molemmilta avaintodistajilta.

[nihilistinahalisti]

Kahdeksan askelta, joista 6 lähestyy puhelinta ja 2 loittonee, minkä jälkeen avataan ulko-ovi. Tämä on poliisin ja äänitutkijan näkemys, ja perustuu paikan päällä tehtyihin rekonstruktioihin.

Askelten lähestyminen ja loittoneminen suhteessa puhelimen sijaintiin sopivat myös siihen, että juoksu suuntautuukin tuulikaapin sijasta kodinhoitohuoneen suuntaan.

Anneli on kertonut juosseensa heti aluksi murhaajaa ulos asti pakoon, jolloin hänen ei ole ollut järkevää sulkea näitä ovia, sillä tällöin hän olisi sulkenut myös lasten pakotien etupihalle.

Jolloin herää tai ainakin pitäisi herätä perusteltu kysymys, että oliko se tosiaan ulko-ovi, joka avattiin UUDELLEEN häke-puhelun aikana, vai oliko oven avausääni lähtöisin jostain toisesta ovesta.

Koska tutkijat eivät löytäneet pesuhuoneen kaakeleista Annelin haavasta lähtöisin olleita tippuveripisaroita, saattoivat he hyvinkin tehdä täysin väärän johtopäätöksen sen suhteen, mikä ovi tosiasiassa häke-puhelun aikana avattiin.

Lisäksi tutkijat lähtivät väkisin puskemaan teoriaa, jonka mukaan Anneli olisi lavastanut verijälkiä, jolloin Anneli ei olisi mitenkään ehtinyt iskemään hätäpuhelun aikana niitä kuolettavia iskuja uhrin ohimoon.

Tai tarkemmin, tutkijoiden mielestä Anneli ei olisi näiden iskujen jälkeen mitenkään ehtinyt siistiytymään, lavastamaan verijälkiä ja piilottamaan astaloa sekä verisiä vaatteita ennen ensipartion saapumista.

Eivät tuolloin vielä ymmärtäneet, että yhtään verijälkeä ei ole tarvinnut lavastaa ja että nämä verijäljet syntyivät jo ennen hätäpuhelua.

Edelleen, Annelilla on ollut todennäköisesti kengät jalassa noiden juoksujen aikana (mahdollisesti kumisaappaat), jolloin pito on ollut täysin eri luokkaa, kuin esim. sukkasillaan juostessa olisi.

Näin ollen myös kurvit on pystynyt kaasuttamaan täysillä (takasiipi kiinni) ja "murhamaili" on taittunut poliisipartion lähestyessä sen verran rivakasti, että surmatyö on saatu vietyä päätökseen hätäpuhelun aikana.

Huooh hoi, kaikki joutuu vääntään rautalangasta.

Ensinnäkin oli talvi, vaikkakin lumetonta, mutta ulkolämpötila viileä, eli tavan ihminen sulkee kaikki ovet jälkeensä, hätätilanne eri, mutta tavan ihmisenä Auer on tullessaan pois ulkoa, niin jättänyt ulko-oven täysin auki, MUTTA sulkenut sisäoven jotta kylmää ei tulevYÖAIKAAN sisälle jolloinka KAIKKI on vähissä vaatteissa ja takkahuonressa IKKUNA rikki jolloinka läpiveto on mahdollista, joten se avaus ääni toisen kerran kuuluu SISÄOVEN avaamisesta ja sen kolahduksesta puhelinta vasten olevasta seinästä (puhelin sijaitsi jonkun näköisen kaapiston/matala hyllykkö, niin sen päällä (kts. pohjapiirros talosta.

Ymmärsitkö eli laitoitko aivot viimeinkin käyttöön?

[nihilistinahalisti]

Ote Anneli Auerin kuulemisesta (etpk):

Olin unessa ja heräsin vasta silloin, kun mies löi minua veitsellä rintaan, jonka jälkeen loikkasin makuuhuoneen lattialla olevan puuarkun yli karkuun.

Kuva murhayöltä (uhri ja ensihoitajat leikattu etpk-kuvasta). Näyttikö vaatevuoren alle jäänyt puuarkku siltä, että sen päälle olisi astuttu? Näkyykö "huppumiehen" verisiä jalanjälkiä tai Annumamman loikasta syntynyttä painaumaa?



Ote poliisin kuulemisesta (etpk):

Sain informaatiota paikalla olleelta ensipartiolta… …He kertoivat, että kohteessa oli tapettu mies ja vaimo viety sairaalaan… …Vaimo oli kertonut, että ikkunasta oli tullut mies ja puukottanut häntä rintaan ja hän oli lähtenyt karkuun. Tämä ikkunasta tullut mies oli käynyt sen jälkeen Jukka Lahden kimppuun ja alkanut tappelemaan tämän kanssa…

Auer oli siis kertonut ensipartiolle tulleensa ensin itse puukotetuksi, minkä jälkeen Lahti oli vasta alkanut tapella "huppumiehen" kanssa.

Anneli Auer 6.12.2006:

Kun miehet kamppailevat, niin minä olin menossa tai minulla oli sellainen aikomus, että menen väliin. Minulla ei ole muistikuvaa, että ehdin väliin tai koskinko mies, mutta tunsin, että minua lyötiin vasempaan rintaan… …Minä lähdin karkuun. Minä hyppäsin arkun yli siten, että miehet olivat takan puolella ja minä kiersin oven puolelta karkuun… …Minulla on sellainen muistikuva, että Axxxxa, 9 vuotta, olisi ollut hereillä tai heräsi huutooni. Mietin, mitä teen seuraavaksi. Menin hiukan olohuoneen puolelle ja näin miesten olevan vastakkain oven tai takan edessä, välähdyksenomaisesti. En uskaltanut mennä lähemmäksi.

Otteita Anneli Auerin kuulemisesta Satakunnan keskussairaalassa 2.12.2006 [selvennys hakasulkeissa]:

Auer: …siin vaihees tää mun vanhin tytär oli hereillä, hän oli siel eteisessä… …Kysyjä: …ja sen jälkeen lähdit soittamaa.. Auer: Joo. Kysyjä: Kävikkö siinä välissä katsomassa vielä, mitä siellä tapahtuu? Auer: Eee … siinä välissä mä en käyny, mut sielt kuulu semmosta tappelun ääntä ja mä muistan, et kuulu sitä Jukan huutoaki jo siinä… Auer [saamansa veitseniskun jälkeen, ennen hätäkeskuspuhelua]: Joo, no sit mä juoksin sinne tota, kuistille. Mietin, et mitä mä nyt tee. En mä voi tästä lähteä, lapset o siel sisällä, mihkää lähteä ja ei mul edes avainta ollu, ni mä kurkkasi sinne sit takasi, siel ei näkyny mitää. Mä meni sisää, hän oli menny sit takasi sinne. Mä luulen, et siin oli se puhelin…auki, mä menin sit takasi puhelimee.

Mitä-mitä? Oliko puhelin auki jo silloin, kun Auer palasi kuistilta, jonne oli (muka) paennut veitseniskua? Veitseniskun jälkeinen pakomatkahan oli Auerin mukaan tapahtunut välittömästi "huppumiehen" tultua sisään: siis silloin, kun Auer ja Lahti olivat juuri heränneet unten mailta ja olivat molemmat vielä takkahuoneessa. Miten niin lankapuhelin oli jo (luultavasti) auki? Miksi Auer käytti ilmausta "menin sit takasi puhelimee?" Nyt ei ole kaikki kohdillaan. KRP:n tulisi selvittää, miltä osin Auer on (mahdollisesti) suoltanut (jo) ensimmäisessä kuulemisessa puutaheinää.

Otteita Anneli Auerin myöhemmästä kuulemisesta:

Kysyjä: Missä Axxxxa oli silloin, kun aloitit puhelun hätäkeskukseen? Auer: En osaa sanoa. Kysyjä: Jos et tiennyt, missä Axxxxa oli tuolloin niin, etkö ollut huolissasi hänestä? Auer: En varmaankaan tuolloin edes ajatellut koko asiaa.

Niin, mitäpä sitä 9-vuotiaan tyttären turvallisuudesta huolehtimaan .

Otteita vanhimman tyttären kuulemisesta 1.12.2006 (etpk):

Kysyjä: Oliks se ikkuna sit jo rikki? Lapsi: Oli. Kun mä tulin kattoon ensimmäisen kerran, se oli jo rikki. Kysyjä: Siel oli niit lasinsirui? Sä muistat? Lapsi: Joo… …Kysyjä: Joo. Mihi äiti meni sitte? meniks se sit sinne? Tuliks se puhelimee vai. Lapsi: Yy. Kysyjä: Vai meniks se ulos vai. Lapsi: Ulos ja sit puhelimee… Kysyjä: Siis oliko nyt niin, ett isä oli lattialla ja äiti oli menos puhelimee. Lapsi: Joo… …ku mä menin uudestaan kattoon mää näin iskän lattialla. Kysyjä: No missä äiti oli sillon? Lapsi: Äiti oli muistaakseni soittamassa…. …Kysyjä: Olik siel ketää vierasta miestä? Lapsi: Mää en nähny, se oli varmaan menny jonnekin piiloon. Sit siel oli puukko lattialla… …Kysyjä: Ko äiti oli menny just puhelimee, sä kävit kattomaa sinne ja.. Lapsi: Iskä oli lattial… …Kysyjä: Sit sää tuut uuden kerran kattomaa, nii äiti oli puhelimes. Lapsi: No, sillon iskä oli lattial ja sit, tota äiti oli just menos puhelimee… …Kysyjä: Joo-joo. Ja siel oli pimee siel sillon? Lapsi: Siin oli jo mun mielest valoisaa, koska mää näin iskän lattialla. Kysyjä: Näiks sää selvästi iskän? Lapsi: Näin… …Kysyjä: No kun sää olit puhelimessa ni, mitä äiti? Käviks se kattomas sit isää? Lapsi: No, kävi se kerran… …Lapsi: …Ni me haetaan tuolta [Tähtisentieltä] pikkase vaatteita sitte. Kysyjä: Yy-y. Lapsi: Ettei ne ihmettele sitte, et miks me tullaa sinne.

Lapsen ensimmäisessä kuulemisessa kävi ilmi, että ikkuna oli jo rikki, lattia täynnä lasinsiruja ja verho (tästä johtuen) lattialla. "Huppumiestä" ei näkynyt sen enempää takkahuoneessa kuin terassillakaan. Äidin kiiruhtaessa soittamaan oli valoisaa ja isä oli jo lattialla veitsi vierellään. Puukotus oli siis päättynyt ja uhri kanttuvei, vaikka puhelinshow oli vasta alkamassa. "Huppumiestä" ei näkynyt. Aika yllättävää, että 9-vuotias lapsi miettii rikosteknisiä käytäntöjä ja käyttää ilmaisua: "Ettei ne ihmettele sitte, et miks me tullaa sinne". Ihan kuin joku olisi ohjeistanut lasta oikeuttamaan tavaroiden haun rikospaikalta. No, tässä tapauksessa kukaan ei valvonut edes Annelin käyntejä.

Ote vanhimman tyttären myöhemmästä kuulemisesta (etpk):

Kysyjä: …joutuiko äiti juoksemaan sitä tekijää pakoon sielt? Lapsi: PUDISTAA PÄÄTÄ. Ei. Kysyjä: Ei ei tarvinnu juosta pakoon.

"Huppumiestä" ei näkynyt - eikä ketään tarvinnut juosta pakoon.

Anneli Auerin ja vanhimman tyttären tapahtumakuvauksissa on suuria ristiriitoja. Anneli Auer kertoo, että juuri ennen hätäkeskukseen soittamista hän on sekä a) nähnyt välähdyksenomaisesti miehet vastakkain oven tai takan edessä että b) ei ole nähnyt takkahuoneen suunnalla mitään. Takkahuoneesta oli kuitenkin kuulunut tappelun ääniä ja uhrin huutoa. Lapsi kertoo nähneensä juuri ennen hätäkeskukseen soittamista vain hiljaa ja liikkumatta lattialla maanneen isänsä ja veitsen. Tappelua tai uhrin huutoa ei ollut havaittavissa.

Anneli Auer kertoo käyneensä hätäpuhelun aikana kahteen kertaan takkahuoneen rajalla ja paenneensa hyökkääviä elkeitä tehnyttä ”huppumiestä”. Lapsi kertoo äidin käyneen hätäpuhelun aikana takkahuoneessa vain kerran – ja siten, ettei tämän tarvinnut juosta ketään pakoon.

Vanhin lapsi kertoo ”odottaneensa, että äiti saisi puhelun”. Auer kertoo, ettei muista, oliko vanhin lapsi hereillä vai heräsikö tämä äidin huutoon. Toisaalta Auer kertoo lapsen olleen eteisessä, muttei muista, oliko tämä siinä, kun hän soitti hätäkeskukseen.

Auer kertoo ajatelleensa lapsia, kun on seisonut rintavammansa kanssa kuistilla ja miettinyt, mitä tekisi. Toisaalta Auer kertoo, ettei ole juuri ajatellut vanhimman lapsen sijaintipaikkaa (= turvallisuutta).

Outoa kyllä Auer kertoi 2.12.2006 puhelimen olleen auki jo ennen varsinaista hätäkeskuspuhelua. Oliko puheluita surmayönä useampia – ja kenelle? Joka tapauksessa: valheellisia tarinoita yhdeltä tai molemmilta avaintodistajilta.

Otetaan nyt kohta kohdalta, en lainaa oman mukaelun mukaisesti mitään etp:tä tai muutakaan.

"Kuva murhayöltä (uhri ja ensihoitajat leikattu etpk-kuvasta). Näyttikö vaatevuoren alle jäänyt puuarkku siltä, että sen päälle olisi astuttu? Näkyykö "huppumiehen" verisiä jalanjälkiä tai Annumamman loikasta syntynyttä painaumaa?"

Ensinnäkin, jos kerta teidän näkemyksen mukaan arkulla on vaate"vuori", niin miksi lattialla on vaatteita joiden joukossa oli farkut joista taltioitu verinen jalkineenjälki (etp kuva tuosta jäljestä).

Laitettaisiinko aivoihin volumet kaakkoon, tai onko teillä nupissa vain miinusmerkkejä?

No ne farkut ON OLLEET ARKUN päällä ennen kuin paennut, paetessa on astunut arkulla olleiden vaatteiden päälle ja siirtäessä jalkaa pois arkulta om nuo PÄÄLLIMMÄISET vaatteet lennähtäneet lattialle (kts. esittämääsi kuvaa vaikka luupilla, niin näet vaatteita myös lattialla) tai meinaatko että tekijän olisi pitänyt viikata tiputtamansa vaatteet takaisin ja niin sopivasti, että kun Auer on LOIKANNUT ARKUN yli, niin jättää tuon loikankin painuma vaatteisiin?

Voi hyvää päivää, kaikkea täälläkin saa lukea ja kestää.

Jatketaanko seuraavaan kohtaan?

[MrEhtivä]

Jaa a, siis laittoi välioven kiinni ettei tule läpiveto ja kylmä sisään.

- Ehkä kävi laittamassa pannuhuoneessa lisää lämpöä myös, ettei sisällä tule "huppikselle" kylmä

- Olisiko myös säätänyt takkahuoneen/ makuuhuoneen lattialämmitystä. Jukalla lämpimämpi siinä lattialla olla "pitkällään"

Olkaa vastaamatta toisten kirjoituksiin, jos ette osaa muuta kuin vähätellä ja irvailla.
- Aina jos Annelia puolustavilta (usein) loppuu omat "eväät" ja asialliset argumentit, aletaan vähättelemään, irvailemaan etc. muille kirjoittajille ja toisella tavalla ajatteleville.

Tässä oli jossain määrin minulle uutta tietoa, tai en muista kaikkea.
- Käsittääkseni kirjoittaja kuitenkin kaivanut jostain todellisista lausunnoista nämä lausunnot.

[nihilistinahalisti]

↑

Tunnustustuksen tulee olla oikea ja vapaaehtoinen. Annelin tapauksessa nämä kriteerit eivät täyty. Annelin ns. "tunnustus" oli ryk Tapio Santaojan painostama ja johdattelema. Santaoja lisäksi valehteli kuulusteltavalle, mikä on Suomessa lainvastaista.

Mitä tästä opimme? Ei kannata lähteä "auttamaan poliisia" rikoksen selvittämisessä. VARSINKAAN ilman asianajajan läsnäoloa. Santaoja vaati Annelilta vastauksia valheellisiin tilanteisiin. Annelin olisi kannattanut vastata, ettei kommentoi.

Ei Susku, kuules edes suomessa auta vaikka olisi asianajaja paikalla, A. Ensinnäkin ennen poliisi valikoi ja soitti AA:n paikalle jos pyysi.

B. Nykyään se on niin, että annetaan suppea luettelo (poliisien valitsemista) asianajajista lyhyt luettelo mistä valita.

Näin suomessa toimii kuulustelut.

Paras keino on kun sanoo joka ikiseen kysymykseen lyhyesti " en kommentoi", ei ikinä saa sanoa "ei kommentoitavaa", koska se tulkitaan myöntymiseksi.

[nihilistinahalisti]

Jaa a, siis laittoi välioven kiinni ettei tule läpiveto ja kylmä sisään.

- Ehkä kävi laittamassa pannuhuoneessa lisää lämpöä myös, ettei sisällä tule "huppikselle" kylmä

- Olisiko myös säätänyt takkahuoneen/ makuuhuoneen lattialämmitystä. Jukalla lämpimämpi siinä lattialla olla "pitkällään"

Olkaa vastaamatta toisten kirjoituksiin, jos ette osaa muuta kuin vähätellä ja irvailla.
- Aina jos Annelia puolustavilta (usein) loppuu omat "eväät" ja asialliset argumentit, aletaan vähättelemään, irvailemaan etc. muille kirjoittajille ja toisella tavalla ajatteleville.

Tässä oli jossain määrin minulle uutta tietoa, tai en muista kaikkea.
- Käsittääkseni kirjoittaja kuitenkin kaivanut jostain todellisista lausunnoista nämä lausunnot.

pieni vattuilu ei mausta ruokaa vaikka äiteelles luulet sen tehoavan.

Ottakaa te ensin tosiseikat huomioon, vääristellystä häketallenteesta huolimatta, vaikka se jo selkeästi sanomisin ja äänin osoittaa, että muut todisteet jotka te Aueri syyllistävät autuaalisesti jätätte täysin huomioimatta, niin ei teitä syyllistäviä tarvisi rankalla kädellä huomioimaan oikeita todisteita, että myöskin jätätte te pahemman Aueria puolustavien tosiseikaston halveeraamisen ja käyttäkää itse oikeita argumentteja asianne tueksi.

KIITOOS.

[Hasselko]

NN tosiaan kirjoitti siis, että Anneli laittaa välioven kiinni, jotta ei tule kylmä ja välivetoa

[nihilistinahalisti]

NN tosiaan kirjoitti siis, että Anneli laittaa välioven kiinni, jotta ei tule kylmä ja välivetoa

Te ette taida olla edes perheellinen ja ette ymmärrä kuinka nainen toimii, etenkin jos on pieniä lapsia.

Mutta koettakaa noinkin suurella pipetillä saamanne avulla selvitä tämä elämä läpi

[Susku London]

↑

[Susku London]

↑

Tunnustustuksen tulee olla oikea ja vapaaehtoinen. Annelin tapauksessa nämä kriteerit eivät täyty. Annelin ns. "tunnustus" oli ryk Tapio Santaojan painostama ja johdattelema. Santaoja lisäksi valehteli kuulusteltavalle, mikä on Suomessa lainvastaista.

Mitä tästä opimme? Ei kannata lähteä "auttamaan poliisia" rikoksen selvittämisessä. VARSINKAAN ilman asianajajan läsnäoloa. Santaoja vaati Annelilta vastauksia valheellisiin tilanteisiin. Annelin olisi kannattanut vastata, ettei kommentoi.

Ei Susku, kuules edes suomessa auta vaikka olisi asianajaja paikalla, A. Ensinnäkin ennen poliisi valikoi ja soitti AA:n paikalle jos pyysi.

B. Nykyään se on niin, että annetaan suppea luettelo (poliisien valitsemista) asianajajista lyhyt luettelo mistä valita.

Näin suomessa toimii kuulustelut.

Paras keino on kun sanoo joka ikiseen kysymykseen lyhyesti " en kommentoi", ei ikinä saa sanoa "ei kommentoitavaa", koska se tulkitaan myöntymiseksi.

Kuulostaa banaanivaltiolta, eikä niinkään sivistyneeltä oikeusvaltiolta, jossa kansalaisella on oikeusturva.

[Neonataali]

NN tosiaan kirjoitti siis, että Anneli laittaa välioven kiinni, jotta ei tule kylmä ja välivetoa

Jep. Ja että arkun päältä vauhtia ponnistaessa on tippunut vain päälimmäiset vaatteet . Tämä vaatisi jonkinlaista leijailua arkun yli, niin että yli lipuessa nappaa varpailla vahingossa yksittäisen vaatekappaleen mukaan. Mulla on samanlainen paha tapa kasata aika samanlaisen arkun päälle ”puolinpitosia” vaatteita. Ne päätyy usein arkun taakse, ihan ilman arkun päällä kiipeilyä ja loikkimista. Yksittäistä vaatekappaletta ei kasan päältä saa tippumaan liukumalla niin, että alemmat jäisi paikalleen. Loogisesti ajateltuna farkkujen verijälki on tullut ihan siinä takkahuoneen lattialla, josta ne löytyivätkin.