Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

[Ross Sullivan]

^^"Tuon selkeästi esille papin sopimattomuuden veriteon tekijäksi. En kuitenkaan ole ensimmäinen, joka päätynyt tähän, johtopäätökseen. Ennen minua monet Kyllikin tapausta tutkineet komisariot ja profiloijat ovat tulleet samaan lopputulemaan, että pappi on syytön ja todennäköisin tekijä on ojankaivajan kaltainen paikallinen henkilö. Luulisi että rikostutkinnan ammattilaisten asiantuntijuus olisi riittävä vakuutus papin syyttömyyden puolesta. Yllättävän paljon on kuitenkin niitä, jotka uskovat mieluimmin sukunsa tarkastamattomiin perinnetietoihin kuin ammattilaisten faktoihin."

Keitä nämä monet profiloijat ovat?

[Ross Sullivan]

Itselläni ei ole tietoa tekijästä, mutta tuodaan tasapuolisuuden vuoksi myös historoitsija Teemu Keskisarjan näkemyksiä ketjuun.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008017715.html

"Se hirvittävin osa Kyllikin elämää oli joutuminen oman rippipapin seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

– Se oli aivan uskomaton ja irvokas juttu. Kokonaiskuvan törkeys oli tyrmistys itselleni. Tapahtumia oli melkein vaikea lukea. Hyväksikäyttöä oli useita kertoja, Keskisarja sanoo.

Rippipappi omasi voimakkaan saalistusvietin. Hänellä oli suhde kotiapulaisen kanssa. Sama apulainen antoi papille alibin murhayöksi."

Ja:

"Kirjassa Keskisarja pitää ”pinnallisena” sitä, miten papin liikkeet tutkittiin.

”Aikalukko vaikutti murtumattomalta. Merikarvialta Isojoelle ja takaisin, pitkälti toistasataa kilometriä noin klo 20–09 oli mahdottomuus jalkamiehelle ja äärirajatapaus pyörämiehelle. Muttei automiehelle”, Keskisarja kirjoittaa ja kertoo, että pappi oli tutuille ja puolitutuille merikarvialaisille kertonut ajaneensa autoa Afrikassa.

”Miksi sekään ei tullut ilmi jo vuonna 1953? No kun poliisi ei kysynyt”, Keskisarja kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että pappi oli ainoa ihminen, jolla on mahdollisuus saada Kyllikkiin puhelimitse yhteys lauantaina, kun kirkkoherranvirastosta pystyi toiseen soittamaan."

Lisäksi:

"– Kyllikki on tappamalla tapettu. Se oli harkittu murha. Harkitseminen selittää sitä haudan taituruutta ja polkupyörän kätkemistä. On melkein mahdotonta, että jos tulee tappaneeksi tien poskessa jonkun, että keksii samantien kädet hurmeessa ja kohmeessa tuollaisen hautauksen. Hautaus on pitänyt etukäteen miettiä ja ehkä palata myöhemmin paikalle peittämään jälkiä, Keskisarja sanoo.

Hän epäilee, että Kyllikki pelkäsi 17.5.1953 puolittain sovittua, ehkä peruttuakin tapaamista."

Loppuun vielä Ojankaivajalinjasta:

"Kesken kuulustelujen Vihtori joutui mielisairaalaan. Poliisi toivoi, että hoidossa Vihtori olisi tunnustanut. Sellaista hän ei koskaan tehnyt, vaikka hänelle annettiin hoidon aikana sähkösokkejakin.

Käännekohta omissa linjoissa oli, kun pääsin Vikin mielentilatutkimukseen. Mietin, voiko tällainen henkilö yksin tai edes apurin kanssa tehdä näin monimutkaisen henkirikoksen eikä tunnusta koskaan. Minusta 1950-luvun lausunnot Vikistä eivät natsaa murhaajaprofiiliin.

– Olen tutkinut rikoshistoriaa paljon. En ole aiemmin tullut ajatelleeksi sitä, että jos uhri on satunnainen, se vainaja melkein aina jätetään niille sijoilleen. Ei sen kätkemiseen ole mitään psykologista syytä tai käytännöllistä, mutta tuttua, joka harkiten tapetaan, sitä lyödään naamaan ja sen ruumis kätketään, jos ei käytännön syistä niin siksi, että se jotenkin hälventää sen teon takaraivosta. Tämä on minun mielestäni aika tärkeä asia Kyllikin murhasta puhuttaessa.

Mikään maastossakaan ei Keskisarjan mukaan ”järkevästi viittaa” Vihtoriin tai hänen lankomieheensä Arvoon.

Se oli niin vilkas maantie, miksi kukaan ei nähnyt Vikkiä ja Arvoa menomatkalla, jos ne menivät sinne ojalle dokaamaan. Eihän heillä menomatkalla olisi ollut mitään syytä rämpiä kosteassa metsässä ja piiloutua ohikulkijoilta, Keskisarja huomauttaa.

Lähisukulaiset antoivat molemmille miehille alibit murhayön ajaksi.

– Kukaan alibin antaneista lähisukulaisista ei ollut lähelläkään murtumista, Keskisarja painottaa.

Keskisarjan mukaan Vihtori oli ihminen, joka olisi tekonsa tunnustanut, jos sellaisen hirmutyön olisi tehnyt. Sarjahätyyttelijä Vihtori ei Keskisarjan mukaan ”näyttänyt viattomalta karitsalta vaan pässiltä, jolta puuttui juonikkuutta ja sinniä tähän rikokseen”.

Ylilääkärin ensivaikutelma Vihtorista oli ”siivo, vähän yksinkertainen maalainen”.

Vihtorin ”humalaluonnetta” tutkittiin sairaalassa kokeella. Keskisarja kirjoittaa, kuinka Vikki ”sai puolessa tunnissa nauttia 150 millilitraa spiritus fortista”. Hänestä tuli riemastunut, puhelias, ystävällinen ja laulavainen, joka esitti ratsuväen ylistyslauluja ja tanssi.

Tärkein havainto kokeessa oli se, ettei Vihtori ”käyttäytynyt humalassakaan sen väkivaltaisemmin ja hyökkäävämmin kuin juopuneitten yleiseen tapaan kuuluupi”. Krapulassakin mies oli kipeä, mutta ”sopuisa”.

Vihtori sai Mustasaaren mielisairaalasta ”ihmisen paperit”.

”Ylilääkäri ei leimannut häntä Kyllikki Saaren surmaajaksi, päinvastoin”, Keskisarja kirjoittaa.

Hän huomauttaa, ettei Vihtori kertaakaan kuulustelussa sanonut: Minä tapoin Kyllikki Saaren.

”Ei sinne päinkään. Ei vaikka verenmakuun päässeet kuulustelijat kiristivät psykologista peukaloruuvia.”

Niuvanniemen sairaalan erikoislääkäri Kaisa Roiha toteaa kirjassa, ettei Vihtori antanut mitään validia viitettä syyllisyydestään.

”Aiempien käyttäytymiskuvausten perusteella hän tuntui henkilöltä, joka hölöttäisi vaikeat asiat ulos. Mielentilatutkimuksessa näin ei tapahtunut, vaikka hän oli jopa maanisen impulsiivisessa ja estottomassa tilassa ja humalassakin”, Roiha analysoi kirjassa.

Hänen mukaansa Vihtori ei profiloitunut ainakaan kylmäksi psykopaatiksi.

”Hän kärsi traumoistaan ja tunsi hyvän ja pahan tai oikean ja väärän eron”, Roiha summaa."

[Stobbart]

Ainakin Pekka Santtila ja Thomas Elgren ovat profiloineet tekijän Vihtorin kaltaiseksi henkilöksi.

Vihtori kyllä antoi tunnustuksenomaisia lausuntoja useaankin kertaan, myös mielisairaalassa ja pari kertaa poliisillekin. Virallista tunnustusta toki ei saatu.

[etsivä1]

Alla olevat ainakin ovat profiloineet ja päätyneet Vihtorin kaltaiseen henkilöön.

- Rikosylikomisario Thomas Elfgrenin profilointi tekijästä Helsingin sanomat 14.1.2018, Susanna Reinbothin artikkeli.

-Psykologian professori Pekka Santtila. Profillointi Murha ratkeaa laboratoriossa. Tiede-lehti 1/2000

- Krp:n rikosteknisen laboratorion ex-johtaja Kimmo Himberg. Profilointi Murha ratkeaa laboratoriossa. Tiede-lehti 1/2000

- Oikeuslääketieteen professori Pekka J Karhunen. Profilointi Murha ratkeaa laboratoriossa. Tiede-lehti 1/2000

- KRP:n entinen Kyllikki Saaren jutun päätukija Rikosylikonstaapeli Tapani Tikkala. Tikkalan mukaan Santtilan, Himbergin ja Karhusen profilointi osui oikeaan. Suomen Kuvalehti 21/2004.

- Apulaispoliisipäällikkö Veikko Korkealehdon muistio 16.9.1954 KRP:n esitutkinta aineisto.

[Stobbart]

Alla olevat ainakin ovat profiloineet ja päätyneet Vihtorin kaltaiseen henkilöön.

- Rikosylikomisario Thomas Elfgrenin profilointi tekijästä Helsingin sanomat 14.1.2018, Susanna Reinbothin artikkeli.

-Psykologian professori Pekka Santtila. Profillointi Murha ratkeaa laboratoriossa. Tiede-lehti 1/2000

- Krp:n rikosteknisen laboratorion ex-johtaja Kimmo Himberg. Profilointi Murha ratkeaa laboratoriossa. Tiede-lehti 1/2000

- Oikeuslääketieteen professori Pekka J Karhunen. Profilointi Murha ratkeaa laboratoriossa. Tiede-lehti 1/2000

- KRP:n entinen Kyllikki Saaren jutun päätukija Rikosylikonstaapeli Tapani Tikkala. Tikkalan mukaan Santtilan, Himbergin ja Karhusen profilointi osui oikeaan. Suomen Kuvalehti 21/2004.

- Apulaispoliisipäällikkö Veikko Korkealehdon muistio 16.9.1954 KRP:n esitutkinta aineisto.

Mikäs tuo Korkealehdon muistio oli? Voisitko mahdollisesti referoida sen sisältöä tänne?

[Stobbart]

https://www.ilkkapohjalainen.fi/teemu-k ... l/12129377

Tapani Tikkala näköjään kommentoinut asiaa pitkästä aikaa julkisuudessa vuonna 2023:

” Omaa päätelmäänsä todennäköisestä murhaajasta Tikkala ei sano, vaikka hänellä on siitä ”vahva kanta”.

– Jos sen sanon, saan taas perustella sitä seuraavat viisi vuotta. Sanoin jo 2000-luvun alussa, että 1950-luvun poliisi periaatteessa ratkaisi tapauksen, mutta siihen aikaan tekninen taito ja tietämys ei ollut sillä tasolla, että tekijä olisi voitu siihen kytkeä. Nykymenetelmillä tapaus olisi pystytty ratkaisemaan hyvinkin nopeasti, Tikkala uskoo.”

Aineistoon perusteellisesti perehtynyt Tikkala on siis vahvasti ojankaivajalinjan kannalla, vaikka ei sitä enää suostu suoraan kertomaan. Harmi ettei sano. Kyllikin muistolle olisi oikein, että mitään salaisuuden verhoa syyllisten osalta ei enää olisi. Nyt kun tapauksesta on jo 72 vuotta, pitäisi totuus tulla syyllisyyskysymyksen osalta niin avoimeksi kuin mahdollista. Isojoellakin on vielä kourallinen henkilöitä, joilla on toisen polven perimätietoa syyllisistä, eli Vihtorista ja Arvosta. Esiin vaan ja tiedot julki, asiaa ei ole kenenkään enää syytä salata millään tavalla. Jukka Kyöstin ylempänä linkattu kirjoitus on täyttä asiaa.

[Kyo_Saki2]

Minun ajattelussani Arvo on enemmän se tekijä. Toisinpäinkin on voinut toki olla. Ja yhdessäkin on saatettu olla asialla niin, että toisella on "vain" ollut lähinnä apurin rooli.

[Ross Sullivan]

Ainakin Pekka Santtila ja Thomas Elgren ovat profiloineet tekijän Vihtorin kaltaiseksi henkilöksi.

Vihtori kyllä antoi tunnustuksenomaisia lausuntoja useaankin kertaan, myös mielisairaalassa ja pari kertaa poliisillekin. Virallista tunnustusta toki ei saatu.

Eli tämä Keskisarjan väittämä ei siis pidä paikkaansa?

"”Ylilääkäri ei leimannut häntä Kyllikki Saaren surmaajaksi, päinvastoin”, Keskisarja kirjoittaa.

Hän huomauttaa, ettei Vihtori kertaakaan kuulustelussa sanonut: Minä tapoin Kyllikki Saaren.

”Ei sinne päinkään. Ei vaikka verenmakuun päässeet kuulustelijat kiristivät psykologista peukaloruuvia.”

Niuvanniemen sairaalan erikoislääkäri Kaisa Roiha toteaa kirjassa, ettei Vihtori antanut mitään validia viitettä syyllisyydestään.

”Aiempien käyttäytymiskuvausten perusteella hän tuntui henkilöltä, joka hölöttäisi vaikeat asiat ulos. Mielentilatutkimuksessa näin ei tapahtunut, vaikka hän oli jopa maanisen impulsiivisessa ja estottomassa tilassa ja humalassakin”, Roiha analysoi kirjassa.

Hänen mukaansa Vihtori ei profiloitunut ainakaan kylmäksi psykopaatiksi.

”Hän kärsi traumoistaan ja tunsi hyvän ja pahan tai oikean ja väärän eron”, Roiha summaa."

[Cohle]

– Olen tutkinut rikoshistoriaa paljon. En ole aiemmin tullut ajatelleeksi sitä, että jos uhri on satunnainen, se vainaja melkein aina jätetään niille sijoilleen. Ei sen kätkemiseen ole mitään psykologista syytä tai käytännöllistä, mutta tuttua, joka harkiten tapetaan, sitä lyödään naamaan ja sen ruumis kätketään, jos ei käytännön syistä niin siksi, että se jotenkin hälventää sen teon takaraivosta. Tämä on minun mielestäni aika tärkeä asia Kyllikin murhasta puhuttaessa.

Kummallista, että Keskisarja sitten toisessa tunnetussa suohautamurhassa, eli Tulilahdessa, päätyi pitämään Runaria syyllisenä (kuten asia onkin), vaikka Runar ei uhrejaan etukäteen tuntenut.

Keskisarjan pappi-linja on harharetki.

[Susiposki]

Ei Merikarvian vt. kirkkoherra lähde ketään tappamaan, kenties on mahdollista, että olisi palkannut tappajan?
Hänelle oli tärkeää säilyttää virkansa. Onko Kyösti tutkinut tätä linjaa? Tuossa kohupapista:
https://www.kotimaa.fi/blogit/suomen-ev ... 0-luvulta/

[Ross Sullivan]

Ei Merikarvian vt. kirkkoherra lähde ketään tappamaan, kenties on mahdollista, että olisi palkannut tappajan?
Hänelle oli tärkeää säilyttää virkansa. Onko Kyösti tutkinut tätä linjaa? Tuossa kohupapista:
https://www.kotimaa.fi/blogit/suomen-ev ... 0-luvulta/

Joo, en minäkään näkisi kirkkoherraa lapiohommissa. Se kuitenkin lienee mahdollisuuksien rajoissa, että ojankaivajat olisivat hoitaneet homman rahaa vastaan.

[Kyo_Saki2]

Jukka Kyöstin kirjasta luin eka kerran, että siinä kohtaa missä Kyllikin kimppuun käytiin, oli tien lähettyvillä Arvo Hakalan kasaama puupino. Hänkö siellä oli silloin väijyksissä? Ainakin oli hänelle hyvin tuttu näkösuojaa antavaa paikka iltahämärissä...

[Stobbart]

Jukka Kyöstin kirjasta luin eka kerran, että siinä kohtaa missä Kyllikin kimppuun käytiin, oli tien lähettyvillä Arvo Hakalan kasaama puupino. Hänkö siellä oli silloin väijyksissä? Ainakin oli hänelle hyvin tuttu näkösuojaa antavaa paikka iltahämärissä...

Arvohan Kyllikin isän Eino Saaren kertoman mukaan piiloutui kerran Einoa ilmeisesti juuri tuon saman puupinon taakse aikana ennen Kyllikin surmaa. Tämä sai Kyllikin isän jälkikäteen epäilemään, että Arvo olisi jo aiemmin , ahdistellut Kyllikkiä josta syystä tuo piiloutuminen.

Tässä vielä tämä useampaankin kertaan linkattu pätkä Kyllikin isän haastattelusta 90-luvun alusta:

” Eino Saari mietti jälkeenpäin, että Kyllikkiä saatettiin ahdistella jo ennen murhaa.
"Kevättalvella Kyllikki oli töissä pappilassa. Hän kulki suksilla työmatkat. Kerran Kyllikki soitti eräästä talosta ja pyysi, että tulisin hakemaan hänet hevosella kotiin, oli kuulemma hiihtänyt harhaan. Ihmettelin, miksi hän oli poikennut tutulta tienvarsiladulta metsään ja muka eksynyt. Ei siinä niin varmaan käynyt, vaan joku ahdisteli Kyllikkiä niin, ettei hän uskaltanut hiihtää kotiin tuttua latua."
Isä pohdiskeli erään puu-alalla työskennelleen, ajat sitten edesmenneen miehen osuutta tyttärensä surmaan.
"Olen jälkeenpäin harmitellut, etten paremmin ottanut selvää tyttäreni ahdistelusta. Puumiehet mittasivat pinotavaraa saman ladun varrella, ja kun kerran tulin Villamon kylästä kotiin Möykkyyn, niin tämä mies meni minut huomattuaan kiireesti halkopinon taakse piiloon. Kyllä sen touhut jotenkin Kyllikkiin liittyivät.
Ei Kyllikki mitenkään arka ja ujo ollut. Ihan normaali nuori tyttö, iloinen ja etevä monissa asioissa. Kerran hän sanoi, ettei aina oikein uskaltanut liikkua yksin. En silloin osannut siihen lausahdukseen kiinnittää tarpeeksi huomiota, ikävä kyllä.
Ilmajokinen konstaapeli lähetti minulle kirjeen ja kysyi, huomasinko jonkun henkilön olleen erityisen aktiivinen silloin, kun Kyllikki löytyi. Muistan, kuinka tämä mainitsemani mies hääri haudalla, kun Kyllikki oli löytynyt ja odotimme Vaasasta etsiviä paikalle. Mies rupesi vauhdilla kuorimaan aitatarpeita suohaudan ympärille, kun me muut seisoimme tumput suorina järkytyksestä. Hän asui lähellä löytöpaikkaa. Konstaapeli mainitsi kirjeessään, että jos joku on erityisen aktiivinen sellaisessa tilanteessa, hänellä saattaa olla jotakin tekemistä jutun kanssa.
Tämä mies teki puuhommiaan yhdessä välissä aivan suohaudan ympäristössä, sekin minua on mietityttänyt.
Kerran tämä mies tuli baarista ulos ja sanoi minulle, että henkilöltä joka tämän teon on tehnyt, pitäisi katkaista kirveellä yksi ruumiinjäsen per päivä. Samalla hän mutisi, että puheet siitä, että hän olisi syyllinen pitää loppua ja heti! Kuulin pari vuotta myöhemmin, että mies oli hypännyt alas kerrostalon viidennestä kerroksesta ja tappanut itsensä.
En tiedä sitten sanoa...en väitä, että tämä mies olisi syyllinen, mutta olen jokseenkin varma, että jollakin tavalla hän tapaukseen liittyy...jotakin hän ainakin tiesi. Oliko hänelle kenties maksettu, että hautasi Kyllikin? Joka tapauksessa miehen toiminta suohaudan karmean löydön jälkeen oli yliaktiivista. Kaikki puhuu sen puolesta, että jotakin tietoa hänellä oli, ehkä. No, tämä on tälläista vanhan miehen arvailua, minähän olen täyttänyt jo 90 vuotta. Miestä kuulusteltiin moneen otteeseen ja kaipa ne poliisit sitten selvittivät, ettei hänellä ole osuutta murhatyöhön."

Tuota olen miettinyt, että mistä on syntynyt Eino Saaren korviin kantautunut huhu, että Arvo olisi tappanut itsensä? Totuushan on se, että Arvo kuoli kotonaan Ruotsissa vuonna 1967, eikä kyseessä ollut itsemurha. Onko Arvo jopa itse voinut laittaa huhun liikkeelle omasta kuolemastaan? Vaikea sanoa.

[sörsse]

Mielestäni on jokseenkin outoa, että
Eino Hakala, joka oli Arvo Hakalan poika, ampui itsensä Raahessa joulukuussa 1967, hänen isänsä ja enonsa, (Vihtori Lehmusviita), olivat kuolleet jo aiemmin samana vuonna, Vihtori helmikuussa ja Arvo elokuussa 1967, sattumaako?
Vuonna 1982 raahelainen Yrjö ­Kiipeli lähetti Keskusrikospoliisille vihjekirjeen, mikä kuitenkin jäi siellä vaille huomiota, koska virallinen murhatutkinta oli päättynyt jo vuonna 1956.
Kirjeestä ilmenee, että mahdollisesti ruumiin kätkennässä avustaneen Arvo Hakalan poika Eino Hakala oli kertonut vuonna 1967 Kiipelille tietävänsä Saaren murhasta enemmän kuin kukaan muu. Tietysti kaikki on mahdollista, mutta,,,

[Ross Sullivan]

– Olen tutkinut rikoshistoriaa paljon. En ole aiemmin tullut ajatelleeksi sitä, että jos uhri on satunnainen, se vainaja melkein aina jätetään niille sijoilleen. Ei sen kätkemiseen ole mitään psykologista syytä tai käytännöllistä, mutta tuttua, joka harkiten tapetaan, sitä lyödään naamaan ja sen ruumis kätketään, jos ei käytännön syistä niin siksi, että se jotenkin hälventää sen teon takaraivosta. Tämä on minun mielestäni aika tärkeä asia Kyllikin murhasta puhuttaessa.

Kummallista, että Keskisarja sitten toisessa tunnetussa suohautamurhassa, eli Tulilahdessa, päätyi pitämään Runaria syyllisenä (kuten asia onkin), vaikka Runar ei uhrejaan etukäteen tuntenut.

Keskisarjan pappi-linja on harharetki.

Joo, olen tullut samaan tulokseen, eli Keskisarja erehtyi Kyllikki Saaren tapauksessa.

Tulilahden tapauksessa minulla ei todellisuudessa ole suosikkia tunnettujen tekijäehdokkaiden joukosta. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy sellaisia tekijöitä, että mitään vaihtoehtoa ei voi mielestäni selvästi korottaa muita todennäköisemmäksi. Ehkä tekijä (tekijät) on joku sellainen, joka ei ole noiden yleisimpien vaihtoehtojen joukossa.