KRP aloittaa Ulvilan murhan tutkinnan

[TutkivaEiTieltäEksy]

”Tapahtumatalon tekninen tutkinta pitäisi pystyä suorittamaan ensihetkestä paljon kattavammin, kuin miten se on tehty”, Olli Töyräs sanoo.

Hieman haiskahtaa asenteelliselta kommentilta. Toivottavasti Töyräs kavereineen saa myös alkututkinnan kaikki materiaalit käyttöönsä, ettei heidän tutkintansa pohjaudu vain Santaojan ja syyttäjän materiaaliin. Alkuperäinen häkenauhakin olisi kiva löytää. Ottaisivatkohan krp:n pojat yhteyttä Sihvoseen ja kysäisivät josko hän olisi tuon itselleen ladannut?

[Sisarvalkoinen]

https://www.hs.fi/suomi/art-2000011109893.html
Krp tutkii hetki hetkeltä Suomen kuuluisimman hätäpuhelun
Joulukuun yönä 2006 Anneli Auer soitti hätäkeskukseen. Asiantuntijat ovat tutkineet puhelunauhoitetta satoja tunteja, mutta silti tulkinnat eroavat. Voisiko avuksi tulla tekoäly?

Tilaajille

Kuuntele juttu
Riika Nykänen HS
15.4. 20:00
Lue tiivistelmä
Keskusrikospoliisi aikoo tutkia uudelleen puhelua, jonka Anneli Auer soitti kotoaan hätäkeskukseen joulukuisena yönä vuonna 2006.

Asiantuntijat ovat tutkineet nauhoitetta satoja tunteja, mutta tulkinnoista on erimielisyyttä.


Näytä lisää
”Tääl o joku tappaja. Tulkaa nopeesti.”

Näillä sanoilla alkoi Suomen kuuluisin hätäpuhelu, jonka Anneli Auer soitti joulukuun 1. päivän yönä vuonna 2006 keittiönsä lankapuhelimesta hätäkeskukseen. Kello oli 2.43.

Puhelu kesti 4 minuuttia ja 20 sekuntia. Sen aikana Auer kertoi, että joku oli hajottanut heidän kotinsa takaoven ikkunan ja tullut siitä sisään.

”Ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.”

Esitutkinnan aikana asiantuntijat ovat tutkineet puhelunauhoitetta satoja tunteja.

Viime joulukuussa tutkinta siirtyi Lounais-Suomen poliisilta keskusrikospoliisille (krp). Krp:n aloitteesta nauhoite aiotaan nyt tutkia uudelleen.

”Tsekkausprosessi on käynnistetty. Että voidaanko sille jotakin tehdä”, kertoo uusi tutkinnanjohtaja Olli Töyräs keskusrikospoliisista.

Nauhoitteessa kiinnostavat erityisesti puhelun taustalla kuuluvat äänet: Auerin miehen Jukka S. Lahden valitus, epäselvät sanat, kolahdukset ja askeleet. Tai äänet, joita ei kuulu.

Sekä se, että kesken puhelun Auer poistui luurista 59 sekunnin ajaksi.

Rikosta alun perin tutkinut Lounais-Suomen poliisi kirjoitti nauhoitteen tekstimuotoon jo esitutkinnan alkuvaiheessa. Se pyysi lausunnon myös krp:n äänitutkijalta, joka teki nauhoitteesta kaksi eri versiota: ensimmäisen pari viikkoa rikoksen jälkeen, toisen vajaat kolme vuotta myöhemmin.

Asiantuntijat ovat olleet nauhoitteen tulkinnasta erimielisiä: Kuuluuko vai eikö nauhalta kuulu ääniä ulkopuolisesta tekijästä? Huutaako Auer ”kuole”, ”älä kuole” vai jotain muuta?

Krp:n rikosteknisen laboratorion äänitutkija päätyi myöhemmässä analyysissään vuonna 2009 siihen, että Auer sanoi kaksitavuisen sanan, jonka loppuosassa olivat äänteet -u-o-l-e.

Seuraavassa on esitetty yksi kiistanalainen kohta puhelusta. Vuonna 2006 sitä analysoi Lounais-Suomen poliisi (LSP), vuonna 2009 krp:n äänitutkija (krp). Tässä kohtaa nauhoitetta Anneli Auer poistuu hetkeksi puhelimesta:


Kun juttu vuonna 2010 eteni oikeuteen, tallenne oli syyttäjän avaintodiste. Krp:n rikoslaboratorion tuolloisen lausunnon mukaan nauhoitteella ei kuulunut ulkopuolisen tekijän ääniä: puhetta, kamppailua uhrin kanssa, kävelyä lasinsirujen päällä tai poistumista ikkunasta.

Krp:n äänitutkija arvioi myös olevan mahdollista, että taustalla kuuluva Lahden kuolinkamppailu olisi nauhoitettu aikaisemmin ja soitettu lavastuksena hätäpuhelun aikana.

Krp:n ohella nauhaa tutki muun muassa Yhdysvaltojen liittovaltion poliisi FBI. Se totesi 27. huhtikuuta 2012 päivätyssä raportissaan, että nauhoitteesta ei pystytty tekemään ratkaisevia tieteellisiä johtopäätöksiä. FBI:n mukaan syynä oli se, että tilassa oli useita akustisia muuttujia ja tallentamisympäristö oli luonteeltaan monimutkainen. Lisäksi tallennuksessa oli rajoitteita, jotka johtuivat puhelimen mikrofonityypistä, puhelun siirtojärjestelmästä ja digitaalisesta tallennusjärjestelmästä.

Auerin puolustus teetti tallenteesta myös erillisen version äänitysstudiolla. Sen näkemys oli, ettei ulkopuolista rikoksentekijää voida sulkea pois.

”Vaatii paljon asiantuntemusta ottaa kaikki yhtä aikaa huomioon.”
Vanhassa lankapuhelintekniikassa oli käytössä niin sanottu kapea taajuuskaista, kertoo signaalikäsittelyn professori Tuomas Virtanen Tampereen yliopistosta. Se tarkoittaa, että puheluissa välittyi vain osa äänen alkuperäisistä taajuuksista. Matalimmat ja korkeimmat taajuudet suodattuivat pois.

Matalien ja korkeiden taajuuksien puuttuminen voi vääristää äänen väriä. Puhe saattaa kuulostaa tunkkaiselta tai kapealta, Virtanen kuvailee.

”Informaation kannalta korkeiden taajuuksien puuttuminen vaikuttaa siihen, miten hyvin puhuja tai hänen (tunne)tilansa voidaan tunnistaa.”

Lankapuheluissa oli myös rajoitettu äänenvoimakkuusalue. Sen vuoksi hiljaiset tai kaukana mikrofonista olevat äänet, vaikkapa askeleet, oven avaukset ja yskähdykset, eivät välttämättä kuuluneet lainkaan tai niissä oli säröä ja kohinaa.

Näin oli yleensä vuoden 2006 lankapuhelintekniikassa. Todennäköisesti siis myös puhelussa, jonka Auer soitti hätäkeskukseen.

Virtanen ei ota tarkemmin kantaa Ulvilan tapauksen nauhoitteeseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

Äänten kuuluvuuteen vaikuttavat Virtasen mukaan monet muutkin asiat: Missä asennossa puhelimen luuri on? Onko mikrofoni osittain käden peitossa? Miten ääni kulkee akustisesti puhelimeen toisesta huoneesta?

Esimerkiksi seinät, huonekalut ja tavarat voivat vaikuttaa siihen, kuinka asunnossa kuuluvat äänet kantautuvat tai eivät kantaudu puhelimeen.

”Vaatii paljon asiantuntemusta ottaa kaikki nämä yhtä aikaa huomioon.”

Kun poliisi muutama vuosi rikoksen jälkeen teki hätäpuhelusta rekonstruktion, surmapaikka takkahuone oli eri tavoin sisustettu kuin vuonna 2006. Hovioikeus totesi, että kalustusta ja akustiikkaa ei rekonstruktiossa saatu samanlaisiksi kuin tapahtumahetkellä.

Ylemmässä kuvassa on merkitty sinisellä nuolella lankapuhelin, josta Anneli Auer soitti hätäkeskukseen. Alemmassa kuvassa on näkymä puhelimen luota takkahuoneeseen ja terassin ovelle, jonka ikkunasta oletettu surmaaja tuli sisään.
Ylemmässä kuvassa on merkitty sinisellä nuolella lankapuhelin, josta Anneli Auer soitti hätäkeskukseen. Alemmassa kuvassa on näkymä puhelimen luota takkahuoneeseen ja terassin ovelle, jonka ikkunasta oletettu surmaaja tuli sisään. Kuva: Poliisin esitutkintamateriaali

Voisiko puhki analysoidulta tallenteelta löytää vielä vuosia myöhemmin jotain uutta? Näyttöä, joka veisi poliisia eteenpäin.

Tekoälyn ansiosta äänenkäsittely­teknologiat ovat vuosien aikana muuttuneet radikaalisti, Virtanen kertoo.

”Nykymenetelmillä pystytään erottelemaan ääniä toisistaan paljon paremmin kuin 10–15 vuotta sitten. Ja parantamaan äänenlaatua.”

Nauhoitteiden kohinaa ja säröä voi häivyttää. Taustaääniä voi korostaa ja niiden tarkkuutta parantaa. Hiljaisia ääniä saa kuulumaan paremmin. Ääniä voi erotella toisistaan.

Tässä kaikessa on Virtasen mukaan kuitenkin riskinsä. Kuuluvuuden parantaminen perustuu siihen, että tekoäly pyrkii sille opetettujen mallien ja datan pohjalta tuottamaan parhaan arvauksen siitä, mitä taustalla saattaisi kuulua.

”Jos ääni, joka ei ole kuultavissa alkuperäisessä tallenteessa, pitäisi saada kuuluviin, ei ole sellaisia menetelmiä, jotka pystyisivät luotettavasti tuomaan esiin täsmälleen alkuperäisen äänen.”

Samat riskit koskevat tekniikoita, jotka pystyvät erottelemaan esimerkiksi puhujia toisistaan tai hengitysääniä muista äänistä. Tekoäly saattaa tehdä jäljelle jäävästä taustaäänestä vääristyneen tai voi saada sanat kuulostamaan erilaiselta kuin pitäisi.

Tekoälyn lisäksi nauhaa voisi analysoida ja käsitellä perinteisemmillä menetelmillä, jotka erottelevat ääniä ja esimerkiksi poistavat kohinaa. Myös näillä, ei-tekoälyyn perustuvilla menetelmillä, pystytään nykyään tekemään asioita, jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia.

Kuinka realistisena Virtanen pitää sitä, että 19 vuotta vanhasta nauhoitteesta voisi saada nykymenetelmillä luotettavasti irti jotakin uutta?

”Niillä on suuri potentiaali tuottaa hyvin eri tyyppistä tietoa, kuin mitä vanhemmilla menetelmillä on ollut. Tiedon luotettavuus pitäisi kuitenkin aina arvioida tapauskohtaisesti.”

”Tekninen tutkinta pitäisi pystyä suorittamaan ensihetkestä paljon kattavammin, kuin miten se on tehty”
Hätäpuhelunauhoitteen merkitys korostuu uudessa esitutkinnassa siksikin, että tekopaikka on poliisin näkökulmasta menetetty jo vuosia sitten.

”Tapahtumatalon tekninen tutkinta pitäisi pystyä suorittamaan ensihetkestä paljon kattavammin, kuin miten se on tehty”, Olli Töyräs sanoo.

Näin päätteli myös hovioikeus. Takkahuoneen ja terassin ulkopuolisia tiloja ei tutkittu tarkasti. Asunnosta jäivät kateisiin uhrin talvikengät sekä tylppä tekoväline, jota epäiltiin ensin retkikirveeksi ja myöhemmin sorkkaraudaksi.

Kuitututkimusta ei tehty koko talossa, vaan ainoastaan takkahuoneessa ja terassilla.

Rikospaikkaa ei eristetty ja sinetöity. Auer pääsi pian tapahtuneen jälkeen hakemaan asunnosta tavaraa. Hän tyhjensi pakastinta ja vei mukanaan vaatteita.

Myöskään esimerkiksi Auerin kynnenalusia tai jalkapohjien haavoja ei tutkittu.

Keskusrikospoliisi on saanut toistakymmentä vihjettä sen jälkeen, kun murhatutkinta siirtyi sen vastuulle viime joulukuussa. Niitä on tullut eri ihmisiltä sähköpostitse, kirjeitsekin.

”Osa on kiinnostavia ja niissä on selkeästi enemmän sisältöä. Vihjeet ovat ajatuksia, epäilyksiä ja vastaavaa”, Töyräs summaa.

Töyräksen mukaan esitutkinta-aineistolle yritetään nyt tehdä ”jotain fundeerausta”. Sitä käy hänen lisäkseen läpi muutama rikostutkija muiden töidensä ohella. Suoranaista epäiltyä tai tiettyä tutkintalinjaa krp:llä ei tällä hetkellä ole.

”Krp ei lähde kuulustelemaan ihmisiä, joita on kuulusteltu useasti vuosien saatossa.”

Anneli Auer on vapautettu lainvoimaisella tuomiolla. Jotta häntä voisi syyttää uudelleen murhasta, aiempi tuomio pitäisi ensin saada puretuksi korkeimmassa oikeudessa. Käytännössä se vaatisi uutta ratkaisevaa todistetta syytteen tueksi.

Töyräs kuvailee suhtautuvansa tutkintaan ”rauhallisesti ja maltilla.”

”Jotta tällainen juttu saataisiin uudelleen syyteharkintaan, pitäisi olla jotain todella konkreettista. Sellaista, mitä aiemmin ei ole ollut.”

Ajauduin lukemaan kommenttikenttää. Ei olisi pitänyt. Kommentit luokkaa "Olen jostain joskus lukenut, että ikkunan sirpaleita oli ulkona paljon, joka todistaa että ikkuna rikottu sisältä päin. Murhaaja ei siis tietenkään ole voinut olla kukaan muu kuin vaimo. "

[Kuolemannaakka]

Mielestäni tekoälyn pitäisi pystyä hyvin nopeasti laskemaan, ettei Auer voi olla surmaaja, mikäli sille osataan syöttää oikeat ja todelliset alkutiedot. Jos sen avulla taas haetaan vain netistä ihmisten höpötyksiä, tai kysellään Jukan talvikengistä, niin sieltähän tulee mitä vaan hourailuja.
Arvaan, että tekoäly ilmoittaa ensin ettei Anneli ole surmaaja ja sitten, ettei paikalla ole ketään ulkopuolista:)
Poliisin olisi järkevämpää alkaa käyttämään omaa älyään, eikä aina vetäytyä muitten taakse. Tähän mennessä se on ollut asiantuntijat ja psykologit, jotka ovat saaneet juttua ratkoa. Nyt voisi yrittää ihan itse.

[Inanna]

”Tapahtumatalon tekninen tutkinta pitäisi pystyä suorittamaan ensihetkestä paljon kattavammin, kuin miten se on tehty”, Olli Töyräs sanoo.

Teko on tapahtunut vuonna 2006, että ensihetkestä on kulunut aikaa.

Jutun ratkaisun kannalta mitä sieltä seinältä, lattiasta tai kaakelin saumauksesta olisi pitänyt löytyä, että oltaisiin jyvällä tekijästä ? Kaiken voi selittää, että meillä toimitaan näin. Tai, että tällaisessa tilanteessa ihminen voi käyttäytyä noin. Juttuun on liittynyt kaikenlaisia vivahteita ja niiden selityksiä, että päällimmäinen asia on jo hautautunut niiden alle.

Jos ulkopuolista ei pystytä osoittamaan niin katse kääntyy talossa olleisiin. Ja siinä porukassa oli kaksi aikuista, toinen vielä elää.

Häke nauhalla anneli kertoo, että joku hakkaa miestään puukolla ja "minuakin on hakattu". Eli puhelun aikaan olisi ollut käynnissä aktiivinen puukotus, Annelia tilanne ei pelottanut.Ja miksi olisikaan jos on saanut pienen piston puukosta itse. Mitäpä tuosta, ainut vain, että häntä ei kukaan puukolla tai muulla hakannut. Vain miestään hakattiin.

Koko hätäkeskus puhelu on omituinen. Erittäinkin kummallinen.

Miksi sitoisi itsensä lankapuhelimeen, eikä napannut kännykkää? Nyt tuli tuollainen outo saikkaus "käynkö katsomassa onko joku siellä vielä" , tai, "näkyikö siellä vielä joku?" Tuohon aikaan 2006 oli markkinoilla monenlaisia kännyköitä. Tuossa vaiheessa kännykät olivat kehittyneet nopeasti ja tarjosivat huomattavia edistyksellisiä ominaisuuksia, kuten monimutkaisia käyttöjärjestelmiä ja laadukkaita kameroita.

Hädän hetkellä kännykkä olisi ollut parempi kapistus, sen kanssa olisi voinut liikkua menettämättä yhteyttä. Häntä vain ohjeistetaan, että älä katkaise yhteyttä. Yhteys vain olisi ollut parempi kaiken aikaa kännykällä. Tutkittavana olisi aivan erilainen äänimateriaali, jos ei muutakin.

2006 vuonna ei eletty mitään kivikautta ja kännykät hyvin yleisiä, oikeastaan täysin syrjäyttäneet lankapuhelimet kotitalouksissa.

Kännykät alkoivat syrjäyttää lankapuhelimia jo 1990-luvulla. Siirtymä oli pitkälti ohi 2000-luvun puolivälissä. Esim vuonna 1990 lähes kaikilla kotitalouksilla oli lankapuhelin, mutta vuoteen 2006 mennessä sen osuus oli vain muutama prosentti, alle 5. Niitä ei siis käyttänyt juuri kukaan, ehkä vanhukset jotka eivät omaksuneet kännykän käyttöä.

Nyt kuitenkin tässä Ulvilan talossa päätettiin seistä töröttää lankapuhelimen äärellä. Todennäköisyys, että Ulvilassa ylipäätään kotitalouksissa oli lankapuhelimet käytössä tuolloin, on pienehkö. Kaapin perällä on voinut olla.

Mutta tosiaan, seistä johdon varassa lankapuhelimessa, kun murhaaja vielä talossa ja itsekin saanut pienen sipaisun puukosta.

En sano, että tällä puhelinvalinnalla on merkitystä jutun kannalta mitenkään, mutta tietenkin siinä mielessä voi olla, että anneli sai itsensä asetettua tiettyyn paikkaan ja kävi sitten välillä puhelimesta pois "tarkastelemassa" tilannetta. Tämä kaikki sitten tallentui. Puhelusta ikäänkuin tuli alibi tai piti tulla. "Täältä köökistä soittelen, anneli hyvää myöhäistä iltaa, ihmeitä tapahtuu täällä, tulkaa äkkiä. Mun miestä hakataan puukolla, ei tässä muuta voi kuin keittiössä seistä ja ihmetellä, ai, minustakin tipahti tippa verta lattialle. Kuuletteko, siellä se mies vaikertaa, pitäskö mennä kattomaan ? EI kun tyttö on tuossa, alle 10 v mutta oikein näpsäkkä, hän voi kipaista tsekkaan tilanteen, onko murhaaja jo poistunut".

[TutkivaEiTieltäEksy]

”Tapahtumatalon tekninen tutkinta pitäisi pystyä suorittamaan ensihetkestä paljon kattavammin, kuin miten se on tehty”, Olli Töyräs sanoo.

Teko on tapahtunut vuonna 2006, että ensihetkestä on kulunut aikaa.

Jutun ratkaisun kannalta mitä sieltä seinältä, lattiasta tai kaakelin saumauksesta olisi pitänyt löytyä, että oltaisiin jyvällä tekijästä ? Kaiken voi selittää, että meillä toimitaan näin. Tai, että tällaisessa tilanteessa ihminen voi käyttäytyä noin. Juttuun on liittynyt kaikenlaisia vivahteita ja niiden selityksiä, että päällimmäinen asia on jo hautautunut niiden alle.

Jos ulkopuolista ei pystytä osoittamaan niin katse kääntyy talossa olleisiin. Ja siinä porukassa oli kaksi aikuista, toinen vielä elää.

Häke nauhalla anneli kertoo, että joku hakkaa miestään puukolla ja "minuakin on hakattu". Eli puhelun aikaan olisi ollut käynnissä aktiivinen puukotus, Annelia tilanne ei pelottanut.Ja miksi olisikaan jos on saanut pienen piston puukosta itse. Mitäpä tuosta, ainut vain, että häntä ei kukaan puukolla tai muulla hakannut. Vain miestään hakattiin.

Koko hätäkeskus puhelu on omituinen. Erittäinkin kummallinen.

Miksi sitoisi itsensä lankapuhelimeen, eikä napannut kännykkää? Nyt tuli tuollainen outo saikkaus "käynkö katsomassa onko joku siellä vielä" , tai, "näkyikö siellä vielä joku?" Tuohon aikaan 2006 oli markkinoilla monenlaisia kännyköitä. Tuossa vaiheessa kännykät olivat kehittyneet nopeasti ja tarjosivat huomattavia edistyksellisiä ominaisuuksia, kuten monimutkaisia käyttöjärjestelmiä ja laadukkaita kameroita.

Hädän hetkellä kännykkä olisi ollut parempi kapistus, sen kanssa olisi voinut liikkua menettämättä yhteyttä. Häntä vain ohjeistetaan, että älä katkaise yhteyttä. Yhteys vain olisi ollut parempi kaiken aikaa kännykällä. Tutkittavana olisi aivan erilainen äänimateriaali, jos ei muutakin.

2006 vuonna ei eletty mitään kivikautta ja kännykät hyvin yleisiä, oikeastaan täysin syrjäyttäneet lankapuhelimet kotitalouksissa.

Kännykät alkoivat syrjäyttää lankapuhelimia jo 1990-luvulla. Siirtymä oli pitkälti ohi 2000-luvun puolivälissä. Esim vuonna 1990 lähes kaikilla kotitalouksilla oli lankapuhelin, mutta vuoteen 2006 mennessä sen osuus oli vain muutama prosentti, alle 5. Niitä ei siis käyttänyt juuri kukaan, ehkä vanhukset jotka eivät omaksuneet kännykän käyttöä.

Nyt kuitenkin tässä Ulvilan talossa päätettiin seistä töröttää lankapuhelimen äärellä. Todennäköisyys, että Ulvilassa ylipäätään kotitalouksissa oli lankapuhelimet käytössä tuolloin, on pienehkö. Kaapin perällä on voinut olla.

Mutta tosiaan, seistä johdon varassa lankapuhelimessa, kun murhaaja vielä talossa ja itsekin saanut pienen sipaisun puukosta.

En sano, että tällä puhelinvalinnalla on merkitystä jutun kannalta mitenkään, mutta tietenkin siinä mielessä voi olla, että anneli sai itsensä asetettua tiettyyn paikkaan ja kävi sitten välillä puhelimesta pois "tarkastelemassa" tilannetta. Tämä kaikki sitten tallentui. Puhelusta ikäänkuin tuli alibi tai piti tulla. "Täältä köökistä soittelen, anneli hyvää myöhäistä iltaa, ihmeitä tapahtuu täällä, tulkaa äkkiä. Mun miestä hakataan puukolla, ei tässä muuta voi kuin keittiössä seistä ja ihmetellä, ai, minustakin tipahti tippa verta lattialle. Kuuletteko, siellä se mies vaikertaa, pitäskö mennä kattomaan ? EI kun tyttö on tuossa, alle 10 v mutta oikein näpsäkkä, hän voi kipaista tsekkaan tilanteen, onko murhaaja jo poistunut".

Joka kerta sun kommentit vaikuttaa siltä kuin et olisi perehtynyt asiaan lainkaan. Oletko edes häkepuhelua kuunnellut?
Sanot, ettei Annelia pelottanut lainkaan, vaikka on juuri saanut itsekin puukosta. Eikö pelottanut? Eikö todellakaan kuulosta siltä?
Kännykkä toki olisi ollut parempi, mutta et tunnu tästäkään olevan perillä miksi ei kännykkää ottanut. Miksi menisi lankapuhelimeen, jos kännykkä olisi luontevampi?
Ja sä edelleen toistat valhetta, että Anneli olisi pyytänyt tyttöä katsomaan poistuiko tekijä jo. Kun ei pyytänyt, ei missään vaiheessa. Tytön perään katsominen hänellä kyllä herpaantui, onko tuo ihme, kun pitäisi tässä kohtaa, hyvin sekasortoisessa tilanteessa keskittyä vastailemaan häkevirkailijan jankuttamiin kysymyksiin. Itse olisin jo hermostunut ja todennut, että en tiedä tulkaa nyt vittu äkkiä ite kattomaan ja ottamaan se kiinni

[Njord]

”Tapahtumatalon tekninen tutkinta pitäisi pystyä suorittamaan ensihetkestä paljon kattavammin, kuin miten se on tehty”, Olli Töyräs sanoo.

Häke nauhalla anneli kertoo, että joku hakkaa miestään puukolla ja "minuakin on hakattu". Eli puhelun aikaan olisi ollut käynnissä aktiivinen puukotus, Annelia tilanne ei pelottanut.Ja miksi olisikaan jos on saanut pienen piston puukosta itse. Mitäpä tuosta, ainut vain, että häntä ei kukaan puukolla tai muulla hakannut. Vain miestään hakattiin.

Sinun mukaan: ”Minuakin on hakattu”
Todellisuudessa ”Mullakin tulee näköjään verta”

Sinun version ja todellisuuden välillä on vähintään vivahde-ero.

Aika tarkoitushakuista vääristelyä. Tarkoitus antaa kuva että Anneli liioittelemalla yrittäisi vakuuttaa kuulijan ulkopuolisesta tekijästä. Ja samalla tietysti sinä yrität vakuuttaa kommenttisi lukijan samasta asiasta.

[Timet]

Kyllähän Anneli sanoo puhelun alussa että häntäkin on hakattu. Se ei ehkä ole paras sanavalinta kuvaamaan sitä, että on isketty yhden kerran, mutta ehkä sen verran voi antaa anteeksi. Jukkaa kyllä hakattiin puukolla ja siitä se sanavalinta varmasti on tullut. Myöhemmin sitten puhelussa Anneli toteaa, että hänestä vuotaa verta. Selkeästi hän huomaa sen vasta siinä vaiheessa.

[Ilmavoima]

^ Aivan, Anneli Auer sanoo puhelimeen ihan selvällä suomen kielellä: "Muaki on hakattu" sekä: "Löi muaki". Lainaus hätäkeskuspuhelun litteroinnista:

...
0:17 Häke. Mitä siellä nyt tapahtuu?
0:19 Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.
0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla.
Uhri: Auuu.
0:24 Epäilty: Kyllä. Heti.
Uhri: Auuu
0:26 Häke: Kuka siel hakkaa puukolla, tunneksä sitä?
Uhri: Auu.
0:30 Epäilty: Ei se o pimeetä. Mä juoksi puhelimee ku mä pääsin. Löi muaki, tulee näköjää verta.
...

Ylläpitämäänsä Per(s)hekerhoon* (Auer Media) sekä Suomi24-palstalle Auer oli julkaissut mm. seuraavia kuvia, joista tässä osakuvia:



*muut paitsi Suomi24-palstan sänkyposeerauskuva ovat osakuvia Perhekerhossa julkaistuista, huonoresoluutioisista valokuvista, jotka löytyvät Webarchive-haulla sivuston välilehdiltä - mm. täältä, täältä ja täältä.

Vanhin lapsi oikeussalissa 26.11.2025 (Yle):

...äiti tapasi Ihlen ”suomikaksnelosessa"...

Vanhin lapsi oikeussalissa 26.11.2025 (MTV):

Jens ei ollut ensimmäinen ihminen, jonka hän tapasi.

Auer ja Jens Kukka (nyk. Ihle) tapasivat marraskuussa 2007 (Yle). Auer oli todennäköisesti deittaillut jo tätä ennen - siis alle vuosi puolisonsa raa'an kuoleman jälkeen.

Julkisen aineiston sekä oikeussali- ja mediaesiintymisten pohjalta Anneli Auer on hyvin poikkeava yksilö ja luonteeltaan voimakkaan kaksijakoinen (analyyttinen, hillitty ja perästävedettävä vs. symboleista ja mustasta huumorista kiinnostunut, rietas ja itsepäinen). Mielentilatutkimuksessa ei todettu "psykiatrista persoonallisuushäiriötä", vaan ainoastaan taipumusta mm. itsepäisyyteen (Yle). Tästä huolimatta Auer voi olla väkivaltaan taipuvainen manipuloija, jollaiseksi nuorimmat lapset aikanaan häntä kuvailivat (hovioikeuden ratkaisu, kohta 73 ->).

Puhumattakaan "Parisuhde"-ketjusta (Webarchive), jonka Auer avasi aikaisin murhaa edeltäneenä aamuna (30.11.2006). "Parisuhde"-ketjun törkykeskusteluihin oli suora linkki Perhekerhon etusivulta. Ketjun viimeinen postaus on tässä yhteydessä karmiva. Auer avasi uusia keskusteluketjuja hyvin harvoin, joten ajoitus on hämmentävä. Hämmentävää on sekin, että perheen nuorin lapsi siirtyi vanhempiensa vierestä yhteiseen lastenhuoneeseen juuri murhayötä edeltäneenä iltana. Tätä ennen kuopus oli nukkunut takkahuoneessa, jossa murha tapahtui.

[Cohle]

Tää kokonaisuus alkaa saamaan yhä iljettävämpiä piirteitä.

Hämmentävää on sekin, että perheen nuorin lapsi siirtyi vanhempiensa vierestä yhteiseen lastenhuoneeseen juuri murhayötä edeltäneenä iltana. Tätä ennen kuopus oli nukkunut takkahuoneessa, jossa murha tapahtui.

Pelkkää sattumaa?

[Njord]

^ Aivan, Anneli Auer sanoo puhelimeen ihan selvällä suomen kielellä: "Muaki on hakattu" sekä: "Löi muaki". Lainaus hätäkeskuspuhelun litteroinnista:

...
0:17 Häke. Mitä siellä nyt tapahtuu?
0:19 Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.
0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla.
Uhri: Auuu.
0:24 Epäilty: Kyllä. Heti.
Uhri: Auuu
0:26 Häke: Kuka siel hakkaa puukolla, tunneksä sitä?
Uhri: Auu.
0:30 Epäilty: Ei se o pimeetä. Mä juoksi puhelimee ku mä pääsin. Löi muaki, tulee näköjää verta.
...

Ylläpitämäänsä Per(s)hekerhoon* (Auer Media) sekä Suomi24-palstalle Auer oli julkaissut mm. seuraavia kuvia, joista tässä osakuvia:



*muut paitsi Suomi24-palstan sänkyposeerauskuva ovat osakuvia Perhekerhossa julkaistuista, huonoresoluutioisista valokuvista, jotka löytyvät Webarchive-haulla sivuston välilehdiltä - mm. täältä, täältä ja täältä.

Vanhin lapsi oikeussalissa 26.11.2025 (Yle):

...äiti tapasi Ihlen ”suomikaksnelosessa"...

Vanhin lapsi oikeussalissa 26.11.2025 (MTV):

Jens ei ollut ensimmäinen ihminen, jonka hän tapasi.

Auer ja Jens Kukka (nyk. Ihle) tapasivat marraskuussa 2007 (Yle). Auer oli todennäköisesti deittaillut jo tätä ennen - siis alle vuosi puolisonsa raa'an kuoleman jälkeen.

Julkisen aineiston sekä oikeussali- ja mediaesiintymisten pohjalta Anneli Auer on hyvin poikkeava yksilö ja luonteeltaan voimakkaan kaksijakoinen (analyyttinen, hillitty ja perästävedettävä vs. symboleista ja mustasta huumorista kiinnostunut, rietas ja itsepäinen). Mielentilatutkimuksessa ei todettu "psykiatrista persoonallisuushäiriötä", vaan ainoastaan taipumusta mm. itsepäisyyteen (Yle). Tästä huolimatta Auer voi olla väkivaltaan taipuvainen manipuloija, jollaiseksi nuorimmat lapset aikanaan häntä kuvailivat (hovioikeuden ratkaisu, kohta 73 ->).

Puhumattakaan "Parisuhde"-ketjusta (Webarchive), jonka Auer avasi aikaisin murhaa edeltäneenä aamuna (30.11.2006). "Parisuhde"-ketjun törkykeskusteluihin oli suora linkki Perhekerhon etusivulta. Ketjun viimeinen postaus on tässä yhteydessä karmiva. Auer avasi uusia keskusteluketjuja hyvin harvoin, joten ajoitus on hämmentävä. Hämmentävää on sekin, että perheen nuorin lapsi siirtyi vanhempiensa vierestä yhteiseen lastenhuoneeseen juuri murhayötä edeltäneenä iltana. Tätä ennen kuopus oli nukkunut takkahuoneessa, jossa murha tapahtui.

Pahoittelut. Nyt meni minulla väärin. Kyllä tosiaan sanoo. Tulee hyvin ohimennen (kuten huomattiin) eikä tosiaan päähuomiota tavalla tai toisella varastaen. Sellaista kuvaa ei tule Annelin puheista että liioittelesi olleensa osallisena raastavassa taistelussa. Mitään epäilyjä ei ainakaan minulle herää oman osuutensa liiasta korostamisesta. Ei ole ollut ”hakkaamista” siten että olisi ollut varsinaisena kohteena missään vaiheessa. Joutunut ikään kuin hyvin hetkellisesti muthaamisen jalkoihin. Häkr-päivystäjänkään huomioita ei vie; ei ala enemmin kyselemään vammoista tms. Huomio pysyy Julassa ja kiireessä saada apua: Siinä ohikiitävässsä kontekstissa adekvaatti ilmaus. Rauhallisessa ja jälkikäteisessä keskustelussa varmasti olisi ollut syytä pyytää tarkennusta ”hakkaamiseen”.

[Bullit]

Mielestäni tekoälyn pitäisi pystyä hyvin nopeasti laskemaan, ettei Auer voi olla surmaaja, mikäli sille osataan syöttää oikeat ja todelliset alkutiedot. Jos sen avulla taas haetaan vain netistä ihmisten höpötyksiä, tai kysellään Jukan talvikengistä, niin sieltähän tulee mitä vaan hourailuja.
Arvaan, että tekoäly ilmoittaa ensin ettei Anneli ole surmaaja ja sitten, ettei paikalla ole ketään ulkopuolista:)
Poliisin olisi järkevämpää alkaa käyttämään omaa älyään, eikä aina vetäytyä muitten taakse. Tähän mennessä se on ollut asiantuntijat ja psykologit, jotka ovat saaneet juttua ratkoa. Nyt voisi yrittää ihan itse.

Sinä sanoit:
Jos kuvitteellinen henkilö soittaa hätäkeskuspuhelun kesken kotona tapahtuvan väkivaltatilanteen, kertoo ulkopuolisesta hyökkääjästä miestänsä kohtaan, väittää että väkivaltatilanne yhä käynnissä, mutta tekoälyn tarkastuksen mukaan ulkopuolista henkilöä ei paikalla varmuudella kuulu olevan, mitä tilanteesta voidaan päätellä?

ChatGPT sanoi:
Tämä on tilanteena tulkinnallinen ja siihen voi liittyä useita vaihtoehtoja. Koska kyse on kuvitteellisesta tilanteesta, voin antaa yleisiä mahdollisia johtopäätöksiä ilman että viittaan todellisiin tapauksiin.
Jos henkilö:

soittaa hätänumeroon väittäen, että ulkopuolinen hyökkääjä on kotona
kertoo väkivallan olevan käynnissä
mutta tilanneanalyysi (esim. tekoälyllä tehty audioanalyysi) ei löydä viitteitä ulkopuolisesta henkilöstä
… voidaan tilanteesta periaatteessa päätellä vain mahdollisia selityksiä, ei varmaa totuutta.

Mahdollisia päätelmiä
1. Henkilö voi yrittää peittää kotona tapahtuvaa perheväkivaltaa
– Joissain tilanteissa avun pyytäjä ei uskalla kertoa, että väkivallan tekijä on oma puoliso.
– "Ulkopuolinen hyökkääjä" voi olla keino suojella itseään tai tekijää henkiseltä tai fyysiseltä uhalta.
2. Henkilö voi olla shokissa tai paniikissa
– Kriisitilanteessa ihmiset voivat tulkita tapahtumia väärin tai antaa epätarkkaa tietoa.
– Paniikki voi aiheuttaa virhetulkinnan siitä, kuka aiheuttaa väkivallan.
3. Havaintovirhe tai epäselvä äänimaailma
– Tekoälyn analyysi ei ole täydellinen, eikä voi aina sulkea pois ulkopuolisen läsnäoloa.
– Myös soittoympäristö, äänenlaatu ja häiriöt vaikuttavat tulokseen.
4. Hälyttäjän kertomus voi olla tarkoituksellisesti harhaanjohtava
– Tämäkin on mahdollinen mutta harvinaisempi selitys.
– Esimerkiksi tekijä voi pakottaa uhrin keksimään tarinan ulkopuolisesta hyökkääjästä.

Mitä EI voida päätellä varmuudella
Ei voida päätellä, että henkilö valehtelee.
Ei voida päätellä, että väkivaltaa ei ole.
Ei voida päätellä, että tekoälyn analyysi olisi 100 % oikea.
Ei voida päätellä, kuka on väkivallan tekijä.
Käytännön johtopäätös
Tilanne kuulostaa ristiriitaiselta ja viittaa siihen, että kotona on meneillään väkivaltatilanne, mutta ilmoittajan kertomus ja analyysin havainnot eroavat toisistaan.
Tällaisissa tapauksissa hätäkeskus ja poliisi toimivat todennäköisyyden ja varovaisuuden periaatteella: tilanne käsitellään todellisena hätätilana, koska väkivallan riski on korkea.
Jos haluat, voin auttaa tulkitsemaan eri skenaarioita tarkemmin (uhrin näkökulmasta, hätäkeskuksen toiminnan näkökulmasta, tekoälyanalyysin epävarmuuden näkökulmasta, jne.).

Sinä sanoit:
Entä jos Krp on käyttänyt Olli Töyrään ihan tuliterää tekoälyä?

ChatGPT sanoi:
Jos kyse on yhä kuvitteellisesta tilanteesta, ja siihen lisätään ajatus, että KRP (keskusrikospoliisi) käyttäisi Olli Töyrään kehittämää, aivan uutta ja erittäin kehittynyttä tekoälyä, niin johtopäätökset muuttuvat vain rajallisesti.
Mitä voidaan päätellä, vaikka tekoäly olisi “tuliterä” ja erittäin tarkka?
1. Keinotekoinen analyysi ei silti pysty antamaan 100 % varmuutta
Vaikka analytiikka olisi edistynyttä:
Audiosta, taustahälyistä ja mikrofonin suuntauksesta on mahdotonta päätellä täysin varmasti, ketä tilassa on.
Edistyneetkin mallit voivat missata hiljaista, liikkumatonta tai äänetöntä henkilöä.
Tekoälyn puuttuva havainto ≠ ulkopuolista henkilöä ei ole.
2. Ilmoittajan kertomus voi silti olla totta, virheellinen tai suojakeino
Vaikka analyysi olisi erittäin luotettava, seuraavat mahdollisuudet säilyvät:
Henkilö ei uskalla paljastaa todellista tekijää (esim. puoliso).
Henkilö tulkitsee tilanteen väärin stressin tai sokin takia.
Henkilö peittää jotakin, jos hän on itse osapuoli tai painostettu.
Henkilö kertoo täyttä totta, mutta tekoäly ei kuule tekijää.
Edistynyt teknologia ei poista näitä ihmisen käyttäytymiseen liittyviä vaihtoehtoja.
3. KRP ei koskaan tekisi johtopäätöksiä yhden signaalin perusteella
– Ei, vaikka käytössä olisi maailman tarkin analytiikka.

He yhdistäisivät:
hätäpuhelun sisällön
paikanpäällisen havainnon
aiemmat ilmoitukset tai riskitekijät
mahdolliset taustatiedot
muut tekniset analyysit (ei vain audio)
Pelkkä tekoälyn “ei havaintoja ulkopuolisesta” ei riittäisi kumoamaan ilmoitusta.
Johtopäätös, vaikka KRP käyttäisi huippu-tekoälyä
Tilanteesta voitaisiin päätellä lähinnä tämä:
Henkilön kertomuksen ja tekoalyanalyysin välillä on ristiriita, joka itsessään voi olla merkki riskistä — ei merkki siitä, että henkilö valehtelisi tai että ulkopuolinen hyökkääjä ei ole mahdollinen.

Käytännössä:

tapaus arvioitaisiin edelleen todellisena hätätilanteena
poliisi menisi paikalle
tekoäly toimisi vain yhtenä apusignaalina, ei totuuden tuomarina
Jos haluat
Voin kuvata:
miten KRP yleensä käyttäisi tekoälyä audioanalyysissä
miten tällaisia ristiriitoja tutkitaan käytännössä
millaisia tulkintoja uhrin, tekijän tai ilmoittajan motiiveista voisi tehdä (psykologisesti, ei oikeudellisesti)
Haluatko jatkaa johonkin näistä?

Sinä sanoit:
Entä jos Krp konsultoi asiassa ääni-huippueksperttiään Tuija Niemeä, ja tämäkin vahvistaa, että ulkopuolista hyökkääjää ei voi mitenkään olla?

ChatGPT sanoi:
Koska tilanteen on kerrottu olevan kuvitteellinen, ja henkilöt (kuten Tuija Niemi) voidaan tässä yhteydessä ymmärtää fiktiivisiksi asiantuntijoiksi, voin jatkaa vastausta ilman, että liitän sitä todellisiin henkilöihin.
Jos KRP:n oma huippu-asiantuntija vahvistaa, että “ulkopuolista hyökkääjää ei voi mitenkään olla”
Tällöinkin on tärkeää ymmärtää:
➤ Ääni- ja signaalianalytiikka ei pysty antamaan 100 % varmuutta todellisuudesta.
Ei edes silloin, kun sitä suorittaa:
erittäin kokenut ääniasiantuntija
korkealaatuinen analytiikkalaitteisto
uusin tekoälymalli
Äänianalyysissä on aina epävarmuustekijöitä:
ihminen voi olla täysin hiljaa
henkilö voi olla mikrofonin kuulevuuden ulkopuolella
tilan akustiikka voi peittää ääniä
fyysinen taustaäänien määrä voi estää analyysia
hyökkääjä voi olla poistunut hetkeä aiemmin
Niinpä edes asiantuntijan arvio “ei voi mitenkään olla” ei ole oikeudellinen tai käytännöllinen absoluuttinen totuus — se on silti arvio todennäköisyydestä, ei todellisuuden varma kuva.
Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä?
1. Ilmoittajan kertomus ja tekninen analyysi ovat jyrkässä ristiriidassa
Tämä itsessään on merkittävä havainto, mutta ei kerro miksi ristiriita on olemassa.
2. Mahdollisia selityksiä jää yhä useita
a) Henkilö yrittää suojella todellista tekijää
Tavallista tilanteissa, joissa tekijä on läheinen (puoliso, kumppani, sukulainen).
“Ulkopuolinen hyökkääjä” voi olla pelon aiheuttama peitetarina.
b) Henkilö on sokissa tai paniikissa
Tällöin havaintokyky voi vääristyä merkittävästi.
c) Väkivaltaa tapahtui, mutta hyökkääjä ei ollut enää tilassa analyysin aikaan
Hiljainen, liikkumaton tai poistunut henkilö voi jäädä havainnoimatta.
d) Ilmoittaja antaa harhaanjohtavaa tietoa
Mahdollista, mutta ei oletusarvo.
e) Tekninen analyysi tai asiantuntijan arvio voi olla väärä
Vaikka epätodennäköistä, mikään analyysi ei ole erehtymätön.
Mitä EI voida päätellä?
Ei voida päätellä, että ilmoittaja valehtelee.
Ei voida päätellä, että väkivaltaa ei ole tapahtunut.
Ei voida päätellä, että talossa ollut henkilö olisi vain yksi (puoliso).
Ei voida päätellä, että asiantuntijan arvio olisi 100 % varma totuus.
Kokonaisjohtopäätös
Vaikka huippuasiantuntija + kehittynyt tekoäly + poliisin analyysi yhdessä sanoisivat, että ulkopuolisen hyökkääjän läsnäolo on “äärimmäisen epätodennäköinen”, tilanne tulkittaisiin edelleen:
➤ Ristiriitaiseksi ja korkean riskin väkivaltatilanteeksi,
ei sellaiseksi, jossa uhri olisi automaattisesti epäluotettava.
Poliisin näkökulmasta tämä tilanne nostaisi vielä enemmän hälytyskelloja, koska:

Ristiriitainen hätäilmoitus = mahdollinen vakava perheväkivaltatilanne, jossa uhri ei uskalla paljastaa todellista tekijää.
Jos haluat, voin käydä läpi seuraavia:
miten KRP oikeasti käsittelee ristiriitaisia hätäpuheluanalyysejä
mitä psykologisia syitä uhrilla voi olla peittää tekijää
miten hätäpuhelut käydään teknisesti läpi askel askeleelta
miten poliisi arvioi uhka-arvion tällaisessa ristiriitaisessa tapauksessa
Mihin suuntaan haluat jatkaa?

Sinä sanoit:
Ei kiitos, tiedän jo miten Krp oikeasti käsittelee ristiriitaisia hätäpuheluanalyysejä. Hyvät päivänjatkot!

ChatGPT sanoi:
Kiitos, samoin sinulle oikein hyvää päivänjatkoa!

[mikkihirmu]

Kiitos nimim. alkinnolle tuosta hesarin liitteestä.

En tiedä milloinka tuo #hesarin juttu" on ollut,mutta oletan että ei kai kovin kauan sitten.

Jutun lopussa kerrotaan, että pitäisi olla jotain konkreettista,sellaista mitä aiemmin ei ole ollut.

Tuntuu jotenkin hassulta ,että miksi hakata päätä seinään ja yrittää löytää tekijää ,jolla voisi osoittaa Annelin itse olleen teon takana .
(kso. vahvennus alempana ,joka viittaa siihen ,että Anneli on edelleen epäilty.)
Elikkä tarkoittaa sitä että esim. lähettämäni vihje ,joka on ollut poliisilla tiedossaan jo lähes 2,5 vuotta ei ole aiheuttanut juurikaan
kiinnostusta .
Lupauksista ,(palaamme tarvittaessa asiaan) näyttää olevan vakiovastaus molemmissa ,niin Porissa kuin Vantaallakin.

Juttu ei lähde avautumaan millään poppakonsteilla, vaan tunnistamalla konkreettinen vihje ,elikkä veitsi, siinä olleiden selvien merkkien perusteella ja analysoimalla siihen mahdollisesti edellisessä käytössä kiinni jääneet aineet laboratoriossa uudelleen .
Mikäli veitsen alkuperä saadaan selvitettyä mitään muita tutkimuksia ei välttämättä tarvitse tehdä,varsinkaan kun mitään muuta konkreettista paikalle ei ollut jäänyt kuituja ja kengänjälkiä lukuunottamatta.

KRP;ssä luullakseni seurataan tämän sivuston kirjoituksia ja tietoa etsitään kaikesta mahdollisesta.

Ennen vanhaan sanottiin ,että ei tupata jos ei tykätä ,enkä tämän jälkeen enää tyrkytä tietojani ,mutta mitä hävittävää siinä olisi ,jos sen veitsen voisin tunnistaa tai jos en tunnistaisi , niin sitten tietenkin sanoisin vain ,että veitsi ei ole sama joka meiltä keväällä -06 mystisellä tavalla katosi. En ole sitä koskaan sen jälkeen ole etsimisistäni huolimatta löynnyt

Olen monesti tuonut selväksi ,että minulla ei ole mitään intressiä epäillä ketään eikä mitään ,eikä ole sukulaisuus-suhdetta mihinkään suuntaan .
Mikäli sen tunnistaisin ,niin eikö tällöin ole selviö ,että virkakunnan velvollisuus on tutkia miten on mahdollista ,että veitsi on kulkeutunut
rikospaikalle.
Ei senkään pitäisi olla mitään avaruustiedettä jos vähääkään on jotaki muuta kuin sahanpuruja nupissa.

Tässä ote Alkinnon liittämästä Hesarissa olleesta jutusta:

"Keskusrikospoliisi on saanut toistakymmentä vihjettä sen jälkeen, kun murhatutkinta siirtyi sen vastuulle viime joulukuussa. Niitä on tullut eri ihmisiltä sähköpostitse, kirjeitsekin.
Osa on kiinnostavia ja niissä on selkeästi enemmän sisältöä. Vihjeet ovat ajatuksia, epäilyksiä ja vastaavaa, Töyräs summaa.
Töyräksen mukaan esitutkinta-aineistolle yritetään nyt tehdä ”jotain fundeerausta”. Sitä käy hänen lisäkseen läpi muutama rikostutkija muiden töidensä ohella. Suoranaista epäiltyä tai tiettyä tutkintalinjaa krp:llä ei tällä hetkellä ole.
Krp ei lähde kuulustelemaan ihmisiä, joita on kuulusteltu useasti vuosien saatossa.
Anneli Auer on vapautettu lainvoimaisella tuomiolla. Jotta häntä voisi syyttää uudelleen murhasta, aiempi tuomio pitäisi ensin saada puretuksi korkeimmassa oikeudessa. Käytännössä se vaatisi uutta ratkaisevaa todistetta syytteen tueksi.
Töyräs kuvailee suhtautuvansa tutkintaan ”rauhallisesti ja maltilla.”
Jotta tällainen juttu saataisiin uudelleen syyteharkintaan, pitäisi olla jotain todella konkreettista. Sellaista, mitä aiemmin ei ole ollut.

[Bullit]

Tää kokonaisuus alkaa saamaan yhä iljettävämpiä piirteitä.

Hämmentävää on sekin, että perheen nuorin lapsi siirtyi vanhempiensa vierestä yhteiseen lastenhuoneeseen juuri murhayötä edeltäneenä iltana. Tätä ennen kuopus oli nukkunut takkahuoneessa, jossa murha tapahtui.

Pelkkää sattumaa?

Lisätietoa tästä, että kyseessä ainutkertainen tapahtuma, ensimmäinen kerta?

[Njord]

^ Aivan, Anneli Auer sanoo puhelimeen ihan selvällä suomen kielellä: "Muaki on hakattu" sekä: "Löi muaki". Lainaus hätäkeskuspuhelun litteroinnista:

...
0:17 Häke. Mitä siellä nyt tapahtuu?
0:19 Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.
0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla.
Uhri: Auuu.
0:24 Epäilty: Kyllä. Heti.
Uhri: Auuu
0:26 Häke: Kuka siel hakkaa puukolla, tunneksä sitä?
Uhri: Auu.
0:30 Epäilty: Ei se o pimeetä. Mä juoksi puhelimee ku mä pääsin. Löi muaki, tulee näköjää verta.
...

Tämä selvä. Olin huolimaton. En ole niin kiinnittänyt huomiota yksittäisiin sanavalintoihin Häke-puhelussa.
Tilanteen nopeatahtisuus ja nopean toiminnan tarve oli siinä keksiösså. Jukkaa hakataan parhaillaan ”ja muakin on hakattu”. Ja apua pitää saada heti. Eilö tämä ole konteksti huomioiden paras mahdollinen tilannekuva. Olisko tullut tarkemmin määritellä mistä ollut kyse”Muakin on hakattu…tai varsinaisesta hakkaamisesta en puhuisi suhteutettuna Jukan hakkaamiseen. Ennemminkin….” Tällainen analyyttisyysko olisi vakuuttanut? Aina kun Auer toimii rationaalisesti niin hänen olisi tullut toimia tunteella ja sama toiseen suuntaan. Liian ylimalkaiset luonnehdinnat herättävät epäilyn, samoin kuin tilanteeseen nähden liian tarkat kuvaukset. Väärät vaateet oikeissa valokuvissa ja oikeat vaatteet väärissä…


Ylläpitämäänsä Per(s)hekerhoon* (Auer Media) sekä Suomi24-palstalle Auer oli julkaissut mm. seuraavia kuvia, joista tässä osakuvia:



*muut paitsi Suomi24-palstan sänkyposeerauskuva ovat osakuvia Perhekerhossa julkaistuista, huonoresoluutioisista valokuvista, jotka löytyvät Webarchive-haulla sivuston välilehdiltä - mm. täältä, täältä ja täältä.
Vanhin lapsi oikeussalissa 26.11.2025 (Yle):

...äiti tapasi Ihlen ”suomikaksnelosessa"...

Sinä näet kuvassa rectumin, minä näen vastasyntyneen. Onkohan Anneli muuten tarkoituksella pyöräyttänyt lapsen väärinpäin ja irstaassa asennossa, saa sitten hyvä lapsipornokuvan heti synnärillä. Annelilla on muuten kotona sellainen persealbumi jossa on joka lapsen luokkakuva , koulukuva ja peräaukon kuva 1-9 luokilta. On on, oikeesti, mulle on tää yksityiskohtaisesti ja luotettavasti kerrottu!

Lapsia lomakuvissa,lapsilla säänmukainen vaatetus.
Minä sinä noissa kuvissa näet?


Vanhin lapsi oikeussalissa 26.11.2025 (MTV):

Jens ei ollut ensimmäinen ihminen, jonka hän tapasi.

Auer ja Jens Kukka (nyk. Ihle) tapasivat marraskuussa 2007 (Yle). Auer oli todennäköisesti deittaillut jo tätä ennen - siis alle vuosi puolisonsa raa'an kuoleman jälkeen.

Julkisen aineiston sekä oikeussali- ja mediaesiintymisten pohjalta Anneli Auer on hyvin poikkeava yksilö ja luonteeltaan voimakkaan kaksijakoinen (analyyttinen, hillitty ja perästävedettävä vs. symboleista ja mustasta huumorista kiinnostunut, rietas ja itsepäinen). Mielentilatutkimuksessa ei todettu "psykiatrista persoonallisuushäiriötä", vaan ainoastaan taipumusta mm. itsepäisyyteen (Yle). Tästä huolimatta Auer voi olla väkivaltaan taipuvainen manipuloija, jollaiseksi nuorimmat lapset aikanaan häntä kuvailivat (hovioikeuden ratkaisu, kohta 73 ->).

Miten nuorimmat lapet ”häntä AIKANAAN kuvailivat”? No sehän tiedetään ja kohtapuoliin saat käräjäoikeuden ratkaisun jossa otetaan kantaa kuinka luotettavaa tuo kuvailu aikanaan on ollut. Kovin uskottavia eivät kuvailut ole olleet. Tappiomieliala alkanut hiiipimään?

Ajstella muuten. Auer oli istumassa lainvoimaista tuomiota sadistisista seksuaalirikoksista jotka kohdistuivat omiin lapsiin. SILTI syyllisyydestä murhaan jäi ”vähintäänkin riitävä epäily”? Edes lavastettu pedofilia-rikos ei vienyt Kuusirannan, Santaojan ja Valkaman elämänmittaista projektia päätyyn. Heikko on murhasyytteen näyttö ollut. Ja voi tavaton sentään miten paljon on virranut kusen sekaista vitutusta satakunnan teho-trion voitokkaissa päissä. Ai jumalauta. Kevyet mullat Valkamalle, vitutukseen voi totta tosiaan kuolla.

Puhumattakaan "Parisuhde"-ketjusta (Webarchive), jonka Auer avasi aikaisin murhaa edeltäneenä aamuna (30.11.2006). "Parisuhde"-ketjun törkykeskusteluihin oli suora linkki Perhekerhon etusivulta. Ketjun viimeinen postaus on tässä yhteydessä karmiva. Auer avasi uusia keskusteluketjuja hyvin harvoin, joten ajoitus on hämmentävä. Hämmentävää on sekin, että perheen nuorin lapsi siirtyi vanhempiensa vierestä yhteiseen lastenhuoneeseen juuri murhayötä edeltäneenä iltana. Tätä ennen kuopus oli nukkunut takkahuoneessa, jossa murha tapahtui.

Karmivan korutonta kertomaa!

Onko huomaavainen murhaajakin lukenut ja ajatellut, että nyt ei ole lapsi tiulilinjalla? Harvempi tappaja haluaa lapseen kohdistuvaa rikosta edes vahingossa kontolleen. Se vaikeuttaa vankilaelämää merkittävästi jos sattuu itse päärikoksesta jäämään kiinni.

[Kuolemannaakka]

Tää kokonaisuus alkaa saamaan yhä iljettävämpiä piirteitä.

Hämmentävää on sekin, että perheen nuorin lapsi siirtyi vanhempiensa vierestä yhteiseen lastenhuoneeseen juuri murhayötä edeltäneenä iltana. Tätä ennen kuopus oli nukkunut takkahuoneessa, jossa murha tapahtui.

Pelkkää sattumaa?

Lisätietoa tästä, että kyseessä ainutkertainen tapahtuma, ensimmäinen kerta?

Taisi olla pojan ns. "uudempia kertomuksia" tämä ja nämähän on nykyään kumottu niin kuin kaikki muutkin höpöjutut. Mutta on paljon ihmisiä, joilla ei ole kykyä erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Mielenterveysongelmissa tämä on yleistä, tai voidaan sanoa, että se on mielenterveysongelmien lähtökohta. Toisaalta esim uskontoja ei pidetä Suomessa mielenterveysongelmina.