Toisaalta chattiboteissa ei oikeasti ollut koskaan edes mitään pilattavaa. Jos niiden tulosteeseen luottaa asiaa tarkistamatta, niin se on ihan omaa tyhmyyttä.
Toisaalta kaikki chattibottien tuottama teksti olisi aivan hirvittävää sörsseliä jos ei sitä olisi käsipelillä hiottu miljoonien työtuntien verran. Jos botista tulee läpi Venäjän tai Kiinan propagandaa, niin se on silloin botin pyörittäjän suostumuksella.
Toisaalta Internet on täynnä sivustoja, jotka sisältävät vaikkapa ohjeita Windowsin ylläpitoon, taustakuvan vaihtamisesta salasanan palauttamiseen, jotka ovat pelkkää bottien tuotosta, muutamalla mainoksella höystettynä. Joten tiedon kierrättäminen pyllystä suuhun on alkanut jo aikoja sitten.
Toisaalta tuon tyyppinen huolestuminen perustuu sellaiseen ihmiskuvaan, että merkittävä osa väestöstä omaksuu aatteita ja ideoita pelkästään siksi, että altistuu niille. Tämä on sinänsä hassua, että stereotyyppisesti ateismia pidetään hirmuisen älyllisenä vakaumuksena, mutta uskontoja irrationaalisena toiveajatteluna.
Kuitenkin ateismin ihmiskuvassa median kuluttajat ovat Pavlovin koiria, jotka riittävällä toistolla, palkitsemisella ja assosioinnilla voidaan saada uskomaan, että "Halla-aho on Hitler, ja se on paha asia" yhtä hyvin kuin "Halla-aho on Hitler, ja se on hyvä asia", mutta ei että "Halla-aho ei ole Hitler, vaan Halla-ahoa on arvioitava täysin omista lähtökohdistaan". Kun taas keskiajan katolisuuden ihmiskuvassa ihmiset ovat lähtökohtaisesti kykeneviä rationaaliseen ajatteluun, mutta se vaatii heitä uhraamaan mieltymyksensä tunteiden, symbolien ja assosiaatioiden pohjalta reagoimiseen. Uskontojen assosiointi pelkkiin sääntöihin tai pelkkään sentimentaalisuuteen on protestantismin ominaisuus.
Toisaalta koko huolestuminen perustuu sellaiseen hieman yli sata vuotta vanhaan ilmiöön kuin yhteiskunnan hallitseminen massamedian kautta. Tämän voi tulkita joko niin, että massamedian sanomat asiat ovat aina totuus. Paitsi eivät silloin jos eletään jossain kyseenalaisessa diktatuurissa. Tai sen voi tulkita niin, että massamedia luo sellaisen poliittisen ja sosiaalisen todellisuuden, jota ei ilman sitä olisi olemassa.
Nyt jostain syystä tämä massamedian, siis ensin lehdistön, sitten radion ja sen jälkeen television "totuudellisuuden aura" on tiedonvälityksen luonteen edelleen muuttuessa siirtynyt Googleen ja Wikipediaan, josta se on nyt lopulta siirtymässä tekoälyihin. Itse uskon, että lehdistö, radio ja televisio ovat aina olleet enemmän fiktiivisen todellisuuden luomisen kuin aidosti olevasta kertomisen välineitä. Samalla tavalla kuin demokratia on aina ollut enemmän päätösten jalkauttamisen kuin niiden tekemisen väline.
Olisin paljon enemmän huolestunut siitä, että Kiinan propaganda näyttää menevän täydestä länsimaissa, eikä vähiten Kiinan valtiolle läheisten tahojen ylläpitämien verkkopalveluiden ja tekoälyjen kautta. Kiina on vähintään yhtä saastunut ja korruptoitunut maa kuin Venäjä, ja sen rakentama infrastruktuuri, niin kotimaassa kuin ulkomailla, murenee käsiin välillä jo ennen valmistumistaan. Silti Kiinasta puhutaan julkisuudessa lähes pelkästään "nousevana mahtina" ja "tulevaisuuden suurvaltana."
Periaatteessa kaikki osaavat epäillä Venäjälle myönteisiä näkemyksiä. Yksi suuri syy myönteisiin näkemyksiin Venäjää kohtaan saattaa olla se, että jotkut herkimmät ovat kyllästyneet Ukrainan kritiikittömään palvomiseen ja ylistämiseen. Tavallinen suomalainen uskoo, että Venäjä on konkurssin partaalla keikkuva ja läpikotaisin korruptoitunut diktatuuri, jota ei tee vaaralliseksi sen mahtavuus niinkään kuin epätoivoisuus. Tässä valossa Ylen huoli näyttää lähinnä propagandasodan teeskentelyltä. Ollaan olevinaan hirveässä vaarassa, jotta voidaan suuresti onnitella itseämme sen paljastamisesta.
Kriittinen ajattelu edellyttää aina sitä, että olet jonkin asian puolesta. Se on täysin hyödytöntä niin pitkään kuin olet pelkästään jotain vastaan. Kriittisen ajattelun kannalta hyödyttömin mahdollinen asetelma on sellainen, jossa asia on jaettu kahteen puoliskoon, joiden sisältö on pelkästään se, että ovat toisiaan vastaan.
Tämä liittyy siihen, että nykyään yksinkertaisesti ei ymmärretä, että tekoälyt eivät ajattele, vaan ne eri tasoisesti, käyttäjiensä ohjaamina, simuloivat siltä, miltä ajattelu näyttää. Tekstimassan pyörittely ei ole ajattelua. Ihmisten pitäisi alkaa arvostaa ajattelemista sinänsä ja lakata fantasioimasta sen korvaamisesta tekstimassojen pyörittelyllä.
Ihmiset pelkäävät kylmäksi jäämistä. Viittaan tällä esimerkkiini Halla-ahosta. Jos Halla-aho on Hitler, niin se ei jätä ketään kylmäksi. Jos Halla-aho ei ole Hitler, niin jäljelle jää pahimmassa tapauksessa hyvin työläs ja tylsä selvitystyö, jonka lopputulos on, että 1) Halla-aho on vain yksi ihminen, jolla on oikeasti hyvin rajallinen vaikutusvalta. Tai jonka vaikutusvalta on perustunut symbolina toimimiselle. Sen lisäksi 2) Halla-ahon näkemykset ovat lähinnä päättelyketjuja, joihin oikeasti löytyy hirveän vähän lisättävää. Ne pitää kärjistää ja käsittää väärin, jotta niistä tulee kiihottavia.
Tekoäly on hyvin kiihottava symboli. Mutta erona edelliseen se ei tarjoa edes aitoja päättelyketjuja.
Kriittinen ajattelu ei ole niinkään "rohkeutta olla eri mieltä", koska ajattelu ei, oikein ymmärrettynä, ole performanssi jonkin vastustajan edessä. Kriittinen ajattelu on sitä, että uskaltaa jäädä kylmäksi.
Pitäisi alkaa arvostaa taas elävien ihmisten kokoamaa informaatiota. Mielestäni loistava esimerkki tästä olivat Internetin alkuaikona yleiset FAQ:t tai UKK:t eli usein kysyttyjen kysymysten kokoelmat. Ei siksi, että pitäisi olla jotenkin romanttinen ja sentimentaalinen tekoälyjen uhkaavasti lähestyessä. Vaan siksi, että yksikään tekoäly ei kykene luomaan tietoa. Jos ihmiset eivät sitä luo, niin sitä ei luo kukaan. Kyse on kuraattorina toimimisesta. Kannan ottamisesta tiedon tarpeellisuuteen, tarkkuuteen ja oikeellisuuteen. Mutta myös siihen, mihin kontekstiin tai kokoelmaan se kuuluu. Vielä ei ole ollut mitään syytä uskoa, että mikään tekoäly koskaan kykenisi tähän.
Minun käsitykseni Ukrainan sodasta on vähän salaliittoterian kaltainen. Siis että se on ennalta sovittu teatteri, jonka tavoite on Ukrainan infrastruktuurin modernisointi ja talouden ja viljelysmaiden saattaminen globaalien oligarkkien haltuun. Sillä ei niinkään ole merkitystä, että uskooko joku tähän minun kanssani. Sillä taas on, että tässä valossa kaikki uutiset ja kaikki informaatio sodan etenemisestä on käsikirjoitettua. Sota on todellinen sillä tavalla, että ihmisiä kuolee ja rakennuksia tuhoutuu. Se ei ole todellinen sillä tavalla, että sen tavoite tai lopputulos olisi koskaan ollut avoin kysymys.
Tämä taas liittyy aiheeseen siten, että jos huhuilee oikean tiedon perään, niin silloin tekee oletuksen, että jostain asiasta on olemassa oikeaa tietoa. Siis en tarkoita sitä, että joku valehtelee. En sitä, että jotain asiaa ei voida kertoa. Enkä sitä, että tilanne kehittyy erittäin nopeasti. Vaan sitä, että joistain asioista sellaista kuin "oikea tieto" ei yksinkertaisesti ole olemassa. Tämä on vähän kuin minä tivaisin Tolkienin perillisiltä, että haluan oikeaa tietoa Mordorista. Aivan kuin olisi olemassa mahdollisuus, että Mordor on todellinen paikka, mutta Tolkien laittoi siitä kirjoihinsa disinformaatiota. Tai että Tolkien tiesi Mordorista paljon asioita, mutta salasi ne lukijoiltaan. Kun oikeasti Mordor on tasan se, miten Tolkien sen kirjoitti, eikä muuta Mordoria ole olemassa.
Koko viesti siis summaten: Oikeaa tietoa on tieto, jonka on joku elävä ihminen koonnut jotain tarkoitusta varten, samalla tarkoittaen sen olevan oikeaa tietoa ja onnistuen tässä tavoitteessa. Oikeaa tietoa ei ole olemassa asioista, jotka ovat jo sinänsä luonteeltaan keksittyjä tai näkökulmia. Propaganda tarkoittaa tiedottamista. Se voi olla yhtä hyvin valhetta kuin totta kuin niiden yhdistelmä. Myöskään oikeaa tietoa ei ole siellä, missä sitä ei ole koonnut joku jotain tarkoitusta varten ja onnistunut siinä tavoitteessa. Tekoälyjen sisältämä tieto ei siis määritelmällisesti ole koskaan sen enempää totta kuin pysähtyneen seinäkellon näyttämä aika. Sitä ei ole koottu tarkoituksella ja tarkoitusta varten, joten ei ole olemassa sellaista kuin siinä tavoitteessa onnistuminen tai epäonnistuminen.
Tekoäly on pornoa tiedosta. Samoin kuin porno on simuloitua seksiä, tekoäly on simuloitua tietoa. Samoin kuin demokratiassa äänestäjillä on simuloitua valtaa.