https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/2c ... 7d8b8805fc
Hätkähdyttävät 41 miljardia – Sanna Marinin hallituksen rahankäytöstä nyt raportti julki
VTV:n asiantuntijat arvioivat raportissa, että kriisin jälkeen paluu normaaliin talouspolitiikkaan epäonnistui.
VTV:n raportin mukaan Sanna Marinin (sd) hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–2023 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria.
Valtion menot. VTV:n raportin mukaan Sanna Marinin (sd) hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–2023 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria.KUVA: OUTI JÄRVINEN
Tänään
9:30
Olli Kuivaniemi
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti tänään keskiviikkona raportin valtion budjetin menolisäyksistä koronapandemiassa.
Raportin mukaan Sanna Marinin (sd) hallituksen tekemät menolisäykset vuosina 2020–2023 olivat historiallisen suuria. Raportin mukaan Marinin hallituksen ennen pandemiaa suunnitteleman menotason päälle kertyi neljässä vuodessa kumulatiivisesti noin 41 miljardia euroa uusia menolisäyksiä.
Antti Rinteen (sd) hallitus aloitti kesällä 2019, ja Rinteen erottua pääministerin paikalta Marinin hallitus aloitti vuoden 2019 lopulla. Raportin mukaan vuosina 2020–2023 valtion budjetin menotaso oli vuosittain keskimäärin 10 miljardia korkeampi verrattuna Rinteen-Marinin hallituksen syksyllä 2019 tekemiin suunnitelmiin vaalikauden menotasosta.
”Vuonna 2020 menot nousivat pyöreästi 10 miljardia korkeammalle kuin mitä alkuperäinen suunnitelma oli. Tämä jatkui niin, että koko vaalikauden ajan menotaso oli vuosittain keskimäärin noin 10 miljardia euroa korkeammalla kuin mikä oli alkuperäinen suunnitelma”, sanoo VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö.
Uusia pysyviä menolisäyksiä
Valtion menokehyksistä ja EU:n finanssipolitiikan säännöistä luovuttiin väliaikaisesti 2020 koronapandemiaan vedoten. VTV:n finanssipolitiikan valvojien nyt julkaiseman raportin mukaan menolisäykset eivät kuitenkaan kohdentuneet vain koronakriisiin liittyviin menoihin, vaan valtion budjettiin tehtiin uusia pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet kriisiin.
Aluksi menolisäyksistä lähes 70 prosenttia kohdennettiin koronakriisiin eli muun muassa pandemian torjuntatoimiin, työttömyystuen laajentamiseen ja yritysten tukemiseen.
Vuoteen 2023 mennessä nämä menot supistuivat melkein nollaan, mutta koronakriisiin liittymättömät vuosittaiset menolisäykset kasvoivat edelleen ja jäivät pysyvästi korkealle tasolle.
”Se oikeastaan yllätti”
Kangasrääsiö kertoo, että ennen raportin tekoa hänen oletuksensa oli, että koronaan liittyvät menolisäykset jäisivät niin sanotusti pysyviksi. Raporttia tehdessä osoittautui, ettei näin ole.
”Se oikeastaan yllätti, että siellä oli tehty pysyviä menolisäyksiä muihin kohteisiin. Taustana oli, että koronaan vedoten finanssipoliittiset säännöt menivät tauolle ja poikkeuslausekkeita käytettiin. Sitten kuitenkin tehtiin pysyviä lisäyksiä muihin kohteisiin muilla perusteilla”, Kangasrääsiö vastaa kysymykseen siitä, mikä yllätti raporttia tehdessä.
VTV:n Kangasrääsiö toteaa, että finanssipoliittisista säännöistä luopumisen jälkeen Marinin hallitus kasvatti hallitusohjelman menoja ja teki uusia pysyviä menolisäyksiä erityisesti kuntatalouden tukemiseen ja valtionhallinnon toimintamenoihin.
”Myös puolustukseen lisättiin pysyvästi menoja, mutta ne olivat pienempiä sekä perusteltavissa”, Kangasrääsiö toteaa.
Raportissa arvioidaan, että valtion budjetin menotaso mitoitettiin useaksi vuodeksi tarpeettoman korkealle. Sen seurauksena käyttämättä jääneet ja seuraaville vuosille siirtyvät määrärahat kasvoivat eli määrärahoja budjetoitiin raportin mukaan enemmän kuin oli välttämätöntä.
VTV:n asiantuntijat arvioivat raportissa, että kriisin jälkeen paluu normaalin talouspolitiikan toteuttamiseen ei onnistunut.
”Poikkeaminen tulee rajata selkeästi”
Kangasrääsiö katsoo, että keskeinen oppi koronavuosista on, että finanssipoliittisista säännöistä poikkeaminen tulee rajata selkeästi ja vain välttämättömiin kriisimenotarpeisiin ja että poikkeuslausekkeiden käyttöä tulee tarkentaa.
Raportin mukaan poikkeuslausekkeiden käytön rajoittamisella voidaan vahvistaa finanssipoliittisten sääntöjen uskottavuutta ja tukea julkisen talouden kestävyyttä myös tulevissa kriiseissä.
”Jos säännöistä joustetaan poikkeukselliseen tilanteeseen vastaamiseksi, pitäisi menokurin silti pysyä voimassa muilta osin”, Kangasrääsiö sanoo.
Nykyhetkessä Suomi on saanut kansallisen poikkeuslausekkeen EU:n taloussäännöistä kasvaneisiin puolustusmenoihin liittyen.
”Koronakriisin ajalta saatuja oppeja voidaan soveltaa tähän nykytilanteeseen. Kun poikkeus on puolustusmenoihin, niin saatu liikkumavara pitäisi käyttää puolustusmenoihin eikä muuhun”, Kangasrääsiö sanoo.
.