Tanska: Kolmoissurmaaja tappoi oman perheensä 2007

[Wincentius]

Jatketaanpa Tanskaa kuohuttaneilla surmajutuilla; vuorossa tapaus, jossa perheenisä surmasi vaimonsa ja kaksi yhteistä lastaan tammikuussa 2007.

Rikos

2007-02-06 surmattiin kotonaan etelä-Jyllannin Sønderborg'ssa Katja Yvonne Hoffmann Bøttcher (24), Søs-tytär (4) ja Julian-poika (6). Google Maps.



Tekijä

33-vuotias Martin Petersen, Yvonnen entinen avopuoliso ja lasten isä.



Tapahtumien kulku

Yvonne oli puoli vuotta aikaisemmin (kesä 2006) muuttanut omaan asuntoon lapsien kanssa, ts. jättänyt MP:n. Lauantai-aamupäivällä 2007-01-06 ilmestyi MP yllättäen Yvonnen ja lapsien asunnolle. Yvonne teki kaikkensa, jotta lapset eivät huomaisi mitään normaalista poikkeavaa. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti uhkaavaksi, jolloin pariskunta siirtyi jatkamaan keskustelua makuuhuoneeseen, lasten jäädessä katsomaan televisiosta piirrosfilmejä.

Hetken kuluttua asunto oli kauttaaltaan veressä, ja täynnä kuolemaa.

Martin Petersen havde med sine forrykte handlinger båret af sygelig jalousi og krav om kontrol gjort sig til tredobbelt drabsmand. Han havde taget livet fra de tre mennesker, han inderst inde elskede allermest.

MP selitti tekojaan sairaalloisesta mustasukkaisuudesta ja kontrollintarpeesta johtuvaksi. Hän oli surmannut ne kolme ihmistä, joita hän sisimmissään rakasti kaikkein eniten.



Poliisikuulusteluissa MP kertoi, että keskustelun sävy muuttui koko ajan loukkaavammaksi ja uhkaavammaksi, kunnes he seisoivat aivan toistensa edessä, ja huusivat toisilleen. MP oli raivossaan, sillä Yvonne oli löytänyt uuden poikaystävän. MP pyysi myös uhria muuttamaan takaisin luokseen. Lopulta tilanne ryöstäytyi käsistä.

Jeg ville bare snakke og bad om, at Yvonne tilgav mig. Men pludselig slog det klik i mit hoved. Jeg kvalte hende med begge hænder og holdt stadig fast i hende, da hun væltede om på gulvet. Da hun var helt rolig, rejste jeg mig og spændte en livrem om hendes hals, lød forklaringen i grundlovsforhøret.

"Minä halusin ainoastaan jutella, ja pyysin Yvonne'a antamaan minulle anteeksi. Mutta sitten yht'äkkiä päässäni napsahti. Kuristin häntä molemmilla käsilläni, ja otin hänestä tukevan otteen, kun hän kaatui lattialle. Hänen maatessa aivan liikkumattomana, nousin ylös, ja kiristin vyön hänen kaulansa ympäri.", kuului kuulusteluissa annettu selitys.

Efter at have dræbt Yvonne Bøttcher Hoffman røg 33-årige Martin Petersen en cigaret, hentede derefter datteren Søs og tog hende med ud af stuen. Den lille pige dræbte han med stik i halsen med en køkkenkniv.

Surmattuaan Yvonne Bøttcher Hoffman'in poltti 33-vuotias MP savukkeen, jonka jälkeen hän haki Søs-tyttären viereisestä huoneesta, ja viilsi keittiöveitsellä pienen tytön kurkun auki.

Efter at have vasket hænder, gik han tilage i stuen til sin søn, som stadig lå på sofaen og så tegnefilm. Martin Petersen røg endnu en cigaret, inden han fuldbyrdede sit vanvid og gjorde sig til tredobbelt drabsmand. Seks-årige Julian døde ved kvælning med de bare næver.

Pestyään kätensä, MP meni takaisin huoneeseen, jossa poikansa yhä edelleen sohvalla istuen katseli piirrosfilmiä. MP poltti vielä yhden savukkeen, jutellen leppoisia poikansa kanssa, ennen kuin hän viimeisteli hirmutekonsa, joka teki hänestä kolminkertaisen tappajan. MP kuristi 6-vuotiaan Julian'in kuoliaaksi paljain käsin.

Derefter bar Martin Petersen sin døde søn ind i sengen, hvor han lagde drengen ved siden af sin knivdræbte lillesøster.

Teon jälkeen MP kantoi kuolleen poikansa sänkyyn, jonne asetti myös puukotetun pikkusisaren.

Surmatöiden jälkeen MP soitti isälleen ja kertoi tälle surmista. Isä tuli paikalle ja hälytti puolestaan välittömästi poliisile. Mp yritti myöhemmin useita kertoja myös itsemurhaa, siinä kuitenkaan onnistumatta.



Tuomio

Käräjäoikeus tuomitsi MP:n elinkautiseen vankeusrangaistukseen 2008-05-09.

Hovioikeus tuomitsi 2008-08-06 Martin Petersen'in elinkautiseen vankeusrangaistukseen ja psykiatriseen hoitoon. MP itse oli hakenut pelkästään psykiatriseen hoitoon ohjaamista. Tuomiosta ei voi valittaa.

Han fik kort efter hændelsen konstateret skizofreni og sindssyge, men lider nu »kun« af en posttraumatisk belastningsreaktion.

Pian teon jälkeen MP:n todettiin kärsivän skitsofreniasta ja mielisairaudesta, mutta kärsii nyt 'ainoastaan' jälkitraumaattisesta stressioireyhtymästä.

Sekä käräjä- että hovioikeus keskustelivat pitkään siitä, oliko MP teot tehdessään mielisairas vai ei.

Retslægerådets udtalelse om, at han »muligvis – måske overvejende sandsynligt – var sindssyg i gerningsøjeblikket«, var åben for fortolkning, men i sidste ende fastslog de tre landsretsdommere, at han ikke var sindssyg og dermed egnet til fængselsstraf.

Oikeuslääketieteellinen lausunto, jonka mukaan tekijä mahdollisesti oli tekohetkellä mielisairas, jätti tulkinnan varaa, mutta loppujen lopuksi kolme hovioikeuden tuomaria päättivät, että MP ei ollut mielisairas, ja hänet voitiin näin ollen tuomita vankeusrangaistukseen.

Den dømte sønderjydes liv er blevet grundigt beskrevet i retten som værende »hårdt« med en alkoholiseret og udviklingshæmmet mor og flere år på børnehjem.

– Han har haft en trist barndom og ungdom, ingen social kontakt i voksenlivet med kolleger eller naboer, og derfor været dybt afhængig af sin tidligere samleve

Tuomitun etelä-jyllantilaisen elämää kuvailtiin oikeudenkäyntien aikana 'kovaksi' sekä alkoholisoituneen ja lievästi kehitysvammaisen äidin että useiden lastenkodissa vietettyjen vuosien takia.

Hänellä on ollut ikävä lapsuus ja nuoruus, eikä hänellä ole myöskään aikuisena ollut mitään sosiaalisia yhteyksiä työtovereihin tai naapureihin, ja oli siksi niin riippuvainen aikaisemmasta parisuhteestaan.




Lähde: Politiken ja B.T.

[ReservoirDog]

Minulle tuli tästä jutusta mieleen Peter Lundinin (myöhemmin Bjarne Skounborg, nykyään Thomas Kristian Olesen) kolmoismurha.

Peter Lundin syntyi Tanskan Roskildessa vuonna 1972. Hänen isänsä Ole oli muurari ja rakennusmestari kunnes vuonna 1979 veritulppa teki hänestä lähes työkyvyttömän. Perhe joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja Olen perheelleen rakentama kotitalo pakkohuutokaupattiin. Lundinit muuttivat Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa perhe asettui Floridaan ja vuonna 1984 Pohjois-Carolinaan. Ole ja perheen äiti Anna ehtivät myös kertaalleen erota ja palata yhteen. Perheessä oli väkivaltaa, sillä sekä Peter että Ole olivat usein humalassa ja varsinkin silloin pahoinpitelivät Annaa. Lopulta aprillipäivän tienoilla vuonna 1991 tuolloin 19-vuotias Peter kuristi äitinsä kuoliaaksi erään riidan päätteeksi. Tuolloin perhe asui taas Floridassa. Peter piilotti ruumiin eräälle hiekkarannalle ja pakeni sitten isänsä kanssa Kanadaan. Annan ruumis löytyi marraskuussa 1991, Ole ja Peter pidätettiin kesäkuussa 1992 ja Peter tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan vuonna 1993. Ole sai kaksi vuotta vankeutta avunannosta.

Vuonna 1994 Tanskan televisio (TV 2) haastatteli Peteriä ohjelmaan joka käsitteli Yhdysvalloissa asuvien nuorten tanskalaisten elämää. Ohjelman jälkeen useat tanskalaisnaiset lähestyivät Peteriä. Yksi heistä oli Tina, jonka kanssa Peter meni naimisiin vuonna 1996. Alle puolet tuomiostaan istunut Peter karkotettiin Tanskaan kesällä 1999 ja hän muutti yhteen Tinan ja tämän teini-ikäisen tyttären kanssa. Avio-onni ei kauaa kestänyt sillä jo syksyllä Tina heitti väkivaltaisen miehensä pihalle. Pian Peter kuitenkin jo tapasi 36-vuotiaan seksityöntekijä Marianne Pedersenin ja alkoi seurustella tämän kanssa. Marianne, kahden pojan yksinhuoltajaäiti, oli jäänyt leskeksi vuotta aiemmin.

Heinäkuun 3. päivänä vuonna 2000 Marianne ja hänen poikansa, 12-vuotias Brian ja 10-vuotias Dennis, ilmoitettiin kadonneiksi. Ilmoittaja oli nuori mies joka ei saanut yhteyttä entiseen äitipuoleensa Marianneen eikä poikiin. Mariannen kodin ovessa olleen viestilapun mukaan perhe oli lähtenyt lomalle. Viesti tuntui epäuskottavalta sillä asunto oli epäsiisti ja esimerkiksi molemmissa vessanpöntöissä oli oksennusta. Tarkemmissa tutkimuksissa verijälkiä löytyikin muun muassa Mariannen sängystä, kylpyhuoneesta, kellarista ja autotallista sekä keittiön leikkuulaudasta ja tehosekoittimesta.

Peter pidätettiin kaksi päivää myöhemmin epäiltynä Mariannen, Brianin ja Dennisin murhista. Tekniset tutkimukset osoittivat, että yksi uhreista oli paloiteltu kellarissa ja kaksi muuta autotallissa. Välineinä oli käytetty ainakin kirvestä ja kulmahiomakonetta. Lundin tunnusti teot 10. lokakuuta. Hän oli suuttunut Mariannelle joka oli “hempeillyt” puhelimessa toisen miehen kanssa. Riidan yltyessä Peter oli kertomansa mukaan lopulta kuristanut Mariannen, Brianin ja Dennisin ja paloitellut ruumiit. Ruumiinpalaset hän tiputteli muovipusseissa jäteastioihin joista ne vietiin poltettaviksi. Ruumiita ei koskaan löydetty, mutta näyttö riitti silti Peterin tuomitsemiseksi elinkautiseen. Hän ei valittanut tuomiosta. Isä-Ole todennäköisesti auttoi ruumiiden piilottamisessa, mutta häntä ei tuomittu.

Peter istuu edelleen elinkautistaan, mutta on ehtinyt vankeusaikanaan jo kahdesti naimisiin. Syyskuussa 2008 hänellä oli lyhyt, vain 11 päivää kestänyt, avioliitto Mariann Poulsen -nimisen naisen kanssa. Mariann jätti hänet saatuaan selville, että Peter seurusteli samaan aikaan toisen naisen kanssa. Vuonna 2009 Peter alkoi seurustella Bettina-nimisen naisen kanssa. He menivät naimisiin toukokuussa 2011, mutta erosivat lokakuussa 2017.